TEOLLISUUS-TILASTOA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA. 6. V U O D E L T A 899. Jälkim m äinen osa. T e h t a i t a j a K ä s i t y ö l a i t o k s i a H E L S I N G I S S Ä, S U O M A L. K I R J A L L I S. S E U R A N K I R J A P A I N O N O S A K E Y H T I Ö, 902.

2 S is ä lly s. Siv. J o h d a tu s... I. I. Y lein en katsahdus Tehdas-ja K äsityöteollisuuteen Suomessa II. jokaisessa Suomen läänissä 5. III. Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa.. 6. IV. Suomen kihlakunnissa 8. V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja K äsityöteollisuuteen 899. V I. L u e tte lo 899 vuoden kuluessa perustetuista teollisu u sla ito k sista V II. H öyryk on eitten luku ja niiden voim a, ryh m itettyinä joka lä ä n ille V III. eri teollisuuksille.... IX. Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää maamme k a u p u n g e is s a...6. X. Taulu, osoittava ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää maamme k ih la k u n n is s a...8. X I. L y h y t kertomus vuoden 899 kuluessa sattuneista t a p a t u r m is t a...9. X II. L y h y t kertomus Suomen eri teollisuuslaitoksissa v. 899 olleista apukassoista y. m.. 27.

3 S a m o in kuin edellisinäkin vuosina, aina vuodesta 894, on teollisuus Suomessa myöskin v. 899 ollut voimakkaasti nousevassa kukoistuksessa. Valmistusarvon enentyminen edelliseen vuoteen verraten ei kuitenkaan enää ollut niin suuri kuin sitä edellisinä vuosina; sitävastoin oli työntekijäin lukumäärä sekä tehtaitten ja verstaitten lukumäärä (lisääntynyt 250:llä) suurempi kuin milloinkaan ennen absoluuttisesti otettuna, vaikka työväestön relatiivinen lisääntyminen oli ollut suurempi v. 898 ja tehtaitten ja verstaitten relatiivinen lisääntyminen suurempi v Tämä näkyy seuraavasta taulusta: Vuonna. Työpalkkain lukum. Lisäys tahi vähen. /0:ssa edell. vuoden lukumäär. Työntekijäin lukum. I Lisäys tahi jvähen. /o:ssa [edell. vuoden lukumäär. Tuotannon bruttoarvo Lisäys tahi ivähen. /0:ssa edell. vuoden! lukumäär ,26 _ 48,202 36,825, , ,t 49, ,6 43,522, , , ,6 47,250 4,5 39,388,324 3, ,580 0,8 46,085-2,5 36,973, , ,4 47, ,7 47,083, , ,02 + 3,2 53,85 +,3 62,499, , , ,7 59,82 +,3 87,457, , ,65 + M 64, ,7 24,298, , ,33 + 2,7 73, ;s 239,028,35 +, ,58 + 3,9 83, ,5 258,572, ,3 Jos tarkastaa v. 899 tapahtunutta lisääntymistä erittäin kaupungeissa ja maaseudulla, huomaa ILsta taulusta, että työpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt kaupungeissa,56 /o:lla v:teen 898 verraten, niiden valmistusarvo 7,8 % ja niiden työntekijälukumäärä 8,tl %, maaseudun työpaikkalukumäärän kasvaessa 6,2 % ;Ha! niiden valmistusarvon 8,6 8 % :lla ja niiden työntekijälukumäärän 8, 6 %.lla. Molemmissa tapauksissa on työntekijälukumäärän ja tuotantoarvon enentyminen ollut suurempi kuin työpaikkojen (tehtaitten ja verstaitten) lisääntyminen, mutta verrattoman suuremmassa määrässä kuin maaseudulla on tämä erilaisuus silmiinpistävä kaupungeissa, joissa työpaikkojen lukumäärän lisääntyminen selvästi ei ole kulkenut rinnakkain kaupunkien samanaikuisen väenlisääntymisen kanssa ja siten relatiivisesti vähentynyt, kun taas valmistusarvon kasvaminen on melkoinen ja työntekijäin luku

4 II määrän lisääntyminen näkyy olleen suurenmoinen. Tämä seikka viittaa siihen, että tänä vuonna pääasiallisesti suurteollisuus, eikä käsityölaitokset, olisi vaurastunut kaupungeissa, ja samaa saattaa jossakin määrin sanoa maaseudusta. Saman tuloksen saa, jos vertaa V IL n taulun (höyrykoneiden ja hevosvoimien) loppusummia vastaaviin edellisiltä vuosilta. Tässä on lisääntyminen erittäin suuri; höyrykoneiden lukumäärä kaupungeissa nousi 35:stä 347:ään ja hevosvoimain 0,678:sta 3,700:aan, siis edelliset 0,6 %, jälkimäiset 28,30 % ; maaseudulla lisääntyi höyrykoneitten lukumäärä 502:sta 567:ään eli 2,95 % sekä hevosvoimain 3,964:stä I6,325:een eli 6,9 %. Koneiden lukumäärän lisääntyminen on siten ollut maaseudulla vielä suurempi kuin kaupungeissa, mutta sitävastoin on hevosvoimain lukumäärä lisääntynyt kaupungeissa paljon enemmän ja siis näihin hankitut koneet keskimäärin olleet paljon voimakkaammat kuin uudet maaseudulla. Jos verrataan kunkin läänin tuotantoarvot vastaaviin v. 898, saadaan seuraava taulu : Lääni. Tuotannon bruttoarvo v Tuotannon bruttoarvo v Lisäys tahi vähennys edell. vuoden arvosta. Lisäys tahi vähennys /0:ssa edell. v:n arvosta. Uudenmaan... Turun ja Porin... H ä m e en... W iip u r in... M ikkelin... K u op ion... W a a s a n... O u lu n... 5,757,30 42,6,703 47,809,947 43,006,788 5,468,25 9,237,54 25,45,86 4,486,805 56,036,628 42,658,946 50,22,325 46,934,259 4,88,66 9,569,428 3,046,678 7,233,060 - f 4,279,498 - f 542, ,402, ,927,47 587, , ,90,492 -j- 2,746, ,27 + UM + 5,02 -j- 9,3 0,7 -j- 3, ,7 -j- 8,96 Summa 239,028,35 258,572, ,544,75 + 8,8 K un edellisenä vuonna Mikkelin läänillä oli kaikkein suurin en en tyrnin en, 27,5 %, on tämä lääni nyt ainoa missä valmistusarvo on vähentynyt; edistyminen teollisuuden alalla näyttää siis tässä läänissä aikaisimmin saavuttaneen huippunsa. Alkavan taantumisen lähestymistä ennustaa myöskin Turun ja Porin läänin alhainen enentymisnumero, joka edellisenä vuonna 3,9 % :in lisääntymisprosentilla oli kolmas läänien joukossa, mutta jolla nyt on lisääntymisnumerona vain,29 %. Kuopion läänin on laita sama, jos kohta ei niin huomattavassa määrässä, sen lisääntymisprosentti kun edellisenä vuonna oli 3,7 /0, nyt 3,5 %. Hämeenlinnan ja vielä enemmän Uudenmaan ja W iipu rin lääneillä on joltinenkin valmistusarvon enentyminen, joka kuitenkin kaikissa näissä kolmessa läänissä on alempi kuin edellisenä vuonna. A ivan toisin on W aasan ja Oulun läänien laita; näissä on teollisuustoiminnan nouseminen enentynyt valtaavasti v. 899 ja luultavasti silloin saavuttanut huippunsa; niinpä on W aasan läänin valmistusarvon enentymisnumero 23,47 %, sen ollessa 6, % edellisenä vuonna; enentymisnumero Oulun läänissä on 8,96 /o> edellisenä vuonna 8,6 % Kaikista maamme kaupungeista oli Nikolainkaupungilla suurin absoluuttinen valmistusarvon enentyminen, nimittäin 3,58,303 m:kaa, ollen kokonaista 40,l %

5 III aikaisemmasta valmistusarvosta sekä 8,3 % koko maan tuotantoarvon lisääntymis- määrästä. Senjälkeen tulee Helsinki 2,887,384 m:kan enentymisellä eli 8,07 % edellisestä valmistusarvosta sekä 4,8 /0:lla koko maan tuotantoarvon lisääntymis- määrästä. Helsingille ja Nikolainkaupungille tulee siis yhteensä melkein kolmasosa koko teollisuustuotannon lisääntymisestä. Kolmas kaupunki järjestyksessä oli Pietarsaari,294,469 m:kan eli 28,9 % :n enentymisellä edellisen vuoden arvosta, neljäs Tampere,70,557 nukan eli 4,8 % :n lisääntymismäärällä, viides Kuopio erittäin huomiota ansaitsevalla 974,74 nukan lisääntymismäärällä, ollen tämä koko 3,0 /o aikaisemmasta valmistusmäärästä. Yhteensä on 2 kaupungin ja 2 kauppalan valmistusarvo kasvanut sekä 6 kaupungin ja 2 kauppalan vähentynyt. T ärkein niistä kaupungeista, joissa se on vähentynyt, on Turku, missä vähentyminen oli 99,95 m:kaa eli 4,9 /0. 8:ssa kaupungissa on valmistusarvo kasvanut enem- mällä kuin 25 % :lla (nämä ovat Uusikaupunki, Naantali, Lappeenranta, Kuopio, Nikolainkaupunki, Pietarsaari, Raahe ja Kemi). Tuomiokunnista on Lappveden tuomiokunnalla suurin valmistusarvon lisääntyminen, ollen,64,03 m:kaa eli 25,3 % 898 vuoden arvosta. Senjälkeen tulee Äyräpään tuomiokunta 963,582 nukalla ja 39 % :lla sekä Sortavalan tuomiokunta 863,90 nukan enentymisellä, tehden kokonaista 5,3 /0 edellisen vuoden lisääntymisestä. Tuntuva oli enentyminen myöskin Laukaan tuomiokunnassa (806,589 m:kaa ja 29,3 /o), Pernajan tuomiokunnassa (730,362 m:kaa ja 33,9 % ), Kem in tuomiokunnassa (729,662 nukaa ja 2,8 % ) sekä Käkisalmen tuomiokunnassa, jossa erittäin on huomioonotettava suuri relatiivinen enentyminen, joka on 27,5 %, absoluuttisen enentymisen tehdessä 707,489 m:kaa. Valmistusarvon enentyminen on tapahtunut yhteensä 32:ssa maamme tuomiokunnassa ja 9:ssä näistä noussut yli puolen miljoonan nukan, jotavastoin valmistusarvo on alentunut 9:ssa tuomiokunnassa. E ri teollisuusryhmiä koskevat muutokset nähdään seuraavasta taulusta: Työntekijäin luku Tuotannon bruttoarvo Smk. Teollisuusryhmä %: ssa. vähennys Lisäys tahi Lisäys tahi vähennys /0:ssa. IV. V. VI. V II. V III. IX. X. X I. X II. X III. Kiviteollisuus... Kemiallinen teollisuus.. N ah kateollisu u s... T extiiliteollisu u s... P a p eriteo llisu u s... Puutyöteollisuus... Rakennusteollisuus... Ravinto- ja nautintoaineteollisuus... Vaatetusteollisuus... Kuvaava teollisuus ,234 3,43 9,677 6,254 22, ,099 5,90 2,048 8,424 2,237 3,569,047 7,73 23,704 9,46 0,788 5,7 2,35 + 9,4 + 0, ,2 + 4,7 + 5,2 + 00,3 + 6, ,36 + 3,805,600 7,643,943 5,974,67 33,47,45 22,230,47 7,26,455 8,469,95 54,06,94 9,464,02 5,059,270,783,207 8,23,468 6,074,692 33,777,562 25,427,920 74,85,888 6,847,728 65,950,705 9,995,479 5,685,84 0,9 -j- 7,5 -j- 0,6 +,9 + 4,4 + 5,i 9,2 + 22,t + 5,6 + 2,4 Summa 73,857 83, ,5 239,028,35 258,572, ,8 I III. M etalliteollisuus... 7,98 8,34 + 5,4 44,642,832 5,358, Summa 9,055 0, ,67,47 309,930,95 + 9,3

6 IY Suurin enentyminen on siis tapahtunut elanto- ja nautintoaine-teollisuudessa; sitten seuraa metalliteollisuus, paperiteollisuus ja kuvaava teollisuus. V ä hentymistä on ollut kiviteollisuudessa. ollen kuitenkin hyvin mitätön, sekä kovin suuressa määrässä rakennusteollisuudessa. Jos kohta työntekijäin lukumäärä onkin vähän noussut, niin on varmaankin suoritettujen päivätöiden lukumäärä ollut tuntuvasti vähempi kuin edellisenä vuonna. Erittäin huomautettakoon vielä eri teollisuuksissa tapahtuneista tärkeimmistä muutoksista, jotka näkyvät verrattaessa 899 ja edellisen vuoden tilastollisia tiedonantoja. I V ryhmä. Kiviteollisuus. Kivenhakkimlaitokset olivat enentyneet 28:sta 34:ään, mutta niiden työntekijäin lukumäärä on vähentynyt 548 hengestä 43 henkeen (24,e /0.lla) ja valmistusarvo 994,807 m:sta 908,09 m:kaan ( 9,7 % :lla). Kalkkipolttim ojen lukumäärä oli päinvastoin vähentynyt 29:stä 26:een eli 0,34 % :lla ja niissä käytettyjen työntekijäin lukumäärä 37Gistä 3.8;aan henkilöön, (8,6 /0:lla). Sitävastoin on valmistusarvo melkein sama kuin edellisenä vuonna; toimessa olevien kalkkipolttimojen tuotanto on siis kohonnut. Tiilitehtaitten lukumäärä on enentynyt 56:sta 99:ään eli 3,5 %:lla, niissä käytettyjen työntekijäin 3,807:stä 4,46 :een henkeen (7,2 % :lla) ja valmistusarvo 3,423,699:stä 3,676,368 mikään ( 7,4 % :lla). Valmistettujen tiilien luku enentyi 67,087,054:stä 72,303,35:een eli 7,8 % :U a - Teollisuustilastoon otettujen savenvalajanverstaitten lukumäärä oli 28 ja siis melkoista suurempi kuin edellisenä vuonna (silloin 7); kuitenkin riippuu tämä selvästi siitä, että moni vähäpätöinen savenvalajanverstas maaseudulla vasta v. 899 on lukuunotettu, sillä sekä työntekijäin lukumäärä että valmistusarvo on kovin vähentynyt (edellinen 63:sta 54:ään eli 4,3 % :lla, jälkimäinen 65,5 markasta 44,902 markkaan eli 3,80/0:lla. Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehtaitten lukumäärä oli 2 (edell. vinna ), mutta työntekijäin luku oli vähentynyt 888:sta 849:ään (4,4 % :lla) ja valmistusarvo 2,94,50 markasta 2,6,950 markkaan eli l,ö% :lla. Sementtivalimoita oli 6, niinkuin edellisenäkin vuonna, mutta työntekijäin lukumäärä oli hyvin tuntuvasti enentynyt; 82:sta 3l0:een eli 70,3 % :lla. Myöskin valmistusarvo osoittaa melkoisen, vaikk ei läheskään yhtä suuren kasvamisen, 46,082 mistä 502,955 markkaan eli 2 0,8 /0:lla. Maassa oli vieläkin ainoastaan yksi mimrisaventehdas. Sen työväestö, joka v. 898 oli 8 henk., oli kasvanut kahta kertaa suuremmaksi, ja valmistusarvo oli noussut 50,000 mistä 80,000 markkaan, siis 60 %:lla. Kipsivalim ojen lukumäärä oli enentynyt 2:sta 3 :een ; ne olivat toimintaansa katsoen vähäpätöiset. Y k si marmoriittitehdas, joka v. 898 vielä oli vähäinen, kohotti v. 899 toimintansa suuressa määrin; työntekijäin lukumäärä enentyi 5 hengestä 4 henkeen ja valmistusarvo 5,87:stä 32,640 mikään eli 456 0/0:lla- Lasitehtaitten lukumäärä oli 6 (edell. vinna 5), niiden työväestö oli vähentynyt l,825:stä l,754:ään eli 4 % :Ua ja niiden valmistusarvo 4,025,284:stä 3,64,20 markkaan eli 9,5 / :lla. Y Ryhmä. K em iallinen teollisuus. Väritehtaitten lukumäärä oli yhä vielä 2 ja niiden työntekijälukumäärä vain vähän muuttunut, mutta valmistusarvo oli vähentynyt 38,028:sta 8,93 markkaan eli 3,5 % :lla.

7 Y V:nna 898 toimessa oleva sulfaattitehdas, ainoa maassamme, oli v. 899 lakannut toiminnasta. ditehdas Sitävastoin alkoi suurisuuntaisesti perustettu calcium -carbi- Ruskealan pitäjässä Joulukuussa 899 toimensa, käyttäen 08 miehistä työvoimaa; sen tuotanto nousi ennen vuoden loppua,000 m:kan arvoon. Kimrobkkitehtaitten lukumäärä enentyi 4:stä 5:een, mutta vielä enemmän enentyi niiden työväestö (6:sta 44:ään henkeen eli 75 /0:lla.) ja niiden valmistusarvo, joka kasvoi 75,254:stä 29,330:een (73,s /0:lla). Värjäystehtaitten lukumäärä enentyi l:stä 2 :een ja työntekijälukumäarä 6:sta 8:aan; valmistusarvo kohosi suurenlaisesti: 5,000:sta 94,070:een eli 527,i %:lla. Värjäyslaitosten lukumäärä oli sama kuin ennenkin, 28, mutta niiden työväestö vähentyi 267:st.ä 237:ään (,2 % :lla); kuitenkin enentyi valmistusarvo 625,8 :stä 6S2,769:ään m:kaan ( 9,2 /o'.lla). Y:nna 899 perustettiin maassamme ensimmäinen lyijykynätehdas (grafiitti- tehdas), jossa oli 4 työntekijää. Sen valmistusarvo teki alkuvuonna 2,800 m:kaa. Öljykeittiöitten,000 m:kan valmistusarvo. lukumäärä vähentyi 2:sta l:een, jolla oli 2 työntekijää ja Kynttilätehtaitten lukumäärä oli 2, sama kuin 898. Työväestö oli vähän enentynyt (67:stä 69ää:n) ja valmistusarvo oli enentynyt 88,20:stä l,060,269:ään markkaan eli 29,e%:lla. Saippuatehtaitten lukumäärä oli enentynyt 6:sta 7:ään, mutta työväestön lukumäärä oli kuitenkin vähentynyt 66:sta 56:een (7,9 % :lla) ja valmistusarvo l,298,083:sta l,225,20:een markkaan (5,g /0:lla). Teknokemiallisten tehtaitten lukumäärä oli enentynyt 8:sta 9:ään, niiden työväestö 32:sta 50:een (56 /0:lla), niiden valmistusarvo 44,658:sta 75,46:een (7,4%). Kuivatislauslaitosten lukumäärä näyttää melkoisesti vähentyneen (27:stä 9:ään). Myöskin työntekijäin lukumäärä on melkoisesti laskeutunut, riippuen suurimmassa tehtaassa tapahtuneesta tuntuvasta vähennyksestä. Yalmistusarvosta ei v:lta 899 ole täydellisiä tiedonantoja. Pikitehtaitten lukumäärä oli vähentynyt 3:sta 2 :een, mutta siitä huolimatta pysyi työväestö muuttumattomana (7 henkeä) ja valmistusarvo oli melkoisesti enentynyt: 95,050:stä 2,600:aan markkaan eli 8,5 %:lla. Asfalttitehtaitten lukumäärä oli vähentynyt 6:sta 4:ään, ja niiden työväestö 89 hengestä I7:een, mutta siitä huolimatta oli valmistusarvo kasvanut,682,320 m:sta,936,076 markkaan, eli 7,9 % dla. Lakka- ja polityyritehtaitten lukumäärä oli neljä, niinkuin edellisenäkin vuonna; niiden työväestö oli vähentynyt 7 hengestä 8:aan, mutta valmistusarvo oli kuitenkin vähän kasvanut (69,03:sta 72,837:ään markkaan eli 5,i /0:lla). Kaasutehtaitten lukumäärä pysyi muuttumattomana, 3, ja niiden työväestön lukumäärä oli vain vähän muuttunut (23:sta I27:ään), mutta valmistusarvo oli laskeutunut 735,054 m:sta 629,460 unkaan eli 4,4%:lla. Sähkövalotehtaitten lukumäärä pysyi entisellään, 5. Niiden valmistusarvo oli enentynyt 459,650:stä 496,339:ään m:kaan (8 % :lla). Tulitikkutehtaita oli 4 (v ), työväestö oli kasvanut 556:sta 607:ään ( 9,2 % :lla) ja valmistusarvo 838,483 markasta 857,828 markkaan eli 2,3 %:lla. Luujauhotehtaita oli 9 (v ), mutta työväestö oli vähentynyt 04:stä 87:ään (6,7 % :lla) ja valmistusarvo 248,965 m:sta 223,324 markkaan ( 0,3 % :lla).

8 VI V I ryhmä. Nahkateollisuus. Nahkatehtaitten lukumäärä oli 2 (v. 898 ). Työväestö oli kasvanut 528:sta 687:ään (3 0% ;]la); myöskin valmistusarvo on kasvanut, mutta paljon vähemmän: 5,446,035 m:sta 5,598,940 markkaan eli 2,8%. Nahkurinverstaitten lukumäärä oli enentynyt 739:stä 76:een; työväestö oli vähän enentynyt (2,063:sta 2,0 :een), mutta valmistusarvo oli vähän laskeutunut (8,680,532 markasta 8,522,47 markkaan). Satulasepäntehtaitten lukumäärä oli muuttumatta 2 ja niiden työväestö vain vähän muuttunut (vähentynyt 335:stä 33:een), mutta valmistusarvo oli vähän enentynyt (905,400:sta markasta 922,000: een). Satulaverstaitten lukumäärä oli enentynyt 75:stä 8:een, niiden työväestö 200 hengestä 2 henkeen (5,5 /0:lla) ja niiden valmistusarvo 408,308 m:sta 484,89 markkaan (8,e /0:lla). Harjansitomatehtaitten lukumäärä oli kasvanut 3:sta 4:ään ja niiden valmistusarvo 442,80 markasta 45,950 markkaan (2,i /0); sitävastoin oli työntekijäin lukumäärä vähentynyt 265:stä 96:een (26 % :lla). V I I ryhmä. Kutomateollisuus. Pumpuliteollisuuslaitokset olivat enentyneet 4:stä 5:een ja niiden työväestö 5,727:stä 6,524:ään (3,n /0:lla), mutta valmistusarvo oli vähentynyt 20,40,623 m:sta 20,67,604 markkaan (,2 /0:lla). Villateollisuaslaitokset olivat paljon enentyneet, 2 :stä 28:aan. Työväestö oli kasvanut,658 hengestä l,896:een (4,* /0:lla) ja valmistusarvo 7,238,494 markasta 7,820,5 markkaan (8 % :lla). Maassamme oli yhä vielä yksi ainoa liinateollisuuslaitos, jonka työväestö oli enentynyt l,54:stä l,733:een henkeen ( 2,5 % :lla) ja sen valmistusarvo 3,200,000:sta 3,700,000:een markkaan (5.o /0). Trikootavaratehtaat olivat enentyneet 4:stä 6:een ja niiden työväestö 485:stä 605:een (24,7 /'0:lla); siitä huolimatta oli valmistusarvo laskeutunut l,966,934:stä l,72,975:een (2,s % :lla). Kuten edellisestä näkyy, on kutomateollisuudessa, mitä tulee sen neljään arvokkaimpaan haaraan, ainoastaan villa- ja liinateollisuuslaitoksien valmistusarvo kohonnut, kun sitävastoin mainittu arvo pumpuliteollisuus- ja trikootavaralaitok- siin nähden on alentunut. V I I I ryhmä. Paperiteollisuus. Puuhiom oitten lukumäärä oli enentynyt 2 :stä 23:een, mutta niiden työväestö vähentynyt 2,659:stä 2, 2 :een (20,e % :lla). Valmistusarvo oli kuitenkin enentynyt 4,867,268:sta m:sta 5,326,657:ään (9,4 /0:lla). Sellalosatehtaitten lukumäärä on pysynyt 8:na. Niiden työväestö oli laskeutunut 676:sta 625:een ( 7,5 % :lla), mutta valmistusarvo enentynyt l,49,605:stä 2,50,833:een markkaan (5,5 /0:lla.). Paperitehtaitten lukumäärä oli 5 (edell. v:nna 4). Työväestön lukumäärä oli hyvin tuntuvasti kasvanut (2,28 hengestä 3,6 henkeen); vähempi, mutta kuitenkin melkoinen, oli valmistusarvon enentyminen 4,095,3 markasta 6,003,728 markkaan (3,2 % :lla). Tapettitehtaita oli nytkin 4. Työväestö oli kasvanut 88:sta 0 :een (4,8 /0:lla), valmistusarvo 632,000 markasta 755,000:een markkaan (9,5 /0.lla) Ryhm ä IX. Puuteollisuus y. m.

9 Y li Sahojen lukumäärä oli enentynyt 550:stä 570:een (3,6 /0:lla), työväestö 9,03 hengestä 20,23 henkeen (6,4 0/o;lla) ja valmistusarvo 63,88,988 m:sta 66,856,97 markkaan (5,s /0:lla). Puusepäntehtaitten lukumäärä oli nytkin 8 (ruumisarkkutehtaat siihen luettuna). Työväestö oli enentynyt 973:sta l,054:ään henkeen ( 7,3 /0), mutta valmistusarvo kuitenkin laskeutunut 3,83,983 m:sta 3,00,683 markkaan (5,7 % :U a)- Puusepänverstaitten lukumäärä oli vähentynyt 95:stä 92:een ja niissä käytettyjen työntekijäin lukumäärä 929 hengestä 92 henkeen (,8 % :lla), mutta valmistusarvo on kuitenkin enentynyt,098,463 markasta,206,486 markkaan (9,8 % :lla). Lankarullatehtaitten lukumäärä oli vähentynyt 6:sta 5:een ja työväestö 949:stä 722:een (23,9 % :^ a) sekä valmistusarvo,886,923 markasta,68,300 markkaan ( 0,9 7 0:lla). Tähän ei ole luettu bobbinitehdas, joka 898 oli toimessa 25 työntekijällä ja 30,000 markkaan arvatulla tuotannolla, mutta 899 oli lakannut. Korkkitehtaitten lukumäärä enentyi l:stä 3:een (joista yksi kuitenkin näyttää olevan aivan vähäpätöinen). Työntekijäin lukumäärä oli kasvanut 0:stä 07:ään (5,9 /0:lla) ja valmistusarvo 560,000 markasta 68,000 markkaan ( 0,5 /0:lla). Ryhm ä X. Rakennusteollisuus. M uuraus- ja rakennusurakoitsijani lukumäärä oli vähentynyt 82:sta 8:een. Työväestö on kuitenkin paljon lukuisampi kuin edellisenä vuonna, joka on sitä huomattavampaa, kun valmistusarvo paljon on vähentynyt (5,96,777:stä 4,062,632:een m:kaan eli 3,9 % :lla). M aalarien ja verhoilijoin lukumäärä on noussut 236:sta 247:ään (4,7 0/0:lla.), työväestö l,436:sta l,545:een (7,6 % ;Ha) sekä valmistusarvo 2,86,492 markasta 2,350,00 markkaan (7,5 % :lla). Ryhm ä X I. R avin to- ja nautintoaine-teollisuus. Myllyteollisuus on vuonna 899 hyvin paljon kehittynyt. Kauppam yllyjen lukumäärä oli 898 vuoden tilastossa 4, 899 vuoden 2. Koska raja kauppa- ja tullim yllyn välillä joskus voi olla vaikea määrätä, on kyllä mahdollista, että joku m ylly on tullut ryhmitetyksi eri tavalla molempina vuosina. Mutta vaikka kauppa- m yllyjen työväestö 899 vuoden tilastossa on vähempi kuin edellisenä vuonna, laskeutuessaan 225:stä 88:aan eli 6, * %, niin osoittaa valmistusarvon suuri nouseminen että myllyteollisuuden kehittyminen v:ssa 899 joka tapauksessa oli melkoinen; tämä arvo oli kasvanut 5,828,505:stä m:sta 0,04,909:ään eli 73,4 0/odla. Tullim yllyjen valmistusarvoa ei merkitä. Niiden lukumäärä oli enentynyt l,58:stä l,675:een (5,9% :lla) ja työntekijäin luku l,920:stä 2,000:een (4,2 %:lla). H yvin suuri kohoominen on ollut sokeritehtaitten toiminnassa. Niiden lukumäärä enentyi 2 :esta 6:een, ja työväestö enentyi 434:stä 89:een henkeen. Valm istusarvon enentyminen oli vähän pienempi, mutta kuitenkin melkoinen: 4,025,088 markasta 7,508,476 markkaan, eli 24,8 %:lla. Suomen ainoassa kakao-tehtaassa vähentyi työväki 09:stä 04:ään henkeen, mutta valmistusarvo kasvoi 400,000:sta 700,000:een markkaan eli 75 /o:lla. Sikuritehtaitten lukumäärä oli vähentynyt 6:sta 5:een ja työntekijäin lukumäärä 85:stä 65:een (2 3,5 % :lla) mutta valmistusarvo oli kasvanut 336,900 markasta 395,729 markkaan ( 7,5 /0:lla). Höyryleipomojen lukumäärä pysyi 3:na. Työväestö oli vähän enentynyt, 7 hengestä 9 henkeen, ja valmistusarvo enentynyt 60,400:sta 653,350:een markkaan ( 8,6 /0:lla). Muitten leipomojen lukumäärä kaupungeissa (maaseudulla olevia ei

10 VIII merkitä teollisuustilastoon) oli enentynyt 25:stä 268:aan (6,8 0/0:lla), niiden työväestö l,067:stä l,86.een henkeen (.2 0/0:lla) ja niiden valmistusarvo 4,544,389 markasta 5,75,244 markkaan (3,9 /0:lla). Näihin tulevat lisäksi sokerileipomot, joiden lukumäärä oli enentynyt 6:sta I7:ään, työväestö 00:sta 23:een ja valmistusarvo 380,950:stä 445,063:een markkaan (7,2 % ). Karamellitehtaitten lukumäärä oli laskeutunut 4:stä 0:een, työväestö 203:sta 35:een henkeen (33,s 0/oilla) ja valmistusarvo 807,820 markasta 470,29 markkaan (4,8 /0:lla). Kaupunkien teurastuslaitokset, Suomen ainoa erityinen sianteurastuslaitos niihin luettuna, olivat enentyneet 05:8tä 6:een ( 0,5 % :lla), niiden työväestö 86:sta 228:aan (22,6 /0) ja valmistusarvo,546,58 markasta,353,949 markkaan (4,2 /0:lla). Makkaratehtaat ja makkaralaitokset olivat enentyneet 33:sta 40:een ( 2,2% :lla), työväestö 76:sta 92:een henkeen (9,i % :lla) ja valmistusarvo 929,676 markasta,57,847 markkaan (24,5 % :Ila)- Olut- ja porttenpanim ot olivat enentyneet 87:stä 89:ään, niiden työväestön lukumäärä l,509:stä l,59:een henkeen (4,i % :lla) ja niiden valmistusarvo 8,054,540:stä 8,873,76:een markkaan ( 0,4 % :lla). Viinapolttim ojen lukumäärä oli enentynyt 26:sta 28:aan, niiden työväestö 42:sta 452:een (9,7 / :lla) ja valmistusarvo 2,33,846 markasta 3,023,53 markkaan, siis kokonaisella 30,7 %:lla. Väkiviinatehtaat pysyivat entisellään, 37. Työväestö oli enentynyt 44:stä 54:ään (6, s % :lla) ja valmistusarvo 906,30 markasta,049,437 markkaan ( 5, 8 % :lla). Painohiivatehtaitten lukumäärä oli nytkin 3. Työväestö oli enentynyt 63:sta 66:een ja valmistusarvo 526,386 mistä 629,723 markkaan eli 9,6 % :lla. Punssi- ja viinitehtaitten lukumäärä oli sama kuin ennenkin,. Työväestö oli enentynyt 52:sta 57:ään henkeen eli 9,6 % :lla ja valmistusarvo,595,887 mistä,748,475 markkaan eli 9,8 %:lla. Virvoitusjuoma- ja kivennäisvesitehtaat olivat enentyneet 82:sta 93:een ( 3, 4 %:lla), työväestö 322:sta 340:een henkeen (5,6 % :lla); sitävastoin oli valmistusarvo vähentynyt 898,357:stä mistä 877,933:een markkaan (2,;s % :lla). Tupakkatehtaat olivat enentyneet 35:stä 37:ään (5,7 /o;ua) Ja niiden valmistusarvo enentynyt 0,336,572 markasta,396,59 markkaan ( 0,3 /0:lla), kun sitävastoin työväestö oli vähentynyt 2,934:stä 2,878:aan (l,<i /0:lla). Ryhm ä X II. Vaatetusteollisuus. Räätälintyöpaikkojen lukumäärä kaupungeissa on vähentynyt 436:sta 428:aan, mutta työväestö enentynyt 2,008 hengestä 2,3 henkeen (5,2 % :lla) ja valmistusarvo 4,296,093 mistä 4,356,699 markkaan (,4 % :lla). Hattuja ja lakkeja valmistettiin nytkin 27:ssä työpaikassa (joista 9 on pidettävä tehtaina). Työntekijäin lukumäärä laskeutui 483:sta 446:een henkeen (7,7 % :lla), mutta valmistusarvo enentyi,202,32 mistä,420,962 markkaan (8,2 /0:lla). Vmna 899 aljettu uusi teollisuus oli silkkihuivien ripsuttaminen, jota toimitettiin yhdessä tehtaassa, käyttämällä 2 työntekijää; tuotanto arvattiin 9,274 markkaan. Suutarinverstaat olivat vähentyneet 532:sta 504:ään (5,3 % :lla) ja niiden työväestö l,598:sta l,484:ään (7,i % :lla), mutta valmistusarvo oli enentynyt 2,84,504 mistä 2,308,23 markkaan (5,7 % :lla). Sitäpaitsi valmistettiin jalkineita jalkine-

11 IX tehtaissa, joita oli toimessa yksi puujalkinetehdas, 3 huopajalkinetehdasta (edellisenä vuonna vain 2) ja yksi tehdas kaikenlaisten jalkineitten valmistamiseksi. Viim e mainittu (Korkeakosken jalkinetehdas) oli melkoisen suuri laitos, jonka työväestö v. 899 oli 98 henkeä ( henkeä) ja valmistusarvo 360,000 m:kaa (enentynyt 223,500 m:sta eli 6 /0:lla). Ryhm ä X I I I. Kuvaava teollisuus. K irjapainojen lukumäärä oli enentynyt 68:sta 72:een, niiden työväestö l,567:stä l,806:een henkeen (5,3 /0:lla) ja valmistusarvo 3,795,97:stä 4,36,068:aan markkaan (4,9 % :lla). K ivipainojen lukumäärä oli vähentynyt 7:stä 6:een ja niiden työväestö 33 :stä 326:een, mutta valmistusarvo oli kuitenkin enentynyt 893,65 m:sta 93,450 markkaan (2,2 % :lla). Valokuvauslaitokset olivat enentyneet 35:stä 4:een (7,i % :lla), niiden työväestö 47:stä I80:een henkeen (22,4 % :lla) ja valmistusarvo 366,558:sta m:sta 407,823:een m:kaan (,3 % :lla) Mitä ulkomaalaisten työntekijäin lukumäärään tulee, on huomattava, että se osoittaa melkoista enentymistä v. 898 verraten, nimittäin,335 hengestä,82 henkeen, joka tekee 36,4 /0:n kasvamisen. Niiden lukumäärä kaupungeissa oli kasvanut 829:stä 975:een eli 7,6 %:lla, ja niiden lukumäärä maaseudulla 50Ö:sta 846:een, siis kokonaisella 67,2 % :Ha- Helsinki, joulukuussa 90. Karl.Appelberg. T. 8. D illner.

12 I. Y leinen katsahdus Käsityö- ja Tehdasteollisuuteen Suomessa 899. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maassa. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpalkkain luku. Työntekijäin ' luku. i Teollisuuslaitoksia. Valmistetun arvo Suom. m a r koissa. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Valmistetun arvo Suom. m a r koissa. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. V almistetun arvo Suom. m a r koissa. IV 8 Kivenlouhoksia ja kivenhakkuuverst a i t a , , ,008,9 n 9 Kalkkipolttimoita , , ,945 n Tiilitehtaita , ,6 3,372, ,46 3,676,368» ii Savenvalajanverst , , ,702» n Kaakeli-, fajanssin ja porsliinitehtaita , ,94, ,6,950 ti n Sementtivalimoita , ,955» Kipsivalimoita , ,408 n n Marmoriittitehdas. 4 32, ,640 n» Muurisaventehdas. 6 80, ,000 * 0 Lasitehtaita ,000 4,703 3,506,20 5,754 3,64,20 V i i V äritehtaita , ,93 n n Calciumkarhiidi tehdas... 08,000 08,000 n n Kimröökkitehtaita , ,330 n n Värjäystehtaita , ,070 n n V ärjäyslaitoksia , , ,769 n «L yijykynätehdas.. 4 2, ,800 2 Öljykeittiöitä.... 2,000 2,000 n ii Kynttilätehtaita ,060,269 _ 2 69,060,269 M «Saippuatehtaita ,095, , ,225,20 n 3 Teknokeemillisiä tehtaita , , ,46 t* Kuivatislanslaitoks ia , ,906 ii» Pikiteh taita , ,600 n Asfalttitehtaita ,936, ,936,076 L a k k a -ja polityyritehtaita , ,837 n» Kaasntehtaita , ,460 «Sysien valmistuslaitoksia , ,762»» Sähkövalotehtaita , ,339»» Tnrvepehkutehtaita , ,79 «Tulitikkutehtaita , , ,828 S iirto 53 2,72 9,262, ,829; 0,426, ,54 9,689,259

13 2 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maassa. w << tr Spj: Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Tjmpaikkain luku. I Työntekijäin luku. Työpaikkain luku. i Työntekijäin luku. Valmistoi tun arvo Suom. markoissa. Valmistetun arvo Suom. markoissa. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. V almiste- tun arvq Suom. markoissa. Siirto 53 2,72 9,262, ,829 0,426, ,54 9,689,259 Y 4 Pyroteknillinen la n ti boratorio , ,300 n n Dynamiittitehdas , ,792 V I 6 Lunjanhotehtaita , , ,324 M 7 Nahkatehtaita ,060, , ,598,940 7 Karvnnverstaita ,694,43 673,655 5,827, ,0 8,522,47 n Satulasepän tehtaita , ,000 n n Satulasep. verstaita , ,89 n Turkkitav. tehdas , ,000 n» Harjansitomateht a i t a , ,950 ii Harjansitomaverst , , ,466 V II 8 Villateollisuuslaitoksia ,084,757 8,097 4,735,394 28,896 7,820,5 9 Pumpuliteollisuusla ito k s ia ,950 4,367,604,574 5,800, ,524 20,67,604 «Pellavanloukutnsl , ,337 n n Liiuateollisuuslaito s...,733 3,700,000,733 3,700,000 n ii Trikootav. tehtaita 6 605,72,975 _ 6 605,72,975» «Huopaverstaita , ,300 n n Matonkutomo , ,537» a Villakutomolait , ,63 r Vanntustehdas..,700,700 n 20 K öysitehtaita , ,952 5 Nyörinpnnoj. verst , ,375» T ilk eteh das... ; 20,000 20,000 V III 2 Rnllakartiinitehdas 8 58, ,000, Puuhiomoita , ,046, ,2 5,326,657» Selluloosatehtaita ,50, ,50,833 n Pah vitehtaita , ,734 7 n Asfalttibuopateht , , ,406 n i«paperitehtaita ,595, ,265 3,407, ,6 6,003,723 «n Tapettitehtaita , ,000 «n Pussi- ja kotelotehtaita , ,979 n n Kartonkitehdas , ,793 n Kartonkilaitoksia , ,795» n Kirjansitomateht «n K irjansitom averst , ,32» Paperossihylsyteht a i t a , ,868 Siirto 475i 4,295[ 47,009,702,28 8,53 48,267,47),603) 32,448) 95,276,849

14 3 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maassa. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. Valmistetun arvo Suom. markoissa Valmistetun arvo Suum. markoissa. Valmistetun arvo Suom. markoissa. Siirto 475 4,295 47,009,702,28 8,53 48,267,47,603 32,448 95,276,849 IX 22 Parkkim yllyjä , , Splinttitehdas , ,000 5 Sahalaitoksia ,57 7,327, ,660 49,528, ,23 66,856,97 n Puuvillatehtaita ,00 n 23 Puunaula- ja lestitehtaita , ,677 n n Nikkarintehtaita ,690, ,250 8,044 3,00,683 n 5 Nikkarinverstaita ,97, , ,206,486» 5 Ruumiinkirstuteht , , Sorvarintehdas , ,430 5» Sorvarinverstaita , ,924 n 5 Lankarullatehtaita 5 722,68, ,68,300 5 n Tynnyrintehtaita , , , Tynnyrintekijänvers ta ita , , Korkkitehtaita , , Koppatehtaita , ,0 ) 25 Kampatehtaita , , Kautsuleima- ja gummitehtaita , , Ajokalutehtaita ,600 _ ,600 5 Vaunutehtaita , ,498 X 27 Muurareja ja rakennusurakoitsijoita. 80 7,584 3,962, , ,624 4,062,632 n Maalareita jatapetinpanijoita ,545 2,350, ,545 2,350, Lasimestareita , ,922 5 N u o h o jia , ,643 5 Kadunlaskijoita , ,52 X I 28 Kauppajauhomyllyj ä ,085, ,09, ,04,909» Tnllijauhom yllyjä _,663,972,675 2,000» 29 Sokeritehtaita ,433, , ,508,476 5 Siirappitehdas... 8,975 8,975 Makaronitehdas.. 6 6, ,500 5 Sikuritehtaita , , ,729 Kakao- ja suklaat- t it e h d a s , , Höyryleipomoita , ,350 n 5t L e ip o m o ita ,86 5,75, ,86 5,75,244 7 Sokerileipomoita , ,063 Siirto,493)33,52)08,578,527 3,363) 37, ,84 4,856) 70,26 2,948,7

15 4 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maassa. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Teollisuuslaitoksia. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. V almistetun arvo.suom. markoissa. j Työpaikkain luku. i Työntekijäin luku. Valmistetun arvo Suom. markoissa. i Työpaikkain i luku. Työntekijäin luku. V almisteeän arvo Suom markoissa. Siirto,493 33,52 08,578,527 3,363 37,09 03,370,84 4,856 70,26 2,948,7 X I 30 Karamellitehtaita , , ,29 Siantenrastnslait , ,725 7 Teurastaslaitoksia 5 220,46, ,46,793 n 7 Makkaratehtaita , ,700 M akkaralaitoksia , ,47 n 7 Konservitehtaita , , ,800 \ 7 Mallastehtaita... 4, , ,700 H Olutpanimolta... 50,40 6,477, ,37,736 88,565 8,848,76 n n Portteripanimo , ,000 7 n Viinapolttimoita ,668, ,355, ,023,53 Spriitehtaita ,049, ,049,437» 7 Painohiivatèhtaita , ,723 ti 7 Punssi- ja viinitehtaita... 57,748,475 57,748,475 7 n Etikkatehtaita ,637 46, ,464 n» Kivennäisvesitehn taita , , ,933» Tupakkatehtaita ,792,266, , ,878,396,59 X I I 33 Paitatehtaita , ,254 il Räätälinverstaita ,3 4,356, ,3 4,356,699 >7 K orsettilaitoksia , , Mausikkalaitoksia , ,758 n 7 Hattu- ja lakkitehtaita ,092, , ,4,692 7 Hattu- ja lakkiverst a i t a , ,270 «V Kravattitehdas , ,365 7» Sateeuvarjotehdas. 7 27, , Sateenvarjoverst , ,200 M Silkkihuivien ripsnla it o s , ,274» Turkkurinverstaita , , Huopakenkä- ja n n pensselitehtaita , ,63 n 7 Jalkinetehdas , ,000 n Snntarinverstaita. 504,484 2,308,23 504,484 2,308,23 n Puukeukätehdas..? 38,000? 38,000 n 7 Tukanleikkauslait , ,030» 7? K ylpylaitoksia , ,688 X III 36 Pesulaitoksia , ,045 n il Kirjapainoja... 72,806 4,36,068 72,806 4,36,068 n n K iv ip a in o ja , ,450 Puunpiirroslaitoks , ,500 7* n V alokuvauslaitoks , ,823 Summa 3,26 45,750j 49,980,639 3,455 38,094 08,59,85 6,58 83, ,572,490

16 II. Y leinen katsahdus Tehdas- ja K äsityöteollisuuteen jokaisessa Suonien läänissä vuonna 899. K a u p u n g i t ja kauppalat. Maaseudut. S n m m a. Lääni. (Teht. ja verst.). Työpaikkain luku. Valmistetun brutto- Työntekijäin luku. arvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.). Työpaikkain luku. Valmistetun brutto- Työntekijäin luku. arvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.). Työpaikkain luku. Valmistetun brutto- Työntekijäin luku. arvo Suom. markoissa. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin lää 770 4,660 42,674, ,539 3,362,33,29 9,99 56,036,628 nissä ,374 28,848, ,76 3,80,457,80 3,550 42,658,946 Hämeen läänissä, ,602 27,475, ,20 2 2,737, ,803 50,22,325 Viipurin ,803 4,657,720 60,59 32,276, ,322 46,934/259 Mikkelin ,53, ,374 3,3 67, ,968 4,88.66 Kuopion ,47 4,870,530 34,967 4,698, ,4 9,569,428 Vaasan ,252 9,975, ,,070,78,094 8,363 3,046,678 Oulun ,38 9,964, ,207 7/268, ,525 7,233,060 Summa 3,26 : 45,750 49,980,639 3,455 38,094 08,59,85 6,58 83, ,572,490

17 6 III. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen vuonna 899 Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa, järjestetyt näiden teollisuuden tuotannon brutto-arvon mukaan. Kaupunki tahi kauppala. Valmistetun brutto-arvo Suom. markoissa. J Työpaikkain luku. (Telit, ja verst.) A lle 5 vuoden. T y ö v ä e s t ö. 5 ja 8 vuoden Y li 8 välillä. NaisiaJ..! S u mma. K äytetty höyrymotooreia. Luku. H evosvoimia. Helsinki ,689, ,946 4,083 8,734 4, ,94 Tampere ,526, ,475 3, , ,969 Turku... 7,73, ,226,445 2,53,762 40,470 Nikolainkaup.. 2, ,65 96,358, ,570 P o r i... 8,3, , , V i i p u r i... 7,756, , , O u lu... 7,302, , , Pietarsaari... 5,766, K o t k a... 5,074, ,603 75, K u o p i o... 4,7, K e m i...,849, Hämeenlinna..,675, R a u m a...,407, P o r v o o...,372, L o v i i s a , H a n k o , Lappeenranta. 837, M ik k e li , Uusikaupunki. 709, Tammisaari.. 687, Jyväskylä , Kokkola , Sortavala , Joensuu , H a m in a , R a a h e , Savonlinna , Kristiinankaup. 347, Naantali ,

18 7 Kaupunki tahi kauppala. Valmistetun brutto-arvo Suom. markoissa. j Työpaikkain luku. (Teht. ja verst ) A lle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. T y ö v ä e S t Ö. Y li 8 S n m m a. K äytetty höyrymotooreja. Luku H evosvoima. i H e in o la... 38, i n 2 30 L a h d e n k a u p p.. 272, i Tornio i Iisalm i i Maarianhamina 205, K a ja a n i... 63,553 2 i Salon kaupp... 38, i Uusikaarlebyy. 87, i Käkisalm i... 46, Kaskinen , Nurmeksen k.. 39, Ikaalisten k... 37, Summa 49,980,6393, j 2,640,903 26,550 3,497 29,858 5,892j347j 3,700

19 IV. Y leinen katsahdus teollisuuden toim esta Suomen kihlakunnissa vuonna 899. Lääni. Kihlakunta. Valmistetun brutto-arvo Suom. markoissa. Työpalkkain luku. (Teht. ja verst.) A lle 5 vuoden.! 5 ja 8 vuoden välillä. Työväestö. Y li 8 Summa. Luku. K äytetty höyrymotooreja. Hevosvoima. Mikkelin. Viipurin. Hämeen. Turun ja Porin. Uudenm. Raaseporin kihl. 2,06, Lohjan 2,280, Helsingin 6,79, , , Pernajan 2,886, Ahvenanm. 429, Vehmaan 63, Mynämäen 28, Piikkiön,,,573, Halikon,53, Ulvilan 4,65, ,9 32, Ikaalisten 620, Tyrvään 69, Loim aan,368, Maskun 2,60, Ruoveden,705, Pirkkalan 3,40, Tammelan 0,626, ,50 89,752,2 46 2,763 Hauhon 3,433, Jämsän,,,46, Hollolan 2,52, Rannan 3,500, , , Kym in 0,282, , , Lappeen 7,993, , , ,93 Jääsken 2,624, ,368 29, Äyräpään 3,436, Käkisalmen,262, Kurkijoen 292, Sortavalan,433, Salmen,450, Heinolan 656, Mikkelin,4, Juvan,, 324, Rantasalmen,245,

20 9 Lääni. Kihlakunta. Valmistetun brutto-arvo Suom. markoissa. Työpaikkain luku. (Teht. ja verst.) A lle 5 5 ja 8 vuoden välillä Työväestö. Y li 8 Summa. Luku. K äytetty höyrymotooreja. Hevos- voima. Kuopion. Vaasan. Oulun. Pielisjärv. kihl. 49, i 75 i _ Ilomantsin 286, Liperin 2,25, Iisalmen 23, Kuopion 573, Rautalamm. ii,333, Ilmajoen 945, Korsliolman,53, Lapuan»,49,605 U I Pietarsaaren 695, Kuortaneen ii 2,922, Laukkaan ii 3,555, Oulun, Sälöisten i*,447, Haapajärven «75, Kajaanin 3, Kem in 4,080, , Lapin ii 8, Summa 08,59,853, ) ,835 5,922] 3,08 7,03 567] 6,325 GO

21 V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen 899.

22 2 3 V alm istetu n Työväestö, K; yhmä. lu tokka. Luk umäärä b ru tto-arvo Suom. m ar V alm istetun paljous K ä y te ty n koneellisen liikutusvoim an siihen luettuina m estarit ja konttooriväestö. A lle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Y li 8 Summa. M uistutuksia. koissa. M ieh iä. IV Kiviteollisuutta. 8 Kivilouhoksia ja kiven- hakkuuvers taita. 0 Uudenmaan lääni ,820 _ 2 h öyryk. 28 hv _ 4 Turun l ä ä n i... 36, hautakiveä Hämeen lä ä n i... 0, Viipurin lääni.... 6,380 2 hautakiveä, 2,000 m tr pohjustam istöitä Mikkelin lääni...., Kuopion lääni.... 5, Vaasan l ä ä n i... 4,000 7 hautakiveä Oulun l ä ä n i... 38, ,90 2 h öyryk. 28 hv Turun l ä ä n i _ 3 h ö y ry k. 6 hv. _ 3 _ Hämeen lään i... 3, Viipurin lääni , ,929 3 h y ö ry k. 6 hv Kalkkipolttimoita. Uudenmaan lääni... 96,04 96,727 hl. sammut, kalkkia, 204,20 kg. jauh. k alkkikiveä, 73,600 kg. kipsiä, 6,04 kuorm. muurisavea. h öyryk. 5 hv Viipurin lääni ,000,337,46 kg. p oltettu a kalkkia. silinteriuuni ,04 96,727 hl. s. kalkkia,,337,46 kg. polt. kalkkia, 204,20 kg. jauh. kalkkikiveä, 73,600 kg. kipsiä, 6,04 kuorm. m uurisavea. h öyryk. 5 hv

23 4 5 Valmistetun Työväestö, R; yhmä. Lv lokka. Luk urnäärä Valmistetun paljous Käytetyn koneellisen brutto-arvo Suom. marliikutusvoiman siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Y li 8 Summa. Muistutuksia, koissa. j j IV 9 2 Uudenmaan lääni... 66,000 66,000 hl. kalkkia. hyöryk. 3 hv Turun l ä ä n i ,336 27,78 hl. kalkkia Viipurin lään i... 3,005 33,789 hl. kalkkia ja 2,255,000 kg. kalkkia. höyryk. 6 hv Mikkelin lääni.... 3,000,500 hl. kalkkia. _ _ 8 8 Kuopion lääni.... 3,500 2,000 hl. kalkkia ,84 385,007 hl. ja 2,255,000 kg. kalkkia. 2 höyryk. 9 hv » T iilit e h t a it a. 6 Turun l ä ä n i... 82,200,805,000 tiiltä. höyryk. 8 hv. 6 _ Hämeen lä ä n i... 79,750 2,50, Mikkelin lääni.... 9, , Vaasan l ä ä n i... 8,900 40,000 höyryk. 8 hv Oulun l ä ä n i... 4, ,000 Y h teyd essä n ikkaritehtaan kanssa ,850 4,828,000 tiiltä 2 h ö y ry k. 26 hv i 35 Uudenmaan lääni...,07,68 9,474,327 tiiltä. 8 h öyryk. 200 hv Turun l ä ä n i... 56,48 0,589, L80 25 Hämeen lä ä n i ,849 4,008, Viipurin lään i ,966 5,946, Mikkelin lääni ,40 394, Kuopion lääni ,799 2,32, Vaasan lääni... 05,652 2,455,000 h ö y ry k. 22 hv Oulun l ä ä n i... 39,950 2,285, hv ,372,58 67,475,35 tiiltä. 32 h ö yryk. 722 hv , , " >5 S aveu valaj anverstaita. Uudenmaan lääni...,75 _ 2 2

24 i 6 7 Valm istetun Työväestö, Ryhm ä. Luokka. Lukum äärä. bru tto-arvo Suom. m arkoissa. V alm istetun paljous K ä y te ty n kon eellisen liikutusvoim an siihen lu ettu ina m estarit ja kon ttooriväestö. A lle 5 vuoden 5 ja 8 vuoden välillä. Y l i 8 vu otta. Summa. M uistutuksia, IV 9 6 Turun l ä ä n i... 5, Hämeen lä ä n i... 3, Vaasan l ä ä n i... 2,0 9 8 Oulun l ä ä n i... 2, , Uudenmaan lääni.. 4, Turun l ä ä n i... 4, Hämeen lä ä n i... 7, '4 Vaasan lääni... 2, , » Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehtaita. 2 Uudenmaan lääni , ,224 kaakelta K ä y t. ulk. aineita 2,977 m. 3 Turun lääni... 44,99 6,000 kaakeliuunia, 50,000 kg. lasee- 2 h öyryk. 28 hv K ä y t. ulk. aineita 75,750 m. riain eita; kaakelinm alleja. Hämeen lä ä n i... 64, K ä y t. ulk. aineita 5,529 m. Viipurin lääni ,974 64,000 kaakelta K ä y t. ulk. aineita 5,849 m ,0 42,224 kaakelta, 6,000 kaakeli I _ K ä y t. ulk. aineita 29,05 m. uunia, 50,000 kg. laseeriaineita ; kaakelinm allej a. 2 Uudenmaan lääni ,240 - Hämeen lä ä n i kaakeliuunia. V alui, arvo sis ä lty y tiiliteh t. ilm oituksiin. 3 h ö y ry k. 225 hv K ä y t. ulk. aineita 05,000 m. T i i Viipurin lääni... 22, ,000 kaakelta. 2 h ö y ry k. 38 hv K ä y t. ulk. aineita 30,40 m. Vaasan l ä ä n i ,000 kaakelta. _ 2 2 5,94,840 5 h ö y ry k. 268 hv K ä y t. ulk. aineita 95,40 m.

25 i 8 9 Valm istetu n Työväestö, E; yhmä. Li lokka. Luk umäärä Valm istetu n paljous bru tto-arvo Suom. m ar K ä y te ty n koneellisen liikutu svoim an siihen luettu ina m estarit ja kon ttooriväestö. A lle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Y l i 8 Summa. Muistutuksia. koissa. ; IV 9 Sementtivalimoita. 3 Uudenmaan lääni ,626 L a ttia -, porras- y. m. töitä K ä y t. 7 tonnia m arm oria, 2,377 säkkiä kipsiä, sem enttiä y. m. 80,446 m. Hämeen lä ä n i... 22,349 - h ö yryk. 0 hv K ä y t. ulk. ain. 86,94 m. 2 Viipurin lään i... 35, K ä y t. ulk. ain. 3,680 m , i?» Kipsivalimoita. 3 Uudenmaan lääni... 3, n Marmoriittitehdas. Uudenmaan lääni... 32,640,632 m 2 m arm oriittiä K ä y t. ulk. ain. 8,807 m. n - Muurisaventehdas. Uudenmaan lääni... 80,000 4,800 m 3 m uurisavea. h ö yryk. 0 hv K ä y t. 6,000 hl. kalkkia. 0 Lasitehtaita. Viipurin lääni ,000 7,000 laat. ikkunalaseja. 5 i _ K ä y t. ulk. raakatav. 22,00 m. Uudenmaan lääni... 9,860,202,090 pulloa. h öyryk. 3 hv K ä y t. ulk. raakatav. 4,550 m. 2 Turun l ä ä n i , ,000 p u lloa ja purkkia, 9,465 laat. ikkunalaseja. 3 Hämeen lä ä n i , ,000 pulloa, 6,222 laat. ikkunalaseja h ö yryk. 30 hv K ä y t. ulk. raakatav. 40,000 m.

26 2 Valm istetun Työväestö, R yhm ä. L i lokka. L u k umäärä V alm istetun paljous K ä y te ty n koneellisen bru tto-arvo Suom. m ar koissa. liikutusvoim an siihen luettuina m estarit ja k onttooriväestö. A lle 5 vuoden. 5 ja 8 vu oden välillä. i Y l i 8 Summa. M uistutuksia. IV 0 5 Viipurin lääni....,807,690 8,20,320 pulloa, 23,560 laat. ikkunalasia ja 77,680 m 2 h iom atonta lasia. 3 h ö yryk. 38 hv K ä y t. ulk. raakatav. 526,535 m.! Mikkelin lääni.... Kuopion lääni.... Vaasan lääni... 75,86 235, ,000 4,22 laat. ikkunalasia. 6,32 2,000 h öyryk. 4 hv ,506,20,97,40 p u lloa ja purkkia, 6,77 laat. ikkunalasia ja 77,680 m 2 hiom atonta lasia h ö yryk. 75 hv ,26 75, K ä y t. 2 8 K ä y t. ulk. raakatav. 7,343 m. K ä y t. ulk. raakatav. 47,200 m. ulk. aineita 635,628 m. V K e m i i s t ii teollisuutta. Väritehtaita. 2 Uudenmaan lääni.. 8,93 68,655 kg. väriain., värejä, vern issoja, kem. valm isteita. 2 h ö yryk. 6 hv n Calciumcarbiditehdas. Viipurin lääni....,000 22,000 kg. calcium carbidiä. _ K ä y t. 55,000 kg. kalkkikiveä. - ii Kimröökkitehtaita. 4 Turun l ä ä n i... Viipurin lääni.... 2,000 7,330 27,000 kg. kim röökkiä. 879,500 kg ,330,006,500 kg. kim röökkiä n Värjäystehtaita. 2 Vaasan lääni... 94,070-2 h ö yryk. 2 hv K ä y t. K ä y t.,000 m 3 sysiä. Käyt. 6,950 m3 puita. ulk. väriain.,75 m.

27 22 23 Valm istetun Työväestö, R yhm ä. Luokka. Luku brutto-arvo Suom. m arkoissa. V alm istetun paljous K ä y te ty n koneellisen liiku tu svoim an siihen luettuina m estarit ja kon ttooriväestö. A lle 5 vuoden. 5 ja 8 vuoden välillä. Y l i 8 Summa. M uistutuksia. v u Värjäyslaitoksia. 6 Uudenmaan lääni... 57, K ä y t. väriain. 9,40 m. 7 Turun l ä ä n i... 27, ,708 4 Hämeen lä ä n i... 24,624 2,000 kg. lankaa, 6,000 mtr. kan 9 9,200 kaita. 2 Viipurin lääni.... 6, , 3 Mikkelin lääni , ,050 8 Kuopion lääni , » 76,62 8 Vaasan l ä ä n i... 57,854 ~~ ,300 6 Oulun l ä ä n i... 25, ,264» «44 353, K ä y t. väriain. 57,594 m. 0 Uudenmaan lääni... 2, K ä y t. väriain. 6,586 m. 2 Turun lääni ,875 - h ö y ry k. 2 hv ,260 9 Hämeen lä ä n i..., Viipurin lääni , » 5>70» n 7 Mikkelin lääni , i 3 8,00 3 Kuopion lääni.... 6,364 _ Vaasan l ä ä n i... 90, ,097 n 6 Oulun l ä ä n i... 47, » 6, ,568 i K ä y t. väriain. 52,533 m.