TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008

Transkriptio

1 - 1 - TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 Kvalt

2 - 1 - Teuvan kunnan henkilöstöraportti 2008 JOHDANTO HENKILÖSTÖ... 3 A. Määrä... 3 B. Rakenne... 4 Palvelussuhteiden laatu... 4 Ikärakenne... 5 C. Eläkkeelle siirtyminen... 6 D. Palvelussuhteiden kesto... 7 E. Rekrytointi TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMINEN TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI KUSTANNUKSET LIITTEET Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä

3 - 2 - JOHDANTO Teuvan kuntaan on laadittu vuosittain henkilöstön tilaa kuvaava raportti vuodesta 2000 alkaen. Aluksi sitä kutsuttiin henkilöstötilinpäätökseksi, joka myöhemmin muuttui henkilöstöraportiksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos antoi keväällä 2004 suosituksen henkilöstöraportoinnista. Henkilöstöraportoinnin avulla kunnilla on paremmat mahdollisuudet varautua muutoksiin ja ennakoida päätösten vaikutuksia. Sillä voidaan monin tavoin tukea työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Tärkeää on, että kunta ottaa käyttöön tunnuslukuja, joita se pitää omien tarpeiden ja henkilöstöstrategian kannalta keskeisinä. Kunnallinen työmarkkinalaitos kirjoittaa näin: Henkilöstöraportointi tukee johtamista Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline päättäjille, johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. Se antaa tietoa henkilöstövoimavarojen tilasta, käytöstä ja niiden muutoksista. Sillä arvioidaan henkilöstöstrategian toteutumista kunnassa. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Kunnan strategisessa henkilöstöjohtamisessa korostuu pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu, jonka lähtökohtana ovat kunnan visio ja palvelustrategia. Henkilöstöraportoinnissa havainnoidaan ja arvioidaan niitä muutos- ja kehityssuuntia, joilla arvioidaan olevan vaikutusta henkilöstön toimintakykyyn. Raportissa kuvataan toteutunutta henkilöstötilannetta, mutta raportoinnin tehtävä on myös kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuuteen. Merja Rusanen Numerotiedot on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon ja palkkalaskennan Pegasos-tietojärjestelmistä. Sen lisäksi mukaan on liitetty Kevan (=Kunnallinen eläkelaitos) raportteja Teuvan kunnan henkilökunnan eläkkeelle jäämisestä. Tärkeämpää kuin yhden vuoden luvut ja tapahtumat, on niiden kehitys vuosien mittaan. Kehitystä onkin kuvattu useimmissa taulukoissa ja kaavioissa viiden vuoden ajalta. Raportointitavan muutoksesta tms. syystä johtuen joitakin lukuja on ollut saatavissa lyhyemmältä ajalta. Kokonaisuus on tähän mennessä elänyt vuosittain, mutta se noudattelee ja on aina noudatellut kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta. Tähän henkilöstöraporttiin on kytketty yhteys myös henkilöstöstrategiaan ja hyvinvointityöhön ja jatkossa tullee kytkentä tasapainotettuun BSC mittaristoon ja tuloksellisuuden arviointiin. Henkilöstöraportin sisältämän tiedon analysointi, tulkinta ja ennen kaikkea hyödyntäminen jää sitä käyttävien tehtäväksi. Sen käyttöä ja sisältöä tulisi kuitenkin arvioida vuosittain. Ritva Alarotu, henkilöstösihteeri

4 HENKILÖSTÖ A. Määrä Vuonna 2008 vakinaisen henkilökunnan lukumäärä on 388. Henkilöstösuunnitelman mukaan vakituisten vakanssien lukumäärä on 400,2, joten osa vakansseista on täytetty väliaikaisesti tai sillä ei ole hoitajaa lainkaan. Vakinaisen henkilökunnan määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 7 henkilöllä, koska sekä sivistystoimen että sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisia vakansseja on vakinaistettu. Henkilökunnan määrästä vain 13 % on miehiä. Tasaisin tilanne on teknisessä toimessa. Sosiaalitoimi on kaikkein naisvaltaisin, kun miesten osuus henkilökunnasta on vain kolme prosenttia. Hallinto- ja elinkeinotoimessa miehiä on noin kolmannes sekä sivistystoimessa viidennes. Vakinaisessa henkilökunnassa miesten suhteellinen osuus on laskenut prosentilla ja lukumääräisesti viidellä. Vuonna 2008 on hyväksytty tasaarvosuunnitelma, jossa on esitetty konkreettisia toimenpiteitä tasapuolisemman sukupuolijakauman saavuttamiseksi. Taulukko 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan vuonna 2008 Alue Naisia (%) Miehiä (%) YHT Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Vakinainen henkilökunta sukupuolen mukaan miehiä naisia 50 0 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen päävastuualueittain vuonna 2008

5 - 4 - Taulukko 2: Vakituisen henkilöstön määrä / 1000 asukasta Vuosi hlöä/1000 as , ,7 B. Rakenne Palvelussuhteiden laatu Koko henkilökunnan lukumäärä oli yhteensä 594, joista miehiä 75 ja naisia 519. Palvelussuhteita voidaan kuvata myös niiden laadun mukaan seuraavasti: Henkilöitä vakinaisissa palvelussuhteissa oli 388 joista miehiä 50 naisia 338 joista osa-aikaeläkkeellä 5-4 naista - 1 mies Osa-aikaisissa palvelussuhteissa 64 joista miehiä 2 naisia 62 Sivutoimisia 50 joista miehiä 19 naisia 31 Määräaikaisia palvelussuhteita 200 joista miehiä 24 naisia 176

6 - 5 - Ikärakenne Päävastuualueittain tarkasteltuna vakituisen henkilökunnan keski-iät olivat seuraavat: Hallinto- ja elinkeinotoimi 49,2 naisten 51,7 miesten 48,3 Sosiaali- ja terveystoimi 48,5 naisten 48,3 miesten 54,1 Sivistystoimi 47,5 naisten 46,3 miesten 52,1 Tekninen ja ympäristötoimi 52,3 naisten 53,8 miesten 50,4 Koko kunta 48,8 naisten 48,4 miesten 50,9 Koko henkilökunta mukaan lukien määräaikaiset: Koko kunta 47,1 naisten 46,5 miesten 50,9 Nuoremmat naispuoliset määräaikaiset/sijaiset laskevat hieman koko henkilökunnan keski-ikää, mutta vain 1,7 vuodella. Miesten keski-ikä sen sijaan nousee, kun mukaan lasketaan myös määräaikainen henkilökunta. Kaavio 2 kuvaa miesten ja naisten lukumääriä ikäryhmiin sijoitettuina. Lukumääräisesti eniten sekä naisista että miehistä sijoittuu ikäryhmään vuotiaat. Miehet sijoittuvat melko tasaisesti ikäryhmään vuotiaat. Naisten kohdalla tapahtuu jyrkkä nousu ikäryhmästä vuotiaitten ikäryhmään. Kaiken kaikkiaan kaaviosta voidaan nähdä henkilökunnan voimakas ikääntyminen, joka vääjäämättä johtaa nopeaan eläköitymiseen ja sitä kautta työvoimapulaan. Ikääntyminen tulee ottaa entistä enemmän huomioon johtamismenetelmissä ja työolojen parantamisessa siten, että työssäolo pysyy houkuttelevana. Vakinainen henkilökunta ikäluokittain 2008 henkilömäär alle ikäluokat naiset miehet Kaavio 2: Henkilökunta iän mukaan jaettuna miehiin ja naisiin v. 2008

7 - 6 - C. Eläkkeelle siirtyminen Tarkasteltaessa henkilökunnan eläkkeelle siirtymistä taulukosta 3 voidaan havaita, että vuonna 2008 eläkkeelle jäi 10 henkilöä. Tulevaisuudessa vuosittain eläkkeelle jäävistä melkein poikkeuksetta suurin määrä on sosiaali- ja terveystoimesta/hoitoalalla, kuten alla olevat Kevan tilastot osoittavat. Kunnallisen Eläkelaitoksen (Keva) tilastot: Kunta-alan eläkepoistuma, Teuvan kunta Teuvan kunta, suurimmat ammattiryhmät

8 - 7 - Uusien eläkelakien perusteella henkilö voi jäädä eläkkeelle vuotiaana oman harkintansa mukaan. Henkilökohtaiset ratkaisut saattavat muuttaa eläke-ennustusta. Tärkeää kuitenkin olisi saada mahdollisimman moni jatkamaan työssä vielä 63 ikävuoden jälkeen. Taulukko 3: Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Eläkelajit Muutos Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Muilla perusteilla eläkkeelle siirtyneet tai kuntoutustuki Yhteensä D. Palvelussuhteiden kesto Taulukko 4: Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto omassa kunnassa v Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Alle 5 vuotta 5-9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Yht. Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi YHTEENSÄ Taulukko 4 osoittaa, että työssä Teuvan kunnassa pysytään pitkään. Alle 5 vuoden kestäneitä palvelussuhteita oli vain noin 10 %. Yli 10 vuotta kestäneitä palvelussuhteita oli 72 %. Yli 20 vuoden palvelussuhteita oli 36 % ja yli 30 vuotta kestäneitä enemmän kuin alle 5 vuotta kestäneitä eli 16 %.

9 - 8 - E. Rekrytointi Vuoden 2008 aikana solmittiin yli 1414 palvelussuhdetta, mikä on n. 114 enemmän kuin edellisenä vuonna. Päävastuualueittain jaoteltuina uudet työsuhteet jakautuvat seuraavasti: Taulukko 5: Uudet palvelussuhteet vuosina v v v v v kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Henkilöä kohden solmittiin 3,7 (edellisvuonna 3,6) uutta työsuhdetta vuodessa. Taulukko 6: Uudet, vakinaiset palvelussuhteet v Alue Uusi ulk. Uusi sis. Muu Yht. Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Muu= tehtävän muutos, nimikkeen muutos, tms. Taulukko 7: Vaihtuvuus 2008 päävastuualueittain Uudet Päättyneet VAIHTUVUUS = uudet - päättyneet palvelussuhteet palvelus- palvelushenkilöt henkilöt suhteet henkilöt suhteet Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä

10 - 9 - Kaavio 3 kuvaa kesätyöntekijöiden lukumäärää kymmeneltä vuodelta. Viime vuosikymmenen loppupuolella kunnan omien kesätyöntekijöiden määrä laski liki sadasta alle neljäänkymmeneen Kaavio 3: Kesätyöntekijät Kesätyöntekijöiden palkkauskustannuksiin käytettiin vuonna 2008 yhteensä n euroa. 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Kaaviossa 4 on ilmoitettu tehty työpanos henkilötyövuotta kohti päävastuualueittain. Henkilötyövuodet päävastuualueittain vuonna HTV 2007 HTV Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 4: Tehdyt työpäivät päävastuualueittain 2008

11 HTV = * täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely * osa-aikainen henkilö on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti * vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ on laskettu suhteessa koko vuoden työpäiviin Taulukko 8: Poissaolot työpäivinä vuonna 2008 Hallinto- ja elink.toimi Sosiaali- ja terv.toimi Sivistystoimi Tekn. ja ymp.toimi Yhteensä Yht. muutos Vastaa hlötyövuotta Vuosilomat ) ,4 Sairaus - % työpäivistä 291 7, , , , , ,8 Työtapaturmat ,4 Perhevapaat ,7 Lomautus ,2 Koulutus & oppisopimus ,1 Muu ,4 Yhteensä työpäiviä *) Opettajilla vain laskennallisia vuosilomia, joita ei ole laskettu tähän muu = 50- ja 60-vuotispäivä, julkinen tehtävä, osa-aikalisä, toisen viran hoito sekä omassa kunnassa että ulkopuolella, vuorotteluvapaa, yksityisasia, ylityövapaa, jne. Poissaolot henkilötyövuosiksi muutettuina ilmaisevat, että vuoden aikana n. 25 % henkilökunnasta on koko ajan pois työstä. (Siitä voidaan päätellä, että sijaisia on tarvittu paljon ja että työssä olevat kuormittuvat poissaolojen vuoksi.) Taulukko 9: Poissaolot päävastuualueittain poissaolotyypeittäin 2008 kalenteripäivinä Alue vuosiloma sair. työtapat. perhevapaa lomautus koul. muu yht.- % kaik. poissaoloista Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä kalenteripv

12 Taulukko 10: Poissaolojen vertailua (kalenteripäivinä) vuosina Muutos Vuosilomat Sairaus Työtapaturmat ei raportoitu Perhevapaat Lomautus Koulutus Muu Yhteensä kalenteripv Kaikki poissaolot ovat lisääntyneet 896 kalenteripäivällä / 606 työpäivällä. Sairaspoissaolot lisääntyivät kalenteripäivällä / 562 työpäivällä, päätyen vain hieman vuoden 2006 alapuolelle. Kaikki poissaolot vastaavat 99,6 henkilötyövuotta joista suurin, vuosilomat vastaavat 44,2 henkilötyövuotta, sairauspoissaolot vastaavat 19,7 henkilötyövuotta. Taulukossa 11 on lisä- ja ylitöiden määrä työpäiviksi muutettuna päävastuualueittain. Tarkasteltaessa lisä- ja ylitöiden kokonaismääriä voidaan havaita, että ylitöitä on tehty hieman yli viiden (5,1) henkilön työvuoden (252 työpäivää/vuosi) verran. Määrällisesti eniten ylitöitä on tehty sosiaali- ja terveystoimessa. Seuraavaksi eniten teknisessä- ja ympäristötoimessa. Taulukko 11: Lisä- ja ylityöpäivät vuosina Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä työpv

13 OSAAMINEN Teuvan kunnassa ammatin vaatima peruskoulutus on hyvällä tasolla. Suurin osa henkilökunnasta on suorittanut joko keskiasteen ammatillisen tutkinnon taikka korkeakoulututkinnon. Jonkin verran on yleissivistävän koulutuksen saanutta ilman ammattitutkintoa olevaa henkilökuntaa. Eniten sitä on teknisessä ja ympäristötoimessa. Tässä kohtaa raportti saattaa antaa virheellisen kuvan, koska kaikki eivät ole välttämättä toimittaneet palkanlaskentaan opintotodistuksiaan. Niissäkin ammateissa, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu koulutusta, henkilökunta on työskennellyt pitkään ja saavuttanut tätä kautta ammatin vaatimat tiedot ja taidot. Ammattikoulutuksen lisäksi työnantajan järjestämä koulutus on ollut omiaan lisäämään ammatin hallintaa. Taulukko 12: Koulutustasot 2007, koko kunta Koulutustaso Yleissivistävä koulutus / ei ammattikoulussa Yhteensä henkilöä % vakituisista henkilöistä Miehiä yhteensä % miehistä Naisia yhteensä % naisista % % % Keskiaste % % % Alempi korkea-aste % % 28 9 % Ylempi korkea-aste % % 27 8 % Tutkijakoulutus 2 1 % 1 2 % 1 0 Yhteensä % % % Koulutustasotaulukko uusitaan vuodesta 2009 kertovassa raportissa, koska koulutustaso on pysytellyt ennallaan. Vuoden 2009 raportissa tulee huomioiduksi liikelaitoskuntayhtymään siirtyminen. Taulukko 13: Koulutuspäivät työpäivänä vuosina (tehtävän edellyttämä) Alue Työpäiviä 2004 Työpäiviä 2005 Työpäiviä 2006 Työpäiviä 2007 Työpäiviä 2008 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä

14 Taulukkojen 10 ja 13 koulutuspäivien lukumäärä eroaa toisistaan, koska taulukossa 13 on mukana opettajien VESO -päivät (304), jotka eivät aiheuta poissaoloja. Koulutuspäivät ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 46 työpäivällä. Taulukossa 14 on kuvattu koulutusmäärärahojen käyttöä prosentteina palkoista. Koulutukseen käytetty yli e enemmän kuin edellisenä vuotena, vaikka koulutuspäiviä on ollut yli sata päivää vähemmän. Koulutusta on järjestetty edelleen oman kunnan sisällä, seutukunnallisesti sekä maakunnallisesti. Taulukko 14: Koulutusmäärärahojen käyttö vuonna euroa/ v % päävastuual.palkoista euroa/ v % päävastuual. palkoista euroa/ v % päävastuual palkoista euroa/ v % päävastuual. palkoista Hallinto- ja elinkeinotoimi , , , ,9 Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Henkilöstöstrategiassa hyväksytyn näkökulman, osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työnkierron suunnittelu ja toteutus Sekä koulutuspäivien määrää että koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrää voidaan arvioida osaamisen varmistamisen näkökulmasta. Onko strategian päämäärä toteutunut ja päästäänkö tältä osin yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin tai toimitaanko käytännössä henkilöstöstrategian mukaisesti.

15 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot (sisältäen työtapaturmat) olivat tarkasteluvuonna lisääntyneet 893 kalenteripäivää, mikä vastaa noin 2,4 henkilöä. Kaavio 5: Sairaspoissaolot kalenteripäivinä poissaolopäivät kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv kal.pv. 0 Hall.- ja elinkeino Sosiaalija terveys Sivistys Tekn. ja ympäristö Yhteensä päävastuualueet Taulukko 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv kal.pv. % sairaslomapäivistä 2008 % kaikista poissaoloista 2008 Hallinto- ja elinkeinotoimi ,9 1,2 Sosiaali- ja terveystoimi ,2 14,6 Sivistystoimi ,7 2,5 Tekninen ja ympäristötoimi ,2 1,2 Yhteensä % 19,5 % Sairauspoissaoloja on kertynyt 12,8 työpäivää ja 17,8 kalenteripäivää jokaista vakinaista henkilöä kohden.

16 Työhyvinvointi Kuntatyö kunnossa -projekti päättyi vuoden 2005 lopussa ja loppuraportti tehtiin toukosuussa 2006 samoin kysymyksin kuin alkukartoituskin. Työhyvinvointiprojektin loppuraportin suositukset ja vuonna 2007 tehdyt toimenpiteet Toimenpide-ehdotukset parantamista vaativissa asioissa: Lähes neljäsosalla on työkokouksia harvemmin kuin kerran kuussa. Niiden kehittämiseen tulisi vielä kiinnittää huomiota. Esimiestoiminnan kehittämiseen tulisi edelleenkin jatkossa panostaa. Toimenpidesuosituksena on pari kertaa vuodessa tapahtuvat esimiestyön kehittämispäivät, johon kaikki Teuvan kunnan esimiehet osallistuvat ja joiden sisällöt koostuvat lyhyistä luennoista, ryhmä- ja yhteiskeskusteluista ja johtamistyön käytännön soveltamisesta Teuvan kunnan toimintaan. Palautteen antamista ja vastaanottamista tulisi kehittää Pitkäaikaista kuormitusta tulisi edelleen vähentää. Yksilöllisillä, suunnatuilla terveystarkastuksilla ja niihin kytketyillä toimenpiteillä on kuormittuneiden henkilöiden määrää edelleen mahdollista vähentää. Työn ja työyksikön tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvää keskustelua sekä esimiesten antamaa tukea voisi lisätä Kiireen hallintaan tulisi entisestään kiinnittää huomiota Keskustelevamman työkulttuurin luominen parantaisi hyvinvointia Yhteisötyönohjausta suositeltiin käytettäväksi ongelmallisimmissa työyhteisöissä sekä sosiaalityöntekijöiden työohjaus olisi välttämätön Työn ja työyhteisön kehittäminen pitäisi aina olla osa hyvin toimivan työyhteisön työtä. Sitä on tarpeen kuitenkin ohjata ja koordinoida. Miten toimenpide-ehdotuksiin on reagoitu vuonna 2008? Henkilöstöstrategian mukaan kehittämispäivien vastuu on kunkin työyhteisön esimiehellä. Kehittämisen suunnittelun toteutumista seurataan kuukausittain työyhteisöpalavereissa, mikä edellyttää, että tällaisia palavereja pidetään. Henkilöstöstrategian mukaan johtoryhmällä on vastuu kehityskeskustelujen vakiinnuttamisesta. Kehityskeskusteluissa voidaan myös antaa ja vastaanottaa molemminpuolista palautetta. Kun tarkastellaan kehityskeskustelujen lukumäärää, voidaan päätellä, että henkilökunnasta vain 51 % saa ja antaa palautetta ainakin kerran vuodessa, mutta vastaavasti 49 %:n palautteen saamisesta ja antamisesta ei ole tietoa. Kehityskeskusteluja käytiin 20 % vähemmän kuin vuonna 2007, vaikka ne olivat esillä sekä johtoryhmässä että esimiesten työnohjauksessa/-valmennuksessa. Kehityskeskustelujen pohjaksi laadittiin uusi lomake. Työnohjausta käytettiin hieman sekä ryhmä- että yksilöohjauksena.

17 Taulukko 16: Kehityskeskustelut ja työpalaverit vuonna 2008 Alue Vakituisia henkilöitä Kehityskeskustelujen lukumäärä Kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö % Työpisteitten/esimiesten lukumäärä Työpalaverien lukumäärä Kehittämistilaisuuksien lukumäärä Hallinto- ja elinkeinotoimi % 5/ Sosiaali- ja terveystoimi % 32/ Sivistystoimi % 16/ Tekninen ja ympäristötoimi % 10/ Yhteensä % 63/ Vertailtaessa vuotta 2008 vuoteen 2007 eräitten johtamisvälineiden kautta (taulukko 16) huomattavaa on, että kehityskeskustelujen määrä on vähentynyt 73:llä. Tavoitteena oli kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen siten, että ne ovat 100 %:sti käytössä. Näyttäisi, että vakituisesta henkilökunnasta v vain 51 % olisi ollut kehityskeskustelujen piirissä. Työpalavereiden lukumäärä on lisääntynyt huomattavasti, lisäyksen ollessa 169. Työpalavereiden lisäys vaikuttaa positiivisesti, mm. työilmapiiriin ja tiedonkulkuun ja on työhyvinvointiprojektin suositusten sekä henkilöstöstrategian mukainen. Kehittämistilaisuudet puolestaan ovat vähentyneet n. 10:llä. Henkilöstöstrategian näkökulmat työhyvinvoinnin osatekijöinä 1. Johtamisen kehittäminen, jonka tavoitteena puolestaan ovat: - tiedottamisen parantaminen - kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen ja kehittäminen - esimiesten välisen yhteistyön lisääminen. Johtoryhmän muistiot julkaistaan edelleen intranetissä. Työpistekohtaisia kehittämispäiviä on jonkin verran järjestetty, kuitenkin alle yksi tilaisuus/työpiste, mutta hieman yli yksi/esimies. Vuonna 2006 aloitettu johtamisen kehittäminen jatkui esimiesten valmentamisella/työnohjauksella. Edellisen lisäksi esimiehille järjestettiin toimintatapojen uudistamiseen johtavaa atk-koulutusta sisäisesti siten, että vahvistettiin matkojenhallintaohjelman (Populus) osaamista sisäisen koulutuksen avulla.

18 Osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työkierron suunnittelu ja toteutus Koulutusta järjestettiin pääasiassa sisäisesti ja seutukunnallisesti. Koulutuspäivistä on lisää tietoa taulukoissa. Työkiertoa on sosiaali- ja terveystoimessa käytetty jonkin verran. Varsinaista suunnitelmaa ei ole vielä tehty. 3. Toimintatapojen uudistaminen, osatavoitteet ovat: - osallistumisen, oma-aloitteisuuden ja yhteistyöhalukkuuden lisääntyminen, - tasapuolinen palkitseminen, - ilmapiirin luominen, jossa mielipiteitä kunnioitetaan sekä - ikäjohtamisen kehittäminen. Jotta toimintatavat muuttuisivat, tulee niitä tarkastella kriittisesti ja vastuu on jokaisella itsellään sekä työpisteiden esimiehillä. Jos työpalavereissa ja kehittämistilaisuuksissa annetaan tietoa työn ja työyksikön tavoitteista ja niiden saavuttamiseen liittyvästä keskustelusta, voidaan taulukosta 16 päätellä, että tällaisia työpalavereja järjestettiin vähintään kerran kuukaudessa/työpiste. Työpalaverit ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti. Kehittämistilaisuuksia ei järjestetty edes yhtä/työpiste/vuosi, kun Niskasen mukaan työyhteisön kehittäminen pitäisi aina olla osa hyvin toimivan työyhteisön työtä. 4. Hyvinvoinnin edistäminen, tavoitteet ovat - työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus - TYKY -toiminta - työturvallisuus ja työterveys Työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus -vaatimukset jäävät esimiesten ja työyhteisöjen vastuulle. Näkökulma tulee vastaisuudessa esimiesvalmennuksessa käsiteltäväksi ja ohjeistettavaksi. Työterveyshuollon toimenpiteitä 2008 Kuntoremonttikurssille osallistui 10 henkilöä ja terveystreffeille 8. Tyky -toimintaa on ollut suunnitelman mukaisesti. Henkilöstölle tarjottiin ilmainen influenssarokotus. Työterveyshuolto laati esityksen uudeksi päihdeohjelmaksi, joka ehdittiin käsitellä vasta YTR:ssä. Varsinainen hyväksyminen siirtyy vuodelle YTR hyväksyi myös työturvallisuuteen liittyen perehdyttämisen suunnitelman rungon ja teki esitykset hallintamalliksi asiakasväkivallan uhkatilanteissa ja työn aiheuttaman haitallisen henkisen kuormituksen hallintamalliksi. Hyväksyminen siirtyy vuodelle Työsuojelupiirin tarkastukset (4 kpl) kohdistuivat sosiaali- ja terveystoimen työyksiköihin.

19 Taulukko 17: Työterveyshuollon toimenpiteitä 2008 Lääkärit Työterveyshoitajat Fysioterapeutit ja työterveyshoitaja Muut Yhteensä Terveystarkastukset Työpaikkakäynnit Muut terveydenhoitokäynnit Sairaanhoitokäynnit Yhteensä Hyväksytyn liikuntasuunnitelman mukaiset ryhmät ovat kokoontuneet sallitun määrän. Liikuntailtapäiviä on järjestetty. Uimahallia on käytetty yhtensä 1227 kertaa ja kuntosalia 352 kertaa. Uimahalli ja kuntosali ovat olleet ahkerassa käytössä, kun molempia yhteensä on käytetty 241 kertaa enemmän kuin vuonna KUSTANNUKSET Kustannusluvut on kerätty suoraan tilinpäätöstiedoista. Palkkakustannukset sisältävät säännöllisen ansion, lisä- ja ylityökorvaukset, lomakorvaukset, palkallisen poissaoloajan sekä muut tehtyyn työhön liittyvät kustannukset. Henkilösivukulut ovat palkkoihin liittyviä sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia. Koulutuskustannukset sisältävät kurssimaksun ja sisäisen koulutuksen luennointipalkkiot. Koulutuksesta aiheutuvat matka- ja majoituskulut kirjataan matkustus- ja majoituspalveluihin. Taulukko 18: Henkilöstökustannukset vuosilta päävastuualueittain Hallinto- ja elinkeinotoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT:

20 Sosiaali- ja terveystoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Sivistystoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Tekninen ja ympäristötoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Poissaolot ovat merkittävä kustannuserä tarkasteltaessa palkka- ja henkilöstökustannuksia. Taulukko 19: Poissaolojen palkkakustannukset päävastuualueittain syyn mukaan v (1000 e) Hallinto- ja elinkeino Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekninen ja ympäristö Yhteensä Erotus Sairauslomat ja työtapat Perhepoliittiset vapaat Koulutus ,2 31,2-7,8 Vuosilomat Muut vapaat ,9 25,9-11,1 YHTEENSÄ , ,1 83,1 Kustannuksiin voidaan vielä lisätä n. 30 % henkilösivukuluja.

21 Poissaolojoen kustannuksia voidaan tarkastella myös sijaisille maksettujen palkkojen avulla. Taulukossa 20 palkkakulut on eritelty päävastuualueittain. Taulukko 20: Sijaisten palkka päävastuualueittain (1000 e) Alue Erotus Hallinto- ja elinkeino Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekninen ja ympäristö YHTEENSÄ Henkilösivukulut lisäävät palkkauskustannuksia vielä n. 30 % edellisestä. LIITTEET: Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä

22 1 SELVITYS HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ V JA -SUUNNITELMA V Virat ja toimet päävastuualueittain Virka- / toiminimike Hallinto- ja elinkeinotoimi Merkintä "SPK" tarkoittaa, että tehtävä siirtyy Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:öön vuoden aikana Kunnanjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kunnankamreeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Hallintojohtaja 1,0 Kunnansihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 Henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Verkkotukihenkilö 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Maaseutuasiamies 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Pääkirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Palkanlaskija (nimike muutettu alk.) 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Palkkasihteeri 3,0 3,0 3,0 Keskusarkistonhoitaja (nimike muut ,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 alk.) Kanslisti/keskuksen hoitaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 SPK SPK SPK SPK Apulaiskanslisti " 3,5 3,1 2,5 2,5 2,5 2,5 Konekirjoittaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskansl./konekirjoittaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kanslisti " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Reskontranhoitaja ( alkaen) 1,0 1,0 1,0 Hallinto- ja elinkeinotoimeen tstosihteeri tms. 1,0 Toimistosihteeri " 5,0 4,6 4,6 Johtava maatalouslomittaja (SEK v alusta) 1,0 1,0 1, SPK SPK 0,6 SPK Maatalouslomittajat (6 os.aik.) " 13,9 14,0 15, YHTEENSÄ 34,5 34,2 34,6 18,6 18,0 18,0 17,0 16,6 17,6

23 Virka- / toiminimike Sosiaali- ja terveystoimi Virat/toimet, joissa ei ole merkintää v kohdalla, siirtyvät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle Sosiaalijohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Johtava lääkäri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskamreeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Hoitotyön johtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Terveyskeskuslääkäri 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Apulaiskanslisti (nimike muut alkaen) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Sosiaalityöntekijä 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kanslisti (nimike muut alkaen) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Etuuskäsittelijä ( alkaen) 1,0 1,0 Laskentasihteeri " 1,0 1,0 Toimistosihteeri " 5,0 5,0 Terveyskeskusavustaja 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Sairaanhoitaja 11,0 11,0 12,0 12,0 14,5 15,0 17,0 17,0 Hammaslääkäri 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,0 Hammashoitaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Hammashuollon vast.ottoavust. 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 2,0 Suuhygienisti 1,0 Terveydenhoitaja 7,0 7,0 9,0 9,0 9,0 9,0 10,0 10,0 Erikoissairaanhoitaja 3,0 3,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Kotipalveluohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kotipalveluauton kuljettaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kodinhoitaja 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 21,5 17,0 15,0 Perushoitaja 21,5 21,5 20,5 20,5 20,0 20,0 18,0 16,0 Psykologi (60 %) (palv. myyd. Jurvaan) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Huoltomies 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 - - Päiväkodin johtaja 53% (esiop. 47 %) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 sivistys Lastentarhanopettaja 53% " 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 sivistys Lastenhoitaja 3x53% " 3,0 3,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 sivistys Keittäjä-emäntä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 - Perhepäivähoidonohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 sivistys Toimistovirkailija (nimike muut. ) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Perhepäivähoitaja (kiint. 61) 36,0 36,0 32,0 32,0 33,0 33,0 33,5 36,0 sivistys Laitosapulainen 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 2,0 2,0 Keittäjä 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 - - Osastonhoitaja 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Kuntohoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,5 1,5 1,5 Sairaala-apulainen 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,0 10,0

24 Ravitsemispäällikkö 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 tekninen Ravitsemistyönjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 tekninen Ravitsemistyöntekijä 6,0 6,0 7,0 7,0 7,0 7,5 10,5 10,5 tekninen Laboratorionhoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Röntgenhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Lääkintävoimistelija 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Apteekkitavarainhoitaja (60%) (myyd. Jurvaan) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Välinehuoltaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Mielenterveyshoitaja 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 9,0 9,0 Hoitoapulainen 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 3,0 3,0 Keh.vamm.huol. osastonhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Keh.vamm.huol. ohjaaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kehitysvammahoitaja 5,0 5,0 5,0 5,0 6,0 6,0 6,0 5,0 Hoitoapulainen 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Laitoshuoltaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Lähihoitaja 4,0 4,0 8,5 14,0 26,5 34,5 Palveluohjaaja 1,0 Vastaanottohoitaja 1,0 YHTEENSÄ 214,75 214,75 217,75 218,75 226,25 228,75 231,50 238,50 0,00 3 Virka- / toiminimike Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Rehtorit 2,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Kansalaisopiston rehtori 0,5 0,3 0,3 0,3 0,5 0,5 1,0 1,0 1,0 Yhteiskoulun lehtorit 20,0 20,0 16,6 16,6 16,5 16,5 15,0 14,0 13,0 Tuntiopettajat (perusk./lukio) 5,0 6,0 4,0 4,0 5,0 5,0 7,0 7,0 9,2 Luokanopettajat 27,0 27,0 26,0 26,0 25,0 25,0 24,0 25,5 25,0 Erityisopettajat 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Erityisluokanopettajat 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskanslisti (nimike muutettu) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Toimistosihteeri ( alkaen) 4,0 4,0 4,0 Vahtimestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Koulunkäyntiav./kouluavustajia 4,0 5,0 6,0 9,0 11,0 12,0 10,0 11,0 11,0 Kehitysvammaohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Keittiöpäällikkö 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 tekninen Ravitsemistyöntekijä 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 tekninen Lukion lehtorit 11,0 10,5 10,5 10,5 8,5 8,5 8,5 8,5 7,6 Tekstiili-/teknisten aineiden op. 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,2 0,2 0,2 Kirjastonjohtaja 1,0 1,0 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

25 Kirjastovirkailija 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Liikuntasihteeri (50%) (hall.teht. vap-aikasiht.) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Uinninvalvoja/ohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Nuorisosihteeri (hall.teht. vapaa-aikasiht. 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kulttuurisihteeri (hall.teht.vapaa-aikasiht.) 0,5 0,3 0,3 0,3 Vapaa-aikasihteeri 1,0 1,0 1,0 Nuoriso/vapaa-ajan ohjaaja (nimike muut.) 1,0 0,5 0,5 0,5 0,5 Iltapäiväkerhon ohjaaja 2,0 2,0 Nuorisotilanvalvoja 1,0 0,5 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Päiväkodin johtaja 1,0 Lastentarhanopettaja 1,0 Erityislastentarhanopettaja 1,0 Lastenhoitaja 5,0 Perhepäivähoidonohjaaja 1,0 Toimistosihteeri 0,5 Perhepäivähoitaja (kiint. 61) 36,0 Esiopettajat (peruskoulut) 2,0 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 2,5 Esiopettajat (päiväkoti) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 YHTEENSÄ 101,0 104,8 98,4 101,2 102,3 101,8 99,1 102,6 135,9 4 Virka- / toiminimike Tekninen ja ympäristötoimi LLKY = Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Päävast.alueen pääll. (50%) 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kunnaninsinööri (tekn.t.pääll. v alk.) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,0 1,0 Maanrakennusmestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Talonrakennusmestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Siivoustyönohjaaja 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 1,0 Toimistosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 Kanslisti (nimike muut alkaen) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Laskentasihteeri 2,0 2,0 2,0 Siivoojat (nimike muutettu) 17,3 16,3 16,3 16,3 16,5 17,6 Laitoshuoltaja 17,6 17,4 17,0 Talonmiehet 4,5 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kaukolämpölaitoksen hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ammattimies 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Vesilaitoksen hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Jätevesipuhdistamon hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Varastomies 1,0 1,0 1,0 1,0

26 Tuntipalkkaiset 11,0 11,0 10,0 11,0 10,0 9,0 9,0 9,0 9,0 Palopäällikkö (v.2004 alusta E-P:n aluepel.) 1,0 1,0 1,0 Palotarkastaja " 1,0 1,0 1,0 Palomies 1,0 1,0 1,0 Ymp.toimen pääll./ymp.siht. 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ympäristösihteeri (60%) (palv. myyd. Jurvaan) 1,0 LLKY Eläinlääkäri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 LLKY Rakennustarkastaja (50 %) 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Apulaiskanslisti (nimike muutettu) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ruokapalvelupäällikkö 1,0 Ravitsemuspäällikkö 2,0 Ravitsemustyönjohtaja 1,0 Keittiöpäällikkö 1,0 Ravitsemistyöntekijä 21,5 TEKNINEN JA YMP.TOIMI YHTEENSÄ 49,3 49,4 48,4 46,4 45,6 43,7 42,7 42,5 68,0 5 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 399,55 403,15 399,15 384,95 392,15 392,25 390,30 400,20 221,50 Henkilöstön siirryttyä seutupalvelukseen 211,90 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) Kunnansihteerin viran täyttäminen/täyttämättä jättäminen selvitetään myöhemmin. Maatalouslomitus siirtynyt vuoden 2004 alusta Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hoidettavaksi. Psykologin, apteekkitavarainhoitajan ja ympäristösihteerin palveluja myydään Jurvan kunnalle 2 työpäivää/viikko Yhteensä 5 henkilön työpanostuksesta 53 % kuuluu päiväkodille ja 47 % esiopetukseen Palotoimi siirtynyt vuoden 2004 alusta Etelä-Pohjanmaan aluepelastuslaitoksen tehtäväksi Seinäjoen kaupungin hallinnoitavaksi. Terveystarkastajan palveluja ostetaan Jurvan kunnasta 3 työpäivää/viikko Toimistohenkilöstön virat muutettu toimiksi ja tehtävänimikkeet muutettu alkaen Tehtävänimike muutettu laitoshuoltajaksi Hallinnolliset tehtävät siirretty vapaa-aikasihteerille Vapaa-ajanohjaajan virka muutettu vapaa-aikasihteerin viraksi alkaen Kunnaninsinööri toimii teknisen- ja ympäristötoimen päällikkönä