TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

Transkriptio

1 - 1 - TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 Kvalt

2 - 1 - Teuvan kunnan henkilöstöraportti 2009 JOHDANTO HENKILÖSTÖ... 3 A. Määrä... 3 B. Rakenne... 4 Palvelussuhteiden laatu... 4 Ikärakenne... 5 C. Eläkkeelle siirtyminen... 6 D. Palvelussuhteiden kesto... 7 E. Rekrytointi TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMINEN TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI KUSTANNUKSET LIITTEET Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä

3 - 2 - JOHDANTO Vuodesta 2000 lukien on keväällä valmistunut henkilöstöraportti, joka kuvaa henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Vertailua on tehty noin viideltä vuodelta. Joissakin raporteissa tarkkailuajanjakso voi olla vain vuoden mittainen ja joissakin jopa kymmenen vuoden mittainen. Pyrkimys on ollut kuitenkin antaa tietoja verrattuna vähintään edelliseen vuoteen. Vuosien 2008 ja 2009 taite oli merkittävä kunnan henkilökunnan kannalta, kun Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden alussa ja suuri osa vuodesta 1993 kunnan palveluksessa ollutta henkilökuntaa siirtyi ko. kuntayhtymän palvelukseen. Samassa yhteydessä harkittiin mm. lasten päivähoidon ja ruokapalvelujen järjestämistä kunnan omana toimintana, mihin sitten päädyttiinkin. Sosiaali- ja terveystoimesta siirtyi sivistystoimen varhaiskasvatukseen henkilökuntaa kuten myös teknisen toimen ruokapalveluihin. Muutos näkyykin joissakin taulukoissa siten, että jotkut luvut näyttävät suurentuneen hälyttävästi esim. poissaolot jne.. Osan suurentumisesta selittää kasvanut henkilöstömäärä sivistystoimessa ja teknisessä toimessa. Numerotiedot on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon ja palkkalaskennan Pegasos-tietojärjestelmistä. Sen lisäksi mukaan on liitetty Kevan (=Kunnallinen eläkelaitos) raportteja Teuvan kunnan henkilökunnan eläkkeelle jäämisestä. Nämä raportit ovat vuoden 2008 mukaiset, mutta ylettyvät aina vuoteen 2025 saakka. Tähän henkilöstöraporttiin on kytketty yhteys myös henkilöstöstrategiaan, hyvinvointityöhön ja työterveyshuoltoon. Jatkossa tullee kytkentä tasapainotettuun BSC mittaristoon ja tuloksellisuuden arviointiin. Henkilöstöraportin sisältämän tiedon analysointi, tulkinta ja ennen kaikkea hyödyntäminen jää sitä käyttävien tehtäväksi. Sen käyttöä ja sisältöä tulisi kuitenkin arvioida vuosittain. Ritva Alarotu, henkilöstösihteeri

4 HENKILÖSTÖ A. Määrä Vuonna 2009 vakinaisen henkilökunnan lukumäärä on 203. Henkilöstösuunnitelman mukaan vakituisten vakanssien lukumäärä on 221,50, joten osa vakansseista on täytetty väliaikaisesti tai sillä ei ole hoitajaa lainkaan. Vakinaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 179,5 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimessa työskennelleistä 179,5 henkilöä siirtyi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukseen, sivistystoimeen siirtyi lasten päivähoidosta 45,5 henkilöä ja teknisen toimen palvelukseen ruokapalvelusta 14 henkilöä. Sivistystoimesta siirtyi tekniseen toimeen vielä 12 henkilöä. Eläinlääkäri ja ympäristösihteeri siirtyivät teknisestä toimesta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään. Henkilökunnan määrästä 21 % on miehiä. Tekninen toimi ja sivistystoimi muuttuivat naisvaltaisiksi edellä mainittujen siirtojen ansiosta. Teknisessä toimessa miehiä 31 % ja sivistystoimessa 14 %. Hallinto- ja elinkeinotoimessa miehiä on vajaa kolmannes. Vakinaisessa henkilökunnassa miesten suhteellinen osuus on noussut 8 %. Vuonna 2008 on hyväksytty tasa-arvosuunnitelma, jossa on esitetty konkreettisia toimenpiteitä tasapuolisemman sukupuolijakauman saavuttamiseksi. Taulukko 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan vuonna 2009 Alue Naisia (%) Miehiä (%) YHT Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Naisia Miehiä 20 0 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 1:Vakinaisen henkilöstön jakautuminen päävastuualueittain vuonna 2009

5 - 4 - Taulukko 2: Vakituisen henkilöstön määrä / 1000 asukasta Vuosi hlöä/1000 as , , ,8 (Huom! Vakituisten lukumäärä pienentynyt kuntayhtymään siirtymisen vuoksi) B. Rakenne Palvelussuhteiden laatu Koko henkilökunnan lukumäärä oli yhteensä 295, joista miehiä 58 ja naisia 237. Palvelussuhteita voidaan kuvata myös niiden laadun mukaan seuraavasti: Henkilöitä vakinaisissa palvelussuhteissa oli 203 joista miehiä 42 naisia 161 joista osa-aikaeläkkeellä 5-4 naista - 1 mies Osa-aikaisissa palvelussuhteissa 37 joista miehiä 2 naisia 35 Sivutoimisia 38 joista miehiä 13 naisia 25 Määräaikaisia palvelussuhteita 92 joista miehiä 16 naisia 76

6 - 5 - Ikärakenne Päävastuualueittain tarkasteltuna vakituisen henkilökunnan keski-iät olivat seuraavat: Hallinto- ja elinkeinotoimi 49,9 naisten 52,1 miesten 44,8 Sivistystoimi 48,3 naisten 47,8 miesten 51,5 Tekninen ja ympäristötoimi 51,1 naisten 52,3 miesten 48,4 Koko kunta 49,4 naisten 49,4 miesten 49,2 Koko henkilökunta mukaan lukien määräaikaiset: Koko kunta 48,0 naisten 47,6 miesten 49,6 Henkilökunnan keski-ikä jatkaa nousuaan. Koko kunnan henkilöstön keski-ikä on noussut edellisestä vuodesta 0,9 vuodella naisten keski-iän kohottua 1,1 vuodella ja miesten laskettua 1,3 vuodella. Kaavio 2 kuvaa miesten ja naisten lukumääriä ikäryhmiin sijoitettuina. Lukumääräisesti eniten naisista sijoittuu ikäryhmään vuotiaat. Miehet sijoittuvat melko tasaisesti ikäryhmään vuotiaat. Naisten kohdalla tapahtuu jyrkkä nousu ikäryhmästä vuotiaitten ikäryhmään. Naisia on suunnilleen saman verran ikäryhmissä vuotiaat ja vuotiaat. Kaiken kaikkiaan kaaviosta voidaan nähdä henkilökunnan voimakas ikääntyminen, joka vääjäämättä johtaa nopeaan eläköitymiseen ja sitä kautta työvoimapulaan. Ikääntyminen tulee ottaa entistä enemmän huomioon johtamismenetelmissä ja työolojen parantamisessa siten, että työssäolo pysyy houkuttelevana. Vakinainen henkilökunta ikäluokittain rä ä 50 m ilö k40 n e h30 naiset miehet alle ikäluokat Kaavio 2: Henkilökunta iän mukaan jaettuna miehiin ja naisiin v. 2009

7 - 6 - C. Eläkkeelle siirtyminen Tarkasteltaessa henkilökunnan eläkkeelle siirtymistä taulukosta 3 voidaan havaita, että vuonna 2009 eläkkeelle jäi 9 henkilöä. Tulevaisuudessa vuosittain eläkkeelle jäävistä melkein poikkeuksetta suurin määrä on sosiaali- ja terveystoimen alueelta, kuten alla olevat Kevan tilastot osoittavat. Kunnallisen Eläkelaitoksen (Keva) tilastot: Kunta-alan eläkepoistuma, Teuvan kunta Taulukoita ei ole uusittu. Teuvan kunta, suurimmat ammattiryhmät

8 - 7 - Uusien eläkelakien perusteella henkilö voi jäädä eläkkeelle vuotiaana oman harkintansa mukaan. Henkilökohtaiset ratkaisut saattavat muuttaa eläke-ennustusta. Tärkeää kuitenkin olisi saada mahdollisimman moni jatkamaan työssä vielä 63 ikävuoden jälkeen. Taulukko 3: Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Eläkelajit Muutos Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Muilla perusteilla eläkkeelle siirtyneet tai kuntoutustuki Yhteensä D. Palvelussuhteiden kesto Taulukko 4: Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto omassa kunnassa v Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Alle 5 vuotta 5-9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 35 ja yli Yht. Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi YHTEENSÄ Taulukko 4 osoittaa, että työssä Teuvan kunnassa pysytään pitkään. Alle 10 vuoden kestäneitä palvelussuhteita oli 23 %. Yli 10 vuotta kestäneitä palvelussuhteita oli 31 %. Yli 20 vuoden palvelussuhteita oli 21 % ja yli 30 vuotta kestäneitä enemmän kuin alle 10 vuotta kestäneitä eli 25 %.

9 - 8 - E. Rekrytointi Taulukko 5: Uudet palvelussuhteet vuosina v v v v v kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Henkilöä kohden solmittiin 2,8 (edellisvuonna 2,0) uutta työsuhdetta vuodessa. Taulukko 6: Uudet, vakinaiset palvelussuhteet v Alue Uusi ulk. Uusi sis. Muu Yht. Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Muu= tehtävän muutos, nimikkeen muutos, tms. Taulukko 7: Vaihtuvuus 2009 päävastuualueittain Vuoden 2009 aikana solmittiin yli 480 palvelussuhdetta, mikä on n. 126 enemmän kuin edellisenä vuonna. Päävastuualueittain jaoteltuina uudet työsuhteet jakautuvat seuraavasti: Uudet Päättyneet VAIHTUVUUS = uudet - päättyneet palvelussuhteet palvelus- palvelushenkilöt henkilöt suhteet henkilöt suhteet Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä

10 - 9 - Kaavio 3 kuvaa kesätyöntekijöiden lukumäärää kymmeneltä vuodelta Kaavio 3: Kesätyöntekijät Kesätyöntekijöiden määrä näyttää laskeneen melkein puolella. Todellisuudessa määrä on pysynyt viime vuoden tasolla, kun v luvussa oli mukana myös sosiaali- ja terveystoimeen palkatut kesätyöntekijät. Palkkauskustannuksiin käytettiin vuonna 2009 yhteensä n euroa. 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Kaaviossa 4 on ilmoitettu tehty työpanos henkilötyövuotta kohti päävastuualueittain. Henkilötyövuodet päävastuualueittain vuonna HTV 2008 HTV Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 4: Tehdyt työpäivät päävastuualueittain 2009 HTV = * täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely * osa-aikainen henkilö on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti * vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ on laskettu suhteessa koko vuoden työpäiviin

11 Henkilötyövuodet näyttävät lisääntyneen huomattavasti Sivistystoimessa ja Teknisessäja ympäristötoimessa. Lisääntyminen johtuu henkilökunnan lukumäärän kasvamisesta em. päävastuualueilla. Taulukko 8: Poissaolot työpäivinä vuonna 2009 Hallinto- ja elink.toimi Sivistystoimi Tekn. ja ymp.toimi Yhteensä Yht. muutos Vastaa hlötyövuotta Vuosilomat *) Sairaus - % työpäivistä 278 6, , , , ,2 Työtapaturmat ,1 Perhevapaat Lomautus ,2 Koulutus & oppisopimus ,7 Muu ,9 Yhteensä työpäiviä ,1 *) Opettajilla vain laskennallisia vuosilomia, joita ei ole laskettu tähän muu = 50- ja 60-vuotispäivä, julkinen tehtävä, osa-aikalisä, toisen viran hoito sekä omassa kunnassa että ulkopuolella, vuorotteluvapaa, yksityisasia, ylityövapaa, jne. Vuonna 2009 kaikkia poissaoloja vakituista henkilöä kohden oli 57 työpäivää, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 64, luvussa mukana on sosiaali- ja terveystoimi. Poissaolot henkilötyövuosiksi muutettuina ilmaisevat, että vuoden aikana n. 46 henkilöä on koko ajan pois työstä. Lisäystä vuoteen 2008 verrattuna on 15,4 henkilötyövuotta. Taulukko 9: Poissaolot päävastuualueittain poissaolotyypeittäin 2009 kalenteripäivinä Alue vuosiloma sair. työtapat. perhevapaa lomautus koul. muu yht.- % kaik. poissaoloista Hallinto- ja elinkeinotoimi ,6 Sivistystoimi ,6 Tekninen ja ympäristötoimi ,8 Yhteensä kalenteripv

12 Taulukko 10: Poissaolojen vertailua (kalenteripäivinä) vuosina (mukana sos.t) 2007 (mukana sos.t) Muutos Vuosilomat Sairaus Työtapaturmat ei raportoitu Perhevapaat Lomautus Koulutus Muu Yhteensä kalenteripv Kaikki poissaolot ovat lisääntyneet 6018 kalenteripäivällä / 3876 työpäivällä, kun on huomioitu sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen kuntayhtymään. Lisääntyminen vastaa 15,4 henkilötyövuotta. Taulukossa 11 on lisä- ja ylitöiden määrä työpäiviksi muutettuna päävastuualueittain. Tarkasteltaessa lisä- ja ylitöiden kokonaismääriä voidaan havaita, että ylitöitä on tehty hieman yli viiden (2,9) henkilön työvuoden (252 työpäivää/vuosi) verran. Määrällisesti eniten ylitöitä on tehty sivistystoimessa. Seuraavaksi eniten teknisessä- ja ympäristötoimessa. Taulukko 11: Lisä- ja ylityöpäivät vuosina Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä työpv

13 OSAAMINEN Teuvan kunnassa ammatin vaatima peruskoulutus on hyvällä tasolla. Suurin osa henkilökunnasta on suorittanut joko keskiasteen ammatillisen tutkinnon taikka korkeakoulututkinnon. Jonkin verran on yleissivistävän koulutuksen saanutta ilman ammattitutkintoa olevaa henkilökuntaa. Eniten sitä on teknisessä ja ympäristötoimessa. Tässä kohtaa raportti saattaa antaa virheellisen kuvan, koska kaikki eivät ole välttämättä toimittaneet palkanlaskentaan opintotodistuksiaan. Niissäkin ammateissa, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu koulutusta, henkilökunta on työskennellyt pitkään ja saavuttanut tätä kautta ammatin vaatimat tiedot ja taidot. Ammattikoulutuksen lisäksi työnantajan järjestämä koulutus on ollut omiaan lisäämään ammatin hallintaa. Taulukko 12: Koulutustasot 2009, koko kunta Koulutustaso Yleissivistävä koulutus / ei ammattikoulussa Yhteensä henkilöä % vakituisista henkilöistä Miehiä yhteensä % miehistä Naisia yhteensä % naisista % % % Keskiaste % % % Alempi korkea-aste % 6 14 % 14 9 % Ylempi korkea-aste % % % Tutkijakoulutus 1 1 % 1 2 % 0 0 Yhteensä % % % Taulukko 13: Koulutuspäivät työpäivänä vuosina (tehtävän edellyttämä) Alue Työpäiviä 2005 Työpäiviä 2006 Työpäiviä 2007 Työpäiviä 2008 Työpäiviä 2009 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Taulukkojen 10 ja 13 koulutuspäivien lukumäärä eroaa toisistaan, koska taulukossa 13 on mukana opettajien VESO -päivät, jotka eivät aiheuta poissaoloja. Koulutuspäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 14 työpäivällä.

14 Taulukossa 14 on kuvattu koulutusmäärärahojen käyttöä prosentteina palkoista. Koulutukseen käytetty yli enemmän kuin edellisenä vuotena. Koulutusta on järjestetty edelleen oman kunnan sisällä, seutukunnallisesti sekä maakunnallisesti. Taulukko 14: Koulutusmäärärahojen käyttö vuonna euroa/ v % päävastuual. palkoista euroa/ v % päävastuual palkoista euroa/ v % päävastuual. palkoista euroa/ v % päävastuual. palkoista Hallinto- ja elinkeinotoimi , , , ,2 Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä , , , , , , , , ,1 Henkilöstöstrategiassa hyväksytyn näkökulman, osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työnkierron suunnittelu ja toteutus Sekä koulutuspäivien määrää että koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrää voidaan arvioida osaamisen varmistamisen näkökulmasta. Onko strategian päämäärä toteutunut ja päästäänkö tältä osin yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin tai toimitaanko käytännössä henkilöstöstrategian mukaisesti. 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Kaavio 5: Sairaspoissaolot kalenteripäivinä kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv 2008 kal.pv 2009 kal.pv Hall.- ja elinkeino Sivistys Tekn. ja ympäristö Yhteensä päävastuualueet Sairauspoissaolot (sisältäen työtapaturmat) olivat tarkasteluvuonna lisääntyneet 893 kalenteripäivää, mikä vastaa noin 2,4 henkilötyövuotta.

15 Taulukko 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä Hallinto- ja elinkeinotoimi 2005 kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv kal.pv kal.pv. % sairaslomapäivistä 2009 % kaikista poissaoloista ,3 2,3 Sivistystoimi ,2 7,9 Tekninen- ja ympäristötoimi Yhteensä ,4 8, ,5 % 100 % Sairauspoissaoloja on kertynyt 11,4 työpäivää ja 15,6 kalenteripäivää jokaista vakinaista henkilöä kohden. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat 12,8 työpäivää ja 17,8 kalenteripäivää. Vaikka sairaspoissaolojen määrä näyttää lisääntyneen, vakinaista henkilöä kohden laskettu määrä näyttää kuitenkin vähentyneen, mikä johtuu edelleen henkilökunnan lukumäärän kohoamisesta kahdella päävastuualueella. Työhyvinvointi Kuntatyö kunnossa -projekti päättyi vuoden 2005 lopussa ja loppuraportti tehtiin toukosuussa 2006 samoin kysymyksin kuin alkukartoituskin. Työhyvinvointiprojektin loppuraportin suositukset ja vuonna 2007 tehdyt toimenpiteet Toimenpide-ehdotukset parantamista vaativissa asioissa: Lähes neljäsosalla on työkokouksia harvemmin kuin kerran kuussa. Niiden kehittämiseen tulisi vielä kiinnittää huomiota. Esimiestoiminnan kehittämiseen tulisi edelleenkin jatkossa panostaa. Toimenpidesuosituksena on pari kertaa vuodessa tapahtuvat esimiestyön kehittämispäivät, johon kaikki Teuvan kunnan esimiehet osallistuvat ja joiden sisällöt koostuvat lyhyistä luennoista, ryhmä- ja yhteiskeskusteluista ja johtamistyön käytännön soveltamisesta Teuvan kunnan toimintaan. Palautteen antamista ja vastaanottamista tulisi kehittää Pitkäaikaista kuormitusta tulisi edelleen vähentää. Yksilöllisillä, suunnatuilla terveystarkastuksilla ja niihin kytketyillä toimenpiteillä on kuormittuneiden henkilöiden määrää edelleen mahdollista vähentää. Työn ja työyksikön tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvää keskustelua sekä esimiesten antamaa tukea voisi lisätä Kiireen hallintaan tulisi entisestään kiinnittää huomiota Keskustelevamman työkulttuurin luominen parantaisi hyvinvointia Yhteisötyönohjausta suositeltiin käytettäväksi ongelmallisimmissa työyhteisöissä sekä sosiaalityöntekijöiden työohjaus olisi välttämätön

16 Työn ja työyhteisön kehittäminen pitäisi aina olla osa hyvin toimivan työyhteisön työtä. Sitä on tarpeen kuitenkin ohjata ja koordinoida. Miten toimenpide-ehdotuksiin on reagoitu vuonna 2009? Henkilöstöstrategian mukaan kehittämispäivien vastuu on kunkin työyhteisön esimiehellä. Kehittämisen suunnittelun toteutumista seurataan kuukausittain työyhteisöpalavereissa, mikä edellyttää, että tällaisia palavereja pidetään. Taulukon 16 perusteella työpalavereiden lukumäärä on lisääntynyt, lisäyksen ollessa 42. Työpalavereiden lisäys vaikuttaa positiivisesti, mm. työilmapiiriin ja tiedonkulkuun ja on työhyvinvointiprojektin suositusten sekä henkilöstöstrategian mukainen. Henkilöstöstrategian mukaan johtoryhmällä on vastuu kehityskeskustelujen vakiinnuttamisesta. Kehityskeskusteluissa voidaan myös antaa ja vastaanottaa molemminpuolista palautetta. Kehityskeskustelujen määrä on lisääntynyt 51:llä. Tavoitteena oli kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen siten, että ne ovat 100 %:sti käytössä. Näyttäisi, että vakituisesta henkilökunnasta v oli 69,5 % kehityskeskustelujen piirissä. Kehittämistilaisuudet ovat myös lisääntyneet18:lla. Työnohjausta käytettiin hieman sekä ryhmä- että yksilöohjauksena. Taulukko 16: Kehityskeskustelut ja työpalaverit vuonna 2009 Alue Vakituisia henkilöitä Kehityskeskustelujen lukumäärä Kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö % Työpisteitten/esimiesten lukumäärä Työpalaverien lukumäärä Kehittämistilaisuuksien lukumäärä Hallinto- ja elinkeinotoimi % 5/ Sivistystoimi % 19/ Tekninen ja ympäristötoimi % 13/ Yhteensä % 37/ Taulukkoon 16 on kerätty keskeisten johtamisvälineiden käyttöä v Henkilöstöstrategian näkökulmat työhyvinvoinnin osatekijöinä 1. Johtamisen kehittäminen, jonka tavoitteena puolestaan ovat: - tiedottamisen parantaminen - kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen ja kehittäminen - esimiesten välisen yhteistyön lisääminen. Johtoryhmän muistiot julkaistaan edelleen intranetissä.

17 Työpistekohtaisia kehittämispäiviä on järjestetty enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuitenkaan ei vielä päästy 2 kehittämistilaisuutta vuodessa työpistettä kohti luvun ollessa 1,5. Tilanne on paras sivistystoimessa, missä kehittämistilaisuuksia on ollut 2,4 työpistettä kohden. Sivistystoimessa mukana opettajien työpäiviksi luettavat veso-päivät. Vuonna 2006 aloitettu johtamisen kehittäminen jatkui esimiesten valmentamisella. Järjestettiin myös 2-3 esimiestapaamista, joissa aiheena oli mm. varhainen puuttuminen ja henkilöstömenojen säästäminen. 2. Osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työkierron suunnittelu ja toteutus Koulutusta järjestettiin pääasiassa sisäisesti ja seutukunnallisesti. Koulutuspäivistä on lisää tietoa taulukoissa. Ensimmäistä kertaa laadittiin yhteneväinen koulutussuunnitelma kaikille päävastuualueille. Koulutussuunnitelmaa kehitetään edelleen. Työnkierron ohjeistusta ei ole vielä laadittu, mutta työnkiertoa on saanut kuitenkin käyttää päävastuualueilla esimiesten haluamalla tavalla. 3. Toimintatapojen uudistaminen, osatavoitteet ovat: - osallistumisen, oma-aloitteisuuden ja yhteistyöhalukkuuden lisääntyminen, - tasapuolinen palkitseminen, - ilmapiirin luominen, jossa mielipiteitä kunnioitetaan sekä - ikäjohtamisen kehittäminen. Jotta toimintatavat muuttuisivat, tulee niitä tarkastella kriittisesti ja vastuu on jokaisella itsellään sekä työpisteiden esimiehillä. Jos työpalavereissa ja kehittämistilaisuuksissa annetaan tietoa työn ja työyksikön tavoitteista ja niiden saavuttamiseen liittyvästä keskustelusta, voidaan taulukosta 16 päätellä, että tällaisia työpalavereja järjestettiin vähintään kerran kuukaudessa/työpiste. Työpalaverit ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti. 4. Hyvinvoinnin edistäminen, tavoitteet ovat - työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus - TYKY -toiminta - työturvallisuus ja työterveys Työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus -vaatimukset jäävät esimiesten ja työyhteisöjen vastuulle. Näkökulma tulee vastaisuudessa esimiesvalmennuksessa käsiteltäväksi ja ohjeistettavaksi. Työterveyshuollon toimenpiteitä 2009 Kuntoremonttikurssille osallistui 8 henkilöä ja terveystreffeille 8. Tyky -toimintaa on ollut suunnitelman mukaisesti. Henkilöstölle tarjottiin ilmainen influenssarokotus ja rokotus H1N1 virusta vastaan. Hyväksyttiin työterveyshuollon laatima päihdeohjelma ja varhaisen puuttumisen malli.

18 Henkilöstöjaosto hyväksyi perehdyttämisen suunnitelman rungon ja teki esitykset hallintamalliksi asiakasväkivallan uhkatilanteissa ja työn aiheuttaman haitallisen henkisen kuormituksen hallintamalliksi sekä työsuojelun toimintaohjelmaksi. Työsuojelupiiri teki koulutoimen työsuojelutarkastukset yläasteelle ja lukioon sekä puolen vuoden jälkeen seurantatarkastukset. Taulukko 17: Työterveyshuollon toimenpiteitä 2009 Lääkärit Työterveyshoitajat Fysioterapeutit ja työterveyshoitaja Muut Yhteensä Terveystarkastukset Työpaikkakäynnit Muut terveydenhoitokäynnit Sairaanhoitokäynnit Yhteensä Hyväksytyn liikuntasuunnitelman mukaiset ryhmät ovat kokoontuneet sallitun määrän. Liikuntailtapäiviä on järjestetty. Uimahallia on käytetty yhtensä 740 kertaa ja kuntosalia 243 kertaa. 5. KUSTANNUKSET Kustannusluvut on kerätty suoraan tilinpäätöstiedoista. Palkkakustannukset sisältävät säännöllisen ansion, lisä- ja ylityökorvaukset, lomakorvaukset, palkallisen poissaoloajan sekä muut tehtyyn työhön liittyvät kustannukset. Henkilösivukulut ovat palkkoihin liittyviä sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia. Koulutuskustannukset sisältävät kurssimaksun ja sisäisen koulutuksen luennointipalkkiot. Koulutuksesta aiheutuvat matka- ja majoituskulut kirjataan matkustus- ja majoituspalveluihin. Taulukko 18: Henkilöstökustannukset vuosilta päävastuualueittain Hallinto- ja elinkeinotoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT:

19 Sivistystoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Tekninen ja ympäristötoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Poissaolot ovat merkittävä kustannuserä tarkasteltaessa palkka- ja henkilöstökustannuksia. Taulukko 19: Poissaolojen palkkakustannukset päävastuualueittain syyn mukaan v (1000 e) Hallinto- ja elinkeino Sivistys Tekninen ja ympäristö Yhteensä Erotus Sairauslomat ja työtapat Perhepoliittiset vapaat 0, ,5-10,5 Koulutus ,8 Vuosilomat Muut vapaat 0,6 0,5 2 3,1-10,8 YHTEENSÄ 99,1 371, ,6 276,5 Kustannuksiin voidaan vielä lisätä n. 30 % henkilösivukuluja. Poissaolojoen kustannuksia voidaan tarkastella myös sijaisille maksettujen palkkojen avulla. Taulukossa 20 palkkakulut on eritelty päävastuualueittain.

20 Taulukko 20: Sijaisten palkka päävastuualueittain (1000 e) Alue Erotus Hallinto- ja elinkeino Sivistys Tekninen ja ympäristö YHTEENSÄ Henkilösivukulut lisäävät palkkauskustannuksia vielä n. 30 % edellisestä. LIITTEET: Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä

21 1 SELVITYS HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ V JA -SUUNNITELMA V Virat ja toimet päävastuualueittain Virka- / toiminimike Hallinto- ja elinkeinotoimi Merkintä "SPK" tarkoittaa, että tehtävä siirtyy Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:öön vuoden aikana Kunnanjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kunnankamreeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Hallintojohtaja 1,0 Kunnansihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 Henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Verkkotukihenkilö 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Maaseutuasiamies 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Pääkirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Palkanlaskija (nimike muutettu alk.) 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Palkkasihteeri 3,0 3,0 3,0 Keskusarkistonhoitaja (nimike muut ,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 alk.) Kanslisti/keskuksen hoitaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 SPK SPK SPK SPK Apulaiskanslisti " 3,5 3,1 2,5 2,5 2,5 2,5 Konekirjoittaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskansl./konekirjoittaja " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kanslisti " 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Reskontranhoitaja ( alkaen) 1,0 1,0 1,0 Hallinto- ja elinkeinotoimeen tstosihteeri tms. 1,0 Toimistosihteeri " 5,0 4,6 4,6 Johtava maatalouslomittaja (SEK v alusta) 1,0 1,0 1, SPK SPK 0,6 SPK Maatalouslomittajat (6 os.aik.) " 13,9 14,0 15, YHTEENSÄ 34,5 34,2 34,6 18,6 18,0 18,0 17,0 16,6 17,6

22 Virka- / toiminimike Sosiaali- ja terveystoimi Virat/toimet, joissa ei ole merkintää v kohdalla, siirtyvät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle Sosiaalijohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Johtava lääkäri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskamreeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Hoitotyön johtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Terveyskeskuslääkäri 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Apulaiskanslisti (nimike muut alkaen) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Sosiaalityöntekijä 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kanslisti (nimike muut alkaen) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Etuuskäsittelijä ( alkaen) 1,0 1,0 Laskentasihteeri " 1,0 1,0 Toimistosihteeri " 5,0 5,0 Terveyskeskusavustaja 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Sairaanhoitaja 11,0 11,0 12,0 12,0 14,5 15,0 17,0 17,0 Hammaslääkäri 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,0 Hammashoitaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Hammashuollon vast.ottoavust. 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 2,0 Suuhygienisti 1,0 Terveydenhoitaja 7,0 7,0 9,0 9,0 9,0 9,0 10,0 10,0 Erikoissairaanhoitaja 3,0 3,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Kotipalveluohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kotipalveluauton kuljettaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kodinhoitaja 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 21,5 17,0 15,0 Perushoitaja 21,5 21,5 20,5 20,5 20,0 20,0 18,0 16,0 Psykologi (60 %) (palv. myyd. Jurvaan) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Huoltomies 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 - - Päiväkodin johtaja 53% 4) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Lastentarhanopettaja 53% " 4) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Lastenhoitaja 3x53% " 4) 3,0 3,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Keittäjä-emäntä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 - Perhepäivähoidonohjaaja 4) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistovirkailija (nimike muut. ) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Perhepäivähoitaja (kiint. 61) 4) 36,0 36,0 32,0 32,0 33,0 33,0 33,5 36,0 Laitosapulainen 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 2,0 2,0 Keittäjä 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 - - Osastonhoitaja 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Kuntohoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,5 1,5 1,5 Sairaala-apulainen 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,0 10,0

23 Ravitsemispäällikkö 3) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Ravitsemistyönjohtaja 3) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ravitsemistyöntekijä 3) 6,0 6,0 7,0 7,0 7,0 7,5 10,5 10,5 Laboratorionhoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Röntgenhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Lääkintävoimistelija 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Apteekkitavarainhoitaja (60%) (myyd. Jurvaan) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Välinehuoltaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Mielenterveyshoitaja 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 9,0 9,0 Hoitoapulainen 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 3,0 3,0 Keh.vamm.huol. osastonhoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Keh.vamm.huol. ohjaaja 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kehitysvammahoitaja 5,0 5,0 5,0 5,0 6,0 6,0 6,0 5,0 Hoitoapulainen 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Laitoshuoltaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Lähihoitaja 4,0 4,0 8,5 14,0 26,5 34,5 Palveluohjaaja 1,0 Vastaanottohoitaja 1,0 YHTEENSÄ 214,75 214,75 217,75 218,75 226,25 228,75 231,50 238,50 0,00 3 Virka- / toiminimike Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Rehtorit 2,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Kansalaisopiston rehtori 0,5 0,3 0,3 0,3 0,5 0,5 1,0 1,0 1,0 Yhteiskoulun lehtorit 20,0 20,0 16,6 16,6 16,5 16,5 15,0 14,0 13,0 Tuntiopettajat (perusk./lukio) 5,0 6,0 4,0 4,0 5,0 5,0 7,0 7,0 9,2 Luokanopettajat 27,0 27,0 26,0 26,0 25,0 25,0 24,0 25,5 25,0 Erityisopettajat 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Erityisluokanopettajat 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Apulaiskanslisti (nimike muutettu) 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Toimistosihteeri ( alkaen) 4,0 4,0 4,0 Vahtimestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Koulunkäyntiav./kouluavustajia 4,0 5,0 6,0 9,0 11,0 12,0 10,0 11,0 11,0 Kehitysvammaohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Keittiöpäällikkö 3) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ravitsemistyöntekijä 3) 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 11,0 Lukion lehtorit 11,0 10,5 10,5 10,5 8,5 8,5 8,5 8,5 7,6 Tekstiili-/teknisten aineiden op. 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,2 0,2 0,2 Kirjastonjohtaja 1,0 1,0 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

24 Kirjastovirkailija 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Liikuntasihteeri (50%) (hall.teht. vap-aikasiht.) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Uinninvalvoja/ohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Nuorisosihteeri (hall.teht. vapaa-aikasiht. 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kulttuurisihteeri (hall.teht.vapaa-aikasiht.) 0,5 0,3 0,3 0,3 Vapaa-aikasihteeri 1,0 1,0 1,0 Nuoriso/vapaa-ajan ohjaaja (nimike muut.) 1,0 0,5 0,5 0,5 0,5 Iltapäiväkerhon ohjaaja 2,0 2,0 Nuorisotilanvalvoja 1,0 0,5 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Päiväkodin johtaja 1,0 Lastentarhanopettaja 1,0 Erityislastentarhanopettaja 1,0 Lastenhoitaja 5,0 Perhepäivähoidonohjaaja 1,0 Toimistosihteeri 0,5 Perhepäivähoitaja (kiint. 61) 36,0 Esiopettajat (peruskoulut) 2,0 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 2,5 Esiopettajat (päiväkoti) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 YHTEENSÄ 101,0 104,8 98,4 101,2 102,3 101,8 99,1 102,6 135,9 4 Virka- / toiminimike Tekninen ja ympäristötoimi LLKY = Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Päävast.alueen pääll. (50%) 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kunnaninsinööri (tekn.t.pääll. v alk.) 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,0 1,0 Maanrakennusmestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Talonrakennusmestari 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Siivoustyönohjaaja 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 1,0 Toimistosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 Kanslisti (nimike muut alkaen) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Laskentasihteeri 2,0 2,0 2,0 Siivoojat (nimike muutettu) 17,3 16,3 16,3 16,3 16,5 17,6 Laitoshuoltaja 17,6 17,4 17,0 Talonmiehet 4,5 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Kaukolämpölaitoksen hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ammattimies 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Vesilaitoksen hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Jätevesipuhdistamon hoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Varastomies 1,0 1,0 1,0 1,0

25 Tuntipalkkaiset 11,0 11,0 10,0 11,0 10,0 9,0 9,0 9,0 9,0 Palopäällikkö (v.2004 alusta E-P:n aluepel.) 1,0 1,0 1,0 Palotarkastaja " 1,0 1,0 1,0 Palomies 1,0 1,0 1,0 Ymp.toimen pääll./ymp.siht. 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ympäristösihteeri (60%) (palv. myyd. Jurvaan) 1,0 Eläinlääkäri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennustarkastaja (60 %) 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 Apulaiskanslisti (nimike muutettu) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Ruokapalvelupäällikkö 1,0 Ravitsemuspäällikkö 2,0 Ravitsemustyönjohtaja 1,0 Keittiöpäällikkö 1,0 Ravitsemistyöntekijä 21,5 TEKNINEN JA YMP.TOIMI YHTEENSÄ 49,3 49,4 48,4 46,4 45,6 43,7 42,7 42,5 68,1 5 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 399,55 403,15 399,15 384,95 392,15 392,25 390,30 400,20 221,50 Henkilöstön siirryttyä seutupalvelukseen 211,90 1) 2) Kunnansihteerin ja kunnankamreerin virat yhdistetty hallintojohtajan viraksi Maatalouslomitus siirtynyt vuoden 2004 alusta Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hoidettavaksi. 3) Siirtynyt teknisen toimen ruokapalveluihin 4) Siirtynyt sivistystoimen varhaiskasvatukseen 5) Palotoimi siirtynyt vuoden 2004 alusta Etelä-Pohjanmaan aluepelastuslaitoksen tehtäväksi Seinäjoen kaupungin hallinnoitavaksi. 6) 7) 8) 9) 10) 11) Terveystarkastajan palveluja ostetaan Jurvan kunnasta 3 työpäivää/viikko Toimistohenkilöstön virat muutettu toimiksi ja tehtävänimikkeet muutettu alkaen Tehtävänimike muutettu laitoshuoltajaksi Hallinnolliset tehtävät siirretty vapaa-aikasihteerille Vapaa-ajanohjaajan virka muutettu vapaa-aikasihteerin viraksi alkaen Kunnaninsinööri toimii teknisen- ja ympäristötoimen päällikkönä