TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

Transkriptio

1 - 1 - TEUVAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 Kvalt

2 - 1 - Teuvan kunnan henkilöstöraportti 2007 JOHDANTO HENKILÖSTÖ... 3 A. Määrä... 3 B. Rakenne... 4 Palvelussuhteiden laatu... 4 Ikärakenne... 5 C. Eläkkeelle siirtyminen... 5 D. Palvelussuhteiden kesto... 7 E. Rekrytointi TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMINEN TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI KUSTANNUKSET LIITTEET Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä...20 Kevan taulukot...23

3 - 2 - JOHDANTO Henkilöstöraportin tulisi olla kunnan henkilöstöjohtamisen keskeinen väline. Sen avulla kuvataan henkilöstöstrategian toteutumista sekä henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Raportista saadaan tietoa tulevan kauden suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi. Se on tarkoitettu luottamushenkilöiden, viranhaltijajohdon, lähiesimiesten ja koko henkilöstön käyttöön. Numerotiedot on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon ja palkkalaskennan Pegasostietojärjestelmistä. Sen lisäksi mukaan on liitetty Kevan (=Kunnallinen eläkelaitos) raportteja Teuvan kunnan henkilökunnan eläkkeelle jäämisestä. Koska Kevan taulukot kertovat asian hyvin, on joitakin eläkkeelle jäämistä kuvaavia omia taulukoita jätetty pois. Vakituisen henkilökunnan ikärakennetta on kuvattu hieman aikaisempia vuosia tarkemmin, koska raportin osoittamien tietojen valossa ikääntyminen tulisi ottaa enemmän huomioon työtehtäviä järjesteltäessä. Taulukko poissaolojen vertailusta on myös uusi. Tässä raportissa on myös joitakin tietoja henkilöstöjohtamisen tilasta kohdassa työhyvinvointi, taulukko kehityskeskustelut ja työpalaverit vuonna Myös työterveyshuollon tietoja on lisätty tähän raporttikokonaisuuteen. Tärkeämpää kuin yhden vuoden luvut ja tapahtumat, on niiden kehitys vuosien mittaan. Kehitystä onkin kuvattu useimmissa taulukoissa ja kaavioissa viiden vuoden ajalta. Raportointitavan muutoksesta tms. syystä johtuen joitakin lukuja on ollut saatavissa lyhyemmältä ajalta. Kokonaisuus on tähän mennessä elänyt vuosittain, mutta se noudattelee ja on aina noudatellut kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta. Kehitystä kuitenkin tarvitaan. Tähän henkilöstöraporttiin tullee jatkossa kytkentä tasapainotettuun BSC mittaristoon ja tuloksellisuuden arviointiin henkilöstöasioiden näkökulmasta. Henkilöstöraportin sisältämän tiedon analysointi, tulkinta ja ennen kaikkea hyödyntäminen jää sitä käyttävien tehtäväksi. Sen käyttöä ja sisältöä tulisi kuitenkin arvioida vuosittain. Ritva Alarotu, henkilöstösihteeri

4 HENKILÖSTÖ A. Määrä Vuonna 2007 vakinaisen henkilökunnan lukumäärä on 381. Henkilöstösuunnitelman mukaan vakituisten vakanssien lukumäärä 391,3, joten osa vakansseista on täytetty väliaikaisesti tai sillä ei ole hoitajaa lainkaan. Vakinaisen henkilökunnan määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 40 henkilöllä, koska sekä sivistystoimen että sosiaali- ja terveystoimen määräaikaisia vakansseja on vakinaistettu. Henkilökunnan määrästä vain 14 % on miehiä. Tasaisin tilanne on teknisessä toimessa, jossa naisten ja miesten osuus on suunnilleen yhtä suuri. Sosiaalitoimi on kaikkein naisvaltaisin, kun miesten osuus henkilökunnasta on vain neljä prosenttia. Hallinto- ja elinkeinotoimessa miehiä on noin kolmannes sekä sivistystoimessa noin yksi neljäsosa. Vakinaisessa henkilökunnassa miesten suhteellinen osuus on laskenut prosentilla, mutta lukumääräisesti miehiä on kolme enemmän, kuin edellisenä vuonna. Taulukko 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan vuonna 2007 Alue Naisia (%) Miehiä (%) YHT Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Tekninen ja ympäristötoimi 11 % Hallinto- ja elinkeinotoimi 4 % Sivistystoimi 23 % Sosiaali- ja terveystoimi 61 % Kaavio 1: Vakinaisen henkilöstön jakautuminen päävastuualueittain vuonna 2007

5 - 4 - Taulukko 2: Vakituisen henkilöstön määrä / 1000 asukasta Vuosi hlöä/1000 as , , B. Rakenne Palvelussuhteiden laatu Koko henkilökunnan lukumäärä oli yhteensä 561, joista miehiä 78 ja naisia 483. Palvelussuhteita voidaan kuvata myös niiden laadun mukaan seuraavasti: Henkilöitä vakinaisissa palvelussuhteissa oli 381 joista miehiä 55 naisia 326 joista osa-aikaeläkkeellä 7-5 naista - 2 miestä Osa-aikaisissa palvelussuhteissa 60 joista miehiä 3 naisia 57 Sivutoimisia 43 joista miehiä 19 naisia 24 Määräaikaisia palvelussuhteita 151 joista miehiä 22 naisia 129

6 - 5 - Ikärakenne Vakituisesta henkilökunnasta ikävuosien välille sijoittuu 63,6 %. Alle 35-vuotiaita oli vain 7 % ja yli 50-vuotiaita 50 %. Keski-ikä tarkasteluvuonna on 50 vuotta. Kun mukaan lasketaan määräaikainen henkilöstö, oli koko henkilökunnan keski-ikä 46,7. Päävastuualueittain tarkasteltuna vakituisen henkilökunnan keski-iät olivat seuraavat: Hallinto- ja elinkeinotoimi 48,9 naisten 49,6 miesten 48,3 Sosiaali- ja terveystoimi 48,2 naisten 46,1 miesten 50,4 Sivistystoimi 47,7 naisten 46,8 miesten 51,9 Tekninen ja ympäristötoimi 52,5 naisten 54,5 miesten 50,4 Koko kunta 49,7 naisten 47,4 miesten 50,8 Kaavio 2: Henkilöstö ikäluokittain Kaavio 3 kuvaa miesten ja naisten lukumääriä ikäryhmiin sijoitettuina. Taulusta voidaan päätellä, että naisista suurin osa sijoittuu ikäluokkiin 45-49, ja vuotta. Miehet sijoittuvat melko tasaisesti ikävuoden välille. Henkilöstö ikäluokittain alle alle Naisia Miehiä Naisia #VIITTAUS! Miehiä #VIITTAUS! #VIITTAUS! Kaavio 3: Henkilökunta iän mukaan jaettuna miehiin ja naisiin v C. Eläkkeelle siirtyminen Tarkasteltaessa henkilökunnan eläkkeelle jäämistä alla olevista taulukoista voidaan havaita, että vuonna 2007 eläkkeelle jäi 15 henkilöä ja 2008 on jäämässä kahdeksan henkilöä. Tulevaisuudessa vuosittain eläkkeelle jäävistä melkein poikkeuksetta suurin määrä on sosiaali- ja terveystoimesta/hoitoalalla. Vuonna 2007 jonkinasteiselle eläkkeelle jäi enemmän henkilökuntaa, kuin eläkeiän perusteella oli arvioitu. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 3 ja osa-aikaeläkkeelle 3.

7 - 6 - Taulukossa 3 on eritelty päävastuualueittain eläkeiän saavuttaminen Kunnallisen Eläkelaitoksen ilmoitusten mukaisina. Uusien eläkelakien perusteella henkilö voi jäädä eläkkeelle vuotiaana oman harkintansa mukaan. Henkilökohtaiset ratkaisut saattavat muuttaa eläke-ennustusta. Tärkeää kuitenkin olisi saada mahdollisimman moni jatkamaan työssä vielä 63 ikävuoden jälkeen. Taulukko 3: Eläkeiän saavuttaminen päävastuualueittain Yhteensä Hallinto- ja elinkeinotoimi Tekninen ja ympäristötoimi Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Yhteensä Taulukko 4: Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Eläkelajit Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Muilla perusteilla eläkkeelle siirtyneet tai kuntoutustuki Yhteensä Tarkempaa tietoa tulevaisuuden eläköitymisestä saa liitteenä olevista kahdesta Kuntien eläkevakuutuksen laatimasta tilastosta. Eläkkeelle jäämistä hyvin kuvaavat liitteenä olevat KEVAN taulukot, joissa on mukana arviot työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä sekä Valtion eläkelaitoksen vastaavat tiedot.. Liitteet: Keva; Kunta-alan eläkepoistuma; Teuvan kunta ja Teuvan kunta , suurimmat ammattiryhmät

8 D. Palvelussuhteiden kesto Taulukko 5 kuvaa palvelussuhteen kestoa Teuvan kunnassa. Tämä taulukko uudistetaan vuotta 2008 kuvaavassa raportissa. Taulukko 5: Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto omassa kunnassa v Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Alle 5 vuotta 5-9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yli 40 vuotta Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi YHTEENSÄ E. Rekrytointi Vuoden 2007 aikana solmittiin yli 1300 palvelussuhdetta, mikä on n. 100 enemmän kuin edellisenä vuonna. Päävastuualueittain jaoteltuina uudet työsuhteet jakautuvat seuraavasti: Taulukko 6: Uudet palvelussuhteet vuosina v v v v v kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Henkilöä kohden solmittiin 3,6 (edellisvuonna 2,7) uutta työsuhdetta vuodessa. Taulukko 7: Uudet, vakinaiset palvelussuhteet v Alue Uusi ulk. Uusi sis. Muu Yht. Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Muu= tehtävän muutos, nimikkeen muutos, tms.

9 - 8 - Taulukko 7: Vaihtuvuus 2007 päävastuualueittain Hallinto- ja elinkeinotoimi Uudet Päättyneet VAIHTUVUUS = uudet - päättyneet palvelussuhteet palvelus- palvelus- henkilöt suhteet henkilöt suhteet henkilöt Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Kaavio 4 kuvaa kesätyöntekijöiden lukumäärää kymmeneltä vuodelta. Viime vuosikymmenen loppupuolella kunnan omien kesätyöntekijöiden määrä laski liki sadasta alle neljäänkymmeneen Kaavio 4: Kesätyöntekijät Kesätyöntekijöiden palkkauskustannuksiin käytettiin yhteensä n euroa. 2. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi.

10 - 9 - Kaaviossa 5 on ilmoitettu tehty työpanos henkilötyövuotta kohti päävastuualueittain. Henkilötyövuodet ja tehty työaika päävastuualueittain vuonna HTV Tehty työaika Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Kaavio 5: Tehdyt työpäivät päävastuualueittain 2006 HTV = * täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely * osa-aikainen henkilö on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti * vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ on laskettu suhteessa koko vuoden työpäiviin Taulukko 9: Poissaolot työpäivinä vuonna 2007 Hallinto- ja elink.toimi. Sosiaali- ja terv.toimi Sivistystoimi Tekn. ja ymp.toimi Yhteensä Vuosilomat Sairaus Työtapaturmat Perhevapaat Lomautus Koulutus & oppisopimus Muu Yhteensä työpäiviä muu = 50- ja 60-vuotispäivä, julkinen tehtävä, osa-aikalisä, toisen viran hoito sekä omassa kunnassa että ulkopuolella, vuorotteluvapaa, yksityisasia, ylityövapaa, jne.

11 Taulukko 10: Poissaolot päävastuualueittain poissaolotyypeittäin 2007 kalenteripäivinä Alue vuosiloma sair. työtapat. perhevapaa lomautus koul. muu yht.- % kaik. poissaoloista Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä työpv Taulukko 11: Poissaolojen vertailua (kalenteripäivinä) vuosina Erotus Vuosilomat Sairaus Työtapaturmat ei raportoitu Perhevapaat Lomautus Koulutus Muu Yhteensä kalenteripv Kaikki poissaolot vastaavat 93,69 henkilötyövuotta. Positiivista on, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet 1711 kalenteripäivää, joka vastaa n. seitsemää henkilötyövuotta. Taulukossa 12 on lisä- ja ylitöiden määrä työpäiviksi muutettuna päävastuualueittain. Tarkasteltaessa lisä- ja ylitöiden kokonaismääriä voidaan havaita, että ylitöitä on tehty melkein neljän (4) henkilön työvuoden (251 työpäivää/vuosi) verran. Määrällisesti eniten ylitöitä on tehty sosiaali- ja terveystoimessa. Seuraavaksi eniten teknisessä- ja ympäristötoimessa, jossa henkilökunnan lukumäärään nähden kuitenkin suhteellisen vähän. Teknisessä ja ympäristötoimessa ylitöiden määrä vakinaista henkilöä kohden on 6 työpäivää sekä sosiaali- ja terveystoimessa 3,4 työpäivää. Osa ylitöistä johtuu hälytysluonteisista tehtävistä (esim. vesilaitos, kaukolämpölaitos) sekä talonmiesten viikonlopputöistä. Sosiaali- ja terveystoimen vakituinen henkilökunta on joustanut lomittamalla sairaslomia omaa työvuoroaan jatkamalla. Tästä on tullut jonkin verran ylityötä.

12 Taulukko 12: Lisä- ja ylityöpäivät vuosina Alue Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä työpv OSAAMINEN Teuvan kunnassa ammatin vaatima peruskoulutus on hyvällä tasolla. Suurin osa henkilökunnasta on suorittanut joko keskiasteen ammatillisen tutkinnon taikka korkeakoulututkinnon. Jonkin verran on yleissivistävän koulutuksen saanutta ilman ammattitutkintoa olevaa henkilökuntaa. Eniten sitä on teknisessä ja ympäristötoimessa. Tässä kohtaa raportti saattaa antaa virheellisen kuvan, koska kaikki eivät ole välttämättä toimittaneet palkanlaskentaan opintotodistuksiaan. Niissäkin ammateissa, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu koulutusta, henkilökunta on työskennellyt pitkään ja saavuttanut tätä kautta ammatin vaatimat tiedot ja taidot. Ammattikoulutuksen lisäksi työnantajan järjestämä koulutus on ollut omiaan lisäämään ammatin hallintaa. Taulukko 13: Koulutustasot 2007, koko kunta Koulutustaso Yhteensä henkilöä % vakituisista henkilöistä Miehiä yhteensä % miehistä Naisia yhteensä % naisista Yleissivistävä koulutus / ei ammattikoulussa % % % Keskiaste % % % Alempi korkea-aste % % 28 9 % Ylempi korkea-aste % % 27 8 % Tutkijakoulutus 2 1 % 1 2 % 1 0 Yhteensä % % %

13 Taulukko 14: Koulutuspäivät työpäivänä vuosina (tehtävän edellyttämä) Alue Työpäiviä 2003 Työpäiviä 2004 Työpäiviä 2005 Työpäiviä 2006 Työpäiviä 2007 Hallinto- ja elinkeinotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Yhteensä Taulukkojen 11 ja 14 koulutuspäivien lukumäärä eroaa toisistaan, koska taulukossa 14 on mukana opettajien VESO -päivät, jotka eivät aiheuta poissaoloja. Koulutuspäivät ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 150 työpäivällä. Taulukossa 15 on kuvattu koulutusmäärärahojen käyttöä prosentteina palkoista. Koulutukseen käytetty yli enemmän kuin edellisenä vuotena, vaikka koulutuspäiviä on ollut yli sata päivää vähemmän. Koulutusta on järjestetty edelleen oman kunnan sisällä, seutukunnallisesti sekä maakunnallisesti. Taulukko 15: Koulutusmäärärahojen käyttö vuonna euroa/ v % päävastuual. palkoista euroa/ v % päävastuual. palkoista euroa/ v % päävastuual. palkoista euroa/ v % päävastuual palkoista Hallinto- ja elinkeinotoimi , , , ,0 Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi , , , , , , , , , , , ,3 Yhteensä , , , ,6 Henkilöstöstrategiassa hyväksytyn näkökulman, osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työnkierron suunnittelu ja toteutus Sekä koulutuspäivien määrää että koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrää voidaan arvioida osaamisen varmistamisen näkökulmasta. Onko strategian päämäärä toteutunut ja päästäänkö tältä osin yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin tai toimitaanko käytännössä henkilöstöstrategian mukaisesti.

14 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot (sisältäen työtapaturmat) olivat tarkasteluvuonna vähentyneet 1480 kalenteripäivää, mikä vastaa noin neljää henkilöä. Kaavio 6: Sairaspoissaolot kalenteripäivinä poissaolopäivät kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv Hall.- ja elinkeino Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekn. ja ympäristö Yhteensä päävastuualueet Taulukko 16. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä kal.pv 2006 kal.pv 2007 kal.pv. % sairaslomapäivistä 2007 % kaikista poissaoloista 2007 Hallinto- ja elinkeinotoimi ,7 0,3 Sosiaali- ja terveystoimi ,6 12,4 Sivistystoimi ,2 2,2 Tekninen ja ympäristötoimi ,5 1,9 Yhteensä % 16,8 % Sairauspoissaoloja on kertynyt 11,6 työpäivää ja 15,3 kalenteripäivää jokaista vakinaista henkilöä kohden. Poissaoloprosentti työpäivistä laskettuna vakinaisia henkilöitä kohden on 4,6 ja kalenteripäivistä laskettuna 6,1.

15 Työhyvinvointi Kuntatyö kunnossa -projekti päättyi vuoden 2005 lopussa ja loppuraportti tehtiin toukosuussa 2006 samoin kysymyksin kuin alkukartoituskin. Työhyvinvointiprojektin loppuraportin suositukset ja vuonna 2007 tehdyt toimenpiteet Toimenpide-ehdotukset parantamista vaativissa asioissa: Lähes neljäsosalla on työkokouksia harvemmin kuin kerran kuussa. Niiden kehittämiseen tulisi vielä kiinnittää huomiota. Esimiestoiminnan kehittämiseen tulisi edelleenkin jatkossa panostaa. Toimenpidesuosituksena on pari kertaa vuodessa tapahtuvat esimiestyön kehittämispäivät, johon kaikki Teuvan kunnan esimiehet osallistuvat ja joiden sisällöt koostuvat lyhyistä luennoista, ryhmä- ja yhteiskeskusteluista ja johtamistyön käytännön soveltamisesta Teuvan kunnan toimintaan. Palautteen antamista ja vastaanottamista tulisi kehittää Pitkäaikaista kuormitusta tulisi edelleen vähentää. Yksilöllisillä, suunnatuilla terveystarkastuksilla ja niihin kytketyillä toimenpiteillä on kuormittuneiden henkilöiden määrää edelleen mahdollista vähentää. Työn ja työyksikön tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvää keskustelua sekä esimiesten antamaa tukea voisi lisätä Kiireen hallintaan tulisi entisestään kiinnittää huomiota Keskustelevamman työkulttuurin luominen parantaisi hyvinvointia Yhteisötyönohjausta suositeltiin käytettäväksi ongelmallisimmissa työyhteisöissä sekä sosiaalityöntekijöiden työohjaus olisi välttämätön Työn ja työyhteisön kehittäminen pitäisi aina olla osa hyvin toimivan työyhteisön työtä. Sitä on tarpeen kuitenkin ohjata ja koordinoida. Miten toimenpide-ehdotuksiin on reagoitu vuonna 2007? Henkilöstöstrategian mukaan kehittämispäivien vastuu on kunkin työyhteisön esimiehellä. Kehittämisen suunnittelun toteutumista seurataan kuukausittain työyhteisöpalavereissa, mikä edellyttää, että tällaisia palavereja pidetään. Henkilöstöstrategian mukaan johtoryhmällä on vastuu kehityskeskustelujen vakiinnuttamisesta. Kehityskeskusteluissa voidaan myös antaa ja vastaanottaa molemminpuolista palautetta. Kun tarkastellaan kehityskeskustelujen lukumäärää, voidaan päätellä, että henkilökunnasta vain 71 % saa ja antaa palautetta ainakin kerran vuodessa, mutta vastaavasti 29 %:n palautteen saamisesta ja antamisesta ei ole tietoa.

16 Taulukko 17: Kehityskeskustelut ja työpalaverit vuonna 2007 Alue Vakituisia henkilöitä Kehityskeskustelujen lukumäärä Kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö % Työpisteitten/esimiesten lukumäärä Työpalaverien lukumäärä Kehittämistilaisuuksien lukumäärä Hallinto- ja elinkeinotoimi % 5/ Sosiaali- ja terveystoimi % 32/ ,5 Sivistystoimi % 16/ Tekninen ja ympäristötoimi % 10/ Yhteensä % 63/ ,5 Henkilöstöstrategian näkökulmat työhyvinvoinnin osatekijöinä 1. Johtamisen kehittäminen, jonka tavoitteena puolestaan ovat: - tiedottamisen parantaminen - kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen ja kehittäminen - esimiesten välisen yhteistyön lisääminen. Johtoryhmän muistiot julkaistaan edelleen intranetissä. Kehityskeskustelut ovat vakiintuneet johtamisen välineenä. Esimiehet käyvät kerran vuodessa kehityskeskustelut työntekijöittensä kanssa siten, että tarkasteluvuotena 71 % henkilökunnasta on kehityskeskustelujen piirissä. Myös työpistekohtaisia kehittämispäiviä on jonkin verran järjestetty, kuitenkin alle yksi tilaisuus/työpiste. Vuonna 2006 aloitettu johtamisen kehittäminen jatkui esimiesten valmentamisella. Edellisen lisäksi esimiehille järjestettiin toimintatapojen uudistamiseen johtavaa atk-koulutusta sisäisesti siten, että vahvistettiin edelleen Web-osaamista (mm. vuosilomat) sekä aloitettiin matkojenhallintaohjelman (Populus) käyttöönotto sisäisen koulutuksen avulla. 2. Osaamisen varmistamisen osatavoitteita ovat: - koulutuksen kehittäminen - työyhteisön suunnitelmallinen kehittäminen - työnkierron suunnittelu ja toteutus Koulutusta järjestettiin pääasiassa sisäisesti ja seutukunnallisesti. Koulutuspäivistä on lisää tietoa taulukoissa. Tarkistettiin vielä omaehtoisen kouluttautumisen tukemisen säännöt.

17 Työnkiertoa on sosiaali- ja terveystoimessa käytetty jonkin verran. Varsinaista suunnitelmaa ei ole vielä tehty. 3. Toimintatapojen uudistaminen, osatavoitteet ovat: - osallistumisen, oma-aloitteisuuden ja yhteistyöhalukkuuden lisääntyminen, - tasapuolinen palkitseminen, - ilmapiirin luominen, jossa mielipiteitä kunnioitetaan sekä - ikäjohtamisen kehittäminen. Jotta toimintatavat muuttuisivat, tulee niitä tarkastella kriittisesti ja vastuu on jokaisella itsellään sekä työpisteiden esimiehillä. Toimintatapoja on tarkasteltu ainakin henkilöstöhallinnon prosesseissa ja siinä yhteydessä sovittu yhteisistä pelisäännöistä, kun sähköiset henkilöstöhallinnon lomakkeet on otettu käyttöön. Pelisäännöistä sopiminen jatkuu edelleen. Jos työpalavereissa ja kehittämistilaisuuksissa annetaan tietoa työn ja työyksikön tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyvästä keskustelusta, voidaan taulukosta 17 päätellä, että tällaisia työpalavereja järjestettiin vain 60 % verrattuna siihen, että niitä olisi järjestetty kerran kuukaudessa/työpiste. Mauno Niskasen ehdotus: keskustelevamman työkulttuurin luominen parantaisi hyvinvointia, ei näin ollen voi toteutua. Kehittämistilaisuuksia ei järjestetty edes yhtä/työpiste/vuosi, kun Niskasen mukaan työyhteisön kehittäminen pitäisi aina olla osa hyvin toimivan työyhteisön työtä. Tasapuolisen palkitsemisen ohjeet on vahvistettu. Ikäjohtamiseen liittyvää koulutusta on järjestetty vuonna 2006, mutta pelisäännöistä ei ole vielä sovittu. 4. Hyvinvoinnin edistäminen, tavoitteet ovat - työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus - TYKY -toiminta - työturvallisuus ja työterveys Työn sisällön mielekkyys ja tasapuolisuus -vaatimukset jäävät esimiesten ja työyhteisöjen vastuulle. Näkökulma tulee vastaisuudessa esimiesvalmennuksessa käsiteltäväksi ja ohjeistettavaksi. Työterveyshuollon toimenpiteitä 2007 Kuntoremonttikurssille osallistui 8 henkilöä ja terveystreffeille 12. Tyky -toimintaa on ollut suunnitelman mukaisesti. Työpaikkakäynteihin ja työterveystarkastuksiin on pystytty panostamaan aikaisempaa enemmän johtuen toisen työterveyshoitajan palkkaamisesta. Fysioterapeutti on ollut aikaisempaa enemmän työpaikkakäynneillä, jolloin työergonomiaankin on panostettu enemmän.

18 Taulukko 18: Työterveyshuollon toimenpiteitä 2007 Lääkärit Työterveyshoitajat Fysioterapeutit Psykologi Muut Yhteensä Terveystarkastukset Työpaikkakäynnit Muut terveydenhoitokäynnit Sairaanhoitokäynnit Yhteensä Hyväksytyn liikuntasuunnitelman mukaiset ryhmät ovat kokoontuneet sallitun määrän. Liikuntailtapäiviä on järjestetty. Uimahallia on käytetty yhtensä 1078 kertaa ja kuntosalia 260 kertaa, mikä on yli 100 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. 5. KUSTANNUKSET Kustannusluvut on kerätty suoraan tilinpäätöstiedoista. Palkkakustannukset sisältävät säännöllisen ansion, lisä- ja ylityökorvaukset, lomakorvaukset, palkallisen poissaoloajan sekä muut tehtyyn työhön liittyvät kustannukset. Henkilösivukulut ovat palkkoihin liittyviä sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia. Koulutuskustannukset sisältävät kurssimaksun ja sisäisen koulutuksen luennointipalkkiot. Koulutuksesta aiheutuvat matka- ja majoituskulut kirjataan matkustus- ja majoituspalveluihin. Taulukko 19: Henkilöstökustannukset vuosilta päävastuualueittain Hallinto- ja elinkeinotoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT:

19 Sosiaali- ja terveystoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Sivistystoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Tekninen ja ympäristötoimi Palkat Henk.sivukulut Koulutus Työterveyshuolto Kuntatyö kuntoon YHT: Poissaolot ovat merkittävä kustannuserä tarkasteltaessa palkka- ja henkilöstökustannuksia. Taulukko 19: Poissaolojen palkkakustannukset päävastuualueittain syyn mukaan v (1000 e) Hallinto- ja elinkeino Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekninen ja ympäristö Yhteensä Sairauslomat ja työtapat Perhepoliittiset vapaat Koulutus Vuosilomat Muut vapaat YHTEENSÄ Kustannuksiin voidaan vielä lisätä n. 30 % henkilösivukuluja.

20 Poissaolojoen kustannuksia voidaan tarkastella myös sijaisille maksettujen palkkojen avulla. Taulukossa 20 palkkakulut on eritelty päävastuualueittain. Taulukko 20: Sijaisten palkka päävastuualueittain (1000 e) Alue Hallinto- ja elinkeino Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekninen ja ympäristö YHTEENSÄ Henkilösivukulut lisäävät palkkauskustannuksia vielä n. 30 % edellisestä. Sijaisille maksettujen palkkojen määrä on lisääntynyt euroa vuodesta 2006 vuoteen 2007 ja melkein kaksinkertaistuneet vuoteen 2004 verrattuna. LIITTEET: Selvitys henkilöstömäärän kehityksestä Kevan taulukot

21 SELVITYS HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ Virat ja toimet päävastuualueittain Virka- / toiminimike Hallinto- ja elinkeinotoimi Kunnanjohtaja Kunnankamreeri Kunnansihteeri 1) 1 1 0,6 0,6 0,6 0,6 Henkilöstösihteeri Tietotekniikkapäällikkö 1 Verkkotukihenkilö Maaseutuasiamies Johtoryhmän sihteeri 1 1 Pääkirjanpitäjä Kirjanpitäjä Palkanlaskija 7) Palkkasihteeri 3 2 Keskusarkistonhoitaja 7) 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kanslisti/keskuksen hoitaja 7) Apulaiskanslisti 7) 3 4 3,5 3,1 2,5 2,5 2,5 2,5 Konekirjoittaja 7) Apulaiskansl./konekirjoittaja 7) Kanslisti 7) Reskontranhoitaja 1 1 Toimistosihteeri 5 4,6 Johtava maatalouslomittaja 2) 0,85 0, Maatalouslomittajat (6 os.aik.) 2) 15,7 14,4 13, YHTEENSÄ 38,55 35,55 34,5 34,2 34,6 18, ,6 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalijohtaja Johtava lääkäri Apulaiskamreeri Hoitotyön johtaja Terveyskeskuslääkäri Palkanlaskija Apulaiskanslisti 7) Sosiaalityöntekijä Kanslisti 7) Etuuskäsittelijä 1 1 Laskentasihteeri 1 1 Toimistosihteeri 5 5 Terveyskeskusavustaja Sairaanhoitaja , Hammaslääkäri 4 4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3 Hammashoitaja Hammashuollon vast.ottoavust Suuhygienisti 1 Terveydenhoitaja Erikoissairaanhoitaja Kotipalveluohjaaja Kotipalveluauton kuljettaja Kodinhoitaja , Kotiavustaja Perushoitaja 22,5 21,5 21,5 21,5 20,5 20, Psykologi (60 %) 3) Huoltomies Päiväkodin johtaja 53% 4) Lastentarhanopettaja 53% 4) Lastenhoitaja 3x53% 4) Keittäjä-emäntä Keittiöapulainen-siivoja Perhepäivähoidonohjaaja Toimistovirkailija 7) Perhepäivähoitaja (kiint. 61) ,5 36

22 Virka- / toiminimike Laitosapulainen Keittäjä Osastonhoitaja Kuntohoitaja ,5 1,5 1,5 Yövalvoja Sairaala-apulainen 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10,75 10, Ravitsemispäällikkö Ravitsemistyönjohtaja Ravitsemistyöntekijä ,5 10,5 10,5 Laboratorionhoitaja Röntgenhoitaja Lääkintävoimistelija Apteekkitavarainhoitaja (60%) 3) Välinehuoltaja Yleinen oikeusavustaja Mielenterveyshoitaja Hoitoapulainen Keh.vamm.huol. osastonhoitaja Keh.vamm.huol. ohjaaja Kehitysvammahoitaja Hoitoapulainen Laitoshuoltaja Lähihoitaja 4 4 8, ,5 34,5 Palveluohjaaja 1 Vastaanottohoitaja 1 YHTEENSÄ 203,25 215,25 214,75 214,75 217,75 218,75 226,25 228,75 231,5 238,5 Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja 1 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Rehtorit 2,5 2,5 2,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Kansalaisopiston rehtori 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 0,3 0,5 0,5 1 1 Yhteiskoulun lehtorit ,6 16,6 16,5 16, Tuntiopettajat (perusk./lukio) Luokanopettajat ,5 Erityisopettajat Erityisluokanopettajat Palkanlaskija Apulaiskanslisti 7) Toimistosihteeri 4 4 Vahtimestari 1 0, Koulunkäyntiav./kouluavustajia Kehitysvammaohjaaja Emäntä-siivooja 3 Emäntä 4 Keittiöpäällikkö Ravitsemistyöntekijä Keittäjä 4 Lukion lehtorit ,5 10,5 10,5 8,5 8,5 8,5 8,5 Tekstiili-/teknisten aineiden op. 1 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,2 0,2 Kirjastonjohtaja ,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Kirjastonhoitaja Kirjastovirkailija Liikuntasihteeri (50%) 9) 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Uinninvalvoja/ohjaaja Nuorisosihteeri 9) 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kulttuurisihteeri 9) 0,5 0,3 0,3 0,3 Vapaa-aikasihteeri 10) 1 1 Nuoriso/vapaa-ajan ohjaaja ,5 0,5 0,5 0,5 Iltapäiväkerhon ohjaaja 2 Nuorisotilanvalvoja 0, ,5 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Esiopettajat (peruskoulut) Esiopettajat (päiväkoti) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 YHTEENSÄ 105,8 99,5 101,0 104,8 98,4 101,2 102,3 101,8 99,1 102,6

23 1 Virka- / toiminimike Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen toimi Päävast.alueen pääll. (50%) 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kunnaninsinööri 11) 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1 Maanrakennusmestari Talonrakennusmestari LVI-teknikko 1 1 Siivoustyönohjaaja 1 1 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Toimistosihteeri Kanslisti 7) Laskentasihteeri 2 2 Erikoisammattimies 1 Siivoojat 8) 18 17,1 17,3 16,3 16,3 16,3 16,5 17,6 Laitoshuoltaja 17,6 17,4 Talonmiehet 5 4,5 4, Kaukolämpölaitoksen hoitaja Laitosmies Ammattimies Vesilaitoksen hoitaja Jätevesipuhdistamon hoitaja Varastomies Tuntipalkkaiset Palopäällikkö 5) Palotarkastaja 5) Palomies 5) Yhteensä 52 48,5 45,7 45,9 44,9 42,9 42,1 40,2 40,2 40 Ympäristötoimi Ymp.t. pääll./ymp.siht. (60 %) 11) Ympäristösihteeri (60%) 3) 1 Eläinlääkäri Terveystarkastaja (60%) 6) Rakennustarkastaja (50 %) 1 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Apulaiskanslisti 7) Toimistosihteeri 1 1 Yhteensä 4 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 TEKNINEN JA YMP.TOIMI YHTEENSÄ 56 52,1 49,3 49,4 48,4 46,4 45,6 43,7 43,7 43,5 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 403,6 402,4 399,55 403,05 399,15 384,95 391,15 392,25 391,3 400,2 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) Kunnansihteerin viran täyttäminen/täyttämättä jättäminen selvitetään myöhemmin. Maatalouslomitus siirtynyt vuoden 2004 alusta Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hoidettavaksi. Psykologin, apteekkitavarainhoitajan ja ympäristösihteerin palveluja myydään Jurvan kunnalle 2 työpäivää/viikko Yhteensä 5 henkilön työpanostuksesta 53 % kuuluu päiväkodille ja 47 % esiopetukseen Palotoimi siirtynyt vuoden 2004 alusta Etelä-Pohjanmaan aluepelastuslaitoksen tehtäväksi Seinäjoen kaupungin hallinnoitavaksi. Terveystarkastajan palveluja ostetaan Jurvan kunnasta 3 työpäivää/viikko Toimistohenkilöstön virat muutettu toimiksi ja tehtävänimikkeet muutettu alkaen Tehtävänimike muutettu laitoshuoltajaksi Hallinnolliset tehtävät siirretty vapaa-aikasihteerille Vapaa-ajanohjaajan virka muutettu vapaa-aikasihteerin viraksi alkaen Kunnaninsinööri toimii teknisen- ja ympäristötoimen päällikkönä F:\DATA\ASHAK\VUOSI08\HES\HENKTP\HENKTP07.DOC RA ra rl