SUOMENMAAN V IRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 20. V U O N N A JÄLKIMÄINEN OSA. TEHTAAT JA KÄSIAMMATTILAITOKSET.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN V IRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 0. V U O N N A 903. JÄLKIMÄINEN OSA. TEHTAAT JA KÄSIAMMATTILAITOKSET. - -> ( X >- HELSINGISSA, K K [ S Ä K I L L I S E N S E N A A T I N K I R J A P A I N O S S A, 905.

2 Sisällys: Siv. Y l e i s k a t s a u s... J. I. Summittainen katsaus Suomen tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen vuonna 903 ('teollisuuksittani j a e t t u n a ).... II. Summittainen katsaus Suomen jokaisen läänin tehdas- ja käsiam m attiteollisuuteen vuonna III. Summittainen katsaus maamme kaupunkien ja kauppalain teh das-ja käsiammattiteollisuuteen vuonna 903 tuotannon bruttoarvon mukaan järjestettynä IV. Summittainen katsaus teollisuustoimintaan Suomen kihlakunnissa vuonna V. K atsaus Suomen tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen vuonna 903 (teollisuuksittani jä r je s t e t t y n ä ).... V I. Suomen tehtaat ja käsiammattilaitokset 903, kaupungeittain, kauppaloittani ja kihlakunnittain ryh m itettyinä, V II. V uonna 903 perustettujen teollisuuslaitosten lu e t t e l o V III. Taulu osottava maamme kaupungeissa vuonna 903 toimineiden ulkomaalaisten ammattilaisten lu v u n IX. Taulu osottava maamme kihlakunnissa vuonna 903 toimineitten ulkomaalaisten ammattilaisten lu v u n X. Vuonna 903 käytettyjen höyrykoneitten luku ja hevosvoimamäärä, läänittäin ryh m ite tty n ä X I. Vuonna 903 käytetyt höyrykoneet ja niiden hevosvoimamäärä, teollisuuksittani jä rjeste tty in ä... 0.

3 Vuosi 903 on 0:imen vuosisadan ensimäinen vuosi, jolloin Suomen teollisuustilasto osottaa maamme teollisen toiminnan lisääntyneen. Tosin oli teollisten työpaikkain luku jo 90 ja 90 vuosien tilaston mukaan ollut lisääntymässä, mutta työntekijäluku ja tuotannon arvo olivat vähentyneet, ja mahdollista on, että työpaikkain luvun lisääntyminen oli ainoastaan näennäinen, johtuen teollisten työpaikkain luetteloihin tehdyistä täydennyksistä. Vuonna 903 sitä vastoin ei ainoastaan työpaikkain luku ole taaskin lisääntynyt, vaan sen ohessa myös työntekijäluku ja tuotannon arvo kasvanut. Jos vertaa toisiinsa työpaikkain ja työntekijäin lukua sekä tuotannon arvoa vuonna 903 ja kymmenenä lähinnä edellisenä vuonna, lukuun ottaen metalliteollisuudenkin *), niin saa seuraavan taulun : Vuosi. T yöpaikkoja. Lisäy s tai vähennys /0:a edell. vuoden määrästä. Työntekijäluku. Lisäy s tai vähennys % :a edell. vuoden m äärästä. Tuotannon bruttoarvo Smk. L isäy s tai vähennys /0:a edell. vuoden määrästä *) Tässä on kuitenkin huomattava, että käytettyjen keräyskaavakkeiden erilaisuuden tähden m etalliteollisuuden työntekijäluvun arvoja ei käy täsmällisesti vertailem inen tehtaitten ja käsiammattilaitosten vastaaviin arvoihin, kun näihin m yös luetaan konttoriväki, jota ei liene otettu lukuun ensin mainituissa.

4 n Nämä nu.merolu.vut eivät tietystikään aivan tarkoin ilmaise tapahtuneita muutoksia, kun työntekijäluvun laskemisen tapa voi paljon vaihdella eikä tuotannon arvon suuruus riipu ainoastaan valmistetun tavaran määräin vaihteluista, vaan myös hintaoloista. Jotta voisi kutakuinkin varmasti väittää teollisuustuotannon vuonna 903 lisääntyneen, on tutkittava osottaako eri teollisuusryhmäin vastaavien arvojen vertailu vuosina 90 ja 903 ylipäätään lisäystä viimeksi mainittuna vuonna tapahtuneen. Näin on todella, mitä työntekijälukuun ja tuotannon arvoon tulee, tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen kuuluvien teollisuusryhmäin laita, ainoastaan vaatetusteollisuutta lukuun ottamatta, mutta metalliteollisuuden tuotannon arvo sen sijaan osottaa vähenemistä. V iimeksi mainitun asianlaidan johdosta tulee tuotannon arvon lisäys suurempi, jos edelliseen vuoteen vertaillessa erottaa luvusta metalliteollisuuden; lisäys on silloin 7 %. Työpalkkain ja työntekijäin luvun lisäys niinikään tulee siinä tapauksessa suurempi, ensinmainittujen 4. /0 ja jälkimäisten 6.5 /0. Kun metalliteollisuus otetaan lukuun, olivat kaupungeissa työpaikat lisääntyneet.7 %, työntekijäluku 7 /0 ja tuotannon arvo.4 /0. Maaseudulla oli työpalkkain luku lisääntynyt 5.6 /0, työntekijäin luku 5.3 /0 ja tuotannon arvo 5. % Tehdastelussa käytettyjen höyrykoneitten luku lisääntyi 949:stä 994:än eli 4.7 /0, nimittäin kaupungeissa 330:stä 357:än eli 8. /0ja maaseudulla 69:stä 637:än eli.9 /0. Höyrykoneitten hevosvoimaluku lisääntyi 4.690:stä :en eli 4 /0, nimittäin kaupungeissa.5:stä.99:än eli. /0 ja maaseudulla.69:stä.45:en eli 5.9 /0. Tässä ei ole metalliteollisuutta otettu lukuun. Muiden käytettyjen voimakoneiden kuin höyrykoneitten voimamäärää on ollut mahdoton saada selville, ja sellaisten koneitten lukuakin koskevat tiedot ovat usein häilyviä. Ei sentähden ole koetettu laatia minkäänlaista tilastoa näistä koneista. Taulussa VI, jossa teollisuuden jakauminen paikkakunnittain (kaupungeittain ja kihlakunnittain) osotetaan, on kuitenkin enimmäkseen mainittu asianomaisilla paikkakunnilla olevain moottorien luku sekä niiden voima hevosvoimin ilmaistuna, ja on tässä otettu lukuun sähkökoneetkin niissä tapauksissa, jolloin niiden voima on ensitiedoissa ollut tällä tavoin ilmoitettu. Mahdollista kuitenkin on, että jossakussa tapauksessa on kahdesti luettu sähkövoima, jota on tehtaaseen otettu jostakin siihen kuulumattomasta sähkögeneraattorista. Mainituilla paikkakunnittaisilla summilla ei sentähden oikeastaan ole muuta merkitystä kuin olla erikoisarvojen muodollisina yhteenlaskelmina. Lukuisissa tapauksissa ei asianomaisten kaupunkien taikka kihlakuntain tietoja ole ensinkään laskettu yhteen, syystä että joukossa on ollut joku erä vesivoimaa, johon nähden ei ole ilmoitettu enempää voiman määrää kuin käytettyjen moottorienkaan lukua.

5 m Jos asianomaisten läänien tuotannonarvoja vertaillaan vastaaviin 90 vuoden arvoihin (metalliteollisuus lukuun otettuna), niin saadaan seuraava taulu: L ä ä n i. Tuotannon bruttoarvo vuonna 90. Tuotannon bruttoarvo vuonna 903. Lisäys tai v ä hennys edell. vuoden arv. verraten. Lisäy s tai vähennys '0:a edell. vuoden arvosta. U u d e n m a a n f Turun ja P o r i n f H ä m e e n W i i p u r i n f M i k k e l i n K u o p i o n W a a s a n f O u l u n f Yhteensä f Tuotannon arvo on niinmuodoin lisääntynyt kaikissa muissa paitsi Kuopion läänissä. Waasan, Hämeen ja Mikkelin lääneissä oli lisääntyminen varsin suuri. Enemmän kuin iniljonan mk. oli tuotannon arvo lisääntynyt seuraavissa kaupungeissa: Tampereella ( mk. 8 /0), Helsingissä ( mk. = 8.9 /0), K i ko lain kaupung iss a ( mk. =- 38 %), Turussa ( mk. 6 %), Porissa ( mk. 6.5 /0) ja Kotkassa (.0.00 mk. ~ 9 /0). Seuraavissa kihlakunnissa oli tuotannon lisäys yli iniljonan markan, nimittäin: Tammelan mk. eli 8.9 /0, Lapveden mk. eli 6.8 /0, Kymin mk. eli.7 /0, Hauhon mk. eli 40.7 % Kemin mk. eli 38.3 /0, Laukaan mk. eli 44.7 /0, Helsingin kihlakunnan.3.00 mk. eli 9.5 #/0. Lisäystä ylipäätään oli huomattavana 30 kaupungissa ja kauppalassa sekä 44 kihlakunnassa, vähennystä kaupungissa ja kauppalassa sekä 7 kihlakunnassa. Eri teollisuusryhmissä tapahtuneet muutokset näkyvät seuraavasta taulusta: Työpaikkoja. Työntekijäluku. Tuotannon arvo. Teollisuusryhm ä Lisäys %:a Lisäys Lisäys I V K iviteollisuus V. Kem iall. teollisuus V I N ahkateollisuus j Siirretään _

6 IY Teollisuusryhm ä. Työpaikkoji. Työntekijäluku. Tuotannon arvo Lisäys %: Lisäys %:a Lisäys %:a. Siirretty Y li. Kutom ateollisuus J V I I I. Paperiteollisuus IX. Puunjalostusteollisuus X. Rakennusteollis X I. Ravinto- ja nautinto ainesteollis u u s X II. Vaatetusteollisu u s X I I I. G-raafill. teollisuus ] Yhteensä I III. Metalliteollisuus K aiken kaikkiaan] )+ 3.5 Suurin lisäys oli niinmuodoin tapahtunut kutoma- ja rakennusteollisuuksissa, jota vastoin vaatetusteollisuuden tuotannon arvo on hieman vähentynyt. Se seikka että kutomateollisuudessa on työntekij äiuvun lisääntyminen ollut tuotannon arvon lisääntymistä niin paljon vähempi johtuu siitä, että viimeksi mainitun suuri lisääntyminen vähemmän aiheutuu tuotannon kasvamisesta kuin hintaolojen muuttumisesta. Lisäksi mainittakoon tässä eri teollisuuksissa tapahtuneet tärkeimmät muutokset. IV. Kiviteollisuus ja saviteollisuus. Selviteltyjä kivilouhoksia ja kivenhakkaamoita oli edelleenkin 49. Mutta tämän teollisuuden sekä työntekij äluku että tuotannon arvo olivat suuresti lisääntyneet edelliseen vuoteen verraten; työntekij äluku oli kasvanut.64:stä.700 henkeen eli 46 /0, tuotannon arvo markasta markkaan eli 7 /0. Viennin arvo oli mk. Tiilitehtaitten luku oli lisääntynyt 94:stä 99:än, niiden työntekij äluku hengestä 458 henkeen eli. /0 ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 6.7 /0. Maassamme oli edelleenkin ainoastaan yksi posliinitehdas (joka sen ohessa oli kaakelitehdas). Kaakelitehtaitten luku oli lisääntynyt 0:stä :en, niiden

7 y työväki 797 hengestä 9 henkeen eli 4% ja tuotannon arvo.9bb.400 markasta..500 markkaan eli 8.5 %. Lasitehtaita oli edelleenkin 5. Niiden työntekijäluku oli vähentynyt.60 hengestä.547 henkeen eli 3.4%. tuotannon arvo markasta markkaan eli 6.7 %. V. Kemiallinen teollisuus. Saippuatehtaita oli edelleenkin 8. Työntekijäluku oli lisääntynyt 94 hengestä 04 henkeen ja tuotannon arvo markasta markkaan eli.%. Tulitikhutehtaitten luku oli lisääntynyt :sta 3:en, niiden työntekijäluku 67 hengestä 680 henkeen eli 8.5 % ja tuotannon arvo markasta markkaan. Luujauhotehtaitten luku oli lisääntynyt 4:stä 6:en ja niiden työntekijäluku 56 hengestä 65 henkeen, mutta tuotannon arvo vähentynyt markasta markkaan eli 5. %. V I. N ahkateollisuus. Nahkatehtaitten luku oli lisääntynyt 4:stä 6:en, niiden työntekijäluku 896:stä.04:än eli 4.3 % ja tuotannon arvo () markasta markkaan eli 8.4 %. Karvuulaitosten luku oli lisääntynyt 75:stä 783:en eli 4. %, niiden työntekijäluku.84 hengestä.865 henkeen eli 4.5 % ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 8.3 %. Satidasepäntehtaita oli lukuaan (Åströmin tehtaan satulasepän osastoa oi, ole tässä luettu eri tehtaaksi). Työntekijälukua ja tuotannon arvoa ei käy vertaileminen edellisen vuoden vastaaviin määriin, syystä että toisen tehtaan tiedot vuodelta 903 on luettu yhteen samalle toimimin elle kuuluvan ajokaluteh- taan tietojen kanssa. Selviteltyjen satulasepäntyöpajain luku oli vähentynyt 75:stä 68:an, niiden työntekijäluku 96 hengestä 68 henkeen eli.5 % ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 5.5 %. V II. Kutomateollisuus. Villatehtaita oli edelleenkin 7. Niiden työntekijäluku oli lisääntynyt.09 hengestä.44 henkeen (di 4.4 % ja tuotannon arvo markasta

8 VI markkaan eli 0. %. Tuotannon arvon lisääntyminen kuitenkin osaksi johtunee ulkomaisen raaka-aineen tuntuvasta hinnannoususta. Pumpulitehtaitten luku oli ennallaan eli 6. Niiden työntekij äluku oli lisääntynyt 6. hengestä 6.5 henkeen eli 3 henkeä. Tuotannon arvon lisääntyminen sitä vastoin on sangen suuri, nimittäin markasta markkaan eli 56.5 %. Tämä valtava lisääntyminen aiheutui kuitenkin enimmäksi osaksi, jopa todennäköisesti yksinomaan raaka-aineen, pumpulin, erittäin suuresta hinnannoususta. Valmistusmäärä ei tosin ole varmasti arvioitavissa, kun tiedot ovat epätäydelliset ja moninaisin eri mitoin ilmaistut, mutta pumpulin tuonti ei ollut tänä vuonna suurempi kuin edellisenä vuonna, vaan päinvastoin pienempi. Vuonna 90 oli mainittu tuonti kg. ja vuonna 903 taas kg., mikä osottaa vähennystä 9.8 %. Edelleenkin oli maassamme ainoastaan yksi pellavatehdas. Sen työntekijäluku oli lisääntynyt.346 hengestä.476 henkeen eli 9.7 /0 ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 8.8 %. Trikootehtaita oli edelleenkin 5. Niiden työntekij äluku oli lisääntynyt 706 hengestä 75 henkeen eli 6.4 /0 ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 3. %. V III. Paperiteollisuus. Puuhiomojen luku oli pysynyt entisellään 9:nä. Niiden työntekij äluku oli hiukan vähentynyt, nimittäin.4 hengestä.04 henkeen. Tuotannon aivo sitä vastoin oli lisääntynyt markasta markkaan. Selluloosatehtaita oli 0, joten lisäksi oli tullut *). Työntekij äluku oli lisääntynyt 509 hengestä 707 henkeen ja tuotannon arvo markasta markkaan. Niin puuhiomojen kuin selluloosatehtaitten työntekijälukua ja tuotannon arvoa koskeviin tietoihin nähden on kuitenkin huomattava, että ne vain vaja- * naisesti vastaavat todellisuutta, syystä että asianomaiset tehtaanomistajat eivät toisinaan ole ilmoittaneet näitä tietoja erikseen, vaan paperitehdasta koskevien tietojen yhteydessä. Puuvanukkeen vienti oli tuntuvasti suurempi kuin vuonna 90. Selluloosan vienti oli lisääntynyt kilosta kiloon eli.3% ja koneellisen puuvanukkeen vienti kilosta kiloon eli kokonaista 46.9 %. * ) 90:n vuoden tilastossa ei näiden luku kuitenkaan ole 9, vaan 8, johtuen siitä että yksi selluloosatehdas, jo k a oli paperitehtaan yhteydessä ja työskenteli yksinomaan sen tarpeiksi, ei ollut erityisesti mainittu selluloosatehtaaksi.

9 vn Paperitehtaitten luku oli edelleenkin 6. Työntekij äluku oli lisääntynyt 4.4 hengestä 4.89 henkeen eli 3.6 /0, tuotannon arvo.09.ocx) markasta markkaan eli 6.5 /0. Valmistusmäärä oli lisääntynyt kilosta kiloon. Näihin arvoihin on kuitenkin myös luettu pienehköt määrät pahvia. Asfalttihuopateöllisims oli suuresti lisääntynyt sen kautta että tämän alan suurin tehdas taasen oli ryhtynyt jatkamaan joksikin ajaksi keskeytynyttä toimintaansa. Työpaikkoja oli 7, niiden työntekij äluku 77 henkeä ja valmistusarvo mk. Tapettitehtaitten luku oli vähentynyt 4:stä 3:en ja niiden työntekij äluku 3 hengestä 00 henkeen sekä tuotannon arvo markasta markkaan eli 3.7 /0. IX. Puunjalostusteollisuus. Sahojen luku oli lisääntynyt 644:stä 684:än eli 6. /#, niiden työntekijäluku 0.58 hengestä henkeen eli 3.5 /0 ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 9. /0. Itse valmistusmäärän lisäys on kuitenkin vähempi; m3:stä vuonna 90 oli se kasvanut rn3:ksi vuonna 903 eli 4. /0. Vientimäärä oli m3 ja 6.6 /0 suurempi kuin vuonna 90. Sahoista kävi 343 höyryllä, 834 vesivoimalla, 4 petrolilla ja 3 sähkövoimalla. Sahattuja puita oli lukuaan Vuoden 903 sahateollisuudessa käytetyt puut olivat pienimpiä mitä milloinkaan on sahattu, sillä jokaiseen standerttiin sahattua tavaraa meni keskimäärin 44.8 puuta, jota vastoin suurin puuluku, mikä minäkään edellisenä vuonna on tähän käytetty, oli 43.8 (vuonna 898). Puusepänteollisuudessa on tehtaiksi katsottu 0 työpaikkaa, joiden työntekijäluku oli.7 henkeä ja tuotannon arvo mk., sekä käsiammattityöpajoiksi 8 työpaikkaa, joiden työntekij äluku oli 769 henkeä ja tuotannon arvo mk. Jos samanlaatuiset tiedot lasketaan yhteen ja vertaillaan 90 vuoden tietoihin, niin on työpalkkain lisäys 6.3 /0, työntekij äluvun lisäys 8. /0 ja tuotannon arvon lisäys.8 /0. Rihmarullatehtaita oli edelleenkin 6. Niiden työntekij äluku oli lisääntynyt. hengestä.3 henkeen eli.9 % ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 3.5 /0. X. Rakennusteollisuus. Tässä ryhmässä on varsinainen rakennustoiminta tärkein teollisuus. Saa- puneitten tietojen mukaan oli tätä teollisuutta harjoitettu 90 työpaikassa 3.055

10 V III työntekijällä. Tuotannon arvo oli ilmoitettu markaksi. Tästä teollisuudesta annetut tiedot ovat kuiteakin nyt niinkuin ennenkin olleet sangen puutteellisia ja epätäydellisiä. X I. R avinto- ja nautintoainesteollisuus. Mitä myllyteollisuuteen tulee, on katsottu olevan syytä vuonna 903 lukea kauppamyllyjen luokkaan 9 työpaikkaa. Näissä on ilmoitettu olevan 473 työntekijää. Tämä numerotieto, joka on edellisen vuoden vastaavaa lukua paljon suurempi, johtuu kuitenkin ilmeisesti eräästä Kuopion läänissä olevasta kauppajauhomyllystä annetusta virheellisestä tiedosta. Tuotannon arvo on lisääntynyt markasta markkaan eli 8 /0*). Tullijauhomyllyiksi on luettu.768 myllyä, joissa oli.38 työntekijää; edelliseen vuoteen verraten oli tämä lisäys vastaavat 7.6 ja 8.9 %. Tullijauhomyllyjen valmistusarvoja ei ole ilmoitettu. Kauppajauho my Hyistä kävi 0 höyryvoimalla, 8 vesivoimalla ja petrolimoottorilla, tullijauhomyllyistä taas 5 höyryllä,.735 vesivoimalla, petrolimoottorilla, 4 sähköllä ja tuulen voimalla. Olutpanimoihin nähden oli syytä odottaa tuntuvaa tuotannon vähenemistä, syystä että mallasjuomani myyntiä melkoisesti rajoittava asetus astui voimaan kesäkuun päivänä 903. Tuotanto vähenikin, mutta todellisuudessa se oli runsaammin vähentynyt edellisenä vuonna, jolloin panimonomistajat odottaessaan lain voimaan astumista olivat ruvenneet sovittamaan valmistusmäärää muuttuneitten olosuhteitten mukaan. Niinpä väheni tuotannon arvo vuonna % ja valmistetun oluen ja portterin määrä 8 9%, mutta jo vuonna 90 oli tuotannon arvo vähentynyt 4.3 % ja valmistusmäärä 5.9 %. Kumpaisenakin vuonna yhteensä väheni tuotannon arvo.6 % ja valmistusmäärä noin 3.7 %. Vuonna 903 oli olutpanimoita 90 (edell. vuonna 85), niiden työntekijäluku.465 henkeä (edell. vuonna.4) ja tuotannon arvo mk. Valmistetun oluen ja portterin määrä oli noin litraa. Viinapolttimoita oli edelleenkin 4. Niiden työntekijäluku oli lisääntynyt 6 henkeä (439:stä 445:en) ja tuotannon arvo markasta.8.00 markkaan eli.5 %. Vähiviinatehtaita oli toimessa 34 (edell. vuonna 35). Työntekijäluku oli sama kuin ennen eli 40, mutta tuotannon arvo oli lisääntynyt markasta markkaan eli 5.5 %. Painohiivatehtaita oli edelleenkin 3. Näiden työntekijälukua ei nyt enempää kuin ennenkään oltu ilmoitettu erikseen niihin yhdistettyjen polttimojen *) Jauhamattoman viljan tuontiarvo oli kuitenkin tullitilaston mukaan paljon suurem pi eli mk.

11 työntekijitlnvnsta. Tuotannon arvo oli isääntynyt markasta, 7.7(H) markkaan oli 4.3 %. Tnjxdikatehtaita oli 3. olion niiden luku odollisostü vuodosta vähontynyt yhden. Niiden työntokijälukn oli lisääntynyt 3.0 hengestä 3.3 henkeen «di 6.8 % ja tuotannon arvo maikasta markkaan eli.%. X II. V aatetus- ja puhdistusteollisuus. Bä/iUiliniyöpajain luku oli lisääntynyt 487:stä 500:an eli.7 /0. Työntekijälukn oli kuitenkin hiukan vähontynyt,.88:,sta.38 henkeen eli.3 /0ja tuotannon arvo niinikään vähentynyt markasta markkaan oli 0.7 %. Toimessa olevien paitatehtaitten luku oli vähentynyt 6:,sta 5:en. Työntekij äluku oli hiukan lisääntynyt, nimittäin 04 hengestä 09 henkeen eli 5 henkeä, tuotannon arvo sitä vastoin vähentynyt markasta markkaan eli 0.9 %. Hattutehtaita oli edelleenkin 6. Niiden työntekijäluku oli lisääntynyt 6 hengestä 46 henkeen eli 8.9 /0 ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 8 /0. Käynnissä olevien hattu- ja lakkityöpajain luku oli kasvanut 0:st.a 4:än. Työntekijäin luku oli kuitenkin ennallaan 08 ja tuotannon arvo oli vähentynyt markasta markkaan eli 7. /0. Jalkinetehtaita oli edelleenkin. Työntekijäluku oli lisääntynyt 37:stä 85 henkeen eli 35 /0, tuotannon arvo markasta markkaan eli 7%. Jalkinetyöpajain luku oli lisääntynyt 49:stä 50:en eli.8%, niiden työntekijäluku.39 hengestä.43 henkeen eli.9 % ja tuotannon arvo.030.)0 markasta markkaan eli 5. %. X III. Graaflllinen teollisuus. Kirjapainojen luku oli lisääntynyt 88:sta 9:en, niiden työntekijäluku.057:stä.05:en eli 7. % ja tuotannon arvo markasta markkaan eli 4.8 %. Kivipainojen luku oli edelleenkin 8. Niiden ilmoitettu työntekijäluku oli lisääntynyt 37 hengestä 443 henkeen, mutta tuotannon arvo vähentynyt markasta markkaan eli 4 %. Helsingissä marraskuussa 905. F. Alfred Brander. T. S. Dillner.

12 I. Summittainen k atsaus Suom en käsiam m atti- j a tehdasteollisuuteen yuonna 903. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä.') Työpaikkoja. Maaseudulla. Työntekijöitä. ') Työpaikkoja. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. ') Työpaikkoja. Tuotannon bruttoarvo. 5 7if. Tuotannon bruttoarvo. 5%? Tuotannon bruttoarvo. Smf. IV 8 Kivilouhoksia ja kivenh a k k a a m o ja... 35,67,407, ,00 49,700,9,800 L iitu teh taita ,600 9 K alkkipolttim oita , , ,500 T iilite h ta ita , ,36 3,, ,58 3,40,000 Savenvalim oja , , ,000 Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita , ,59,400 9,,500 Sem enttivalim oita , ,000 Kipsivalim oita , ,500 Torfoliittitehtaita.... 3,500 3,500 Muuraussavitehtaita , ,000 L a site h ta ita ,000 4,490 3,05,800 5,547 3,349,800 V V ä riteh ta ita , ,600 Kim röökkitehtaita , , V ärjäysteh taita... : 3 5, , ,400 Värjäyslaitoksia , , ,900 Ö ljyteh ta ita , ,000 K ynttilätehtaita , ,000 Saippuatehtaita ,4, , ,546,400 3 Teknokem iallisia teht , , ,700 > Kuivatislauslaitoksia , ,000 P ik ir u u k k e ja , ,800 > A s fa lttite h ta ita , ,00 Lakka- ja pulituuriteht. 5 98, ,400 K aasutehtaita , ,700 > Sähkövoima-asemia ,88, , ,9,600 S y siteh ta ita , ,700 Siirretään 69 3,047 9,83, ,577 0,49, ,64 0,34,400 ') Mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina. Teollisuustilasto v:lta 903

13 Ryhmä. Luokka. Teoilisuuslaji. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. S m f Maaseudulla. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. S êi7f. Siirretty 69 3,047 9,83, ,577 0,49, ,64 0,34,400 Y 3 Polttoturvetehtaita , ,800 Turvepehkutehtaita , ,900 Tulitikkutehtaita , , ,095,700 4 Pyrotekn. laboratooreja 3 5, ,000 Dynam iittitehtaita , ,000 6 Luujauhotehtaita , , ,900 V I 7 N ahkatehtaita ,56, ,300 6,04 7,095,00 Karvuuverstaita ,798,300 75,556 5,6, ,865 6,96,000 Satulasepäntehtaita... 5,500 5,500 Satulasepänverstaita , ,700 * * Turkistehtaita ,700 H a rja te h ta ita , ,600 Harjantekijänverstaita , ,700 V II 8 V illateh taita...,38 5,49,300 6,096 5,6,700 7,44 0,68,000 Vanutuslaitoksia , ,300 9 V a n u te h ta ita... 6,000 6,000 > Pum pulitehtaita ,84 3,090,500,83 5,000, ,5 8,090,500 Pellavanlihtauslaitoksia 3 3, ,300 P e lla v a te h ta ita...,476 3,700,000 -,476 3,700,000 Trikootavaratehtaita ,40, ,40,300 Matonkutomoita , ,700 V illa k u to m o ita , ,400 0 K ö y s ite h ta ita , ,800 Nyörinpunomoita ,500 _ ,500 Nau ha te h ta ita ,000 50, ,800 > Täpetehtaita... 4,900 4,900 Käärinkaihdintehtaita. 3 58, ,300 V III P u u h iom oja ,500 7,096 6,3,000 9,04 6,79,500 Selluloosatehtaita ,58, ,58,700 P a h v ite h ta ita , ,000 Asfalttihuopatehtaita , , ,39,400 Paperitehtaita... 45,800, ,837,76, ,89 4,56,500 Siirretään 396 4,338 59,09,00,40 9,343 58,536,700,636 33,68 7,68,900

14 3 Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. $ }m f. Maaseudulla. Työntekijöitä. Työpaikkoja. ä h n f. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Siirretty 396 4,338 59,09,00,40 9,343 58,536,700,636 33,68 7,68,900 V III T a p e ttite h ta ita , ,500 Pussi- ja kirj. kuoriteht , ,400 Kartonkityöpajoja , ,500 Kirjansitomatehtaita , ,900 K irjan sitom olta , ,000 I X P a r k k im y lly jä , ,500 * S a h a la ito k s ia ,53 0,0, ,70 59,097, ,963 79,00,00 Lastu villatehtaita , ,300 3 Puunaula- ja lestitehi. 4 4, ,800 Puusepäntehtaita ,03, ,00 0,7 3,84,400 Puusepäntyöpajoja ,600 8, ,300 Ruum isarkkutehtaita , ,700 Sorvaustehtaita... 77,700 77,700 Sorvarintyöpajoja , ,900 Rihmarullatehtaita , ,776,000 6,3 3,38,500 K a id e te h ta ita , ,600 > T yn n yriteh ta ita ,800 3, ,800 Tynnyrintek. työpajoja , ,00 K o r k k ite h ta ita , ,400 4 Vasutehtaita... 0,00 0,00 5 K a m p a te h ta ita ,800 9, ,800 Kum itavaratehtaita , ,000 K u m ity ö p a jo ja...,800,800 Kautsuleimasintehtaita , ,400 6 A jo k a lu teh ta ita , ,500 Vaunutehtaita , ,700 P y ö rä te h ta ita , ,000 X 7 Muurareja ja rakennusurakoitsijoita ,055 6,436, ,055 6,436,00 Maalareita ja verhoilij. 7,463,465,400 7,463,465,400 L a sin le ik k a a jia , ,800 N u oh ojia , ,300 Kadunlaskijoita , ,000 Siirretään,5 6,448 96,606,300,90 37,39,57,300 3,07 63,777 8,3,600

15 4 Ryhm ä. Luokka. Teollisuuslaji. K aupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä.! Työpaikkoja. Tuotannon bruttoarvo. $ m f. M aaseudulla. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. T uotannon bruttoarvo. Tuotannon bruttoarvo. Siirretty,5 6,448 96,606,300,90 37,39,57,300 3,07 63,777 8,3,600 X I 8 Kauppajauhom yllyjä.. 5 7,759, ,03, ,79,00 Tullijauhom yllyjä ,889,095,903,38 9 Sokeritehtaita ,950, ,00 877,458,000 > Makaroonitehtaita , ,000 S iku riteh taita ,800 6, ,000 H öyry kahvipaahtimoita 5 5 Kahvin- ja siemenenpuhdistustehtaita , ,000 Kaakao- ja suklaateht , , Höyryleipom oita , Leipom oita... 98,95 5,33,900 98,95 5,33,900 Sokerileipomoita , ,400 Karam ellitehtaita , ,600 Sianteurastuslaitoksia. 7 69, ,000 Teurastuslaitoksia ,635, ,635,300 Makkaratehtaita , ,300 Makkaralaitoksia , ,00 S ä ily k e te h ta ita , ,00 M allastehtaita , ,000 3 Olutpanim oita... 5,035 5,34, ,507,700 90,4 6,64,900 K a lja te h ta ita ,00 0, ,600 Viinapolttim oita , ,3, ,8,00 Väkiviinatehtaita ,500 X 8, ,00 Painohiivatehtaita , ,700 Punssi- ja viinitehtaita 69,8,300 69,8,300 Etikkatehtaita ,00 38, ,500 Virvoitusjuom atehtaita , , ,400 3 Tupakkatehtaita ,36 4,54, , ,3 4,76,600 X I I 33 Paitatehtaita ,800 _ ,800 Räätälintyöpajoja ,88 4,735,00 500,88 4,735,00 Kureliivitehtaita , ,900 Hansikastehtaita , ,700 Hattuteh t a i t a... 46,058, ,058,900 Hattu- ja lakkityöpajoja , ,300 Siirretään,446 37,96 69,50,00 3,96 40,438 9,000,00 6,407 78,399 98,50,300

16 5 Ryhm ä. Luokka. Teoilisuuslaji. K aupungeissa ja kauppaloissa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. Työpaikkoja. Maaseudulla. Työntekijöitä. Yhteensä koko maassa. Työntekijöitä. Työpaikkoja. T uotannon bruttoarvo. %mf. Tuotann on bruttoarvo. dfrnf Tuotannon bruttoarvo. 9mf Siirretty,446 37,96 69,50,00 3,96 40,438 9,000,00 6,407 78,399 98,50,300 X I I 33 K ravattiteh taita , ,700 Sateenvarjotehtaita , ,00 * Silkkihuivien ripsutusta 8,600-8,600 Turkkurinty öpajoja , ,000 H u opatyöpajoja , ,900 * J a lk in eteh ta ita , , ,400 Jalkinetyöpajoja ,43,35,700 50,43,35, P a rtu riliik k eitä , , K ylpylaitoksia P e s u la ito k s ia , ,00 X I I I 36 K irjapain oja... 9,05 5,83,700 9,05 5,83,700 K iv ip a in o ja , ,00 P u u p iirtä m ö itä... 3,000-3,000 Valokuvaam oita , ,500 Yhteensä 3,38 43,38 79,389,300 3,966 40,6 9.56: S. «On 7,84 83, ,953,00

17 II. Sum m ittainen katsaus Suom en jok aisen läänin käsiam m atti- j a tehdasteollisuuteen vuonna 903. ] Kaupungit ja kauppalat. Maaseutu. Y h t e e n s ä. Läänit. Työpaikkain luku. Tuotannon bruttoarvo. Työpaikkain luku. Tuotannon bruttoarvo. 3mf. Työpaikkain luku. Työntekijäluku. Työntekijäluku. Työntekijäluku. Tuotannon bruttoarvo. Uudenmaan lää n i.. 869,74 49,068, ,934 4,356,500,77 7,676 63,45,000 Turun ja Porin lääni 697 7,80 35,004, ,64 4,84,700, ,89,00 Hämeen lääni ,59 3,395, ,046 5,8, ,575 57,7,600 Viipurin lääni ,900 6,79,800 66,93 43,66,400,074 6,83 60,454,00 Mikkelin lääni ,87,800 39,503 4,08, ,070 5,369,800 Kuopion lääni... 90,75 7,364,300 45,0 5,84, ,763,549,00 Vaasan lääni ,45 7,88, ,47,95,300,76 8,76 40,04,000 Oulun lä ä n i... 4,594,87, ,08 9,356, ,675 0,644,00 Yhteensä 3,38 43,38 79,389,300 3,966 40,6 9,563,800 7,84 83, ,953,00

18 III. Summittainen k atsaus m aam m e kaupunkien j a k auppalain käsiam m atti- j a tehdasteollisuuteen Yuonna 903 tuotannon bru ttoarvon m ukaan järjestettynä. Paikkakunta. bruttoarvo. S mf Tuotonnan Työpaikkoja. T y ö n t e k i j ö i t ä, (mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina). A lle 5 5 ja 8 vu o Y li 8 vuod. Yhteensä. vuoden. den välillä. ; Käytettyjä hö3tymoottoreita. Hevosvoim a- määrä. Luku. H e l s i n k i... 44,99, ,03 3,36 7,456 3, ,37 T a m p e r e... 9,568, ,869 3,80 3,36 4, ,83 T u r k u...,789, ,47,767,484,069 4,603 N ik olain k au p u n k i. 6,906, ,07,004,84, 4 3,03 P o r i... 0,30, ,593 6, ,844 O u l u... 8,960, ,477 3, , V iip u r i... 8,65, ,43 85, Pietarsaari.... 8,504, K o t k a... 6,407, ,388 85, K u o p io... 5,60, K e m i...,78, ; Häm eenlinna...,63, K a u m a...,459, ! H an ko...,, L o v iis a...,58, I i s a lm i...,060, P o r v o o...,049, L a p p e e n ra n ta , U u sik aup un k i , M ik k e li... 75, K o k k o l a , Tam m isaari , Joensuu , Jyväskylä , H a m i n a , Kristiinankaup... 44, S o rta v a la , Savonlinna , Salon kauppala.. 59, N a a n t a l i... 5, R a a h e... 3,00 7 5! Siirretään 78,33,00 3, ,09,769 4,35 3,905 6,565 5,959 35,933

19 8 Paikkakunta. bruttoarvo. Tuotannon 3.'mf. Työpaikkoja. T y ö n t e k i j ö i t ä, (m estarit ja konttoriväki lukuun otettuina). A lle 5 5 ja 8 vuoden Y li 8 vuod. Yhteensä. vuoden. välillä. K äytettyjä höyrym oottoreita. H evosvoim a määrä. Luku. Siirretty 78,33,00 3, ,09,769 4,35 3,905 6,565 5,959 35,933 T o r n i o... 06, L a h t i... 04, H e i n o l a... 9, K a j a a n i... 77, Maarianham ina.. 67, Käkisalm i.... 3, U usikaarlepyy.. 75, Nurm eksen kaupp. 47, K a s k in e n... 4, Ik a a lin e n Yhteensä 79,389,300 3, ,70,784 4,559 3,993 7,076 6,06 357,99 M aaseudulla 9,563,800 3, , ,657 6,794 3,87 7, ,45 Yhteensä kaupung. ja m aaseud ,953,00 7, ,890,60 55,6 0,787 59,903 3, ,406 Vuonna ,067,600 6, ,83,439 5,369 8,969 56,95, , ,33,083 6, ,46 5,45 8,574 57,44, , ,076,78 6,677, ,0,798 53,66 8,85 58,49, , ,57,490 6,58, ,43,80 55,385 9,49 60,939, , ,08,35 6,33, ,77,46 49,844 6,3 54,604 9, , ,98,440 6, ,67,9 43,34 4,355 47,93 7, , ,457,90 6, ,7,839 39,83 3,074 43,84 5, , ,499,857 6, ,85,633 36,5,60 39,608 3, , ,083,806 5, ,647,447 3,593 0,343 35,765, ,89 V, ,973,967 5, ,640,430 3,608 9,53 34,86,3 59 5,76 V, ,388,34 5, ,88,7 3,4 9,36 35,895, ,079 V, ,5,466 5,478,68 69,99,76 33,308 9,547 37,468, ,35 V, Keskim äärä vuosilta ,893,684 5, ,790,598 33,75 0,054 36,70, ,59 Keskim äärä vuo ,86,665 6, ,87,409 48,334 6,404 53,4 9, ,043

20 i IY. Sum m ittainen katsau s teollisuustoim intaan Suom en kih lakunnissa vuonna 903. Lääni. bruttoarvo. Tuotannon Työpalkkain luku. Kihlakunta. A lle 5 3mf T y ö v ä k i, (m estarit ja konttoriväestö lukuun otettuina). 5 ja 8 vu o vuoden. den välillä. i Y li 8 v. Summa,. Käytett. höyrymoottoreja. L u k u. H evosvoim ia, i Uudenm. H e ls in g in... 6,96, ,73 450, ,6 P e r n a ja n...,808, L o h ja n...,444, Raaseporin....,77, U lv ila n... 4,6, ,7 367, M a sk u n...,7, Turun ja P orin P i i k k i ö n...,7, H a l i k o n...,5, o L o i m a a n...,376, T y r v ä ä n...,006, Ikaalisten , Ahvenanm aan.. 33, U I V e h m a a n ,00 4 i M ynäm äen.... 3, Tam m elan.... 0,783, , , ,54 Häm een H auhon... 5,368, ,300 P irk k a la n...,73, H o l l o l a n...,666, J ä m sä n...,78, R uoveden....,0, Lapveden.... 5,57, , , ,55 K y m i n...,44, ,8 544, ,38 Jääsken... 4,08, ,0 37, Viipurin Rannan... 3,806, ,76 306, ,7 A y rä p ä ä n...,98, Sortavalan....,069, Käkisalmen....,58, S a lm in...,96, K urkijoen ,900 7 _ M ikkelin M ik k e lin...,70, R antasalm en...,7, H e in o la n , Juvan... 40, Siirretään 0,06,900, ,3 7,950 5,689 4,57 6, ,409 Teollmmstihisto c.lta 903.

21 i 0 Lääni. Kihlakunta. brutto-arvo. S (m f Tuotannon Työpaikkain luku. T y ö v ä k i, (m estarit ja konttoriväestö lukuun otettuina). Alle 5 vuoden.! M iesp. N aisp. 5 ja 8 v u o den välillä. i N aisp. Y li 8 v. Summa. M iesp. N aisp. M iesp. N aisp. Käytett. höyrym oottoreja. Luku. Hevosvoim ia. Siirretty 0,06,900, ,3 7,950 5,689 4,57 6, ,409 L ip e r in...,957, Rautalam m in...,43, Kuc >pic >n Vaa,sar Ou lun K u o p i o n...,76, Ilom antsin.... 3, Pielisjärven.... 0, I i s a lm e n... 94, L a u k a a n... 4,39, Kuortaneen.... 3,30, I lm a jo e n...,737, L a p u a n...,445, Korsholm an...,066, Pietarsaaren...,044, _ K e m i n... 5,35, , O u l u n...,308, S ä lö is te n...,554, H aapajärven... 3, K a ja a n in... 36, Lapinm aan....,600 Summa 9,563,800 3, , ,657 6,794 3,87 7, ,45

22 V. Katsaus Suomen Tehdas- ja K äsityöteollisuuteen 903.

23 3 Työväki, Ryhmä Lmokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. 3nf. mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. Käytetyn koneellisen Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman A lle 5 5 ja 8 v. vuoden. välillä. määrä. Y li 8 v. Summa. Kulutettuja raaka-aineita. K iy it e o llis u u s. IV 9 Kivilouhoksia ja kivenhakkaamoja. Kaupungeissa Uudenmaan lääni.... Turun l ä ä n i... Hämeen l ä ä n i... Wiipurin lä ä n i... Mikkelin lä ä n i... Kuopion lä ä n i... Waasan l ä ä n i... Oulun lä ä n i höyry k. 8 hv. petr. moot. 7 hv. 5 höyryk. 8 hv l.8 l l l Maaseudulla Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i... Hämeen l ä ä n i... Wiipurin lä ä n i... Kuopion lä ä n i m3 raakaa kiveä höyryk. 5 hv. höyryk. 5 hv. höyryk. 0 3 höyiyk. 40 hv. - 7 i i Louhittu m:i kalliota. l 8 Louhittu m3 kalliota. 9 Liitutehdas. Kaupungissa. Wiipurin lään i kg liitua. höyryk Ulkoili, raaka-ain mk arv. Kalkkipolttimoita. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni W iipurin lään i hl kalkkia, kg kipsiä, 4.lk)5 kuormaa muuraussavea kg kalkkia. höyryk j kg kalkkikiveä, ulkom. aineita mkan arvosta kg kalkkikiveä kg kalkkikiveä, ulkom. ain mkan arv.

24 4 5 Ryhmä. I Luokka. I Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. $m. Tuotannon määrä ja laji. Käytetyn koneellisen käyttövoiman määrä. Työväki, mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. A lle 5 5 ja 8 v. Y li 8 v. Summa. vuoden. välillä. Kulutettuja raaka-aineita. I V 9 Maaseudulla. Uudenmaan lääni höyryk. 3 hv _ 40 5 Turun lä ä n i hl kalkkia, kg jauhoja, H öyryv. yhteinen sahan l _ !.455 kg stukkaa, 7 hautakiveä,.596 kanssa. ast. rouhemarmoria, kg kalkkikiveä. 3 W iipurin lä ä n i hl ja kg kalkkia. höyryk. 6 hv petr. moot. 9 hv. 4 Mikkelin lä ä n i hl kalkkia. _ Kuopion lä ä n i hl sain hl kalkkia y. m. höyryk. 9 hv. i $ Tiilitehtaita. Kaupungeissa. 4 Turun lä ä n i tiiltä. hövrvk. 8 hv Hämeen l ä ä n i sam. 30 hv W iipurin lä ä n i sam. _ 5 5 Oulun lä ä n i sam. H öyry v.yht. sahan kanssa tiiltä. höyryk. 48 hv Maaseudulla. 40 Uudenmaan lääni tiiltä. 0 höyryk. 55 hv petr. moot. 3 hv. 4 Turun lä ä n i sam. 5 höyryk. 3 hv Hämeen l ä ä n i sam W iipurin lä ä n i sam ) Mikkelin lä ä n i sam Kuopion lä ä n i sam W aasan l ä ä n i sam. höyryk. 50 hv Oulun lä ä n i sam tiiltä. 38 höyryk. 85 hv Savenvalimoja. Kaupungeissa. * Uudenmaan lääni Turun lääni kiviastiaa,.800 kaakelia. 4 4 ; - J) Neljällä tiilitehtaalla sahan kanssa yhteinen höyryvoima.

25 6 7 Työväki, Ryhmä, Luokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. 3hnf. mestarit ja konttoriväestö lukuun Käytetyn koneellisen Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman A lle 5 5 ja 8 v. Y li 8 v. vuoden. välillä. määrä. otettuina. Summa. Kulutettuja, raaka-aineita, IV 9 9 i i ! i i > i > : Hämeen l ä ä n i... Oulun lä ä n i..... Maaseudulla. Uudenmaan lääni.... Turun lääni... Hämeen l ä ä n i... W iip u r in l ä ä n i... Waasan l ä ä n i... Oulun l ä ä n i... Kaakeli-, fajanssi- ja posliini- tehtaita. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... Turun lääni... Hämeen l ä ä n i... W iipurin lä ä n i... Maaseudulla,. Uudenmaan lääni kiviastiaa, kaakelia..00 tus. ruukkuja y. m. _ - l l kiviastiaa, kaakelia sam sam..900 kiviastiaa, 3.50 kaakelia _ kaakelia sam., kaakeliuunia, kiviastiaa kaakelia kaakelia, kaakeliuunia, kiviastiaa, Fajanssia, posliinia, kaakeleja, tiiliä, kipsiä, kivimassaa. Käyttövoimana sähkö. höyryk. 8 hv. sähkömoott. 5 hv. höyryk. 8 hv. 3 höyryk. 5 hv. 3 petr. moot. 0 hv. 3 höyryk. 38 hv. _ l l i i l i _ Ulkom. ain. 7.6 mkan arv. ain ain ain Ulkom. ain mkan arv. 47 Ulkom. ain mkan arv. Turun lä ä n i ain..30 Wiipurin lä ä n i ; kaakelia ain sähkömoott. hv. 5 ; höyryk. 76 hv. Sementtivalimolta Ulkom. ain mkan arv. Kaupungeissa. I 5 Uudenmaan lä än i petr. moot, 8 hv Ulkom. ain mkan arv. Hämeen l ä ä n i höyryk. 8 hv. _ ' 4 ain W iip u r in lään i Kotim. rouhemarm. 40 mk arv. Ulkom. ain mkan arv. ' C höyryk. 8 hv Ulkom. ain mkan arv. Teottisuustikisto viita

26 8 9 Työväki, Ryhmä. Luokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. Smf. mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. Käytetyn koneellisen Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman A lle 5 5 ja 8 v. vuoden. välillä. määrä. Y li 8 v. Summa. Kulutettuja raaka-aineita. IV 9 Kipsivalimoita. Kaupungeissa. 3 Uudenmaan lääni ~ > Torfoliittitehdas. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni Kiilloitusjauhetta l i Ulkom. ain..500 mkan arv. Muuraussavitehdas. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni hl muuraussavea. höyryk. hv hl ulk. kalkkia.000 mkan arv. 0 Lasitehtaita. Kaupungeissa. W iipurin lä ä n i laat. ikkunalasia Ulk. raaka-ain mkan arv. Maaseudulla. Uudenmaan lääni pulloa ja purkkia. höyryk. 3 hv 3 _ 3 47 sam Turun lä ä n i lasiastiaa, 0.79 laat. ikkunalasia. > sam Hämeen l ä ä n i Pulloja, talous- ja lääkelaseja, 4.53 laat. ikkunalasia. 4 W iipurin lä ä n i talouslasia ja pulloa, laat. ikkunalasia, mvärjättyä lasia sam ') > sam Mikkelin lä ä n i laat. ikkunalasia. sam kg. Kuopion lä ä n i sam _ sam mkan arv. W aasan l ä ä n i sam., pulloa. höyryk. 4 hv sam höyryk. 69 hv *) Tietoja puuttuu yhdestä lasitehtaasta.

27 0 Ryhmä Luokka. Luku. i! Tuotannon Käytetyn koneellisen Teollisuus. bruttoarvo. Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman Alle 5 määrä. vuoden. Työväki, mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. 5 ja 8 v. välillä. Yli 8 v. Summa. Kulutettuja raaka-aineita, Miesp, V i! i K e m ia llin e n j a sä h k ö te k n illin en teollisu us. Väritehtaita. Kaupungeissa. 3 Uudenmaan lääni Värejä, vernissoja, lakkoja, tekn. tuott. höyryk. 33 hv !) 5 Ulk. raaka-ain mk arv.) Waasan l ä ä n i kg vesivärejä. - 3 sam höyryk. 33 hv Ulkom. raaka-ain mk arv. > Kimröökkitehtaita. i Maaseudulla.! Turun lä ä n i ! kg kimröökkiä. _ 6 6 _.398 m3 koivuhiiliä. 3 Wiipurin lä ä n i sam. _ 3 3) 3; sain kg kimröökkiä. _ m3koivuhiiliä. Värjäystehtaita. Kaupungeissa. Oulun lä ä n i höyryk. 0 hv. - 3 Maaseudulla. Wasa lä n höyryk. 0 hv Väriaineita.500 mkan arv. i Värjäyslaitoksia. Kaupungeissa. 4 Uudenmaan lääni Väriaineita.630 mkan arv. 9 Turun lä ä n i petr. moot. 4 hv Sam Hämeen l ä ä n i Sam Wiipurin lä ä n i Sam i 4 Mikkelin lä ä n i _ 4 4 Sam..385 ') Yhdellä tehtaalla yhteinen työväki tapettitehtaan kanssa. ) Tieto koskee ainoastaan tehdasta. - 3) Yhdellä kimröökkitehtaalla yhteinen työväki sahan kanssa.

28 3 Ryhmä. I Luokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. Sfmfi Tuotannon määrä ja laji. Käytetyn koneellisen käyttövoiman määrä. Työväki, mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. A lle 5 5 ja 8 v. Y li 8 v. Summa. vuoden. välillä. Kulutettuja raaka-aineita. V u 7 Kuopion lä ä n i Väriaineita mkan arv. 9 W aasan l ä ä n i _ Sam Oulun lä ä n i i 3 4 Sam Väriaineita mkan arv. Maaseudulla. 0 Uudenmaan lääni _ 0 0 Väriaineita mkan arv. Turun lä ä n i _ 4 4 Sam Hämeen l ä ä n i Sam W iipurin lä ä n i Sam Mikkelin lä ä n i _ 3 Sam Kuopion lä ä n i Sam W aasan l ä ä n i _ Sam Oulun lä ä n i Sam Väriaineita mkan arv. Öljytehtaita. Maaseudulla. Uudenmaan lääni kg pellavansiemenkakkuja, vesiratas. 50 hv. 7 _ kg kotiin, pellavansiem kg vernissaa ulkom sam kotim. pellavaöljyä ulkom. sam. Hämeen lääni kg pellavajauh., 6.0 kg pel 3.3 kg kotim. pellavansiem. lavaöljyä kg pellavansiemeniä pellavaöljyä. Kynttilätehtaita. Kaupungeissa. W iipurin lä ä n i kg stearinikynttilöitä. sähkömoottori kg stearin mk arv.! W aasan l ä ä n i sam. Ma nitaaii saip ouate ntaitten tied ^nannoissa sam kg stearinikynttilöitä kg stearin mk arv.

29 4 5 Työväki, Ryhmä, Luokka. Luku. Teollisuus. Tuotannon bruttoarvo. Smf. K äytetyn koneellisen Tuotannon määrä ja laji. käyttövoiman A lle 5 vuoden. määrä. mestarit ja konttoriväestö lukuun otettuina. 5 ja 8 v. välillä. I Y li 8 v. Summa. Kulutettuja raaka-aineita. V 6 Saippuatehtaita. Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i... W iipurin lä ä n i... W aasan l ä ä n i kg pyykkisaippuaa, ] tg suopasaippuaa pyykkisaippuaa, kgsuopa H},0otus. ja kg t-oalettisaippua Eby 800 kg pöytäsuolaa, hajuaineita ja pesujauhetta kg pesusaippuaa kg su 0- paa, kg raakaa glyseriiniä, kg pesusaippuaa, toalettisai pnaa mkan arvosta. P- höyryk. 8 hv. höyryk. hv. höyryk. 0 hv i l i l Ulk. raaka-ain mk arv. Kot. sam Ulk. sam Kot. sam Ulk. sam Ulk. sam kg pyykkisaippuaa y. m. 3 höyryk. 30 hv Ulk. raaka-ain mk arv Maaseudulla. W iipurin lä ä n i laat. pyykkisaippuaa. *) U lk raaka-ain mkan arv. 8 Teknokemiallisia tehtaita. 4 4 Kaupungeissa. Uudenmaan lääni.... Turun lääni... Hämeen l ä ä n i... W iipurin lä ä n i... W aasan l ä ä n i ~ Saippuaa, suopaa y. m. 700 l ,000 m lattiantekoaineita l Ulk. aineita mkan arv. sam..900 sam..500 sam. 300 sam Ulk. aineita mkan arv. 8 Maaseudulla. Uudenmaan lääni.... Turun lä ä n i... W iipurin lä ä n i (X) kg juoks. hiilihappoa, g kristallisuudaa, 8,000 kg tärkk lystä. Saippuaa, hajuaineita, kirj. mustetl a kg hiilihappoista kalia. höyryk. 50 hv. petr. moot. 46 hv. 5 turb. 440 hv. " Ulk. aineita mkan arv kg kalsin. suudaa.000 mkan arv., kivihiiliä ja koksia 3.56 mkan arv., kg maissia mkan arv kg kloorikalia 0.87 mkan arv ) Tietoja puuttuu yhdestä tehtaasta. Teollisuustilasto v.lta