TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat"

Transkriptio

1 TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat Lasketaan suurimmat leikkaus- ja taivutusrasitukset Analysoidaan sauvoja, jotka ovat suoria, poikkileikkaukseltaan symmetrisiä ja materiaaliltaan homogeenisia Lisäksi tutkitaan jännityskeskittymiä epäjatkuvuuskohdissa 1 SISÄLTÖ 1. Leikkausvoima- ja taivutuskuvaajat 2. Graafinen menetelmä leikkausvoima- ja taivutuskuvaajien määrittämiseksi 3. Suoran sauvan taivutusmuodonmuutos 4. Taivutusyhtälö 5. Jännityskeskittymät 2 1

2 6.1 LEIKKAUS- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMAT Hoikkia sauvoja, joita kuormitetaan poikittaissuunnassa sanotaan palkeiksi LEIKKAUS- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMAT Palkin suunnittelu edellyttää suurimman leikkausvoiman ja taivutusmomentin määrittämistä Muodostetaan leikkausvoiman ja taivutusmomentin lausekkeet pituuskoordinaatin x funktiona Esitetään funktiot graafisesti: leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat Suunnittelijoiden on tunnettava leikkausvoiman ja taivutusmomentin jakauma, jolloin palkkia voidaan tarvittaessa vahvistaa joltain osalta 4 2

3 6.1 LEIKKAUS- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMAT Leikkausvoiman ja taivutusmomentin lausekkeet pitää määrittää jokaisella alueella, jonka rajaa kuormituksen epäjatkuvuus LEIKKAUS- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMAT Merkkisääntö Käytetään samaa merkkisääntöä kuin statiikassa: 6 3

4 6.1 LEIKKAUS- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMAT Määritelmiä Palkit ovat pitkiä suoria rakenneosia, jotka kantavat poikittaiskuormia. Leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumien määrittäminen on tärkeää, jotta suunnittelija näkee missä pisteessä rasitus on suurimmillaan Merkkisäännön avulla voidaan muodostaa em. rasitusyhtälöt ja piirtää ne kuvaajina Leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumien määrittäminen on esitetty statiikan kurssissa, joten tässä ne kerrataan vain esimerkin avulla 7 ESIMERKKI 6.6 Määritä kuvan palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat: 8 4

5 ESIMERKKI 6.6 (RATKAISU) Tukireaktiot: Lasketaan vapaakappalekuvasta Leikkausvoima- ja taivutusmomenttifunktiot : Palkki on jaettava kahteen osaan, koska keskellä on kuormituksen epäjatkuvuus (pistevoima 15 kn) 0 x 1 5 m, + Σ F y = 0;... V = 5.75 N + Σ M = 0;... M = (5.75x ) kn m 9 ESIMERKKI 6.6 (RATKAISU) Leikkausvoima- ja taivutusmomenttifunktiot 5 m x 2 10 m, + Σ F y = 0;... V = ( x 2 ) kn + Σ M = 0;... M = ( 2.5x x ) kn m Tarkista tulos: w = dv/dx ja V = dm/dx. 10 5

6 ESIMERKKI 6.6 (RATKAISU) Leikkausvoima- ja Taivutusmomenttifunktiot: graafinen esitys GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Edellä esitetty tapa on varsin työläs yksinkertaistenkin rakenteiden analyysissa. Yksinkertaisempi vaihtoehto on käyttää differentiaaliyhtälöitä, jotka sitovat yhteen kuormitustiheyden, leikkausvoiman ja taivutusmomentin: dv ( ) dx = wx V = w( x) dx dm V dx = M = Vdx 12 6

7 6.2 GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Alueet, joissa vaikuta kuormitustiheys w dv dx = w(x) dm dx = V Leikkaus- = kuormitustiheys ko. voima- jakauman pisteessä kulmakerroin Taivutus- = leikkausvoima ko. momentti- jakauman pisteessä kulmakerroin GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Alueet, joissa vaikuta kuormitustiheys w V = w(x) dx Leikkausvoiman muutos = kuormitustiheyden rajaama alue Taivutusmomentin muutos M = V(x) dx = leikkausvoimakuvion rajaama alue 14 7

8 6.2 GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Pistemäisen voiman ja momentin alueet GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Alueet, joissa vaikuta kuormitustiheys w 16 8

9 6.2 GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Analyysin vaiheet Tukireaktiot Ratkaise tukireaktiot ja määritä kuormat, jotka vaikuttavat palkin poikittais- ja pitkittäissuunnassa Leikkausvoimajakauma Piirrä tunnetut leikkausvoiman arvot palkin kahteen pisteeseen GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Analyysin vaiheet Leikkausvoimajakauma Koska dv/dx = w, leikkausvoimajakauman kulmakerroin on sama kuin kuormitustiheyden negatiivinen arvo ko. pisteessä Leikkausvoiman numeerinen arvo määrätyssä pisteessä saadaan joko leikkausmenetelmällä ja tasapainoyhtälöillä. Toinen vaihtoehto on käyttää yhteyttä V = w(x) dx eli leikkausvoiman muutos kahden pisteen välillä on kuormitustiheyden rajaama alue negatiivisena. 18 9

10 6.2 GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Analyysin vaiheet Leikkausvoimajakauma Koska w(x) on integroitava V:n laskemiseksi, on kuormitustiheyden w(x) asteluku yhtä astetta pienempi kuin leikkausvoimajakauman asteluku Taivutusmomenttijakauma Piirrä tunnetut taivutusmomentin arvot palkin kahteen pisteeseen Koska dm/dx = V, momenttijakauman kulmakerroin on sama kuin leikkausvoima ko. pisteessä GRAAFINEN MENTELMÄ LEIKKAUSVOIMA- JA TAIVUTUSMOMENTTIJAKAUMIEN MÄÄRITYKSELLE Analyysin vaiheet Taivutusmomenttijakauma Pisteessä, jossa leikkausvoima on nolla on dm/dx = 0 ja taivutusmomentilla on pienin tai suurin arvonsa (paikallisesti) Mikäli halutaan momentin numeerinen arvo, on käytettävä leikkausmenetelmää ja tasapainoehtoja. Toinen tapa on laskea M = V(x) dx, ts. momentin muutos on kahden pisteen rajaaman alueen leikkausvoimakuvaajan pinta-ala. Momenttifunktio on siis astetta korkeampi kuin leikkausvoimafunktio

11 ESIMERKKI 6.11 Piirrä leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat kuvan palkille. 21 ESIMERKKI 6.11 (RATKAISU) Tukireaktiot: Vapaakappalekuvasta Leikkausvoimajakauma Kuormitustiheyden perusteella leikkausvoimajakauman kulmakerroin muuttuu arvosta nolla pisteessä x = 0 arvoon 2 pisteessä x = 4.5. Siten sen muoto on parabolinen. Leikkausmenetelmällä saadaan piste, jossa leikkausvoima on nolla: + Σ F y = 0;... x = 2.6 m 22 11

12 ESIMERKKI 6.11 (RATKAISU) Taivutusmomenttijakauma Leikkausvoimakuvaajan mukaan kulmakerroin alussa on +1.5 ja se pienenee arvoon nolla pisteessä 2.6 m. Sen jälkeen se pienenee arvoon 3 pisteessä x = 4.5 m. Momenttijakauma on kolmannen asteen yhtälö. + Σ M = 0;... M = 2.6 kn m TAIVUTUSMUODONMUUTOS (TAIPUMA) Suoraa, prismaattista palkkia kuormitetaan taivutusmomentilla. Pitkittäissäikeet kaartuvat ja poikittaissäikeet pysyvät suorina, mutta kiertyvät: 24 12

13 6.3 TAIVUTUSMUODONMUUTOS (TAIPUMA) Neutraaliakselilla pitkittäissäikeiden pituus ei muutu: TAIVUTUSMUODONMUUTOS (TAIPUMA) Teknisen taivutusteorian perusoletukset: 1. Neutraaliakselilla pituussuuntaiset säikeet eivät veny tai puristu 2. Kaikki poikkileikkaukset pysyvät tasoina ja ovat kohtisuorassa pituusakselia vastaan myös muodonmuutoksessa 3. Poikkileikkauksen omaa muodonmuutosta ei oteta huomioon 26 13

14 6.3 TAIVUTUSMUODONMUUTOS (TAIPUMA) Poikkileikkauksessa pitkittäinen normaalivenymä muuttuu lineaarisesti neutraaliakselilta etäisyyden y funktiona (kuva) Positiivisella momentilla neutraaliakselin yläpuoliset säikeet (+y) ovat puristuksella ( ε) Positiivisella momentilla neutraaliakselin alapuoliset säikeet (-y) ovat vedolla (+ε) Yhtälö 6-8 ε = (y/c)ε max Normaalivenymän jakauma TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Oletetaan materiaalin käyttäytyvän lineaarielastisesti joten Hooken laki pätee Normaalivenymän lineaarinen muutos tarkoittaa silloin myös normaalijännityksen lineaarisuutta Soveltaen Hooken lakia edellisen sivun yhtälöön 6-8 saadaan Normaalivenymän jakauma Yhtälö 6-9 σ = (y/c)σ max Taivutusnormaalijännityksen jakauma 28 14

15 6.4 TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Soveltaen statiikan tasapainoyhtälöitä voidaan kuvan jännitysjakaumasta johtaa yhteydet Yhtälö 6-10 A y da = 0 Yhtälö 6-11 M = σ max c A y 2 da Taivutusnormaalijännityksen jakauma Alemman yhtälön integraali on poikkileikkauksen ns. neliömomentti tai taivutusjäyhyys. Se merkitään suuremerkinnällä I TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Jälkimmäisestä yhtälöstä voidaan ratkaista suurin taivutusnormaalijännitys eli Mc σ Yhtälö 6-12 max = I σ max = poikkileikkauksen suurin jännitys, joka sijaitsee pisteessä joka on kauimpana neutraaliakselilta M = sisäinen taivutusmomentti I = taivutusjäyhyys c = suurin kohtisuora etäisyys neutraaliakselilta poikkileikkauksessa 30 15

16 6.4 TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Normaalijännitys mielivaltaisessa pisteessä y voidaan määrittää yhtälöstä My Yhtälö 6-13 σ = I Yhtälöitä 6-12 ja 6-13 sanotaan taivutusyhtälöiksi. Negatiivinen taivutus +y +x TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Vasemmassa kuvassa on skemaattisesti esitetty ulokepalkin taivutusnormaalijännityksen kehittyminen pituuden kasvaessa Rasituksena on oma paino Sininen väri kuvaa vetojännitystä, punainen puristusjännitystä 32 16

17 6.4 TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Neliömomentti tai taivutusjäyhyys lasketaan yleisesti kaavasta I = A y 2 da Usein poikkileikkaus voidaan jakaa suorakaideosiin (leveys b, korkeus h), jolloin voidaan em. integraali laskea summalausekkeena I = Σ( I i +d i2 A i )= Σ( b i h i 3 /12+d i 2 A i ) missä d i on koko pinnan A=ΣA i pintakeskiön etäisyys osapinnan A i pintakeskiöstä ESIMERKKI: I-PALKIN TAIVUTUSJÄYHYYS Laske oheisen I-profiilin neliömomentti eli taivutusjäyhyys Jaetaan poikkileikkaus kolmeen osaan: ylä- ja alalaippa sekä uuma ovat suorakaideosia. Pintakeskiö C on symmetrian vuoksi keskellä. Siten 34 17

18 6.4 TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ TAIVUTUSTEORIAN YHTEENVETOA Poikkileikkaus säilyy tasona muodonmuutoksessa Neutraaliakselilla on normaalijännitys nolla puhtaassa taivutuksessa Muodonmuutoksessa pituussuuntainen venymä muuttuu lineaarisesti nollasta neutraaliakselilla suurimpaan arvoonsa uloimmissa palkin säikeissä Jännitys muuttuu siten myös lineaarisesti mikäli materiaali on homogeenista ja jännitys pysyy suhteellisuusrajan alapuolella, ts. Hooken laki pätee TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ TAIVUTUSTEORIAN YHTEENVETOA Lineaarielastisella (kimmoisella) materiaalikäyttäytymisellä neutraaliakseli käy poikkipinnan pintakeskiön kautta. Tämä perustuu siihen, että normaalivoima leikkauksessa on oltava nolla (leikkauksessa vaikuttaa voimapari!) Taivutusyhtälö perustuu edellytykseen, että sisäinen taivutusmomentti on lineaarisen normaalijännitysjakauman resultantin momentti neutraaliakselin suhteen 36 18

19 6.4 TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Yksinkertainen esimerkki Määritä oheiseen puupalkin poikkileikkauksen sisäinen rasitus (taivutusmomentti), kun suurin taivutusnormaalijännitys on 20 MPa TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Analyysin vaiheet Sisäinen taivutusmomentti Määritä leikkausmenetelmällä tutkittavan poikkileikkauksen sisäinen taivutusmomentti M Poikkileikkauksen pintakeskiö tai neutraaliakseli on tunnettava, koske taivutusmomentti M lasketaan tämän akselin suhteen Taivutusmomenttikuvaajasta saa suurimman taivutusmomentin mikäli taivutusnormaalijännitys on määritettävä 38 19

20 6.4 TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Analyysin vaiheet Poikkileikkaussuure Määritä taivutusjäyhyys I neutraaliakselin suhteen Taivutusjäyhyys saadaan joko suoraan taulukoista normeeratuille poikkipinnoille tai laskemalla TAIVUTUKSEN PERUSYHTÄLÖ Analyysin vaiheet Normaalijännitys Määritä etäisyys y neutraaliakselilta pisteessä, jossa jännitys määritetään Sovella yhtälöä σ = My/I, tai maksimijännitystä laskettaessa σ max = Mc/I Yksiköt! 40 20

21 ESIMERKKI 6.16 Kuvan ulokepalkin poikkileikkaus on U- profiili. Määritä suurin taivutusnormaalijännitys leikkauksessa a-a. y 41 ESIMERKKI 6.16 (RATKAISU) Sisäinen taivutusmomentti Tukireaktioita ei tässä tapauksessa tarvitse määrittää. Sen sijaan käytetään leikkausmenetelmää ja otetaan tutkittavaksi alue leikkauksen a-a vasemmalta puolelta. Huomaa, että leikkauksen normaalivoima N vaikuttaa pintakeskiössä. Taivutusmomentti lasketaan neutraaliakselin suhteen, joka käy poikkileikkauksen pintakeskiön kautta. y y 42 21

22 ESIMERKKI 6.16 (RATKAISU) Neutraaliakseli Neutraaliakselin sijainti saadaan laskemalla pintakeskiön paikka: y = Σ y A Σ A =... = mm 43 ESIMERKKI 6.16 (RATKAISU) Sisäinen rasitus Tasapainoehto neutraaliakselin suhteen antaa + Σ M NA = 0; 24 kn(2 m) kn( m) M = 0 M = kn m 44 22

23 ESIMERKKI 6.16 (RATKAISU) Poikkileikkaussuure (taivutusjäyhyys) Neliömomentti (tai taivutusjäyhyys) lasketaan jakamalla poikkileikkaus kolmeen suorakaideosaan ja soveltamalla paralleeliakseliteoreemaa jokaiselle osalle erikseen. I = [1/12(0.250 m)(0.020 m) 3 + (0.250 m)(0.020 m)( m m) 2 ] + 2[1/12(0.015 m)(0.200 m) 3 + (0.015 m)(0.200 m)(0.100 m m) 2 ] I = 42.26(10-6 ) m 4 45 ESIMERKKI 6.16 (RATKAISU) Suurin taivutusnormaalijännitys Suurin taivutusnormaalijännitys sijaitsee kauimpana neutraaliakselilta. Palkin alapinnalla c = 200 mm mm = mm. Siten σ = Mc max I = kn m( m) 42.26(10 = 16.2 MPa -6 ) m 4 Yläpinnalla σ = 6.79 MPa. Lisäksi normaalivoima N = 1 kn ja leikkausvoima V = 2.4 kn aiheuttavat lisäjännityksiä palkkiin

24 6.5 VINO TAIVUTUS Tässä esityksessä keskitytään vain symmetrisiin profiileihin ja pääakselien suhteen vaikuttaviin rasituksiin Taivutusyhtälöä voidaan kuitenkin soveltaa myös tapauksiin, jolloin profiili on epäsymmetrinen tai poikittaiskuormitus eroaa päätasoista (vino taivutus) VINO TAIVUTUS Huomaa alempien kuvien pääakselien suunta: 48 24

25 6.5 VINO TAIVUTUS Mielivaltaisesti vaikuttava momentti voidaan jakaa pääakseleille ja soveltaa superpositioperiaatetta: JÄNNITYSKESKITTYMÄT Taivutusyhtälöä voidaan käyttää vain silloin jännitysjakauman määrittämiseen poikkileikkauksessa kun palkki on prismaattinen eli poikkileikkaus ei muutu palkin pituussuunnassa Mikäli poikkileikkaus äkillisesti muuttuu, voidaan jännitysjakauma määrittää kokeellisesti tai kimmoteorialla, palkin taivutusteoria ei enää päde 50 25

26 6.9 JÄNNITYSKESKITTYMÄT Usein rakenneosissa on kuvan mukaisia epäjatkuvuuksia, ts. reikiä, koloja tai muita poikkipinnan muutoksia. Suurin taivutusnormaalijännityksen arvo sijaitsee pienimmässä poikkileikkauksessa JÄNNITYSKESKITTYMÄT Suunnittelussa/analyysissa ei tarvitse tietää tarkkaa jännitysjakaumaa, vaan suurin jännitys leikkauksessa saadaan käyttämällä jännityskonsentraatiokerrointa K Siten suurin taivutusnormaalijännitys voidaan laskea kaavasta σ = K Mc I Yhtälö

27 6.9 JÄNNITYSKESKITTYMÄT TÄRKEÄÄ Mitä suurempi muutos epäjatkuvuudessa, sitä suurempi huippujännitys Suunnittelussa/analyysissa ei tarvitse tietää tarkkaa jännitysjakaumaa vaan suurin arvo Suurin normaalijännitys vaikuttaa pienimmässä leikkauksessa Mikäli materiaali on haurasta tai rakenne on vaihtelevan kuormituksen alainen (väsymisvaara), on huippujännitys otettava huomioon 53 ESIMERKKI 6.26 Määritä suurin taivutusjännitys kuvan palkissa, johon vaikuttaa taivutusmomentti 5 knm. Myötöraja σ Y = 500 MPa

28 ESIMERKKI 6.26 (RATKAISU) Jännityshuippu on olakkeen kohdalla. Kuvasta saadaan konsentraatiokerroin K. r/h =... = 0.2 w/h =... = 1.5 Arvojen perusteella käyrästä saadaan K = ESIMERKKI 6.26 (RATKAISU) Soveltamalla yhtälöä 6-26: σ = K Mc I =... = 340 MPa Eli jännitys pysyy myötörajan alapuolella. Jännitysjakauma on epälineaarinen (kuva) Saint-Venantin periaatteen mukaisesti paikallinen jännityshuippu tasoittuu nopeasti siirryttäessä epäjatkuvuuskohdasta ja on lähes hävinnyt 80 mm etäisyydellä olakkeesta

29 ESIMERKKI 6.26 (RATKAISU) Jännitys olakkeen ulkopuolella on siis taivutusyhtälön mukaan σ max = 234 MPa. Huomaa, että olakkeen loiventaminen pienentää merkittävästi huippujännitystä σ max, koska r :n kasvaessa K pienenee. 57 YHTEENVETO Leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ovat palkin sisäisten rasitusten graafisia esityksiä. Ne voidaan muodostaa statiikan leikkausmenetelmällä jakaen palkki sopiviin osiin ja soveltamalla tasapainoyhtälöillä. Toinen vaihtoehto on soveltaa rasitusten matemaattisia yhteyksiä, joiden perusteella tiedetään, että leikkausvoimakuvaajan kulmakerroin on kuormitustiheys w = dv/dx ja taivutusmomenttijakauman kulmakerroin on leikkausvoima V = dm/dx

30 YHTEENVETO Kuormitustiheyden pinta-ala (negatiivisena) vastaa leikkausvoiman muutosta eli V = w dx. Vastaavasti leikkausvoimajakauman rajaama pinta-ala vastaa taivutusmomentin muutosta M = Vdx. Leikkausmenetelmällä voidaan laskea missä tahanasa pisteessä leikkausvoima ja taivutusmomentti. Taivutusmomentti aiheuttaa lineaarisesti muuttuvan normaalivenymän palkin poikkileikkaukseen Mikäli materiaali on homogeeninen ja Hooken laki pätee eli momentin aiheuttama jännitys ei ylitä myötörajaa, saadaan sisäinen momentti laskettua jännitysjakauman momenttitasapainosta. 59 YHTEENVETO Tuloksena saadaan taivutusyhtälö σ = Mc/I, jossa I ja c määräytyvät neutraaliakselista joka käy poikkileikkauksen pintakeskiön kautta Mikäli poikkileikkaus ei ole symmetrinen, on kyseessä vino taivutus, jota tässä kurssissa ei käsitellä Suuriin jännitys yleisessä kuormitustapauksessa saadaan jakamalla taivutusmomentti pääakseleille ja soveltamalla superpositioperiaatetta suurimman jännityksen selvittämiseksi

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima

Lisätiedot

8. Yhdistetyt rasitukset

8. Yhdistetyt rasitukset TAVOITTEET Analysoidaan ohutseinäisten painesäiliöiden jännitystilaa Tehdään yhteenveto edellisissä luennoissa olleille rasitustyypeille eli aksiaalikuormalle, väännölle, taivutukselle ja leikkausvoimalle.

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät TAVOITTEET Johdetaan htälöt, joilla muutetaan jännitskomponentit koordinaatistosta toiseen Kätetään muunnoshtälöitä suurimpien normaali- ja leikkaus jännitsten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot,

Lisätiedot

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,

Lisätiedot

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu TAVOITTEET Statiikan kertausta Kappaleen sisäiset rasitukset Normaali- ja leikkausjännitys Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu 1

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 3.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Ristikon sauvavoimat (Kirjan luvut 6.1-6.4) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mikä on ristikkorakenne Osata soveltaa aiemmin kurssilla

Lisätiedot

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 KJR-C001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/01 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 1:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen

Lisätiedot

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko. Elementtimenetelmän perusteet Esimerkki. kn kn/m 5 = 8 E= GPa mm 5 5 mm (a) 5 5 6 Y X (b) Kuva. Tasokehä ja sen elementtiverkko. Tarkastellaan kuvassa (a) olevan tasokehän statiikan ratkaisemista elementtimenetelmällä.

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 25.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Tämän päivän luento Aiemmin ollaan johdettu palkin voimatasapainoyhtälöt differentiaaligeometrisella tavalla

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 2.1 Kokeellinen

Lisätiedot

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 25.2.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Voimasysteemien samanarvoisuus ja jakaantuneen voiman käsite (Kirjan luvut 4.7-4.9) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mikä on

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 2.3.2016 Susanna Hurme äivän aihe: Staattisesti määrätyn rakenteen tukireaktiot (Kirjan luvut 5.7 ja 6.6) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mitä tarkoittaa staattisesti

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,

Lisätiedot

Materiaalien mekaniikka

Materiaalien mekaniikka Materiaalien mekaniikka 3. harjoitus jännitys ja tasapainoyhtälöt 1. Onko seuraava jännityskenttä tasapainossa kun tilavuusvoimia ei ole: σ x = σ 0 ( 3x L + 4xy 8y ), σ y = σ 0 ( x L xy + 3y ), τ xy =

Lisätiedot

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillinen suunnittelu 18 1.5 Lujuusopin

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3. Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin

Lisätiedot

Palkin taivutus. 1 Johdanto. missä S on. määritetään taivuttamalla. man avulla.

Palkin taivutus. 1 Johdanto. missä S on. määritetään taivuttamalla. man avulla. PALKIN TAIVUTUS 1 Johdanto Jos homogeenista tasapaksua palkkia venytetäänn palkin suuntaisella voimalla F, on jännitys σ mielivaltaisellaa etäisyydellää tukipisteestä, 1 missä S on palkin poikkileikkauksen

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34 SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku

Lisätiedot

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja?

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja? Nimi Koulutus Ryhmä Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vastausvaihtoehto oikein. Laske tehtävät ilman laskinta.. Missä pisteessä suora y = 3x 6 leikkaa x-akselin? A. 3 D. B. E. en tiedä C. 6. Mitkä luvuista,,,

Lisätiedot

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla

Lisätiedot

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

3.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit

3.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit .4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit Rationaali- eli murtofunktiolla tarkoitetaan funktiota R, jonka lauseke on kahden polynomin osamäärä: P() R(). Q() Ainakin nimittäjässä olevan polynomin asteluvun

Lisätiedot

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu LIS AYKSI A kirjaan Reaalimuuttujan analyysi 1.6. Numeerinen integrointi: Gaussin kaavat Edella kasitellyt numeerisen integroinnin kaavat eli kvadratuurikaavat Riemannin summa, puolisuunnikassaanto ja

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a) Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen TAVOITTEET Jännitysten ja venymien yhteys kokeellisin menetelmin: jännitysvenymäpiirros Teknisten materiaalien jännitys-venymäpiirros 1 SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten

Lisätiedot

2 SUORA SAUVA ja PALKKI Suoran sauvan puhdas veto tai puristus Suoran palkin taivutus Harjoitustehtäviä 71

2 SUORA SAUVA ja PALKKI Suoran sauvan puhdas veto tai puristus Suoran palkin taivutus Harjoitustehtäviä 71 7 SISÄLLYSLUETTELO Alkulause 5 Kirjallisuus 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Yleistä 13 1.2 Rakenteiden statiikan historiallista taustaa 15 1.3 Rakennetyyppejä 17 1.4 Rakenteen tuennat 22 1.5 Kuormitukset 25 2 SUORA

Lisätiedot

Ruuvien päiden muotoja. [Decker ja esimerkiksi: ]

Ruuvien päiden muotoja. [Decker ja esimerkiksi:  ] Ruuvien päiden muotoja [Decker ja esimerkiksi: http://www.schrauben-lexikon.de/norm/din_609.asp ] Erilaisia muttereita [Decker] Torx- ja kuusiokolokannat Vasemmassa kuvassa esitetty Torx kanta ei rikkoonu

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 2 Lisää osamurtoja Tutkitaan jälleen rationaalifunktion P(x)/Q(x) integrointia. Aiemmin käsittelimme tapauksen, jossa nimittäjä voidaan esittää muodossa Q(x) = a(x x

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8,

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8, TKK, Matematiikan laitos Gripenberg/Harhanen Mat-1.432 Matematiikan peruskurssi K2 Harjoitus 4, (A=alku-, L=loppuviikko, T= taulutehtävä, P= palautettava tehtävä, W= verkkotehtävä ) 12 16.2.2007, viikko

Lisätiedot

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:

Lisätiedot

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio. Sinin jatkuvuus Lemma Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Seuraus Sini on jatkuva funktio. Seuraus Kosini, tangentti ja kotangentti ovat jatkuvia funktioita. Pekka Salmi FUNK 19. syyskuuta 2016 22 / 53 Yhdistetyn

Lisätiedot

Palkin teknisen taivutusteorian historiasta

Palkin teknisen taivutusteorian historiasta Rakenteiden Mekaniikka Vol. 46, Nro 3, 013, s. 55-69 Palkin teknisen taivutusteorian historiasta Timo Saksala Tiivistelmä. Tässä artikkelissa tarkastellaan palkin teknisen (Eulerin-Bernoullin) taivutusteorian

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: Tasoalueen pinta-ala Jos funktio f saa välillä [a, b] vain ei-negatiivisia arvoja, so. f() 0, kun [a, b], voidaan kuvaajan y = f(), -akselin

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2, MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

Tuulen nopeuden mittaaminen

Tuulen nopeuden mittaaminen KON C3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma / ryhmä K Tuulen nopeuden mittaaminen Matias Kidron 429542 Toni Kokkonen 429678 Sakke Juvonen 429270 Kansikuva: http://www.stevennoble.com/main.php?g2_view=core.downloaditem&g2_itemid=12317&g2_serialnumber=2

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Luento 8: Epälineaarinen optimointi Luento 8: Epälineaarinen optimointi Vektoriavaruus R n R n on kaikkien n-jonojen x := (x,..., x n ) joukko. Siis R n := Määritellään nollavektori 0 = (0,..., 0). Reaalisten m n-matriisien joukkoa merkitään

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.2.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Voiman momentin käsite (Kirjan luvut 4.1-4.6) Mikä on voiman momentti? Määritetään momentti skalaari- ja vektorimuodossa Opitaan

Lisätiedot

RAK-31000 Statiikka 4 op

RAK-31000 Statiikka 4 op RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka

Lisätiedot

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran 4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾. 24.11.2006 1. Oletetaan, että kaksiulotteinen satunnaismuuttuja µ noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa. Oletetaan lisäksi, että satunnaismuuttujan regressiofunktio satunnaismuuttujan suhteen on ݵ

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen kinetiikka: hitausmomentti ja liikeyhtälöt (Kirjan luvut 17.1, 17.2 ja 17.4) Osaamistavoitteet Ymmärtää hitausmomentin

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion MAA7 Derivaatta Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Derivaatta (MAA7) Pikatesti ja kertauskokeet Tehtävien ratkaisut Pikatesti

Lisätiedot

Mb03 Koe 21.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/4

Mb03 Koe 21.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/4 Mb03 Koe 2..20 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu /4 Kokeessa on kaksi osaa. Osa A ratkaistaan tehtäväpaperille ja osa B ratkaistaan konseptipaperille. Osa A: saat käyttää taulukkokirjaa mutta et laskinta.

Lisätiedot

Materiaali on lineaarinen, jos konstitutiiviset yhtälöt ovat jännitys- ja muodonmuutostilan suureiden välisiä lineaarisia yhtälöitä.

Materiaali on lineaarinen, jos konstitutiiviset yhtälöt ovat jännitys- ja muodonmuutostilan suureiden välisiä lineaarisia yhtälöitä. JÄNNITYS-JAMUODONMUUTOSTILANYHTYS Materiaalimalleista Jännitys- ja muodonmuutostila ovat kytkennässä toisiinsa ja kytkennän antavia yhtälöitä sanotaan materiaaliyhtälöiksi eli konstitutiivisiksi yhtälöiksi.

Lisätiedot

Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen

Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

tutustuttaa materiaalien lujuusominaisuuksiin luentoja perusteellisemmin

tutustuttaa materiaalien lujuusominaisuuksiin luentoja perusteellisemmin FYSP102 / K2 KIMMOKERTOIMEN MÄÄRITYS Työn tavoitteita tutustuttaa materiaalien lujuusominaisuuksiin luentoja perusteellisemmin kerrata monia toistoja sisältävien laskujen sekä suoransovituksen tekemistä

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima

Lisätiedot

Numeerinen integrointi

Numeerinen integrointi Numeerinen integrointi hum 8.0. Numeerinen integrointi Numeerisia integrointimenetelmiä on useita. Käsitellään tässä yhteydessä kuitenkin vain Gauss in integrointia, joka on elementtimenetelmän yhteydessä

Lisätiedot

Dierentiaaliyhtälöistä

Dierentiaaliyhtälöistä Dierentiaaliyhtälöistä Markus Kettunen 4. maaliskuuta 2009 1 SISÄLTÖ 1 Sisältö 1 Dierentiaaliyhtälöistä 2 1.1 Johdanto................................. 2 1.2 Ratkaisun yksikäsitteisyydestä.....................

Lisätiedot

1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus.

1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus. .5 KEPAHDUS.5. Yleistä Kuva. Palkin kiepahdus. Tarkastellaan yllä olevan kuvan palkkia. Palkilla vaikuttavasta kuormituksesta palkki taipuu. Jos rakenteen eometria, tuenta ja kuormituksen sijainti palkin

Lisätiedot

AVOIMEN SARJAN VASTAUKSET JA PISTEITYS

AVOIMEN SARJAN VASTAUKSET JA PISTEITYS AVOIME SARJA VASTAUKSET JA PISTEITYS 1. Käytössäsi on viivoitin, 10 g:n punnus, 2 :n kolikko sekä pyöreä kynä. Määritä kolikon ja viivoittimen massa. Selosta vastauksessa käyttämäsi menetelmät sekä esitä

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET

Lisätiedot

Määrätty integraali. Markus Helén. Mäntän lukio

Määrätty integraali. Markus Helén. Mäntän lukio Määrätty integraali Markus Helén Pinta-ala Monikulmio on tasokuvio, jota rajoittaa suljettu, itseään leikkaamaton murtoviiva. Monikulmio voidaan aina jakaa kolmioiksi. Alueen pinta-ala on näiden kolmioiden

Lisätiedot

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen 1. MASTOPILARIN MITOITUSMENETELMÄ 1.1 Käyttökohteet Mitoitusmenetelmä soveltuu ensisijaisesti yksilaivaisen, yksikerroksisen mastojäykistetyn teräsbetonikehän tarkkaan analysointiin. Menetelmän soveltamisessa

Lisätiedot

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016 Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa. MAA 12 kertaus Funktion kuvaaja n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa. Funktion nollakohta on piste, jossa f () = 0, eli kuvaaja leikkaa -akselin. Kuvaajan avulla

Lisätiedot

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti 14 Ristitulo Avaruuden R 3 vektoreille voidaan määritellä pistetulon lisäksi niin kutsuttu ristitulo. Pistetulosta poiketen ristitulon tulos ei ole reaaliluku vaan avaruuden R 3 vektori. Ristitulosta on

Lisätiedot

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()

Lisätiedot

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat Trigonometria. a) Määrittele trigonometriset funktiot. b) Vertaa trigonometristen funktioiden ominaisuuksia määritys- ja arvojoukko sekä perusjakso). * Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka VI. Prof. (ma) Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka VI. Prof. (ma) Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka VI Prof. (ma) Hannu Hirsi. Objectives in lecture 6 of mechanics : Palkit ja pilarit, niiden sisäiset rasitukset : Taivutusjännitykset Leikkausjännitykset.

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet

Lisätiedot

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001 Kerto-Tyyppihyväksynnät Toukokuu 2001 Kerto-S Tuoteseloste 1. Kerto-S, standardikertopuun kuvaus Kerto-S valmistetaan sorvatuista havupuuviiluista liimaamallla siten, että kaikkien viilujen syysuunta on

Lisätiedot

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b) MAA4 ratkaisut. 5 a) Itseisarvon vastauksen pitää olla aina positiivinen, joten määritelty kun 5 0 5 5 tai ( ) 5 5 5 5 0 5 5 5 5 0 5 5 0 0 9 5 9 40 5 5 5 5 0 40 5 Jälkimmäinen vastaus ei toimi määrittelyjoukon

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot