7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ"

Transkriptio

1 TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin poikkileikkauksiin Tutkitaan leikkausvuota ja leikkausjännityksiä ohutseinäisissä profiileissa 1 SISÄLTÖ 1. Suoran sauvan leikkausrasitus 2. Leikkausyhtälö 3. Leikkausjännitykset suorassa sauvassa 4. Leikkausvuo 5. Leikkausvuo ohutseinäisissä profiileissa 2 1

2 7.1 SUORIEN SAUVOJEN LEIKKAUSJÄNNITYSJAKAUMA Leikkausvoimaresultantti V aiheutuu poikittaisesta leikkausjännitysjakaumasta kuvan mukaisesti Leikkausjännityksen parittaisuudesta johtuen myös palkin pituussuuntaisilla tasoilla on Poikittainen leikkausjännitystä leikkausjännitys Pitkittäinen leikkausjännitys SUORIEN SAUVOJEN LEIKKAUSJÄNNITYSJAKAUMA Vasemman kuvan mukaisesti päällekkäiset kitkattomat palkit liukuvat toistensa suhteen kuormalla P Mikäli palkit sidotaan yhteen, muodostuu palkkiin leikkausjännityksiä pituussuunnassa ja leikkausjännitysjakauma ei ole vakio yli poikkipinnan Palkit irrallaan toisistaan Palkit kiinni toisissaan 4 2

3 7.1 SUORIEN SAUVOJEN LEIKKAUSJÄNNITYSJAKAUMA Kuvan mukaisesti leikkausjännitysjakauma aiheuttaa poikkipinnan käyristymisen, ts. poikkipinta ei pysy tasona (vrt. taivutusteorian perusteet) Ennen muodonmuutosta Muodonmuutos SUORIEN SAUVOJEN LEIKKAUSJÄNNITYSJAKAUMA Taivutusteoriassa oletettiin poikkileikkaustason pysyvän tasona ja kohtisuorassa neutraaliakselin suhteen myös muodonmuutoksen jälkeen Edellä ollut pätee puhtaassa taivutuksessa, mutta kun sekä taivutusmomentti että leikkausvoima vaikuttavat, poikkipinta käyristyy. Hoikilla ja pitkilä sauvoilla käyristyminen on kuitenkin niin pieni, ettei sitä oteta huomioon. Poikittaisella leikkausjännitysjakaumalle ei ole johdettavissa yksinkertaista matemaattista yhtälöä 6 3

4 7.1 SUORIEN SAUVOJEN LEIKKAUSJÄNNITYSJAKAUMA Siten leikkausjännitys johdetaan epäsuorasti käyttäen taivutusyhtälöä ja taivutusmomentin ja leikkausvoiman yhteyttä (σ=my/i ja V = dm/dx) Vaakasuuntainen voimatasapaino: x A' A' josta F = 0; σ ' da σda τ( tdx) = 0 dm dm 1 yda = τ( tdx) => τ = yda I dx It A' A' LEIKKAUKSEN PERUSYHTÄLÖ Siten saadaan leikkausyhtälö, kun Q = A yda τ = VQ Yhtälö 7-3 It τ = leikkausjännitys pisteessä, joka on etäisyydellä y neutraaliakselista. Sen oletetaan olevan vakio ja siksi käytetään keskimääräistä arvoa poikkileikkauksen paksuudella t. V = sisäinen leikkausvoima, joka saadaan leikkausmenetelmällä ja tasapainoyhtälöillä I = koko pinnan taivutusjäyhyysmomentti 8 4

5 7.2 LEIKKAUKSEN PERUSYHTÄLÖ τ = VQ It Yhtälö 7-3 t = poikkileikkauksen leveys tutkittavassa pisteessä Q = poikkileikkauksen staattinen momentti A yda= y A, jossa A leikkauksen ylä- tai alapuolinen pinta-alan osa kun leikkaus tehdään tutkittavassa pisteessä jossa poikkipinnan leveys on t. Etäisyys y on osapinnan A pintakeskiön etäisyys neutraaliakselilta. Materiaalin on käyttäydyttävä lineaarielastisesti ja kimmomodulin on oltava sama vedolla ja puristuksella PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Suorakaidepoikkileikkaus Tutkitaan palkkia, jonka poikkileikkaus on suorakaide: leveys b ja korkeus h. Leikkausjännitysjakauma saadaan laskemalla leikkausjännitys mielivaltaisessa pisteessä etäisyydellä y neutraaliakselilta ja piirtämällä kuvaaja. Staattiselle momentille voidaan johtaa yhtälö 1 h Q = ( 2 y 2 ) b

6 7.3 PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Suorakaidepoikkileikkaus Sijoittamalla tulos leikkausyhtälöön saadaan 6V h 2 τ = y bh ( ) Leikkausjännitysjakauma on siis parabolinen. Yhtälö 7-4 Leikkausjännitysjakauma PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Suorakaidepoikkileikkaus Pisteessä y = 0 (neutraaliakseli) τ max = 1.5 V A Yhtälö 7-5 Suurin leikkausjännitys τ max on siis 50% suurempi kuin aiemmin esillä ollut keskimääräinen leikkausjännitys τ k = V/A. 12 6

7 7.3 PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Leveälaippainen I-palkki I- palkki koostuu kahdesta laipasta (flange) ja uumasta (web) Soveltamalla leikkausyhtälöä saadaan kuvan mukainen leikkausjännitysjakauma. Leikkausjännitysjakauma Leikkausjännitysjakauman intensiteetti PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Leveälaippainen I-palkki Leikkausjännitysjakauma muuttuu siis parabolisesti poikkileikkauksen y- suunnassa Huomaa epäjatkuvuus laippojen ja uuman yhtymäkohdassa Miksi epäjatkuvuus? Jakauman mukaan uuma kantaa siis huomattavasti suuremman leikkausvoiman kuin laipat VQ τ ' = It laippa Leikkausjännityksen epäjatkuvuus uuman ja laipan liitoskohdassa: leikkauksen paksuus t muuttuu yhtäkkisesti τ ' = VQ It laippa => τ = VQ It uuma 14 7

8 7.3 PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Leikkausyhtälön rajoituksista Pääoletus leikkausyhtälön johtamisessa on, että leikkausjännitys on tasaisesti jakautunut leikkauksessa (jonka leveys= t), jossa leikkausjännitys määritetään. Tarkalla matemaattisella analyysilla käyttäen kimmoteoriaa on jännitysero suurimmillaan 40% Tämä pätee erityisesti leveälaippaisilla palkeilla Leikkausyhtälö ei myöskään anna tarkkaa kuvaa uuman ja laipan liitoskohdan todellisesta jännitysjakaumasta (jännityskeskittymästä) PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS YHTEENVETOA Palkkien leikkausvoimat aiheuttavat epälineaarisen leikkausjännitysjakauman poikkipintaan aiheuttaen käyristymistä (leikkausjännitys-liukumayhteys) Leikkausjännityksen parittaisuudesta johtuen leikkausjännitykset vaikuttavat myös palkin pituussuunnassa Leikkausyhtälö johdetaan soveltaen vaakasuuntaista voimatasapainoa ja taivutusnormaalijännitysjakaumaa differentiaalisegmentissä 16 8

9 7.3 PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS YHTEENVETOA Leikkausyhtälöä voidaan käyttää suoran prismaattisen, homogeenisen ja lineaari-elastisesta materiaalista tehdyn rakenneosan analysointiin. Sisäinen resultoiva leikkausvoima vaikuttaa silloin pääakselien suunnassa. Suorakaidepoikkileikkauksessa leikkausjännitykset jakautuvat parabolisesti palkin poikittaissuunnassa. Suorakaidepoikkileikkauksessa leikkaus-jännityksen maksimiarvo on neutraaliakselilla. Leikkausyhtälöä voidaan soveltaa lähinnä pituuteen nähden pienille poikkileikkauksille PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Analyysin vaiheet Sisäinen leikkausrasitus Ratkaistaan leikkausmenetelmällä ja tasapainoyhtälöillä leikkausvoima V Poikkileikkaussuureet Määritetään poikkileikkauksen pintakeskiö ja taivutusjäyhyys I Tehdään kuviteltu leikkaus profiiliin vaakasuunnassa pisteeseen, jossa leikkausjännitys lasketaan 18 9

10 7.3 PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Analyysin vaiheet Poikkileikkaussuureet Määritetään tämän vaakasuuntaisen leikkauksen leveys t Tämän leikkauksen ylä- tai alapuolinen pinta-ala on A. Lasketaan staattinen momentti Q joko integroimalla, Q = A y da, tai käyttäen Q = y A. Tässä y on pintakeskiön etäisyys osapinnan A, pintakeskiöstä. (VIHJE: A on poikkileikkauksen osa, joka pysyy kiinni sauvassa leikkausjännitysten avulla.) PALKKIEN LEIKKAUSJÄNNITYS Analyysin vaiheet Leikkausjännitys Lasketaan leikkausyhtälöllä leikkausjännitys τ Jännitystilaa voi havainnollistaa tilavuuselementillä tutkittavassa pisteessä τ vaikuttaa samaan suuntaan kuin leikkausvoima V. Siten voidaan tilavuuselementin kolmelle muulle sivulle piirtää leikkausjännityksen suunta 20 10

11 ESIMERKKI 7.3 Kuvan palkki kostuu kahdesta yhteen liimatusta puupalkista. Määritä suurin leikkausjännitys liimasaumassa pisteessä D eli uuman ja laipan liitoskohdassa. Tuet B ja C ottavat vastaan vain pystykuorman. 21 ESIMERKKI 7.3 (RATKAISU) Sisäinen leikkausrasitus Statiikan tasapainoyhtälöiden avulla määritetään kuvan tukireaktiot ja piirretään leikkausvoimakuvio. Suurin leikkausvoima on tuella C 19.5 kn

12 ESIMERKKI 7.3 (RATKAISU) Poikkileikkaussuureet Lasketaan pintakeskiö (ja siten neutraaliakseli) käyttäen referenssipisteenä uuman alapintaa. Siten saadaan Σ ya y = =... = m Σ A Taivutusjäyhyys voidaan siten laskea käyttäen paralleeliakseliteoreemaa I =... = 27.0(10-6 ) m 4 23 ESIMERKKI 7.3 (RATKAISU) Poikkileikkaussuureet Laippa on liitetty uumaan liimasaumalla, jonka leveus on sama kuin uuman paksuus t = 0.03m. Siten osapinnan A pinta-ala on sama kuin laipan poikkileikkauspinta-ala ja staattinen momentti on siten Q = y A = [(0.180 m m m] (0.03 m)(0.150 m) Q = (10-3 ) m

13 ESIMERKKI 7.3 (RATKAISU) Leikkausjännitys Leikkausyhtälöstä saadaan τ max = VQ It =... = 4.88 MPa Liimasauman on siis kestettävä tämän suuruinen vaakasuuntainen leikkausjännitys jotta levyt eivät liukuisi toistensa suhteen tuella C POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Usein kantavat rakenneosat koostuvat yhteen liitetyistä osista kuvien mukaisesti. Mikäli kuormitus taivuttaa rakenneosaa, kiinnityselementtejä tarvitaan estämään osien liukuminen toistensa suhteen. Kiinnityselementtien suunnittelu edellyttää palkin pituussuuntaisen leikkauskuormituksen laskentaa

14 7.4 POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Leikkauskuormitusta, jonka yksikkö on voima pituusyksikköä kohti, kutsutaan leikkausvuoksi q. Leikkausvuon suuruus palkin mielivaltaisessa poikkileikkauksessa voidaan laskea vastaavalla tavalla kuin edellä esitetty leikkausjännityksen laskenta POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Leikkausvuo on siis q = VQ/I Yhtälö 7-6 q = leikkausvuo (voima/pituusyksikkö) V = sisäinen leikkausrasitus, joka määritetään statiikan keinoin I = poikkileikkauksen neliömomentti eli taivutusjäyhyys Q = poikkileikkauksen staattinen momentti A yda= y A, jossa A on leikkauksen ylä- tai alapuolinen pinta-alan osa kun leikkaus tehdään tutkittavassa pisteessä jossa poikkipinnan leveys on t. Etäisyys y on osapinnan A pintakeskiön etäisyys neutraaliakselilta

15 7.4 POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Huomaa, että liitoselementit palkeissa (a) ja (b) kantavat lasketun leikkausvuon q Palkissa (c) liitoselementit kantavat leikkausvuon q/2 Palkissa (d) jokainen liitoselementti kantaa leikkausvuon q/ POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO TÄRKEÄÄ Leikkausvuo on voima palkin pituusyksikköä kohti Leikkausvuon arvo saadaan leikkausyhtälöstä ja sen avulla voidaan määrittää poikkileikkauksen eri segmenttien välinen leikkausvoima, jota tarvitaan liitoselementtien mitoituksessa

16 ESIMERKKI 7.4 Palkin poikkileikkaus koostuu neljästä yhteenliimatusta levystä. Palkkia kuormittaa leikkausvoima V = 850 kn. Määritä leikkausvuo pisteissä B ja C jonka liimasauman pitää kantaa. 31 ESIMERKKI 7.4 (RATKAISU) Poikkileikkaussuureet Neutraaliakseli (pintakeskiö) lasketaan käyttäen referenssipisteenä poikkileikkauksen alapintaa: y = Σ y A =... = m Σ y Taivutusjäyhyys on siis I =... = 87.52(10-6 ) m

17 ESIMERKKI 7.4 (RATKAISU) Poikkileikkaussuureet Liimasaumat pisteissä B ja B kytkevät ylälaipan muihin poikkipinnan osiin, joten staattinen momentti Q B = y B A B = [0.305 m m](0.250 m)(0.01 m) Q B = 0.270(10-3 ) m 3 Vastaavasti liimasaumat pisteissä C ja C kytkevät keskilaipan palkkiin eli staattinen momentti Q C = y C A C =... = (10-3 ) m 3 33 ESIMERKKI 7.4 (RATKAISU) Leikkausvuo Pisteille B ja B saadaan leikkausvuot q B = VQ B /I = [850 kn(0.270(10-3 ) m 3 ]/87.52(10-6 ) m 4 q B = 2.62 MN/m Vastaavasti pisteille C ja C q C = VQ C /I = [850 kn(0.0125(10-3 ) m 3 ]/87.52(10-6 ) m 4 q C = MN/m 34 17

18 ESIMERKKI 7.4 (RATKAISU) Leikkausvuo Koska kumpikin poikkileikkauksen osa liimataan kahdella saumalla, liiman leikkauslujuuden on oltava riittävän suuri kantamaan puolet lasketusta leikkausvuon arvosta. Siten q B = 1.31 MN/m q C = MN/m OHUTSEINÄISEN POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Leikkausvuon yhtälöä q = VQ/I voidaan soveltaa myös määrittämään leikkausvuo koko poikkipinnassa Oletetaan palkin poikkileikkauksen olevan ohutseinämäisen, eli osapintojen paksuuksien olevan pieni verrattuna poikkipinnan korkeuteen ja leveyteen

19 7.5 OHUTSEINÄISEN POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Laipan paksuus on ohut joten leikkausjännitys ei juuri muutu paksuussuunnassa ja siksi se oletetaan vakioksi. Siten leikkausvuo q on q = τ t Yhtälö 7-7 Poikittainen tai paksuussuuntainen leikkausvuo q oletetaan nollaksi koska laipan ylä- ja alapinnat ovat jännityksettömät OHUTSEINÄISEN POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Määritetään leveälaippaisen I-palkin leikkausvuo oikeassa ylälaipassa: q = (b/2 x) Vt d 2I Yhtälö

20 7.5 OHUTSEINÄISEN POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Vastaavalla tavalla johdetaan leikkausvuo uumalle Vt db q = +0.5(d 2 /4 y 2 ) I 2 [ ] Yhtälö OHUTSEINÄISEN POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Leikkausvuon arvo vaihtelee poikkileikkauksessa, koska staattisen momentin Q arvo muuttuu osapinnan A funktiona q muuttuu lineaarisesti segmenteissä, jotka ovat leikkausvoiman suuntaan nähden kohtisuorassa (laipat). Vastaavasti leikkausvoiman suuntaisissa osissa (uuma) muutos on parabolinen q vaikuttaa aina osapinnan seinämien suuntaisesti 40 20

21 7.5 OHUTSEINÄISEN POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO Leikkausvuon q suunta I- palkin profiilissa on sellainen, että se ikään kuin virtaa sisäänpäin ylälaipassa, yhtyy uumassa alaspäin virtaavaksi vuoksi ja jakautuu alalaipassa virtaukseksi ulospäin. Kuvassa on esitetty kolmen muun profiilityypin virtaussuunta OHUTSEINÄISEN POIKKIPINNAN LEIKKAUSVUO YHTEENVETOA Mikäli poikkileikkaus koostuu ohuista segmenteistä, ainoastaan seinämän suuntaiset leikkausvuot ovat tärkeitä Leikkausvuo muuttuu lineaarisesti segmenteissä, jotka ovat kohtisuorassa leikkausvoimaa V vastaan. Leikkausvuo muuttuu parabolisesti segmenteissä, jotka ovat leikkausvoiman V suuntaisia (tai pienessä kulmassa voiman suhteen). Poikkileikkauksessa leikkausvuo virtaa siten, että sen resultantti on leikkausvoima ja se täyttää tasapainoehdot vaaka- ja pystysuunnassa

22 ESIMERKKI 7.7 Ohutseinäiseen putkipalkkiin vaikuttaa leikkausvoima 10 kn. Määritä leikkausvuo poikkileikkauksessa. 43 ESIMERKKI 7.7 (RATKAISU) Syummetrian vuoksi neutraaliakseli sijaitsee keskellä poikkileikkausta. Taivutusjäyhyys on I = 1/12(6 cm)(8 cm) 3 1/12(4 cm)(6 cm) 3 = 184 cm 4 Leikkausvuo tarvitsee määrittää ainoastaan pisteissä B, C ja D. Pisteessä B pinta-ala 0 koska sen voidaan ajatella sijaitsevan kokonaan pisteessä B. Vaihtoehtoisesti A voi edustaa koko poikkipintaa, jolloin Q B = y A = 0 koska y =

23 ESIMERKKI 7.7 (RATKAISU) Koska Q B = 0 => q B = 0 Pisteessä C pinta-ala A on kuvattu varjostettuna. Käytetään tässä keskiarvoja, koska C sijaitsee keskilinjalla. Siten Q C = y A = (3.5 cm)(5 cm)(1 cm) = 17.5 cm 3 q C = VQ C /I =... = 95.1 N/mm 45 ESIMERKKI 7.7 (RATKAISU) Vastaavasti leikkausvuo pisteessä D lasketaan käyttäen varjostettua aluetta, jolloin saadaan Q D = y A =... = 30 cm 3 q C = VQ D /I =... = 163 N/mm 46 23

24 ESIMERKKI 7.7 (RATKAISU) Käyttäen symmetriaa hyväksi voidaan piirtää kuvan jakauma leikkausvuolle. Huomaa, että jakauma on lineaarinen leikkausvoimaa vastaan olevissa elementeissä ja parabolinen leikkausvoiman suuntaisilla poikkipinnan osilla. 47 YHTEENVETO Poikittainen leikkausjännitys määritetään palkeille käyttäen hyväksi taivutusyhtälöä ja momentin ja leikkausvoiman yhteyttä (V = dm/dx). Tuloksena saadaan leikkausyhtälö τ = VQ/It. Poikkipintasuure Q on osapinnan A momentti neutraaliakselin suhteen (ns. staattinen momentti). Tämän osapinnan rajaama osa palkista pysyy kiinni rakenteessa sen tason (leveys t ) ylä- tai alapuolella missä leikkausjännitys τ määritetään

25 YHTEENVETO Leikkausjännitysjakauma on parabolinen jos poikkipinta on suorakaiteen muotoinen. Leikkausjännityksen maksimi on silloin neutraaliakselilla. Kiinnityselimet, liimat ja hitsisaumat kytkevät usein palkin osat yhteen. Näiden liitoselinten mitoitus perustuu leikkausvuon (pituussuuntaisen voiman pituusyksikköä kohti) määrittämiseen. Palkin liitoskohdan pitää pystyä kantamaan tämä leikkausvuo q = VQ/I Mikäli poikkileikkaus koostuu ohutseinäisistä osista, on leikkausvuo laskettavissa kaavalla q = VQ/I 49 25

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat Lasketaan suurimmat leikkaus- ja taivutusrasitukset Analysoidaan sauvoja, jotka ovat suoria,

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,

Lisätiedot

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 25.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Tämän päivän luento Aiemmin ollaan johdettu palkin voimatasapainoyhtälöt differentiaaligeometrisella tavalla

Lisätiedot

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 KJR-C001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/01 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 1:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri

Lisätiedot

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle

Lisätiedot

8. Yhdistetyt rasitukset

8. Yhdistetyt rasitukset TAVOITTEET Analysoidaan ohutseinäisten painesäiliöiden jännitystilaa Tehdään yhteenveto edellisissä luennoissa olleille rasitustyypeille eli aksiaalikuormalle, väännölle, taivutukselle ja leikkausvoimalle.

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima

Lisätiedot

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät TAVOITTEET Johdetaan htälöt, joilla muutetaan jännitskomponentit koordinaatistosta toiseen Kätetään muunnoshtälöitä suurimpien normaali- ja leikkaus jännitsten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot,

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 8.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Normaalivoiman, leikkausvoiman ja taivutusmomentin käsitteet (Kirjan luku 7.1) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, millaisia sisäisiä

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Statiikan välikoe 12.3.2018 Ajankohta ma 12.3.2018 klo 14:00 17:00 Salijako

Lisätiedot

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä. Tasokehät Tasokehä muodostuu yksinkertaisista palkeista ja ulokepalkeista, joita yhdistetään toisiinsa jäykästi tai nivelkehässä nivelellisesti. Palkit voivat olla tasossa missä kulmassa tahansa. Palkkikannattimessa

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 3.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Ristikon sauvavoimat (Kirjan luvut 6.1-6.4) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mikä on ristikkorakenne Osata soveltaa aiemmin kurssilla

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

SUORAN PALKIN TAIVUTUS

SUORAN PALKIN TAIVUTUS SUORAN PALKIN TAIVUTUS KERTAUSTA! Palkin rasituslajit Palkki tasossa: Tasopalkin rasitukset, sisäiset voimat, ovat normaalivoima N, leikkausvoima Q ja taivutusmomentti M t. Ne voidaan isostaattisessa rakenteessa

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv 2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyvien vakioiden määrittämiseen. Jännitystila on siten

Lisätiedot

SUORAN PALKIN RASITUKSET

SUORAN PALKIN RASITUKSET SUORAN PALKIN RASITUKSET Palkilla tarkoitetaan pitkänomaista rakenneosaa, jota voidaan käsitellä yksiulotteisena eli viivamaisena. Palkkia kuormitetaan pääasiassa poikittaisilla kuormituksilla, mutta usein

Lisätiedot

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat: MUODONMUUTOKSET Lähtöotaksumat:. Materiaali on isotrooppista ja homogeenista. Hooken laki on voimassa (fysikaalinen lineaarisuus) 3. Bernoullin hypoteesi on voimassa (tekninen taivutusteoria) 4. Muodonmuutokset

Lisätiedot

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu TAVOITTEET Statiikan kertausta Kappaleen sisäiset rasitukset Normaali- ja leikkausjännitys Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu 1

Lisätiedot

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 2.1 Kokeellinen

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.

Lisätiedot

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys 1(12) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 2.3.2016 Susanna Hurme äivän aihe: Staattisesti määrätyn rakenteen tukireaktiot (Kirjan luvut 5.7 ja 6.6) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mitä tarkoittaa staattisesti

Lisätiedot

A on sauvan akselia vastaan kohtisuoran leikkauspinnan ala.

A on sauvan akselia vastaan kohtisuoran leikkauspinnan ala. Leikkausjännitys Kuvassa on esitetty vetosauvan vinossa leikkauksessa vaikuttavat voimat ja jännitykset. N on vinon tason normaalivoima ja on leikkausvoima. Q Kuvan c perusteella nähdään N Fcos Q Fsin

Lisätiedot

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

Rakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op

Rakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op Rakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op Sisältö: Nivelpalkit Kehät Virtuaalisen työn periaate sauvarakenteelle Muodonmuutosten laskeminen Hyperstaattiset rakenteet Voimamenetelmä Crossin momentintasausmenetelmä

Lisätiedot

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava

Lisätiedot

PALKIN KIMMOVIIVA M EI. Kaarevuudelle saatiin aiemmin. Matematiikassa esitetään kaarevuudelle v. 1 v

PALKIN KIMMOVIIVA M EI. Kaarevuudelle saatiin aiemmin. Matematiikassa esitetään kaarevuudelle v. 1 v PALKIN KIMMOVIIVA Palkin akseli taipuu suorassa taivutuksessa kuormitustasossa tasokäyräksi, jota kutsutaan kimmoviivaksi tai taipumaviivaksi. Palkin akselin pisteen siirtymästä y akselin suunnassa käytetään

Lisätiedot

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT Siltaeurokoodien koulutus Teräs-, liitto- ja puusillat 29-30.3.2010 Heikki Lilja Liikennevirasto 2 MILLE RAKENNEOSILLE TEHDÄÄN VÄSYTYSMITOITUS (TERÄS- JA LIITTOSILLAT) EN1993-2

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari VÄÄNTÖRASITETUN RAKENNEOSAN EURONORMIIN PERUSTUVA KESTÄVYYSLASKENTAYHTÄLÖIDEN

Lisätiedot

POIKKIPINNAN GEOMETRISET SUUREET

POIKKIPINNAN GEOMETRISET SUUREET 1.10.018 POIKKIPINNAN GEOMETRISET SUUREET KOORDINAATISTON VALINTA: x akseli sauvan tai palkin akselin suuntainen akseli alaspäin akseli siten, että muodostuu oikeakätinen koordinaatisto Pintamomentti (pinnan

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen kinetiikka: hitausmomentti ja liikeyhtälöt (Kirjan luvut 17.1, 17.2 ja 17.4) Osaamistavoitteet Ymmärtää hitausmomentin

Lisätiedot

1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus.

1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus. .5 KEPAHDUS.5. Yleistä Kuva. Palkin kiepahdus. Tarkastellaan yllä olevan kuvan palkkia. Palkilla vaikuttavasta kuormituksesta palkki taipuu. Jos rakenteen eometria, tuenta ja kuormituksen sijainti palkin

Lisätiedot

Pythagoraan polku 16.4.2011

Pythagoraan polku 16.4.2011 Pythagoraan polku 6.4.20. Todista väittämä: Jos tasakylkisen kolmion toista kylkeä jatketaan omalla pituudellaan huipun toiselle puolelle ja jatkeen päätepiste yhdistetään kannan toisen päätepisteen kanssa,

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ. Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ. Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa Engineering and Technical Services since 1973 LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ Suunnittelun merkitys tuotantokustannuksiin hitsauksessa Dipl. Ins. Juha Kemppi CTS Engtec Oy 9.4.2008 CTS Engtec Oy Kaikukatu

Lisätiedot

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

KANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840

KANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 KANTAVUUSTAUUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 W-1 / Kantavilla poimulevyillä VTT:n laadunvalvontasopimus Poimulevyjä käytetään vesikattona tai kantavana rakenteena

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

POIKKILEIKKAUSTEN MITOITUS

POIKKILEIKKAUSTEN MITOITUS 1.4.016 POIKKILEIKKAUSTE ITOITUS Osavarmuusluvut Poikkileikkausten kestävs (kaikki PL) 0 1, 0 Kestävs vetomurron suhteen 1, 5 Kimmoteorian mukainen mitoitus - tarkistetaan poikkileikkauksen kriittisissä

Lisätiedot

RASITUSKUVIOT (jatkuu)

RASITUSKUVIOT (jatkuu) RASITUSKUVIOT (jatkuu) Rakenteiden suunnittelussa yksi tärkeimmistä tehtävistä on rakenteen mitoittaminen kestämään ja kantamaan annetut kuormitukset muotonsa riittävässä määrin säilyttäen. Kun on selvitetty

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin 25.4. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 7 Ratkaisut 1. Kuvan

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

Ajankohtaista pohjarakenteista. Siltatekniikan päivät , Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä

Ajankohtaista pohjarakenteista. Siltatekniikan päivät , Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä Ajankohtaista pohjarakenteista Siltatekniikan päivät 31.1. 1.2.2018, Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä Sisältö NCCI7 / TIELIIKENNEKUORMAN VAIKUTUKSET JUNAKUORMIEN VAIKUTUKSET SUIHKUINJEKTOINTI SIVUKUORMITETTUJEN

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 1.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Jäykän kappaleen tasapaino ja vapaakappalekuva (Kirjan luvut 5.1-5.4) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mitä tukireaktiot ovat

Lisätiedot

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko. Elementtimenetelmän perusteet Esimerkki. kn kn/m 5 = 8 E= GPa mm 5 5 mm (a) 5 5 6 Y X (b) Kuva. Tasokehä ja sen elementtiverkko. Tarkastellaan kuvassa (a) olevan tasokehän statiikan ratkaisemista elementtimenetelmällä.

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,

Lisätiedot

Rak-54.1200 Rakenteiden lujuusoppi Tentti 8.3.2007

Rak-54.1200 Rakenteiden lujuusoppi Tentti 8.3.2007 Rak-54.00 Raketeide lujuusoppi Tetti 8..007 Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai.

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

RASITUSKUVIOT. Kuvioiden laatimisen tehostamiseksi kannattaa rasitukset poikkileikkauksissa laskea seuraavassa esitetyllä tavalla:

RASITUSKUVIOT. Kuvioiden laatimisen tehostamiseksi kannattaa rasitukset poikkileikkauksissa laskea seuraavassa esitetyllä tavalla: RASITUSKUVIOT Suurimpien rasitusten ja niiden yhdistelmien selvittämiseksi laaditaan niin sanotut rasituskuviot, joissa esitetään kunkin rasituksen arvot kaikissa rakenteen poikkileikkauksissa. Rasituskuvioita

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Materiaalien mekaniikka

Materiaalien mekaniikka Materiaalien mekaniikka 3. harjoitus jännitys ja tasapainoyhtälöt 1. Onko seuraava jännityskenttä tasapainossa kun tilavuusvoimia ei ole: σ x = σ 0 ( 3x L + 4xy 8y ), σ y = σ 0 ( x L xy + 3y ), τ xy =

Lisätiedot

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät: MAB4 Koe Jussi Tyni 1..015 A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät: 1. a. Piirrä seuraava suora mahdollisimman tarkasti ruutupaperille:

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001 Kerto-Tyyppihyväksynnät Toukokuu 2001 Kerto-S Tuoteseloste 1. Kerto-S, standardikertopuun kuvaus Kerto-S valmistetaan sorvatuista havupuuviiluista liimaamallla siten, että kaikkien viilujen syysuunta on

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.

Lisätiedot

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen 1. MASTOPILARIN MITOITUSMENETELMÄ 1.1 Käyttökohteet Mitoitusmenetelmä soveltuu ensisijaisesti yksilaivaisen, yksikerroksisen mastojäykistetyn teräsbetonikehän tarkkaan analysointiin. Menetelmän soveltamisessa

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.

Lisätiedot

HITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010)

HITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 6.6.2012: Sivu 27: Sivun alaosassa, ennen kursivoitua tekstiä: standardin EN 10149-2 mukaiset..., ks. taulukot 1.6 ja 1.7 standardin EN

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III A P 1 B P2 C P 3 D L L 1 L P 1 Q 1 Q 2 P 3 P2 A B C D Prof. (ma) Hannu Hirsi. Objectives in lecture 2 of mechanics : A thorough understanding

Lisätiedot

HITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010)

HITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 72: Alhaalta laskien 2. kappale: Käyttörajatilassa (SLS, Service Limit State)... Käyttörajatilassa (SLS, Serviceability

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Mb03 Koe 21.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/4

Mb03 Koe 21.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/4 Mb03 Koe 2..20 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu /4 Kokeessa on kaksi osaa. Osa A ratkaistaan tehtäväpaperille ja osa B ratkaistaan konseptipaperille. Osa A: saat käyttää taulukkokirjaa mutta et laskinta.

Lisätiedot

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ

Lisätiedot

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: Tasoalueen pinta-ala Jos funktio f saa välillä [a, b] vain ei-negatiivisia arvoja, so. f() 0, kun [a, b], voidaan kuvaajan y = f(), -akselin

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.

Lisätiedot

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot