XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 23. V U O N N A JÄLKIMÄINEN TEHTAAT JA KÄSI AMMATTI LUK KE ET.

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 23. V U O N N A JÄLKIMÄINEN OSA. TEHTAAT JA KÄSI AMMATTI LUK KE ET. H E L S IN K I, K E I S A R I L L I S E N S E N A A T I N K I R J A P A I N O S S A, 1908.

2 19?/. i; o4

3 Sisällys: Siv. Yleiskatsaus I Taulu 1. Tehdas- ja käsiammattiteollisuusluokituksen aak k o slu e tte lo Summittainen katsaus Suomen teollisuuteen (vuori- ja metalliteollisuus luk u u n o te ttu n a ) Summittainen katsaus Suomen teollisuuteen (vuori- ja metalliteollisuus luk u u n o te ttu n a ) ooh 5. Summittainen katsaus teollisuudessa toimiviin työntekijöihin Katsaus teollisuuteen teollisuusryhmittäin ja lä ä n ittä in Summittainen katsaus teollisuuteen eri teollisuudenhaarojen mukaan j a e t t u n a... 12,, 8. Erikoiskatsaus eri teollisuudenhaarat työpaikkain ja työntekijäin lukuun sekä tuotannon b ru ttoarv oon... IS 9. Erikoiskatsaus valmisteiden laatuun ja määrään sekä kulutettuihin raakaaineisiin Yhteenveto taulusta Tehtaat ja käsiammattiliikkeetkaupungeittain,kauppaloittain ja kihlakunnittain Teollisuudessa käytetyt m o o tto rit Yhteenveto taulusta Vuonna 1903 perustettujen, Teollisuushallitukselle ilmoitettujen teollisuuslaitosten lu e tte lo Vierasta kansallisuutta olevain ammatinharjoittajain ja työntekijäin luku maamme k au p u n g eissa Vierasta kansallisuutta olevain ammatinharjoittajain ja työntekijäin luku maamme kihlakunnissa...201

4 O ik a isu ja. Tauluihin : Taulu 8 sivu 59. Teurastamojen tuotantoarvo on ilmoitettu olevan kaikken kaikkiaan Smk , lue Smk sivu 79. Sysienvalmistus Oulun läänissä; valmisteiden joukossa sanotaan tonnia tervaa, lue tynnyriä tervaa. 9 sivu 92. Kuopion läänin maaseudun kauppajauhomyllyt. Kulutettujen raaka-aineiden joukossa mainitaan hl. ja kg. kotini, viljaa, hl. ja kg. ulkom. viljaa; hl. tullia vastaan, lue hl. kotim hl. ja kg. ulkom. viljaa; hl. tullia vastaan.

5 Tässä esitetty julkaisu, joka käsittelee 1906 vuoden teollisuustilaston jälkimäistä osaa, liittyy pääasiallisesti niinhyvin järjestyksensä kuin esitystapansa puolesta lähinnä edelliseen julkaisuun. Ainoa huomattava muutos on käytettyä koneellista käyttövoimaa käsittelevissä tauluissa. Ennen on tilastoon otettu nekin moottorit, joiden kevosvoimaluvusta ei ole ollut tietoja. Kun tätä menettelyä on pidetty vääränä, on nyt otettu lukuun ainoastaan ne moottorit, joiden voima on ilmoitettu. Kun teollisuuden tarpeisiin on nyttemmin ruvettu käyttämään muitakin kaasukoneita kuin valokaasumoottoreita, niinkuin Dawson-, asetyleeni- y. m. kaasukoneita, sekä kun petroli- ja bentsinikone niinhyvin rakenteeltaan kuin toimintatavaltaan on aivan valokaasukoneen kaltainen, on yhteiseksi nimeksi kaasu- ja petrolikoneille otettu käytäntöön»polttomoottori». Vuonna 1906 on huomattavana tuntuvaa lisääntymistä mitä niinhyvin työntekijäin lukuun kuin tuotantoarvoon tulee. Työpalkkain luku sitä vastoin on vähentynyt, pääasiallisimmin rakennus- ja kiviteollisuudessa. Viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana tapahtuneen kehityksen valaisemiseksi julkaistaan seuraava taulu, jossa metalliteollisuuskin on otettu lukuun: Vuonna. Työpalkkain luku. Lisäännys tai vähennys % edell. vuoden luvusta. Työntoldjäluku. Lisäännys tai vähennys % edell. vuoden luvusta. Tuotannon bruttoarvo Lisäännys tai vähennys % edell. vuoden määrästä CO f*

6 II Jos kaupunkien ja maaseudun teollisuustoiminnan erottaa toisistaan ja vertaa keskenään vuosien 1905 ja 1906 työpaikkojen ja työntekijöiden lukua sekä tuotannon bruttoarvoa (metalliteollisuus taaskin lukuunotettuna), niin saa seuraavat luvut: Kaupungeissa j a kauppaloissa: Vuonna Työpalkkain Työntekijäin Tuotantoarvo luku lisäännys luku lisäännys Smk. lisäännys [ »/o % % Maaseudulla : l.i% % % Tuotantoarvo on lisääntynyt jonkun verran enemmän kaupungeissa ja kauppaloissa kuin maaseudulla, jota vastoin työntekijäluku on maaseudulla lisääntynyt tuntuvasti enemmän. Seuraavissa kahdessa yhdistelmässä on toimitettu näiden lukujen välinen vertailu kahtena viime vuotena. Työpaikkoja: Työntekijöitä: L ä ä n i. luku vuonna luku vuonna vähennys lisäännys tai /oluku vuonna luku vuonna lisäännys tai vähennys /o* U u d e n m a a n f 4.2 Turun ja P o rin f 9.6 H ä m e e n f 6.8 V iip u rin M ik k elin K u o p io n V aasan f 6.9 O u lu n Yhteensä

7 ni T u otan toarvo: Lääni. Smk vuonna Smk vuonna lisäännys tai vähennys % U u d e n m a a n Turun ja P o rin H ä m e e n V iip u r in M ik k elin K u o p io n V a a sa n O u l u n Yhteensä Työpaikkain luku on vähentynyt kaikissa muissa paitsi Hämeen ja Oulun lääneissä; työntekijäin luku on lisääntynyt kaikissa lääneissä, enimmin Turun ja Porin läänissä; ja tuotantoarvo on lisääntynyt kaikissa lääneissä, enimmin Turun ja Porin läänissä. Suurimmat muutokset vuonna 1906 vuoteen 1905 verraten ovat tapahtuneet seuraavissa kaupungeissa. Enemmän kuin miljonan markkaa on tuotantoarvo lisääntynyt Turussa (lisäännys markkaa = 34.3 /0), Porissa ( markkaa = 16.8 /0), Tampereella ( markkaa = 12.4 /0), Viipurissa ( markkaa = 10.1 %), Kotkassa ( markkassa == 23.8 %), Nikolainkaupungissa ( markkaa /0), Oulussa ( markkaa = 20.6 %) ja Pietarsaaressa ( markkaa = 16.6 /0). Lisääntynyt on tuotantoarvo, vaikkei täydellä miljonalla markalla, Kuopiossa, Tammisaaressa, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Kokkolassa, Kemissä ja Kajaanissa. Helsingissä on tuotantoarvo vähentynyt markkaa, johtuen tämä metalliteollisuuden alalla vallinneesta pitkällisestä työnseisahduksesta. Niinpä on Helsingin metalliteollisuuden tuotantoarvo markkaa vuonna 1906 edellisen vuoden markkaa vastaan, joten vähennys on noin 5 miljonaa markkaa. Huomattava on, että työnseisahduksen aikana Helsingistä saapui tilauksia maaseutujen konepajoille siten kohottaen näiden seutujen tuotantoarvoa. Tuotantoarvon vähennemistä on huomattavana Hangossa, Raumalla ja Mikkelissä. Työntekijäin luvussa on suurin lisäännys tapahtunut Turussa (636), sitä likinnä Tampereella (495), sitten Pietarsaaressa (276) ja Kotkassa (230). Viipurissa on työntekijäin luku vähentynyt (326) ja Helsingissä (253). Maaseudulla on tuotantoarvon lisäännys ollut suurin Pernajan kihla

8 IV kunnassa (lisäännys markkaa= /o), Lohjan kihlakunnassa ( markkaa 42.4 %), Helsingin kihlakunnassa ( markkaa = 15.9 /0), Halikon kihlakunnassa ( markkaa = 28.1 /0), Ulvilan kihlakunnassa ( markkaa 52.4 / ) ja Tammelan kihlakunnassa ( markkaa = 21-0 %) Muut kihlakunnat, joissa on sanottavampaa lisäännystä huomattavana, ovat Piikkiön, Tyrvään, Hauhon, Pirkkalan, Ruoveden, Jääsken, Mikkelin, Lapuan, Pietarsaaren ja Oulun kihlakunnat. Sanottavampaa tuotantoarvon vähenemistä on huomattavana Raaseporin ja Lappeen kihlakunnissa. Lappeen kihlakunnan tuotantoarvon väheneminen ( markkaa) johtuu siitä, että Kuusankosken puuhiomo on siirretty Lappeen kihlakunnasta Pernajan kihlakuntaan, josta syystä myös on huomattavana vastaava lisäännys viimeksi mainitun kihlakunnan tuotantoarvossa. Samasta syystä on Pernajan kihlakunnan työntekijäluku lisääntynyt 917 ja Lappeen kihlakunnan työntekijäluku vähentynyt 344 henkeä. Sanottavampia työntekijäluvun lisäännyksiä on ollut huomattavana Vehmaan kihlakunnassa (lisäännys 475), Ulvilan (512) ja Helsingin (271). Lisäksi on, luultavasti kuitenkin ainoastaan näennäinen lisäännys huomattavana Hollolan kihlakunnassa (lisäännys 509), mikä johtuu siitä, että sikäläisestä pyörätehtaasta on annettu työntekijäluvusta ilmeisesti liioiteltuja tietoja. Eri teollisuusryhmissä ovat työntekijäin ja työpaikkojen luvut sekä tuotannon bruttoarvo muuttuneet niin, kuin seuraavista kahdesta taulusta näkyy: Työpaikkoj a: Työntekijöitä : Teollisuusryhm ä. luku vuonna luku vuonna lisäännys tai vähennys 0/! /0' luku vuonna luku vuonna /o' [lisäännys tai I vähennys I-III. M etalliteollisuus { IV. K iv iteollisu u s V. Kemiall. teollisuus VI. N ah k ateo llisu u s VII. Kutomateollisuus VIII. P ap erite o llisu u s IX. Puunjalostusteollisuus X. Rakennusteollisuus X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus X II. Vaatetusteollisuus X III. Kuvaava teollisuus Yhteensä

9 y Teollisuusryhm ä. T u otan toarvo: Smk v Smk v Lisäännys tai vähennys /0. I-III. M etalliteollisuus IV. K iv ite o llisu u s V. Kemiall. teollisuu s VI. N ah k ateollisu u s VII. K u to m a te o llisu u s f 20.5 VIII. P ap eriteollisu u s IX. P uunjalostu steollisu u s f 19.8 X. Rakennusteollisuus X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus X II. V aatetusteollisuu s X III. Kuvaava t e o l l i s u u s Yhteensä Työpaikkain lnkn on vähentynyt useimmissa teollisuudenhaaroissa, enimmin kivi- ja rakennusteollisuudessa, mutta lisääntynyt metalli-, puu- ja kuvaavassa teollisuudessa. Työntekijäin luku on vähentynyt kivi- ja nahkateollisuudessa sekä lisääntynyt kaikissa muissa teollisuudenhaaroissa, enimmin puu- ja paperiteollisuudessa. Tuotantoarvo on lisääntynyt 17.9 miljonaa markkaa puuteollisuudessa, 9.4 miljonaa markkaa kutomateollisuudessa, 10.fi miljonaa markkaa ravinto- ja nautintoaineteollisuudessa sekä 2.9 miljonaa markkaa metalliteollisuudessa. Ainoastaan kiviteollisuuden tuotantoarvo on vähentynyt. Tiedot teollisuudessa käytettyjen moottorien luvusta sekä niiden kehittämästä voimamäärästä eivät ole täysin luotettavia. Vuodelta 1906 saatujen tietojen mukaan oli kaupungeissa 487 höyrykonetta ( hevosvoimaa) ja maaseudulla 756 höyrykonetta ( hevosvoimaa) eli yhteensä höyrykonetta ( hevosvoimaa), johon myös on luettu metalliteollisuudessa käytetyt höyrykoneet. Polttomoottoreita on ainoastaan vähän käytännössä. Sitä vastoin tietysti maamme luonnollista vesivoimaa käytetään laajaperäisesti teollisuuden palveluksessa. Vuonna 1906 kävi vesivoimalla 726 moottoria, jotka kehittivät yhteensä hevosvoimaa, metalliteollisuuskin lukuun otettuna. Runsaimmin on vesivoimaa käytännössä paperiteollisuudessa, joka edustaa hevosvoimaa, sitä likinnä kemiallisessa ja sähköteknillisessä teollisuudessa, jonka hevosvoimaluku on 4 645, sekä kutomateollisuudessa, joka käyttää hevosvoimaa. Tässä on kuitenkin huomattava, että myllyteollisuus käyttää melkoista

10 Y l määrää vesivoimaa, jota ei ole voitu ottaa lukuun, syystä että sen suuruutta ei ole ilmoitettu. Sähkömoottorit eivät vieläkään ole päässeet sanottavaan käytäntöön. Lisäksi mainittakoon tietoja tärkeimmissä eri teollisuudenhaaroissa tapahtuneista muutoksista. IV. K iv ite o llisu u s ja sa v iteo llisu u s. Selostettujen kivilouhosten ja kivenhakkioiden luku on vuodesta 1905 vähentynyt 49:stä 43:en, työntekijäin luku taas lisääntynyt 1 748:sta henkeen sekä tuotantoarvo vähentynyt markasta markkaan. Tiiliteollisuuden alalla on työpalkkain luku vähentynyt. 198:sta 175:en, työntekijäin luku hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Kaakeli-, fajanssi- j a posliinitehtaitten luku on edelleen 12, mutta työntekijäin lukuun nähden on huomattavana lisäännys 913 hengestä 918 henkeen ja samaten tuotantoarvo on lisääntynyt markasta markkaan. Lasitehtaisiin nähden on merkittävä, että niiden luku on sama kuin vuonna 1905, että työntekijäin luku on vähentynyt ja että samaten tuotantoarvo on vähentynyt markasta markkaan. V. K em ia llin en ja sä h k ö tek n illin en teollisu u s. Sähkövoima-asemien luku on lisääntynyt 20:stä 22:en, työntekijäin luku 230:stä 241 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Tulitikkutehtaitten luku oli 15 vuonna 1906 edellisen vuoden 16 vastaan. Niiden työntekijäluku on vähentynyt 757 hengestä 746 henkeen, jota vastoin tuotantoarvo on lisääntynyt markasta markkaan. V I. N ah k ateollisu u s. Nahkatehtaitten luku on lisääntynyt 17:sta 19:än, työntekijäin luku on vähentynyt 1400 hengestä 1190 henkeen sekä tuotantoarvo lisääntynyt markasta markkaan. Karvuutehtaitten luku on vähentynyt 800:sta 791:en, työntekijäin luku on lisääntynyt 1896 hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan.

11 vn V II. K u tom ateollisu u s. Villatatavaratehtaita oli edelleen 26, niiden työntekijäluku on lisääntynyt hengestä henkeen ja samaten tuotantoarvo markasta markkaan. Pumpulitehtaita on jo useat vuodet ollut 6. Niissä toimivien työntekijäin luku on lisääntynyt hengestä henkeen (2.7 %) ja tuotantantoarvo markasta markkaan eli markkaa, mikä on 24.3 /0. Vertailun vuoksi mainittakoon, että värjäämätöntä pumpulia vuonna 1905 tuotiin maahan kg ja vuonna kg, joten lisäännys on 25.8 /0. Tuotantoarvon kohoaminen johtuu selvästikin tuotannon todellisesta lisäännyksestä eikä hintojen noususta. Maamme ainoassa pellavatemaassa on vuonna 1906 ollut hiukan suurempi työntekijäluku kuin edellisenä vuonna, mutta tuotantoarvon on ilmoitettu sitä vastoin olevan pienempi kuin vuonna Trikootehtaiden luku on vuonna edellisen vuoden 5 vastaan, työntekijäin luku on lisääntynyt 807 hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. V II. P a p eriteollisu u s. Puuhiomojen luku on lisääntynyt 36:sta 40:en ja työntekijäin luku hengestä henkeen. Tuotantoarvo on siitä huolimatta vähentynyt markasta markkaan eli 3.8 /0. Selluloosatehtaita on 11 edellisen vuoden 10 vastaan, mutta sekä työntekijäin luku että tuotantoarvo ovat vähentyneet, ensinmainittu 897 hengestä 869 henkeen, jälkimäinen markasta markkaan eli 10.9%- Puuvanukkeen vientimäärä väheni edellisen vuoden kilosta O kiloon vuonna 1906, jota vastoin selluloosan vientimäärä lisääntyi edellisen vuoden kilosta kiloon vuonna Paperitehtaita oli vuonna edellisen vuoden 16 vastaan, työntekijäin luku on lisääntynyt hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan eli markkaa, mikä on 7-7 %. Vuonna 1906 ilmoitettiin paperitehtaitten valmistaneen paperia kg ja vuonna kg. Vuonna 1905 vietiin maasta eri paperilajeja kg. ja vuonna kg. IX. P u u n ja lo stu steollisu u s. Vuodelta 1905 oli tietoja 598 sahasta ja työntekijästä, vuonna sahasta ja työntekijästä. Tuotantoarvoksi on ilmoitettu

12 VIII markkaa vuonna 1905 ja markkaa vuonna 1906, mikä osottaa lisäännystä 21.4 /0. Sahattujen puutavarain määrä oli m3 vuonna 1905 ja m3 vuonna Ensinmainittuna vuonna käytettiin ja jälkimäisenä tukkia. Maasta lähetettyjen lankkujen, soirojen, lautain sekä veistetyn tahi osaksi sahatun puutavaran vientimäärä oli m3 vuonna 1905 ja m3 vuonna Puusepänteollisuutta edusti vuonna työpaikkaa (22 tehdasta ja 181 käsiammattiliikkettä), joissa oli 1833 työntekijää ja joiden tuotantantoarvo oli yhteensä markkaa. Vuonna 1906 oli työpaikkoja 209 (28 tehdasta ja 181 käsiammattiliikettä), joissa oli työntekijää ja joiden tuotantoarvo oli markkaa. Rihmarullatehlaiden luku oli vuonna edellisen vuoden 6 vastaan, työntekijäin liiku oli lisääntynyt hengestä henkeen ja tuotuntoarvo markasta markkaan. X. R a k en n u steo llisu u s. Toiminta rakennusteollisuuden alalla on paljon vähentynyt, mikäli nimittäin saapuneista tiedoista käy päättäminen. Varsinaisia rakennuspaikkoja on ilmoitettu vuonna 1906 olevan 69 edellisen vuoden 82 vastaan. Työntekijäluku ilmoitettiin vuonna hengeksi ja vuonna hengeksi sekä tuotantoarvo ensinmainittuna vuonna markaksi ja jälkimäisenä markaksi. X I. R a v in to - ja n au tin toain eteollisu u s. Kauppajauhomyllyjen luku on lisääntynyt 30:sta 37:än sekä työntekijäin luku 154 hengestä 184 henkeen. Tuotantoarvo on lisääntynyt markasta markkaan. Tidlijauhomyllyjä oli vuonna ja niissä työntekijöitä henkeä sekä vuonna myllyä ja työntekijää. Vuonna 1906 kävi 135 myllyä höyryllä, vesivoimalla, 7 sähköllä, 8 polttomoottorilla; ainoastaan yksi tuulimylly on ilmoitettu. Sokeritehtaita oli edelleen 5. Niiden työntekijäluku on ainoastaan vähäisen muuttunut, ollen vuonna ja vuonna henkeä. Tuotantoarvo on lisääntynyt markasta markkaan. Höyryleipomoiden luku oli vuonna , työntekijäluku 175 henkeä ja tuotantoarvo markkaa edellisen vuoden 5 leipomoa, 152 työntekijää sekä markan tuotantoarvoa vastaan.

13 IX Olutpanimoiden luku on vähentynyt 89:stä 86:en, työntekijäin luku lisääntynyt hengestä henkeen sekä tuotantoarvo lisääntynyt markasta markkaan. Kaljatehtaitten luku oli vuonna , työntekijäin luku 93 henkeä ja tuotantoarvo markkaa. Viinapolttimoiden luku on vähentynyt 28:sta 23:en, työntekijäin luku 599 hengestä 454 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Tupakkatehtaita oli vuonna ja vuonna Niiden työntekijäluku oli lisääntynyt hengestä henkeen sekä tuotantoarvo markasta markkaan. X II. V aatetu steollisu u s. jräätälinliikkeitä ilmoitettiin olevan vuonna ja vuonna Työntekijäluku oli ensinmainittuna vuonna ja jälkimäisenä henkeä, tuotantoarvo ensinmainittuna vuonna ja jälkimäisenä markkaa. Hattutehtaita oli 6 vuonna 1906 edellisen vuoden 5 vastaan. Työntekijäin luku oli lisääntynyt 244 hengestä 265 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Jalkinetehtaita oli maassamme 3 vuonna 1906, niissä työntekijöitä 237 henkeä ja niiden tuotantoarvo markkaa. Jalkineliikkeiden luku on vähentynyt 504:stä 474:än, työntekijäin luku 1453 hengestä 1300 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. X III. K u v a a v a teollisu u s. Kirjapainojen luku on lisääntynyt 96:sta 103:en, työntekijäin luku hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan eli 10.9 /0. Kivipainojen luku on lisääntynyt 9:stä 12:een, työntekijäin luku 442 hengestä 536 henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Helsingissä, Teollisuushallituksessa, kesäkuussa N. Garoff.

14 Taulu 1. Tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen kuuluvien teollisuuslajien aakkosellinen luettelo teollisuustilastossa noudatetun luokituksen mukaisine järjestysnumeroineen. T e o l l i s u u s l a j i n T e o l l i s u u s l a j i n p a i k k a v i r a l l i p a i k k a v i r a l l i s e s s a l u o k i t u s - s e s s a l u o k i t u s - Teollis u usla j i l u e t t e l o s s a Teollisuuslaji l u e t t e l o s s a L u o k a n n u m e r o R y h m ä n n u m e r o k u o k a n n u m e r o : R y h m ä n n u m e r o A jokaluteh taita... IX 26 K a m p a te h ta ita... I X 25 A sfalttih u op ateh taita... V III 21 K aram elliteh taita... X I 30 A sfa lttite h ta ita... V 13 K a rto n k ite h ta ita... V III 21 D3m a m iittite h ta ita...,, 14 K a rv u u te h ta ita... VI 17 E risty sliik k eitä... IV 9 K au p p ajau h om yllyjä... X I 28 E tik k a te h ta ita... X I 31 Kautsuleimasintehtaita.... IX 25 Fajanssitehtaita... IV 9 Kemigrafisia laitoksia... XTTT 36 H an sik a ste h ta ita... X I I 33 K im rö ö k k ite h ta ita... V 1 H arjan tekopajoja... VI 17 Kipsivalimoja... IV 9 H a rjateh taita... ',1 K irja n sito m a te h ta ita... V III H attu- ja lakkityöpajoja... X I I 33 K irja n sito m o ja n H a ttu teh taita... e K irja p a in o ja... X III 36 H uopatyöpajoja... e 33 Kivilouhoksia ja kivenhakkioita IV 8 H ö y lä ä m ö jä... I X 23 K ivipainoja... XTTT 36 Höyrykabvipaahtimoja.... XI 29 K o rk k ite h ta ita... I X 23 H ö y ry le ip o m o ja K ravattitehtaita... X I I 33 Ja lk in e te h ta ita... X I I 33 K u iv atislaito k sia... V 13 J alkin et vöp a j 03 a... e 33 K um itavarateh taita... I X 25 Kaakao- ja suklaatehtaita... X I 29 K u m ity ö p ajo ja... V n K aak eliteh taita... IV 9 K u re liiv ite h ta ita... X I I 33 K aasu tehtaita... V 13 K y lp y la ito k sia... n 35 K a d u n k iv e ä jiä... X 27 K y n ttilä te h ta ita... V 12 Kahvin- ja siemenenpuhdistus- K äärinkaihdintehtaita... V II 20 te h taita... X I 29 K övsiteh taita K aid eteh taita... I X 23 L a a tik k o te h ta ita... I X 23 K aljatehtaita XI 31 Lakka- ja pulituuritehtaita.. V 13 K alk k ip olttim oja... IV 9 L asin leik k aajia... X 27 Teollisuustilasto 1906.

15 2 T eollisu uslaji Teollisu uslajin paikka v irallisessa luokitusluettelossa Hyhmän numero 1 Luokan ; numero I T eollisu uslaji T eollisu uslajin ; paikka viralli- j sessa luokitusluettelossa Ryhm än numero Luokan numero L a s i t e h t a i t a... IV 10 Puun kyllästytys ja värjäys.. V 16 L astu villatelitaita... I X 22 P u u p iirtä m ö jä... X III 36 L e ip o m o ja... X I 3 0 P u u sep än teh taita... I X 23 L iitu te h ta ita... IV 8 Puusepänt3 ö p a jo ja Luujauho te h ta ita... V 14 Pyroteknillisiä laboratorioita. V 14 Maalareja ja verhoilijoita... X 27 P v ö rä te h ta ita... I X 26 M akaroonitebtaita... X I 29 B ih m a ru lla te h ta ita M akkarantekijöitä... n 30 B u u m isark k u teh taita M a k k a ra te h ta ita... V e B ä ä tä lin liik k e itä... X I I 33 M a lla s te h ta ita... n e S a h o ja... I X 22 M atonkutom oja... VII 19 Saippuatehtaita... V 12 Muurareja ja rakennusurakoitsi Sateenvarjoteh taita... X II 33 joita... X 27 S atulasepäntehtaita... V I 17 M u u rilaastiteh taita... IV 9 S atulasepän tvöpajoja o Myllyjä * )... X I 28 S a v e n v a lim o ja... IV 9 N a h k a te h ta ita... VI 17 Selluloosatehtaita... V III 21 N a u h a te h ta ita... VII 20 Sem enttivalim oja... IV 9 N u o h o o jia... X 27 Siirappitehtaita... X I 29 N yörin p u n om oja... VII 20 Sikuritehtaita Olutpanim oja... X I 31 Silkkihuivinripsuttajia.... XII 33 P ah v iteh taita... V III 21 Sokerileipomoja... X I 30 P a in o h iiv a te h ta ita... X I 31 S o k e rite h ta ita P a ita te h ta ita... X I I 33 Sorvausteh taita... I X 23 P a p e r ite h ta ita... V III 21 S orvaustyöpajoja P a rk k im v lly jä... I X 22 Suu tatehtaita... V 13 P a rtu rin liik k e itä... X I I 3 4 Sysitehtaita... ' Pellavanliktauspajoja... V II 19 Sähkövoim atehtaita P e lla v a te h ta ita S äily k eteh taita... X I 30 P esu laitok sia... X I I 35 S ä l e t e h t a i t a... I X 22 P ik iru u k k eja... V 13 Taljateb t a i t a P osliin iteh taita... IV 9 T a p e ttite h te h ta ita... V III 27 P u m p u lite h ta ita... V II 19 Teknokemiallisia tehtaita... V 13 Punssi- ja viinitehtaita.... XI 31 Teurastam oja... X I 30 Pussi- ja kirjeenkuoritehtaita. V ili 21 T i i lite h ta ita... IV 9 P u u h io m o ja e T orioliittiteh taita Puunaula- ja lestitehtaita... I X 23 Trikootehtaita... V II *) Samaten kauppajauhomyllyt,,ja tullijauhomyllyt11.

16 3 Teollisuuslaji Teollisti visla.jin. paikka virallisessa luokitusluettelossa Teollisuuslaji Teolllsuuslajin paikka virallisessa luokitusluettelossa Luokan numero Ryhmän numero Luokan numero Ryhmän numero T u litik k u teh taita... V 14 V a s u te h ta ita... I X 24 Tullijauhom yllyjä... X I 28 V a u n u te h ta ita... n 26 T u p a k k a te h ta ita... 5? 32 V e rh o ilijo ita... X 21 T u rk ista v a ra te h ta ita... VI 17 V iinapolttim oja... X I 31 Turkkurintyöpajoja... X II 33 V illa k u to m o ja... V II 19 T urvepehkutehtaita... V 13 V illa te h ta ita T ynnyritehtaita... I X 23 Virvoitusjuomatehtaita * )... X I 31 T ä p e te h ta ita... V II 20 Vuorausvanuketehtaita.... V 16 T ärk k elystehtaita... V 12 V äki v iin a te h ta ita... X I 31 V alokuvaam oja... X III 36 V ä r i t e h t a it a... V 11 V annehtim oja... I X 23 V ärjäysteh taita V a n u te h ta ita... V II 19 V ärjääm öjä... V 55 V an u tu slaitok sia... n 18 O ljy te h ta ita *) Samaten kivennäisvesitehtaat

17 Taulu 2. Summittainen katsaus Suomen teollisuustoimintaan v (Vuori- ja m etalliteollisuus lukuun otettuna). K a u p u ngit ja kauppalat Maaseutu Y h teen sä L ä ä n i. T yöpaikkoja T y ö n te k ijö itä Tuotannon "bruttoarvo 3hnf. T yöpaikkoja T y ö n te k ijö itä Tuotannon b ru tto arv o Smf. T yöpaikkoja T y ö n te k ijö itä Tuotannon b ru tto arv o 3mf. Uudenmaan lä ä n i Turun ja Porin lääni Hämeen Wiipurin Mikkelin,, Kuopion W aasan Oulun Yhteensä

18 Taulu 3. Summittainen katsaus Suomen teollisuustoimintaan v (Vuori- ja m etalliteollisuus lukuun otettuna). K a u p u n g it j a k a u p p a la t M a a s e u t u Y h t e e n s ä T e o l l i s u u s r y h m ä. Työpaikkoja T yöntekijöitä! Tuotannon bruttoarvo dftn f. Työpaikkoja T yöntek ijöitä Tuotannon bruttoarvo 3hnf. Työpaikkoja T yöntek ijöitä Tuotannon bruttoarvo %mf. IV. Kiviteollisuus V. Kemiallinen ja sähköteknillinen teollisuus VI. Nahkateollisuus VII. K utom ateollisuus VIII. Paperiteollisuus IX. Puunjalostusteollisuus X. Rakennusteollisuus X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus X II. Vaatetusteollisuus XTTT. Kuvaava teollisuus Yhteensä I-H Metalliteollisuus Yhteensä

19 I 6 7 Taulut 4 ja 5. Summittainen katsaus teollisuudessa vuonna 1906 toimineihin työntekijöihin ijän ja sukupuolen mukaan jaettuina. (Vuori- ja metalliteolli- suus lukuun otettuna). K a u p u n g i t ja k a u p p a l a t. M a a s e u t u Y h t e e n s ä T y ö v ä k i (m e s ta r it ja k o n tto r iv ä k i lu k u u n o te ttu in a ) T y ö v ä k i (m e sta r it ja k o n tto r iv ä k i lu k u u n o te ttu in a ) T y ö v ä k i (m e sta rit ja k o n tto r iv ä k i lu k u u n o te ttu in a ) A lle 15 v u o d en j 15 j a 18 v u o d en v ä lillä. M iesp. Yhteensä a la ik ä is iä " Y li 18 vuoden M iesp. Yhteensä m ie h iä Yhteensä n a is ia Kaikkien k a ik k a a n A lle 15 v u o d en 16 ja 18 v u o d en v ä lillä j Yhteensä a la ik ä is iä Y l i 18 v u o den Y hteensä m ie h iä Y hteensä n a isia Kaiken k a ik k ia a n A lle 15 v u o d en N aisp. j 15 ja 18 v u o d en v ä lillä N aisp, Yhteensä a la ik ä is iä Y l i 18 v u o den! Yhteensä m iehiä Y hteensä n a is ia Kaiken k a ik k ia a n Taulu 4. Läänittäin jaettu in a. 1 Uudenmaan l ä ä n i Turun V ;i Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan,, S Oulun 5) Yhteensä Taulu 5. Teollisuusryhm ittäin jaettu in a. 10 IV. K iv ite o llis u u s V. Kem iallinen ja sähköteknillinen te o llis u u s VI. N a h k a te o llisu u s IS V II. Kutom ateollisuus V III. P a p e rite o llis u u s IX. Puunjalostusteollisuus X. Rakennusteollisuus X I. Ravinto- ja nautintoaineteollis u u s ! 18 X II. V a a tetu steo llisu u s ID X III. Kuvaava te o llis u u s Yhteensä M etalliteollisu u s i ; 22 Yhteensä h !

20 ! _8 9 Taulu 6. Katsaus 1906 vuoden teollisuuteen teollisuusryhmittäin ja läänittäin. L ä ä n i. Kaupungit ja kauppalat. I III. Kullanhuuhtomot, sulatot, metallin j alostusl aitokset sekä koneteollisuus. Tuotannon bruttoarvo IV. Kiviteollisuus. Tuotannon bruttoarvo 3nf V. Kemiallinen ja sähköteknillinen teollisuus Tuotannon bruttoarvo Sknfi VI. Nahkateollisuus. VII. Kutomateollisuus. Vili. Paperiteollisuus. Uudenmaan lään i !»00 i Turun ja Porin lä ä n i Hämeen "Wiipurin Mikkelin Kuopion W aasan Oulun,, Yhteensä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo Smf. 1 Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo 1 Työntekijöitä Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo rfmf. Maaseutu. Uudenmaan lä ä n i Turun ja Porin lä ä n i Hämeen W iipurin Mikkelin Kuopion W aasan Oulun Yhteensä Koko maa. Uudenmaan lä ä n i Turun ja Porin lä ä n i Hämeen,, Wiipurin Mikkelin Kuopion W aasan Oulun Yhteensä Teollisuustilasto

21 10 11 Katsaus 1906 vuoden teollisuuteen teollisuusryhmittäin ja läänittäin. ( j atk.) IX. Puu-, luu-, kautsu- ja niiden kaltaiset teokset. X. Rakennusteollisuus. X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus. X II. Vaatetus- ja puhclistusteollisuus. XIII. Kuvaava teollisuus. Y h te e n sä. L ä ä n i. i.. Tuotannon bruttoarvo Tuotannon bruttoarvo &>nf. Tuotannon bruttoarvo Tuotannon bruttoarvo Sknf. ;Tuotannon bruttoarvo 3/m.! Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo &mf. K a u p u n g it j a k a u p p a la t. U udenm aan lä ä n i Turu n ja P o rin l ä ä n i H äm een ; W iipurin M ikkelin K u o p io n W aasan Oulun O CO Y h te e n sä M aaseu tu. U udenm aan lä ä n i Turu n ja P o rin l ä ä n i H äm een W iip u rin,, M ikkelin K uopion W aasan,, Oulun,, Yhteensä K oko m aa. Uudenmaan lä ä n i Turun ja Porin lä ä n i Hämeen., Wiipurin Mikkelin Kuopion W aasan., Oulun Yhteensä

22 12 T au lu 7. Summittainen katsaus Suomen tehdas- j a käsiammattiteollisuuteen v Teollis uusryhmä! Teollisuusluokka Teollisuuslaji Kaupungeissa ja kauppaloissa Työpaikkoja Työntekijöitä *) Tuotannon bruttoarvo - ä / Työpaikkoja Maaseudulla Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Yhteensä Työntekijöitä*) Työntekijöitä ') Tuotannon bruttoarvo IV Kiviteollisuutta. 8 Kivilouhoksia ja kivenh a k k io ita u L iitu te h ta ita i 2) 2) Kalkkipolttimoja Tiilitehtaita «S a v e n v a lim o ja Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita » Sementtivalimoja Kipsivalim oja Torfoliittitektaita E ristv sliik k eitä Muurilaastitehtaita L a s i t e h t a i t a V K em iallista ja sähköteknillistä teollisuutta. 11 V ä r i t e h t a it a Kimröökkitehtaita ! V ärjäysteh taita ) ) V ärjääm öjä O ljy te h ta ita K ynttilätehtaita Saippuatehtaita Tärkkelystehtaita IB Teknokemiall. teh taita S uu tateh taita » Kuivatislauslaitoksia P ik iru u k k eja M estarit ja konttoriväki lukuun otettuina. 2) Yhteinen toisen laitoksen kanssa.

23 13 Teollis uusryhmä j Teollisuusluokka T e o l l i s u u s l a j i Työpaikkoja Kaupungeissa ja kauppaloissa Työntekijöitä ') Tuotannon bruttoarvo Smf. 1 Työpaikkoja Maaseudulla Työntekijöitä *) Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Y hteensä Työntekijö itä 1) Tuotannon bruttoarvo Sinf. V 13 A sfa lttite k ta ita VI V II» Lakka- ja pulituuriteht » K aasutebtaita » Sähkövoimatehtaita Sysiteh t a i t a Turvepehkutehtaita Tilitikkutehtaita P yrot. laboratorioita Dynamiittitehtaita Luujauhotehtaita Vuorausvanuketehtaita » Puun kyliästytys ja väri jäys N ahkateollisuutta Î N ahkatehtaita K arvu u teh taita Satulasepäntehtaita Satulasepäntyöpajoja Turkistavaratehtaita H arjateh taita Harjantekopajoja Kutomateollisuutta V illa te h ta ita ,, Vanutuslaitoksia Pumpulitehtaita Pellavanlihtauspajoja P e lla v a te h ta ita T rik o o te h ta ita V a n u te h ta ita M atonkutom oja V illa k u to m o ja K övsiteh taita Nyörinpunomoja N a u h a te h ta ita T ä p e te te h ta ita ) Käärinkaihdintehtaita

24 14 Teol 1 Teol! Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla Yhteensä lisuusryhmä lisuusluokka T eollisu uslaji Työpaikkoja ' Työnteki- ; jöitä1) Tuotannon bruttoarvo 9/mf. Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Työntekijöitä1) Työntekijöitä») Tuotannon bruttoarvo VIII Paperiteollisuutta. 21 Puuhiom oja Selluloosatehtaita P ah v iteh taita «Asfalttihuopatehtaita » P a p e r ite h ta ita... T a p e ttite h ta ita » Pussi- ja kirj. kuoriteht » Kartonkitehtaita «Kartonkityöpajoja V Kirjansitomatehtaita K irja n sito m o ja I X P uu-, luu-, kautsu-, guttaperkka-.ja niiden k altaiset teokset. 22 P a rk k im y lly jä J S a h o ja » Lastuvillatehtaita Puunaula- ja lestitehtaita H ö y lä ä m ö jä Puusepäntehtaita Puusepäntyöpajoja Ruumisarkkutehtaita Laatikkotehtaita T a lja te h ta ita S orvausteh taita Sorvaustyöpajoja Rihmarullatehtaita K aideteh taita T ynnyritehtaita Vannehtim oja K o rk k ite h ta ita V a s u te h ta ita K a m p a te h ta ita Kum itavaratehtaita... : K u m itv ö p ajo ja Kautsuleimasintehtaita A jokalutehtaita V a u n u te h ta ita n P vöräteh taita... i

25 IB Teo].lisuusryhmä j Teol lisuusluokka Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla Yhteensä Teollisuuslaji Työpaikkoja Työntekijöitä >) Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Työntekijoita, ) Tuotannon bruttoarvo Smf Työpaikkoja 1 Työntekijöitä1) Tuotannon bruttoarvo X Rakennusteollisuutta. 27 Muurareja ja rakennus! urakoitsijoita «Maalareja ja verhoilijoita L asin leik k aajia ) N u o h o o jia K a d u n k iv e ä jiä X I R avinto-ja nautintoaine- teollisuutta. 28 Kauppajauhomyllyjä ? Tullijauhomvdlyjä S o k e rite h ta ita S iirappitehtaita «M akaroonitehtaita ) ~ 2) Höyrykahvipaahtimoja » Sikuritehtaita... Kahvin- ja siemenenpuh distustehtaita Kaakao- ja suklaatehtaita Höyryleipomoja Leipomoja » Sokerileipomoja » Karamellitehtaita T eu rastam oja Makkaratehtaita Makkarantekijöitä S äilv k eteh taita M a lla s te h ta ita ) ~ Olutpanim oja K a lja te h ta ita Viinapolttim oja netto 9 netto netto Vakiviinatehtaita netto 1 netto netto Painohiivatehtaita... 3 ) _ ) ~ Punssi- ja viinitehtaita E tik k a te h ta ita ) ~ Virvoitusjuomatehtaita Tupakkatehtaita ) Tiedot työväestä ja tuotantoarvosta yhteisesti suklaatehtaan kanssa. 3) Yhteinen työväki toisen laitoksen kanssa.