TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Transkriptio

1 - 1 - TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 211 Khall

2 - 1 - Teuvan kunnan henkilöstöraportti 211 JOHDANTO HENKILÖSTÖ... 3 A. Määrä... 3 B. Rakenne... 4 Palvelussuhteiden laatu... 4 Ikärakenne... 4 C. Eläkkeelle siirtyminen... 5 D. Palvelussuhteiden kesto... 7 E. Rekrytointi TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMINEN TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI KUSTANNUKSET LIITTEET Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä

3 - 2 - JOHDANTO Henkilöstöraportissa olevat taulukot, tilasto ja graafiset esitykset perustuvat pääosin henkilöstötietojärjestelmästä saatuihin tietoihin. Vertailtavuuden vuoksin vuodelta 211 raportti on laadittu kuvaamaan tunnuslukuja vuodesta 28 alkaen. Henkilökunnassa tapahtuneet suurimmat muutokset ovat takanapäin ja luvut ovat nyt paremmin vertailukelpoisia Vuonna 211 Teuvan kuntastrategia päivitettiin vuoteen 22 asti kuten myös henkilöstöstrategia. Taulukot ja kaaviot on valittu pohjautuen valtuuston päättämiin kunta- ja henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöraportilla voidaan selvittää omalta osaltaan strategian toteutumista. Mukaan on liitetty Kevan (=Kunnallinen eläkelaitos) raportteja Teuvan kunnan henkilökunnan eläkkeelle jäämisestä. Nämä raportit ennustavat eläkkeelle jäämistä vuodesta 211 vuoteen 23. Toinen Kevan taulukko ennustaa myös suurimpien ammattiryhmien eläkkeelle jäämistä. Toivottavasti tämän raportin tiedoista on hyötyä niin päättäjille kuin viranhaltijoillekin tulevaisuutta suunniteltaessa ja menneitä arvioitaessa. Raportti on käyttökelpoinen johtamisen, osaamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin seurannan apuväline, jota voidaan hyödyntää näitä henkilöstötyön osa-alueita parannettaessa. Ritva Alarotu, henkilöstösihteeri

4 HENKILÖSTÖ A. Määrä Vuonna 211 vakinaisen henkilökunnan lukumäärä oli 192. Henkilöstösuunnitelman mukaan vakituisten vakanssien lukumäärä on 218,8, joten osa vakansseista on täytetty väliaikaisesti tai sillä ei ole hoitajaa lainkaan. Vakinaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 2 henkilöllä. Henkilökunnan määrästä 21 % on miehiä. Teknisessä toimessa miehiä on 33 %, sivistystoimessa 14 % ja hallinto- ja elinkeinotoimessa miehiä on kolmannes. Taulukko 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan vuonna 211 Alue Naisia (%) Miehiä (%) YHT Muutos Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Naisia Miehiä Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen- ja ympäristötoimi Kaavio 1:Vakinaisen henkilöstön jakautuminen päävastuualueittain vuonna 211

5 - 4 - Taulukko 2: Vakituisen henkilöstön määrä / 1 asukasta Vuosi hlöä/1 as 28 64, , , B. Rakenne Palvelussuhteiden laatu Palvelussuhteita voidaan kuvata myös niiden laadun mukaan mm. seuraavasti: Henkilöitä vakinaisissa palvelussuhteissa oli 192 joista miehiä 41 naisia 151 joista osa-aikaeläkkeellä 6-4 naista - 2 miestä Osa-aikaisissa palvelussuhteissa 88 joista miehiä 2 naisia 68 Sivutoimisia 3 joista miehiä 12 naisia 18 Määräaikaisia palvelussuhteita 19 joista miehiä 22 naisia 87 Ikärakenne Päävastuualueittain tarkasteltuna vakituisen henkilökunnan keski-iät olivat seuraavat: Hallinto- ja elinkeinotoimi 54,3 naisten 55,5 miesten 52 Sivistystoimi 48,9 naisten 48,5 miesten 51,3 Tekninen ja ympäristötoimi 5,4 naisten 51 miesten 49,1 Koko kunta 49,1 naisten 49,5 miesten 5,2

6 - 5 - Koko vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on hieman laskenut. Vain miesten kokonaiskeski-ikä on hieman noussut. Eläköitymisen lisääntyminen ja nuorempien henkilöiden tilalle tuleminen selittänee keksi-iän alenemisen. Siitä huolimatta kokonaiskeski-ikä on korkea. Eläkkeelle jääminen kiihtyy vielä entisestään (katso Kevan taulukot). Eläköityminen tulee ottaa entistä enemmän huomioon johtamismenetelmissä ja työolojen parantamisessa siten, että työssäolo pysyy houkuttelevana. Kaavio 2 kuvaa miesten ja naisten lukumääriä ikäryhmiin sijoitettuina. Lukumääräisesti eniten naisista sijoittuu ikäryhmiin 5-54 ja vuotiaat. Miehet sijoittuvat melko tasaisesti ikäryhmään vuotiaat. Huomattavaa on, että alle 3 vuotiaita melkein kahdestasadasta on vain muutamia. Kaavio 2: Henkilökunta iän mukaan jaettuna miehiin ja naisiin v. 211 C. Eläkkeelle siirtyminen Tarkasteltaessa henkilökunnan eläkkeelle siirtymistä taulukosta 3 voidaan havaita, että vuonna 211 eläkkeelle jäi 12 henkilöä, mikä on kaksi enemmän kuin edellisenä vuotena. Eläkeiän korottaminen on noussut julkisuudessa talouden tasapainottamisen kannalta merkittäväksi keinoksi. Raportointivuonna KueL maksut olivat seuraavat: Kuel palkkaperusteiset maksut Kuel eläkemenoperusteiset maksut Kuel varhe-maksut Kaikki eläkemaksut on kirjattu palkkauksen sivukuluihin taulukot sivulla 17.

7 - 6 - Kunnallisen Eläkelaitoksen (Keva) tilastot: Kunta-alan eläkepoistuma, Teuvan kunta Teuvan kunta, suurimmat ammattiryhmät Uusien eläkelakien perusteella henkilö voi jäädä eläkkeelle vuotiaana oman harkintansa mukaan. Henkilökohtaiset ratkaisut saattavat muuttaa eläke-ennustusta. Tärkeää kuitenkin olisi saada mahdollisimman moni jatkamaan työssä vielä 63 ikävuoden jälkeen.

8 - 7 - Taulukko 3: Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Eläkelajit Muutos Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Muilla perusteilla eläkkeelle siirtyneet tai kuntoutustuki 1 3 Yhteensä D. Palvelussuhteiden kesto Taulukko 4: Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto omassa kunnassa v. 211 Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Alle 5 vuotta 5-9 vuotta 1-14 vuotta vuotta 2-24 vuotta vuotta yli 3 vuotta Yht. Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi YHTEENSÄ Taulukko 4 osoittaa, että työssä Teuvan kunnassa pysytään pitkään. Alle 1 vuoden kestäneitä palvelussuhteita oli 3 % kaikista vakituisista palvelussuhteista ja yli 1 vuotta kestäneitä 7 %, joista yli 3 vuotta kestäneitä 15,6 %. E. Rekrytointi Vuoden 211 aikana solmittiin yli 6 palvelussuhdetta, mikä on n. 1 enemmän kuin edellisenä vuonna. Uudet palvelussuhteet ovat pääasiassa määräaikaisia, joista suurin osa sijaisia. Taulukossa 5 on esitetty uudet vakinaiset palvelussuhteet. Taulukossa 6 kuvataan vaihtuvuutta siten, että uusista määräaikaisista palvelussuhteista on vähennetty päättyneet palvelussuhteet. Samoin on kuvattu henkilöiden vaihtuvuutta. Henkilöä kohden solmittiin 3,3 (edellisvuonna 2,6) uutta työsuhdetta vuodessa.

9 - 8 - Taulukko 5: Uudet, vakinaiset palvelussuhteet v. 211 Alue Uusi ulk. Uusi sis. Muu Yht. Hallinto- ja elinkeinotoimi 1 +1 Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi 2 +2 Yhteensä Muu= tehtävän muutos, nimikkeen muutos, tms. Taulukko 6: Vaihtuvuus 211 päävastuualueittain Uudet Päättyneet VAIHTUVUUS = uudet - päättyneet palvelussuhteet palvelus- palvelushenkilöt henkilöt suhteet henkilöt suhteet Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Kaavio 3 kuvaa kesätyöntekijöiden lukumäärää kymmeneltä vuodelta Kaavio 3: Kesätyöntekijät Kesätyöntekijöiden määrä näyttää edelleen laskeneen muutamalla edellisestä vuodesta.

10 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Kaaviossa 4 on ilmoitettu tehty työpanos henkilötyövuotta kohti päävastuualueittain Hallinto ja elinkeinotoimi 8 Sivistystoimi 6 4 Tekninen ja ympäristötoimi 2 HTV 28 HTV 29 HTV 21 HTV 211 Kaavio 4: Tehdyt työpäivät päävastuualueittain HTV = * täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely * osa-aikainen henkilö on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti * vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ on laskettu suhteessa koko vuoden työpäiviin Kaaviossa 4 näkyy vuoden 28 jälkeen tapahtuneet toiminnan muutokset. Hallinto- ja elinkeinotoimesta on henkilökuntaa siirtynyt Seutupalvelukeskukseen ja sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä liikelaitokseen, siirtyi varhaiskasvatus sivistystoimen alle ja ruokapalvelut teknisen toimen alle.

11 - 1 - Taulukko 7: Poissaolot työpäivinä vuonna 211 Hallinto- ja elink.toimi Sivistystoimi Tekn. ja ymp.toimi Yhteensä Yht. muutos Vastaa hlötyövuotta Vuosilomat *) ,1 Sairaus - % työpäivistä , , , , ,7 Työtapaturmat ,5 Perhevapaat ,1 Lomautus ,3 Koulutus & oppisopimus ,4 Muu ,7 Yhteensä työpäiviä ,8 *) Opettajilla vain laskennallisia vuosilomia, joita ei ole laskettu tähän muu = 5- ja 6-vuotispäivä, julkinen tehtävä, osa-aikalisä, toisen viran hoito sekä omassa kunnassa että ulkopuolella, vuorotteluvapaa, yksityisasia, ylityövapaa, jne. Vuonna 211 kaikkia poissaoloja vakituista henkilöä kohden oli 65 työpäivää, kun vuonna 21 vastaava luku oli 57. Poissaolot henkilötyövuosiksi muutettuina ilmaisevat, että vuoden aikana poissaoloja oli 49,8 henkilötyövuotta. Kaavio 5: Poissaolojen vertailua (kalenteripäivinä) vuosina Poissaolot ovat lisääntyneet yhteensä 1653 työpäivällä.

12 Taulukko 9: Poissaolokustannukset 211 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sair. vak. hlö Työtap. vak. hlö Perhev. vak. hlö vak. hlö Koulutus Vuosiloma vak. hlö Muu vak. hlö Yht. vak. hlö , Sivistystoimi , Tekninen toimi , Yht /poissaolopv /poissaolopv /poissaolopv /poissaolopv /poissaolopv /poissaolopv /poissaolopv Hallinto- ja elinkeinotoimi 58 76,9 126, ,7 Sivistystoimi 75, ,5 47,4 98,5 2 63,9 Tekninen toimi 62, , ,4 27,5 79,6 Kaaviossa 6 on lisä- ja ylitöiden määrä työpäiviksi muutettuna päävastuualueittain. Tarkasteltaessa lisä- ja ylitöiden kokonaismääriä voidaan havaita, että ylitöitä on tehty kahden henkilön työvuoden (251 työpäivää/vuosi) verran. Määrällisesti eniten ylitöitä on tehty suunnilleen saman verran sivistystoimessa sekä teknisessä- ja ympäristötoimessa. Vakituista henkilöä kohden laskettuna teknisessä toimessa ylitöitä on tehty eniten. Kaavio 6: Lisä- ja ylityöpäivät vuosina Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi

13 OSAAMINEN Teuvan kunnassa ammatin vaatima peruskoulutus on hyvällä tasolla. Suurin osa henkilökunnasta on suorittanut joko keskiasteen ammatillisen tutkinnon taikka korkeakoulututkinnon. Jonkin verran on yleissivistävän koulutuksen saanutta ilman ammattitutkintoa olevaa henkilökuntaa. Eniten sitä on teknisessä ja ympäristötoimessa. Tässä kohtaa raportti saattaa antaa virheellisen kuvan, koska kaikki eivät ole välttämättä toimittaneet palkanlaskentaan opintotodistuksiaan. Niissäkin ammateissa, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu koulutusta, henkilökunta on työskennellyt pitkään ja saavuttanut tätä kautta ammatin vaatimat tiedot ja taidot. Ammattikoulutuksen lisäksi työnantajan järjestämä koulutus on ollut omiaan lisäämään ammatin hallintaa. Taulukko 1: Koulutustasot 211, koko kunta Koulutustaso Yleissivistävä koulutus / ei ammattikoulussa Yhteensä henkilöä % vakituisista henkilöistä Miehiä yhteensä % miehistä Naisia yhteensä % naisista % 16 4 % % Keskiaste 1 52 % 9 22 % 91 6 % Alempi korkea-aste 17 9 % 5 12 % 12 8 % Ylempi korkea-aste % 1 24 % % Tutkijakoulutus 1 1 % 1 2 % Yhteensä % 41 1 % % Työpäiviä 28 Työpäiviä 29 Työpäiviä 21 Työpäiviä 211 Hallinto ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 7: Koulutuspäivät työpäivänä vuosina (tehtävän edellyttämä)

14 Koulutuspäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 133 työpäivällä. Taulukossa 11 on kuvattu koulutusmäärärahojen käyttöä prosentteina palkoista. Koulutukseen käytetty melkein 2 Vähemmän kuin edellisenä vuotena. Koulutuksen alhaiset kustannukset sivistystoimessa verrattuna koulutuspäivien lukumäärään selittyy opettajien Veso-päivillä, jotka järjestetään omassa kunnassa. Menot (esim. ruokailukustannukset) kirjataan muille kuin koulutuksen menokohdalle. Koulutusta on järjestetty edelleen oman kunnan sisällä, seutukunnallisesti sekä maakunnallisesti. Taulukko 11: Koulutusmäärärahojen käyttö vuonna euroa/ v. 28 % päävastuual. palkoista euroa/ v. 29 % päävastuual. palkoista euroa/ v. 21 % päävastuual. palkoista euroa/ v. 211 % päävastuual. palkoista Hallinto- ja elinkeinotoimi ,9 22 3, , ,4 Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä 4 8 1,1 52 1, , ,6 3,2 7 2,4 7 4,4 981, ,1 59 9, ,6 Henkilöstöstrategiassa hyväksytyn näkökulman, osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työnkierron suunnittelu ja toteutus Sekä koulutuspäivien määrää että koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrää voidaan arvioida osaamisen varmistamisen näkökulmasta. Onko strategian päämäärä toteutunut ja päästäänkö tältä osin yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin tai toimitaanko käytännössä henkilöstöstrategian mukaisesti. Koulutusta järjestettiin pääasiassa sisäisesti ja seutukunnallisesti. Koulutuspäivistä on lisää tietoa taulukoissa. Laadittiin edelleen yhteneväinen koulutussuunnitelma kaikille päävastuualueille. Koulutuksen suunnittelu on yhtenäistetty siten, että kaikki päävastuualueet laativat yhdenmukaisen koulutussuunnitelman, joka on intranetissä seurantaa varten.

15 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI kal.pv. 29 kal.pv. 21 kal.pv. 211 kal.pv. 5 Hallinto ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Kaavio 8: Sairauspoissaolot (sisältäen työtapaturmat) olivat tarkasteluvuonna lisääntyneet 1815 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja on kertynyt 15,3 työpäivää ja 21,9 kalenteripäivää jokaista vakinaista henkilöä kohden. Vuonna 21 vastaavat luvut olivat 9,3 työpäivää ja 12,3 kalenteripäivää. Sairauspoissaolot ovat lähes kaksinkertaistuneet hallinto- ja elinkeinotoimessa sekä sivistystoimessa. Huomattava kuitenkin on, että lyhytaikaiset sairauspoissaolot eivät ole lisääntyneet, mutta kaikilta päävastuualueilta löytyy yli sata päivää jopa vuoden kestäneitä poissaoloja, jotka selittävät sairauspoissaolopäivien lisääntymistä. Työhyvinvointi Hyvinvointityötä on jatkettu Kuntatyö kunnossa projektin suositusten ja henkilöstöstrategian pohjalta edelleen. Henkilöstöstrategian mukaan kehittämispäivien vastuu on kunkin työyhteisön esimiehellä. Kehittämisen toteutumista seurataan kuukausittain työyhteisöpalavereissa, mikä edellyttää, että tällaisia palavereja pidetään. Taulukon 12 perusteella työpalavereiden lukumäärä on vähentynyt 425:stä 276:een. 1. Johtamisen kehittäminen, jonka tavoitteena puolestaan ovat: - tiedottamisen parantaminen - kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen ja kehittäminen - esimiesten välisen yhteistyön lisääminen. Johtoryhmän muistiot julkaistaan edelleen intranetissä.

16 Työpistekohtaisia kehittämispäiviä on järjestetty edelleen vaihtelevasti. Parhaiten kehityspäiviä on järjestetty sivistystoimessa yhteensä 15 kpl vuoden aikana. Johtamisen kehittäminen jatkui esimiesten valmentamisella. Syksyn tapaamisen aiheena oli kehityskeskustelut, joiden käymiseen saatiin koulutusta, jossa myös painotettiin kehityskeskustelujen tärkeyttä työhyvinvoinnin ja johtamisen välineenä. Henkilöstöstrategian mukaan johtoryhmällä on vastuu kehityskeskustelujen vakiinnuttamisesta. Kehityskeskusteluissa voidaan myös antaa ja vastaanottaa molemminpuolista palautetta. Kehityskeskustelujen määrä on vähentynyt 12:sta 45:een. Työpalavereita on pidetty suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuotena. Kehityspäiviä on järjestetty kaikkiaan parikymmentä. Taulukko 12: Kehityskeskustelut ja työpalaverit vuonna 211 Alue Vakituisia henkilöitä Kehityskeskustelujen lukumäärä Kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö % Työpisteitten/esimiesten lukumäärä Työpalaverien lukumäärä Hallinto- ja elinkeinotoimi 9 2/3 3 Sivistystoimi % 16/ Tekninen ja ympäristötoimi % 12/8 36 Yhteensä % 3/ Taulukkoon 12 on kerätty keskeisten johtamisvälineiden käyttöä v Toimintatapojen uudistaminen, osatavoitteet ovat: - osallistumisen, oma-aloitteisuuden ja yhteistyöhalukkuuden lisääntyminen, - tasapuolinen palkitseminen, - ilmapiirin luominen, jossa mielipiteitä kunnioitetaan sekä - ikäjohtamisen kehittäminen. Jotta toimintatavat muuttuisivat, tulee niitä tarkastella kriittisesti ja vastuu on jokaisella itsellään sekä työpisteiden esimiehillä. Työpalaverit ja kehittämispäivät ovat oiva välinen pureutua toimintatapoihin ja prosesseihin. Hyvinvoinnin edistäminen, tavoitteet ovat - työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus - TYKY -toiminta - työturvallisuus ja työterveys

17 Taulukko 13: Työterveyshuollon toimenpiteitä 211 Lääkärit Työterveyshoitajat Fysioterapeutit ja työterveyshoitaja Työpsykologi Muut Yhteensä Terveystarkastukset Työpaikkakäynnit Muut terveydenhoitokäynnit Sairaanhoitokäynnit Ryhmätoiminta Yhteistyöpalaverit Työnantajan kustantamien työterveyshuollon palveluiden Kela-korvausperusteet muuttuivat sairausvakuutuslain muutoksen myötä. Henkilöstöjaosto hyväksyi varhaisen puuttumisen mallin, jonka tarkoituksena on hyvissä ajoin puuttua sairauspoissaoloihin työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tietoja on päivitetty sekä sovittu varhaisen tuen mallin ja sairauspoissaolojen seurannan käyttöönotosta, mitä toimintaa kehitetään vielä vuoden 212 aikana. Työntekijöiden käynnit työterveyshuollossa lääkäreillä ja työfysioterapeutilla ovat vähentyneet, mutta lisääntyneet työterveyshoitajilla ja työterveyspsykologilla. Mm. työterveyshoitajan ja työterveyspsykologin ryhmätoiminta on lisääntynyt, samoin työterveyshoitajan yhteistyöpalaverit. Työterveyshoitaja on vetänyt Teuvan kunnan työntekijöille Ikihyvä-elintapaohjausryhmää yhdessä fysioterapeutin kanssa. Ryhmätoimintaan osallistui yhdeksän työntekijää. Ikihyväryhmien perustana on valtakunnallinen Potku (Potilas kuljettajan paikalle) -hanke, jossa on tarkoituksena kehittää pitkäaikaissairauksien ehkäisyä ja hoitoa asiakaslähtöisyyttä korostaen. Ikihyvä-elintapaohjauksen tavoitteina ovat muun muassa ruoka- ja liikuntatottumusten muutokset pienin askelin. Puolen vuoden mittainen ryhmätoiminta tarjoaa tukea ja keinoja elintapamuutoksen toteuttamiseen. Ryhmäkokoontumisia oli syksyllä 211 neljä kertaa ja toiminta jatkuu vielä keväällä 212. Tupakasta vieroituksessa kävi neljä henkilöä vuonna 211. Kuntoremonttikurssi ei toteutunut tarkasteluvuonna lainkaan. Tyky toimintaa on ollut suunnitelman mukaisesti. Kelan Kanssa yhteistoiminnassa järjestetty TYK -kuntoutusryhmä jatkoi vielä vuoden 211 puolella. Hyväksytyn liikuntasuunnitelman mukaiset ryhmät ovat kokoontuneet sallitun määrän. Liikuntailtapäiviä on järjestetty keväisin ja syksyisin. Kunnan yhteinen liikuntapäivä järjestettiin syksyllä ja työpisteet ovat järjestäneet omia liikuntapäiviään keväällä. Uimahallia ja kuntosalia on käytetty suunnilleen entiseen tapaan.

18 KUSTANNUKSET Kustannusluvut on kerätty suoraan tilinpäätöstiedoista. Palkkakustannukset sisältävät säännöllisen ansion, lisä- ja ylityökorvaukset, lomakorvaukset, palkallisen poissaoloajan sekä muut tehtyyn työhön liittyvät kustannukset. Henkilösivukulut ovat palkkoihin liittyviä sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia. Koulutuskustannukset sisältävät kurssimaksun ja sisäisen koulutuksen luennointipalkkiot. Koulutuksesta aiheutuvat matka- ja majoituskulut kirjataan matkustus- ja majoituspalveluihin. Taulukko 14: Henkilöstökustannukset vuosilta päävastuualueittain Hallinto- ja elinkeinotoimi Erotus Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Sivistystoimi Erotus Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Tekninen ja ympäristötoimi Erotus Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT:

19 Kustannuksiin voidaan vielä lisätä n. 3 % henkilösivukuluja. Poissaolojoen kustannuksia voidaan tarkastella myös sijaisille maksettujen palkkojen avulla. Taulukossa 15 sijaisten palkkakulut on eritelty päävastuualueittain. Taulukko 15: Sijaisten palkka päävastuualueittain (1 e) Alue Erotus Hallinto- ja elinkeino Sivistys Tekninen ja ympäristö YHTEENSÄ Henkilösivukulut lisäävät palkkauskustannuksia vielä n. 3 % edellisestä. LIITTEET: Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä

20 1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA V. 211 Virat ja toimet päävastuualueittain Virka / toiminimike HALLINTO JA ELINKEINOTOIMI Kunnanjohtaja 1, 1, 1, Hallintojohtaja 1, 1, 1, Henkilöstösihteeri 1, 1,,6 Verkkotukihenkilö 2, Maaseutuasiamies 1, 1, 1, Pääkirjanpitäjä 1, Kirjanpitäjä 1, Palkkasihteeri 3, Reskontranhoitaja 1, Hallinto ja elinkeinotoimen tstosihteeri tms. 1, Toimistosihteeri 4,6 4, 4,5 Ma. projektipäällikkö HALLINTO JA ELINKEINOTOIMI YHT. 17,6 8, 8,1 SIVISTYSTOIMI Sivistystoimenjohtaja,4,4,4 Rehtorit 1,6 1,6 1,6 Kansalaisopiston rehtori 1,,6,6 Yhteiskoulun lehtorit 13, 12, 12, Tuntiopettajat (perusk./lukio) 9,2 9,2 9,2 Luokanopettajat 25, 25, 25, Erityisopettajat 3, 3, 3, Koulukuraattori,8 Erityisluokanopettajat 1, 1, 1, Toimistosihteeri 4, 3,6 4, Vahtimestari 1, 1, 1, Koulunkäyntiav./kouluavustajia 11, 11, 11, Kehitysvammaohjaaja 1, 1, 1, Lukion lehtorit 7,6 7,6 7,6 Tekstiili /teknisten aineiden op.,2,2,2 Kirjastonjohtaja,6 1, 1, Kirjastovirkailija 4, 4, 4, Uinninvalvoja/ohjaaja 1, 1, 1, Vapaa aikasihteeri 1, 1, 1, Iltapäiväkerhon ohjaaja 2, 2, 2, Nuorisotilanvalvoja,3,3

21 2 Virka / toiminimike Päiväkodin johtaja 1, 1, 1, Lastentarhanopettaja 1, 2, 2, Erityislastentarhanopettaja 1, 1, 1, Lastenhoitaja 5, 5, 5, Varhaiskasvatusjohtaja 1, 1, 1, Ryhmäperhepäivähoidon ohjaaja 1, 1, 1, Toimistosihteeri,5,5,5 Perhepäivähoitaja (kiint. 61) 36, 38, 36, Esiopettajat (peruskoulut) 2,5 1, SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ 136,9 137, 134, TEKNINEN JA RAKENNUSTOIMI Kunnaninsinööri 1, 1, 1, Maanrakennusmestari 1, 1, 1, Talonrakennusmestari 1, 1, 1, Rakennuttajainsinööri (määräaik. elok. 213 saakka) 1, Laitospalveluohjaaja 1, 1, 1, Toimistosihteeri 2, 2,5 2,5 Laskentasihteeri 2, 2, 2, Laitoshuoltaja 17, 17,5 17,5 Talonmiehet 3, 5, 5, Kaukolämpölaitoksen hoitaja 1, 1, 1, Ammattimies 1, 1, 1, Vesilaitoksen hoitaja 1, 1, 1, Jätevesipuhdistamon hoitaja 1, 1, 1, Piirtäjä 1, Tuntipalkkaiset 9, 9, 8, Rakennustarkastaja,5 1, 1, Ruokapalvelupäällikkö 1, 1, 1, Ravitsemispäällikkö 2, 2, 1, Ruokapalveluesimies 2, Ravitsemustyönjohtaja 1, 1, 1, Keittiöpäällikkö 1, 1, Ravitsemistyöntekijä 22,5 22,5 22,5 TEKNINEN JA RAKENNUSTOIMI HTEENSÄ 69, 72,5 73,5 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 223,5 217,5 216,1 SPK:een siirtynyt henkilöstö 9,