SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. 13. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1916.

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 96. HELSINKI, 98. V A L T IO N E U V O S T O N K IR J A P A IN O.

2 . Maanvljelys. Sääsuhteet. Ennenkun selonteko an n etaan 96 vuoden kylvöm äärstä ja sato tu lo k ssta, m an ttak o o n m uu tam a sana kasvullsuuden kehtykseen ja sa don tulokseen tuntuvm m n v ak u ttav asta tek jästä, sääsuhtesta. R unsaan lum en sulam nen käv keväällä 96 säännöllsest, ah eu ttaen kutenkn pakkapakon m aata, kuten P ohjanm aan jossa ja H äm een vesstössä, harvnasen korkean kev ättu lv an. H uhtkuussa ol keskläm pö kakkalla huom attav ast norm aala korkeam p, erkosest ol se korkea m antun kuun lopulla. Stä vaston ol sadem äärä usemmlla pakon m aata sangen vähänen, erttän Itä-Suom essa, esm. Vpurssa ol pokkeus norm aalarvosta lähem m äs 6 ja Sortavalassa -7 prosentta. Van lounasosssa sattu runsaam m n sateta ja M aaranham nassa nous sadem äärä 7 prosentta norm aala korkeam m alle. T oukokuun alussa ol lm a läm m ntä, m u tta m antun kuun tosella vkolla sa ttu kylm ä lm oja, jo tk a stten jatk u v at koko jälellä olevan osan k u u ta ja keskläm pö m uodostu tu n tu v a st alle norm aaln. N npä ol läm pöm äärä K ajaanssa.6 alle norm aaln, Sortavalassa ja Jyväskylässä. ja Helsngssä, Vpurssa ja Oulussa. alle norm aaln. E rttän k n ol kuun vmenen vkko kylm ä, ja yöhalloja sa ttu usessa pakon läm pötlan ollessa 4 6 alle 0. Oulussa ol to u kokuun 4 p. kylm n, 7., ja K ajaanssa p., 6 7. Usemmssa tapauksssa ol halla kutenkn levä ja esnty penem m llä aluella, vahngottaen sellä täällä vl jan- ja lenänorata; erässä V purn, H äm een ja U udenm aan läänn ptäjssä sattu kutenkn halloja v errattan laajolla aluella ja jo u tu v at tällön etupäässä kevätvlja ja henä kärsm ään, harvem m n rus. Sadesuhteet olvat v e rra te n su o tu sat ja usem m lla seudun nous sad em äärä yl no rm aalarvon. Helsngn kuukaussum m a tek 97 mm, norm aalsen sadem äärän ollessa 4 ja ol yljääm ä sten n. 0 %; M aaranham nan sadeyljääm ä nous n. 0 %. K ajaanssa stä vaston tek pokkeus norm aalarvosta v ähän yl %. K esäkuussa ol keskläm pö jossan m äärn alle norm aaln. K oleat lm at jatk u v at kesäkuussa ja kestvät m lte ana juhannukseen, jollon lm asuhtessa ta p a h tu käänne; kesäkuun vm enen kolm annes ol e rttän suot sä kasvullsuuden kehtykselle. Velä juhannuksen ak aan sattu kutenkn halloja usessa pakon

3 4 m aata, erttän k n T urun ja Born läänssä, m u tta olvat ne levem pää laatu a. Yleensä olvat kuun ensm äset p äv ät kylm m m ät, kesäkuun p:nä osott läm p ö m ttar K ajaanssa 4, Jyväskylässä ja Sortavalassa.9. Sadem äärä nous usem m lla seudun m aata yl kuukauden keskarvon ja olvat nnm uodon myös sadesuhteet suotusat kasvullsuudelle. N npä ol sadem äärä Helsngssä 0 m m norm aalm äärän ollessa 46 mm, Vpurssa 09 mm norm aalm äärän ollessa 6 mm, Jyväskylässä 96 m m norm aalm äärän ollessa 7 mm ja K ajaanssa 90 m m norm aalm äärän ollessa 0 mm. Non 80 pros. nstä kunnsta, josta saapu kesäkuussa teto ja vuoskasvusta, lm ottvat, e ttä sadesuhteet olvat olleet ty y d y ttä v ä t. Y lpäänsä n äk y y enten sataneen U udenm aan, Häm een. K uopon ja Vaasan läänessä. - H enäkuussa ol läm pötla kakkalla yl norm aaln, usessa seudun huom attavassa m äärn. N npä esm. nous keskläm pö Sortavalassa ja Oulussa yl norm aalkeskarvon.8, Vpurssa ja Jyväskylässä., K ajaanssa. 9 ja Vaasassa.. M ssään e sa ttu n u t hallaa henäkuun ajalla. Yleensä saatn myös sad etta rttäväst, joten kasvullsuussuhteet m uodostuvat sangen suotusks. M yöskn lukusat ukkossateet kulkvat yl m aan henäkuussa. Stä vaston ol elokuussa läm pö alhanen, keskm äärn. ä.o alle norm aaltlan, ja usen laskeutu se nn alhaseks, e ttä m onena yönä sa ttu halla, joka esnty m lte kakkalla m aassa. Elokuu sa sattu suoranasa yöhallakausa, n m ttän - p:nä etupäässä Oulun läänssä, ja 7 p:nä, jollon hala kunakn yönä käv anakn jossan osassa m aata. E tupäässä kärsvät perunanvarret hallasta, P ohjanm aalla pakkapakon stä pats kaura ja ohra; jossakn tapauksssa vahngottu myös rus. M aan eteläosssa e halla san o ttav ast v ah n g o ttan u t vuodentuloa, m u tta johtuen alhasesta läm pötlasta tu l myös täällä kasvullsuuden kehtys tu n tu v a st vvytetyks. Sadesuhteet olvat yleensä su o tu sat, lu k u u n o ttam atta kolm ea pohjosnta läänä, jossa sadem äärä ol lka vähänen, m nkä johdosta kasvullsuus nässä läänessä kärs kuvuudesta. Esm. K ajaanssa ol sadem äärä tässä kuussa 6 mm, norm aalarvon tehdessä 88 mm, Oulussa 6 mm, norm aalarvon tehdessä 77 mm, Jy v ä s kylässä 44, norm aalarvon ollessa 7 m m ja Vaasassa 8 mm, norm aalarvon ollessa 70 mm. Vpurssa stävaston nous kuukaussum m a m m.n, kun norm aalsadem äärä tekee 99 mm, ja Helsngssä 0 m m :n, norm aalarvon ollessa 8 mm. Lallnen sadepaljous taasen pakkapakon v ak eu tt henän ja ruknkorju u ta. M yöskn syyskuussa ol keskläm pö alle norm aaltlan. K ah ten a ens vkkona olvat läm pösuhteet kutenkn aka suotusat kasvullsuudelle m aan lounasosssa, n m ttän U udenm aan, T urun ja Porn, H äm een ja M kkeln :äänessä. M yöskn mussa läänessä ol m anttuna vkkona päväläm pö korkea, m u tta vastak o h tan a tälle olvat yöt kylm ä. K u ten akasem m n kesällä, olvat yö h allat m yöskn syyskuussa ylesenä lm önä m aassa, m yöskn sen eteläosssa.

4 E rttän k n ol ak a syyskuun. p:n tenolla sekä kuun vmeset p äv ät hallosta rk k ata. K uun kylm m m ät pävät olvat 7 0 p., jollon läm pö pakkapakon alen 4 ä. Yleensä olvat hallan vakutukset levä, pats Vaasan ja Oulun läänessä, jossa vljelyskasvt pahon vahngottuvat. E ns sjassa kohtas tä m ä perunaa ja kauraa sekä ohraa. Sadem äärä ol varsn erlanen er osssa m aata. U udenm aan, H äm een, Vpurn ja M kkeln läänessä saatn yleensä sad etta ty y d y ttä v ässä m äärässä; erällä seudun, etenkn U udenm aan läänssä, ol sadem äärä veläpä lankn runsas, mkä v ak eu tt sato ty ö tä ja vahngott lek attu a vljaa sekä h d astu tt kevätsadon, etenkn kauran, kypsym stä. L än tsssä ja pohjosssa läänessä ol sadem äärä stä vaston lan vähänen, m stä seuras kasvullsuuden m yöhästym nen ja syyssadon täm svom an alentum nen. Ilm astosuhtesta varsnasena kasvukautena huhtkuusta syyskuuhun a n n etaan tarkem pa teto ja seuraa vssa- taulukossa, jo tk a on yhteensovtettu Meteorologsella K eskuslato ksella. Ilm a n lämpö Celsus en astessa huht syyskuulla 90 ja ) H u h tk u u. T o u k o k u u. K esäkuu. H en äk u u. E lo!uu. S y y sk u u. P a k k a k u n ta. K esk a rv o 96. N o rm a a l k eskarvo v. &S6-90. ; K eskarvo 96. N o rm a a l keskarvo v. 8N00. K e sk arv o 96. N o rm a a l : keskarvo v. NSÖ 90. K esk arv o 90. N o rm a a l ke.-k-rvo v. lmu-0. K e sk arv o 96. N o rm a a l : keskarvo v. ; 8'U - l0. K esk arv o 90. Normaal keskarvo v.! M a a ra n h a m n a f. 6.f!.! H e lsn k....'.o o: ' V p u r e 9.: 4. 4.f 0. o! V aasa lo.o.,.8! Jy v ä sk y lä ; ! lo...7; 7.0 8,7 S o r t a v a l a... I...«8.4:.8; ! O u lu ; G. S 8. K a ja a n... : 0.4* S !.7 7. ) K eskarvot kolmesta havannosta pävässä, klo 7 e. p. p., klo j. p. p. ja klo 9 j.p.p.

5 6 A ln lämpötla h u h t syyskuulla 96. H u h tk u u. T o u k o k u u. K e sä k u u. H e n äk u u. E lo k u u.! S y y sk u u. P a k k a k u n ta. j P ä v ä. c P ävä. 0 Pävt. C P ävä. 0 P äv ä. C P ävä. c* M a a ra n h a m n a.... ; 7 7. a.4, ; 0. H e l s n k....! s 7.0; 0. V p u r s. S; ,0 0,. V aasa ! ' - 0. Jy v ä sk y lä L 9. lö 4. o 8'.4 S o rta v ala s O u lu l.7 0; 4. K a j a a n «; o Sademäärä m m : sm h u h t syyskuulla 96 ja ! P a k k a k u n ta. H u h t k.. T o u k o k. K e s ä k. H e n ä k. E l o k., S y y sk. 'r h te e n s ä. Koko m äärä v. 00. N orm aalm aän Koko määrä v. 9U. Normaalmäävä KSoJK)o. Koko m äärä v. 9(. Norrnaalm aärä 8SP Koko m äärä v. 96. Normaaln äärä 88( )0. Koko m äärä v. 9(. Xormaa lmun r 88( -90. Koko määrä v. 9K. Normaal määrä Koko määrt l nht- syyskuulla V 9K Normaal määrä 8S(j90. Pokkeus v. 96 vuosen norm aalm äärästä, 0/n. M a a ra n h a m n a ; l :..: 07 08: ; H e l s n k : 40; 9, + 9; V p u r ; : V a a s a... 0; 4' ; 00 8; J y v ä s k y l ä : ' - - : S o r t a v a l a... 7;, 4: ! ,.9 ; ! 9! 7 K a j a a n ; 9 : so: *

6 7 L u m - (ja rae-) sekä ukkospäven lu ku huht syyskuulla 96. I Huhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu. Henäkuu. Elok uu. Syyskuu. Pakkakunta.! Lllu- (ja rae-) päven luku. U kkospäven luku. Lum- (ja rae- päven luku. Ukkospäven. uku. Lum- (ja rae-) päven luku. U kkospäven luku. kum- (ja rae-; päven luku. Ukkospäven luku. Lum- (ja rae-) päven luku. Ukkospäven luku. Lum- (ja rae-) päven luku. Ukkospäven luku. M aaranham na... (0)! 0 (0) 0 0(0) 0 0(0) 0 (0 ) o () 0 H e ls n k... 6 (0) 0! (0): 0 0() o (0); 0 ( 0 ) 0 0() 0 V pur... (0) 0 (0) o () 4 ' 0 (0): 0 0 (0) (0)! o! Vaasa... 7(0) 0 (0): 0 0(0) 0 (0) 6 0(0) 0 0(): o! Jyväskylä... 8 (0) 0 0 (0). 0 ( 0 ) o (o); 8 0 ( 0 ) 0 () o I S o rta v a la... (0 ) 0 (0) 0 0 ( 0 ) 0 o (o); 0 0 ( 0 ) KO); 0, O u lu... ' (0): 0 (0) 0 0 () 0 (0 ) 0 (0 ) 0 0 (0) o : K a ja a n... (0) 0 9(0) () : 0 (). 8 0() 0 0(0)! 0 Kasvullsuuden edstymsestä kasvkauden akana m anttakoon nden k u u kaus-lm otusten nojalla, jotka kesän akana 96 saapuvat M aanvljelyshalltukselle, seuraavaa: Syysvlja. R ukn ja vehnän kylvö syksyllä 9 ol tom eenpantu jo ten kn suotusten olosuhteden valltessa ja olvat oraat talv en tullessa lupaavat. Lum en sulam sen jälkeen n ä y ttä y ty v ä t ne kaunna ja elnvom asna; m aan länsosssa olvat ne kutenkn talv en kuluessa harventuneet. Toukokuun keskvahella lum satella alkaneen kylm än k auden johdosta ja kylm en tu u lte n v alltessa harvenvat oraat huom attavast, pakkapakon arveluttavassa m äärässä etenkn kevyem m ällä hekka- ja suom aalla, m u tta myös vom akkaam m alla savm ultam aalla. Rus alko teh d ä tä h k ä ä m aan eteläosassa kesäkuun tosena vkkona, harvon akasem m n; mussa osssa alko tähkm nen vähän m yöhem m n, juhannuksen akaan. V akkakn sttem m n suotusat lm at huom attavassa m äärässä paransvat syysvljan satotoveta, e se kutenkaan jak san u t täysn topua nstä vahngosta, jo tk a toukokuun lum sateet ja kylm ät lm at olvat aheuttaneet. K ukkm nen alko m aan eteläosssa kesäkuun vmesellä vkolla, ylem pänä pohjosessa henäkuun ensm äsellä vkolla. K ukkm sakana olvat lm at yleensä suotusat, m u tta sattu n u t yökylm ä akaansa, e ttä kukkm nen e kakkalla k eh tty n v t tasasest, ja m yöhem m n sattu n eet pakallset, an k arat ukkossateet olvat kasvullsuudelle hatallset. R uknlekkuu alko m aan eteläosassa elokuun ensm äsellä vkolla, harvolla seudun jo henäkuun vme pävnä, ja ol lekkuu loppuunsuortettu kuun keskvahella; Pohjanm aalla «

7 8 a lo te ttn lekkuu ylesm m n elokuun tosella vkolla. Usessa pakon h ärtsv ät sateet k o rju u ty ö tä ja lukuslta seudulta lmotettn., e ttä rus t kuhlassa. K orjuutyö ol elokuun p äätty essä loppuunsuortettu ylem pänä pohjosessa kutenkn v asta syyskuun alkupuolskolla. E päsuotusat korjuulm at alensvat jossan m äärn rukn satoarvoa, joka tul koko m aahan nähden kesknkertaseks, oltuaan akasem m n kesällä arvotu kesknkertasta parem m aks. Vaasan ja Oulun läänessä tu l sato kutenkn kesknkertasta parem m aks. V ehnäsato tu l tu n tu v a st parem m aks russatoa ja m uodostu kesknkertasta parem m aks! Ruknkylvö tom eenpantn ylesest elokuun kahtena ensm äkenä vkkona; usessa Oulun läänn kunnssa ta p a h tu kylvö tavanm ukasesta jo henäk u u n vm e pävnä ta h elokuun ensm äsellä vkolla. K ylvön ak an a v alltsv at yleensä lan vom akkaat sateet ja syyshallat lm aantuvat akasn, m nkä johdosta oraat, etenkn m yöhem m ästä kylvöstä, evät olleet kylln k eh tty n etä ennen talv en tu lo a. Kevätvlja. K evätkylvö alko vähän m yöhem m n kun tavallsta ja Ion- kokuun keskvahella vallnnetten sopm attom an lm ojen johdosta ehkästy kevät työ, m nkä johdosta sen p äättym nen ta p a h tu tavallsta myöhemmn. O hrankvlvö alko yleensä toukokuun vmesenä ta h kesäkuun ensm äsenä vkkona; erässä kunnssa, etenkn T urun ja Torn. Vaasan ja Oulun läänessä alko kylvö to u k ok uun keskvahella. K ylvö su o rtettn loppuun ylesest k esäkuun tosella vkolla, tah, mssä se ol akasem m n ulotettu, toukokuun p ä ä t tyessä ta h kesäkuun alussa. K ev ätv lja te k tä h k ä ä henäku un tosella vkolla, pakkapakon jonkun verran akasem m n. Ohran korjuu alko elokuun kolm annella vkolla, jollakn seudun kutenkn vasta neljännellä vkolla ja su o rtettn loppuun syyskuun tosena vkkona, pohjosem pana kutenkn a kasem m n. Myöskn ohrasadon arvo alen huom attav ast sopm attom en lm o jen tähden, etenkn pohjosssa läänessä. Sato tul jonkun verran kesknkertasta parem m aks, m u tta ol hyvn lähellä kesknkertasen rajaa. Varsnasssa ohraa vljelevssä läänessä ol sato suhteellsest huonom p kun mussa läänessä. K asv tau teja e ylesemmn esntynyt. ku v uudesta ja h allasta. Erkosest Oulun läänssä kärs ohra K aurankylvö alko toukokuun ensm äsellä vkolla, m utta suuressa osassa k u n ta vasta tosella vkolla; yleensä ol kylvö loppuunsuortettu ennen to u k o k u u n loppua, m u tta varsn usella seudun su o rtettn se v asta kesäk uun ensmäsellä vkolla loppuun. K auraa evät tau d t ahdstaneet samassa m äärn kun ohraa; se kasvo yleensä reheväks, m u tta e p äässy t joka pakassa tu leen tum aan. Lekkuu alo tettn elokuun loppuvkolla ta h syyskuun alussa. Usella seudun lekattn kaura tuleentum attom ana. joko stten hallan vottam ana tah

8 9 halla vahngon pelosta. Y öhallat ja ptkäakaset sateet alensvat huom attav ast kauran laatua. Sato tu l kutenkn keskarvoltaan kesknkertasta parem m aks; V aasan ja O ulun läänessä se ol kesknkertanen. Sekavljan sato ol sam on keskarvoltaan kesknkertasta parem p sekä V aasan ja Oulun läänessä kes kl kertanen. Palkokasvesta jota halla pakon vkuutt, saatn kesknkertasta parem p sato U udenm aan, T u ru n ja Porn sekä H äm een läänessä, m elken k esknkerta n e n V purn ja M kkeln läänessä sekä k esk n k ertan en mussa läänessä. Peruna ja juurkasvt. Myöskn perunanpano vvästy jonkun verran; se tom eenpantn toukokuun lopulla tah. ylesemmn, kesäkuun ens vkolla, usella seudun ja tk u e n k uu n keskvahelle. P eruna alko kukka ylesest henäkuun vmesellä vkolla, harvon a kasemmn. Pakkaset ja ehkä lan m ärkä maa v v ästy ttv ät jossan m äärn perm än kehtystä. E tupäässä perunankasvu kärs uudstunesta hallosta., varret vahngottuvat tu n tu v a st ja myöskn m ukulotten kehtys esty. Velä syyskuun keskvahella ol van harvolla seudun ry h d y tty perunannostoon. Sato. joka velä elokuussa ol arvotu kesknkertasta parem m aks, tu l van kesknkertaseks: pahal ol se Vpurn ja H äm een läänessä. R ehunaurtten ja m utten sam ankaltasten juurkasten kylvö tap ah tu yleensä sam anakasest perunanpanon kanssa, m u tta suortettn pakkapakon loppuun vasta kesäkuun lopulla. Ju u rk k aat antovat kesknkertasen sadon, jon k u n v erran parem m an m aan eteläosssa kun pohjosessa. Henä. Alkukesän satella ol erkosen hyvä vakutus ruohonkasvuun ja toveet kasvukauden akana ty y d y ttä v ä stä sadosta to teu tu v at myöskn, anakn nurm henän satoon nähden, joka tu l maalle kohtalasen hyväks; erttänkn U udenm aan ja H äm een läänessä saatn hyvä tulos. Sato nttyhenästä ol kesknkertanen, saavuttaen kutenkn kesknkertasta parem m an tuloksen U udenm aan, Turun ja Porn sekä H äm een läänessä. L aad u ltaan ol henä hyvää, pakka pakon erkosen hyvää. H enänkorjuu alko m aan etelä- ja keskosssa henäkuun tosella vkolla. Ilm at olvat aluks suotusat, m utta m yöhem m n nn sateset, e ttä korjuu sen johdosta v.västv. K orjuuaka kest non kuukauden pävät. Kylvö. Seuraavassa estyksessä 96 vuoden ky lv ö stä ja sadosta on v e r tauksen vuoks o tettu huom oon m yöskn vuos 9 sekä vsvuotsjaksot ja 9 9. K y lv ö m äärätx) olvat koko m aassa v. 96: J) Vehnän- ja ruknkylvöstä on huomattava, että ne kohdstuvat nn hyvn edellseen kalentervuoteen (syyskvlvö) kun tlntekovuoteen (kevätkylvö). M aatalous v. 9(.

9 0 Vehnän...,78 hehtoltraa R u k n ,67 O h ra n... 60,864 K auran...,6,78 > S e k a v lja n... 47,6 Y hteensä korsvljaa,478,96 hehtoltraa P e ru n o d e n...,4,9 > Vuonna 9 sekä keskm äärn vuosttan vsvuotskausna ja 9 9 olvat k y lv ö m äärät, hl: Kosknnär ( HIK. Vehnän... 0,48 7,964 6,67 R u k n..., 0,0 0,80 O h r a n... 4,80 7,9 4,966 K a u r a n...,48,4,477,848,94,0 Sekavljan... 6,6 6,6 9,0 Y hteensä korsvljaa,48,9,4,6,0,0 Perunoden...,48,089,4,479,0,0 K orsvljan vljelys on ss vsvuotsjakson jälkeen edelleenkn lsäänvn t. Vuoden 96 korsvljan kylvö ol.4 % suurem p kun keskm ääränen kylv) vsvuotskaudella ja 9. % suurem p kun vsvuotskaudella 9 9. E r vlja la jehn nähden on rukn vljelys puheenalasena ak na melken tau k o am a tta vähentynyt, samon vehnäuvljelyskn. Vm eks kuluneet vuodet tek ev ä t k utenkn v ehn ään n ähden po k keuksen. Vuonna 96 ol vehnänkylvö koko joukon suurem p kun tässä edellä m anttuna ajanjaksona, ja non % suurem p kun v. 9 ja % suurem p kun v. 94. Ruknkylvö, joka vuosna 9 ja 94 ol melken y h tä suur, ol v'. 9 sv u u ttanut vljelyksen v. 9, m utta ol se v. 96 h u o m attav ast penem p kun v. 9 ja jokseenkn sam ansuurunen kun v. 94. Ohran vljelys on ylm alkaan p y sy n y t sam assa laajuudessaan koko puheena olevana akana; kutenkn ol sekn v. 96 huom attav ast suurem p kun v. 9. Stä vaston k auran vljelys on laajenem staan laajentunut ja ol vuonna % suurem p kun keskm äärn vuosna ja.8 % suurem p k u n keskm äärn vuosna 9 9 sekä l.o % suurem p kun v. 9 ja 4.l % su u rem p kun v. 94. Sekavljan kylvöm äärät osottavat tu n tu v aa lsäännystä

10 vm esnä akona, kahteen lähnnä edellseen vuoteen v errattu n a kutenkn vähennystä. Perm än vljelys on nnkään lak k aam atta laajenem assa, ja ol perm än kylvöm äärä v % suurem p kun keskkylvöm äärä vuoslta sekä 8. % suurem p kun keskm äärä vuoslta 9 9 ja. % suurem p kun v. 9. E r läänen m u kaan ja k a a n tu 96 vuoden kylvö seuraavalla tavalla: Vehnä, Rus. Ohra, Kaura. Sekavlja, Perunat, hl. hl. hl. hl. hl. hl. U udenm aan lä ä n..,998 4,64 0,66 99,00,70 40,44 T u ru n ja P o rn lään 8,47 9,774 40,904 4,099 0,880,06 H äm een lä ä n...,7 6,47,78, 6,98,04 V purn ,64 7,0 69,00,794 4,09 Vkkon... 0, 6,880 6,4,94,48 K uopon...,4 60,940 0,884 4,9,446 Vaasan ,680 87,4 6,79,40 47,76 O ulun... 9,946 9,44 4,86,609,700 K oko m aa,78 494,67 60,864,6,78 47,6,4,9 P ro sen ttn a koko m aan k ylvöm äärstä olvat edellä luetellut m äärät er läänessä seu raav at: \ 'nnä. Rus Ohra. K aura. Sek av. Peruna. l 'udenvun lään T urun ja Porn lään 6. J9.d H äm een l ä ä n Vpurn > n 7,( M kkeln K uopon > V aasan y Oulun M tä ensks tulee vehnän vljelykseen, on tä m ä ra jo te ttu m lte yksnom aan U udenm aan, Turun ja Porn sekä H äm een läänehn, josta T urun ja P o ln lään on ens sjalla, snä kun velm änkylvön m äärä on lähes /0 Ivoko m aan vehnänkvlvöstä. Sam on on vm eks m anttu lään ruknkylvöön nähden ens sjalla 9 %:lla. L ähnnä tä t ä ov at ruk n vljelyksen laaju u teen n ä h den V aasan ja Vpurn läänt, jota molempa ed u stav at m lte y h tä suuret suhdeluvut, 7.9 ja Penn on rukn sam on kun vehnän vljelyskn teten kn Oulun läänssä, jonka osalle tulevat avan vähäpätöset osat m aan koko kyl

11 vöstä. -Sen sjaan on ohran vljelys vm eks m antussa läänssä ens sjalla,, ja yl % koko maan ohrankylvöstä tu l v. 96 täm än läänn osalle. H yvn lähellä stä on Vaasan lään, v %:lla, ja stä seuraa K uopon lään, 6.9 %:lla. M antun kolm en pohjosm m an läänn osalle tulee yhteensä non / koko maan ohra a vljelyksestä. K auranvljelyksen laajuuteen nähden ovat ens sjalla Turun ja Porn sekä Vpurn läänt, jolle suhdeluvut tek evät v:ltn 96.6 ja 7. %. N ätä seuraavat Vaasan ja H äm een läänt suhdeluvulla. ja. %. Täm änkn vljalajn vljelykseen nähden on Oulun lään vm esellä sjalla (. 9 % ), Sekavljaa vljellään enm m n Uudenm aan sekä Turun ja Porn läänessä (4. g ja. j %), jota seuraavat H äm een, Vpurn ja K uopon lävnt (., 8.0 ja 9. o %). Perunan vljelyksestä tulee lähes V Vaasan läänn osalle el 7.o %, Vpurn läänlle 6.9 %, K uopon läänlle. % sekä Turun ja Porn läänlle sam on. %. Vähn osa perunanvljelyksestä tulee Oulun läänn osalle, van 7. s %. seura a vat,: JyväsatO. Er vljalajen satom äärät olvat vuonna 96 koko maassa V ehnän... O O l> 00 hehtoltraa R u k n...,488,48 Ohran...,7,466 K au ran ,9 Sekavljan... 6,66 Y h teensä korsvljaa,4,6 hehtoltraa H erneden ja papujen... 98,04 hehtoltraa Tattarn...,086 P e r u n a n... 6,90,46 N aurden ja m uden juurkasven,489,768 Vuonna 9 sekä vsvuotsjaksona ja 9 9 keskmäärn vu osttan olvat satom äärät: Kesk märn vuodessa 9. 99) Vehnän ,76 hl 4,90 hl 46, h l R u k n...,97,8,708,60,98,0 O h r a n...,769,60,709,797,79, K a u ra n... 8,44,6 7,46,0 6,94,8 S e k a v lja n ,6,867 7,08 Y h teen sä korsvljaa 4,460,9 hl,48,7 hl,94,476 hl

12 Keskmäärn vuodessa 9. 9L H erneden ja p a p u je n... 09,944 hl 99,87 hl 9,06 hl T a tta rn....,08,49,6 P e r u n a n... 7,4,99 6,686,4 6,484,408 N au rd en ja m uden juurk asv.,74,,49,,4, V ehnän sato vuonna 96 ol ss penem p kun vuonna 9, m u tta su u rem p kun vsvuotsjaksolla ja 9-9; kuten edellä m an ttn, ol m yöskn kylvö koko lalla suurem p v. 96 kun m an ttu n a a ja n jaksona ja myös suurem p kun v R ukn sato ol nnkään vuonna 96 h u o m attav ast penem p kun sato vuonna 9 ja sadon keskm äärä vsvuotsjaksolla ja 9-9. O hransato v:lta 96 ol sam on jonkun verran penem p kun v. 9 ja ajanjak son a , m u tta su u rem p kun vuosen 9 9 ajanjaksolta keskm äärn. K auran sato ol sekn vuonna 96 tu n tu v ast penem p kun vuonna 9. m utta suurem p kesksatoa vuoslta ja 9 9. V uoden 9 k au rasato on su u rem p kun m kään stä edellnen sato, jopa runsaam p kun hyvänä kauravuotena 9. Sekavljan sato ol penem p kun v:ltn 9, sekä penem p kun sato vuoslta ja 9 9 K oko korsvljan sato ol v:lta 96 m elkosta el non,,87 hl penem p kun vuodelta 9, m u tta ol k u tenkn, e sentään huom attavast, suurem p kun kesksato kahdelta m antu lta vsvuotskaudelta. H erneden ja papujen sato ol vuonna 96 m elkosta vähem p kun edellsenä vuonna ja hem an penem p kun vv. 9 9, m u tta hukan suurem p kun sato vuoslta keskm äärn. T attarn sato on melko lalla vahdellut ja se ol v. 96 penem p kun sato m anttuna kausna. Vuos 96 ol perunasatoon nähden sangen hyvä, se kun ol parem p kun vuosna ja 9 9 keskm äärn, vakkakn huonom p kun v. 9, jota vodaan kutsua ennätysvuodeks stä huolm atta, e ttä harvnasen runsas satovuos 90 ve stä voton. Edellsessä huom autettua korsvljan yleensä hdasta laajenem sta selttää osaks rpeäst lsääntynyt rehunaurn vljelys, jolla korsvljan olkea m aataloudessa yhä enem m än korvataan. N aurden ja m uden juurkasven satom äärä ou yleensä vuos vuodelta lsääntynyt, m u tta ol se vuonna 96 penem p kun parna lähnnä edellsenä vuonna. V errattuna vuosen kesksat on ol 96 vuoden nukka sato vähäsen suurem p ja v errattu n a satoon vuoslta 9'9 h u o m attav ast penem p kun täm ä. Jos verrataan edellä estety t sato m äärät m aan väklukuun sam olta ajolta, saadaan seuraavat er vljalajen keskm ääräluvut y h tä henklöä koht.

13 4 Jokasta keskväkluvun henkeä k o h t tu l hl: Keskmäärn vuodessa Vehnää R u s t a O h r a a K a u r a a Sekavljaa H ern etä ja papuja T a tta ra... O.oo O.oo O.oo O.oo P e r u n o ta N au rta ja m uta juurkasveja Vuoden 96 sato ja k a a n tu er läänelle seuraa valla tav alla : L ä ä n. Vehnää, hl. Rusta, hl. Ohraa, hl. Kauraa, hl. Sekavljaa, hl. Hernetä ja papuja, hl. Tattara, hl Perunota, hl. Naurta ja j muta, ju u rkasveja, hl. U u de nm aa n..., : 49,784.0,78 4, ! T urun ja P orn.. 7,66! 670,400;,469.49,8: ,ldlj 4,98 H äm een... 8, ,747, ! 7.886' 9 7,69! 0.87 Vpurn...,08 86.: ; Mkkeln... 90' 4, , ' 974 8,94! 8.4 K uopon... 77! ,04,.9: ,69! 0.0 Vaasan... 77! 4,790' 99, ' l, ,49 O u lu n... 0' , ! 4,09.07 Koko maa :.7,466 7, ! 98.04' ,46! Jo k asta keskväkluvun henkeä k o h t tu l hl: L ä ä n. Vehnää. Uudenmaan Rusta. Ohraa. Kauraa. Sekavljaa, Hernetä ja papuja.' Tattara. 0, (O.oo) Perunota. : Naurta ja muta juurkasveja..6lj Turun ja P o rn ! ' 0.07 (O.oo).!.0 Hämeen ! 0.! (O.oo) Vpurn : 0.6J (O.oo).8! 0..8 M kkeln... (O.oo).6; 0.4j (O.oo).SSÍ 0.6 K u o p o n... (O.oo) l.s ! O.0 (O.oo).99; 0.88 V aasan... (0.00).00! 0.74!.7 0.0! 0.0 (O.oo).0 j 0.8 Oulun... (O.oo) 0.4Í.6! j (O.oo).4 0. Koko maa 0.0.0! Í 0.0 (O.oo)

14 P rosenttna koko m aan sadosta olvat er vljalajen sato m äärät er läänessä: Lään. V ehnää. Rusta, O hraa. K auraa. S ekavljaa. H ernetä ja papuja. T a tta ra. P e ru n o ta, N aurta ja muta juurkasveja. U u d enm aan... 7.S: 9.7.9! ' 9.7. T u ru n ja P o rn... ( 6.; 9.,.; ' 0.' 8.9.9Í H äm een s!.7 8.;.4! 0. 0.; V p u rn... :.: ;.0; , ' M k k e ln....! o.e; ö.l ' 4.! ! K u o p o n , : ; V a a s a n '.6' ; O ulun ! 4. l,. 7.! (0.O) 7.0. Jo tta saatasn helpom p yleskatsaus vuodentuloon vuodelta 96 ja stä lähnnä edellseltä ajalta, ovat, sam on kun edellsssä vuoskertom uksssa on teh ty, er vljalajen satom äärät alem pana kakk m u unnettu rukks. M uuntamsessa on kutenkn ta tta r vähem parvosena jä te tty kokonaan huom oon o t ta m a tta. M uuntam sen pohjana on k ä y te tty läänelle vrallsest v ah v stetu t vero h n ta m äärät er vuoslta. Mssä jollekulle vljalajlle e ole vero hntaa v a h v stettu, on snä o te ttu rukn hntaa vastaav a arvotu luku. N npä on U udenm aan, M kkeln, K uopon, V aasan ja O ulun läänelle vehnänhnta, joka k a u tta a l ta a n p u u ttu u näden verohntaluettelosta, arvotu sten, e ttä ensks man* tulle läänlle on arvotu 0 hehtoltraa rusta v astaavan 8. hl vehnää, ja mulle tässä m antulle läänelle arvotu sam a m äärä ru k ta v astaav an 7 hl vehnää. M uhn vljalajehn nähden on kakssa läänessä 0 hl rusta p an tu arvoltaan vastaam aan: 9 hl hernetä ja hl perunota sekä hl m uta juurkasveja. Sekavljaa m uunnettaessa on p an tu 0 hl rukta = hl sekavljaa. Laskujen tulokset estetään seuraavassa taulussa, joka k ästtää teto ja vuoslta 96 ja 9 sekä v svuotsjaksolta ja 9 9.

15 s ' 6 Vljalaj. Sato muunnettu rushehtoltroks. Absoluuttsest / 0 Keskmäärn vuodessa o / f 0 Absoluuttsest. Absoluuttsest. Absoluuttsest. / 0 ' Vehnä... 09,60.0, , ,97 0. j Rus...,488,48 0.8,97,8 0.,708,69.8,98,0 4.8 Ohra...,08,.,4, ,6,7.,96,7,! K aura... 4,04,64.7,04, ,,8.,684,076. Sekavlja... 07,77 0.9, , ! H erneet ja pavut... 08,904.0, ,90.0 0,9 0.9j P e ru n a t...,980,07 7.,067,6.8,90,84 6.4,97,60 I 6.9; Muut ju u rk a sv t... 84,48.6 4,4.8 9, ,76.6 Koko sato,,04 00,,0 00,64,8 00,46,67 00 E r läänessä olvat puheenalaset m ä ä rä t v:lta 96 seuraav at: L ä ä n. Vehnä. Rus. Ohra. Kaura. Sekavlja. Herneet ja pavut. Perunat. Naurt ja muut ju u rkasvt. Yhteensä. U udenm aan... 9,80 40,46 7,86 8,49,786,77 9,48,,4,7 Turun ja P orn... 7, ,400 6,76,7,90 4,6 4,0 74,046 40,8,06,74 H äm een... 9,98 44,876 89,488 99,08 4,804 9,87 04,98 7,06,48, Vpurn...,64 86,,09 60,9 7,609 9,7 9,4,8,6,98 Mkkeln...,6 4,4 66, 7,6 9,4 4,697 66,47 9, 867,00 K u o p o n ,04 9,88 8,4,669,88 97,4,608,,7 Vaasan ,790 0,9 486,8 7,06 4,,84,40,688,90 Oulun... 60,776,69 90,4 8,06 4 8,7,98 77,08 Koko maa 09,60,488,48,08, 4,04,64 07,77 08,904,980,07 84,48,,04

16 7 K okonassato, m u unnettuna rushehtoltroks, ol taas lään ttän seuraava: L ä ä n K eskm äär vuodessa U u de nm aa n......,4,7 :,,77',,76,,67 Turun ja P orn.....,06,74,000,07,484,07,79,70 H äm een...,48,,07,7;,478,068!,0,04 V p u rn...,6,08,804,086:,67,68,70,78 M k k e ln ,00 976,976; 86,87,00 48 K u o p o n...,,7,0,00,0,7,,9 Vaasan...,688,90,0,667;,886,6,766,478 O u lu n... 77,08 8,09 789,967, 740,87 K oko maa,,04,,0,6,8,46,67 K oko sato ulo. rushehtoltroks m uunnettuna, ol ss vuodelta 96 m elkosta penem p kun lähnn ä edellseltä vuodelta ja penem p kun vsvuotsjaksolta ja 90'9. Se ol.7 % 9 vuoden satotulosta alem p sekä.7 % alem p kun tulos jaksolta 9-9 ja. % alem p kun tulos jaksolta P ro sen tttan olvat edellä m antut sato m äärät er läänessä m aan koko sato tu lo sta seuraavat-: Keskmäärn vuodessa ln. U udenm aan lään T urun ja P orn lään H äm een l ä ä n Vpurn M kkeln ' K uopon V aasan Oulun V errattuna väestöön saatn y h tä keskväkluvun henkeä koht seuraavat. m äärät rushehtoltroja: K e s k m ä ä r n v u o d e s s a U udenm aan l ä ä n T urun ja P orn lään H äm een lä ä n M aatalous v. 96.

17 Keskmäärn vuodessa Vpurn lä ä n M kkeln K uopon Vaasan Oulun....o...4 K oko maa H enklölukuun v e rra ttu n a ol ss sadon tulos koko m aassa v. 96 m elkosest huonom p kun v. 9 sekä huonom p kun keskm äärät vuoslta ja 9 9. Jos satom äärät verrataan rusarvoltaan läänen maalas-v&estöön, tu lev at suhdeluvut tosenlaset kun äsken m antut, kuten seuraavsta luvusta käy lm: Kesk rnäär vuodessa U udenm aan lään l T urun ja Porn lään H äm een l ä ä n Vpurn M kkeln K uopon Vaasan O ulun K oko m aa M aalasväestöön v errattu n a on ss sato ylesest ollut suhteellsest suurn T urun ja P o rn sekä U udenm aan läänssä. Y lem pänä olevsta lu vusta m u u ten näkyy, e ttä läänen kesknänen suhde on vahdellut er vuosna. P enn on suhteellnen sato m äärä ollut O ulun läänssä koko puheena olevana akana. Jyväluku. K u ten edellä estety stä on k äy n y t lm, ol 96 vuoden sato sekä korsvljaan e ttä juurkasvehn näh d en vähem m än ty y d y ttä v ä. Täm ä lmenee myöskn tärkem pen vljalajen jyväluvusta, jo tk a käänkun yhteen kohtaan kesktettynä an ta v a t yleskuvan vljelyskaven satosuudesta m aassa. Jy v älu v u t olvat kertom usvuonna sekä vuonna 9 ja keskm äärn vuoslta ja 9 9 seuraav at:

18 Keskmäärn vuodessa Vehnä R u s Ohra K a u r a Sekavlja Perunat Vehnän jyväluku ol vuodelta 96 h u o m attav ast penem p kun vuodelta 9 ja penem p kun keskm äärät vuoslta ja 9 9. R ukn jy v älu k u ol sam on penem p kun vuonna 9 ja penem p keskm äärä vuoslta ja 9-9. Sam on ol oh ran jy v älu v u n lata, joka k u ten kn ol melken sam a kun keskm ääränen jyväluku vuosna 9 9 ; sam on ol asanlata myös kauran, sekavljan ja perunoden. H uom attava on, e ttä, k u ten edellsssä vuoskertom uksssa on huom autettu, esllä olevan tlaston o so ttam at sekavljan kylvö- ja sato m ää rät evät ole suoranasest tosnsa v e r ra tta v a t, koskapa melkonen osa sekavljasta k o rjataan v hantana, ekä ss tule ssältym ään tuleentuneena k o rjattu u n satoon. N än ol myös osttan v. 96 lata k auran ja joskus ohrankn, kun vlja e kakn pakon tu leen tu n u t, m u tta yleensä k uten k n penem m ässä m äärässä. Jy v älu k u ol er läänessä vuonna 96: Vehnä. k u s. Ohra. Kaura. Sekav. Perunat. Uudenmaan lään Turun ja Pornlään Hämeen lään Vpurn o 4. Mkkeln Kuopon V aasan O ulun Koko maa Kulutus. K u ten on tu n n ettu, e m aam m e om a v ljan tu o tan to läheskään rtä tä y ttä m ä ä n väestön ta rv e tta, ja ulkom asella vljalla väestö suurelta osalta tä y ttä ä lepätarpeensa. R unsaan tuonnn avulla votn m aan vljatarve m yöskn v. 96 täy sn ty y d y ttä ä. M anttuna vuonna kulu tu sta v arten käy tettäv ssä

19 0 oleva vljam äärä ol jokseenkn y h tä suur kun v. 9 ja m erk ttäv äst suurem p kun vuosttanen m äärä ajanjaksona 9-9 keskm äärn sekä v o tt huom attav ast k äy tettäv ssä olevan m äärän v vuoden melkoseen tu o n tn v ak u tt etupäässä harvnasen runsa< vehnäntuont-, joka ol suurem p kun m nään akasem pana vuonna. V elnänuont tek nm. v. 96 kokonasta 9. mlj. kg. ja vott sam an tuonnn vuodelta mlj. kg:lla sekä tuonnn vuodelta mlj. kg :a; vehnän tu o n t v. 96 ol taasen 7.8 mlj. kg suurem p kun keskm ääränen v u o stu o n t ajanjaksona 9 9. K ä y te ttä v n ä oleva vehnäm äärä el nän ollen kertomus%-nonna suurem p kun m llonkaan aka Kömmn. R ukn tu o n t ol m yöskn huom attava, vakke se saavuttanut sam aa su u ru u tta kun v. 9 ta h vuosna 9 9 keskm äärn; joka tapauskessa ol rukn tu o n t kertom usvuonna huom attav ast suurem p kun tu o n t v. 94. K ä y te ttä v än ä oleva rusnäärä ol ss. koska russato ol norm aala el vuosen 9 9 kesksatoa penem p, jon k u n v erran alle n o r m aal-m äärän, m u tta korvas stä täy sn runsas vehnän saant. O hran tu o n t ol jotenkn sam a kun v. 9 ja vähän suurem p kun v. 94, m utta ol m elkosest el non % mlj. kg. alem p kun keskm ääränen tu o n t vuosna 9. K auran uont ol v. 96 m nm aal, johtuen V enäjän ventvellosta, jonka täh d en m aam m e m an ttu u n vljalajn nähden sa m lte yksnom aan tu lla tom een om alla tuotannollaan. Sekä ohran e ttä k auran saant ol k e r tom usvuonna jossan m äärn norm aala penem p, m u tta huom attav ast suurem p kun v. 94. Suurn prten vodaan ss sanoa, e ttä m aa vljavarohn nähden e velä v. 96 tu n te n u t m tään hatallsa vakutuksa m aalm ansodan luom asta tlanteesta. Jau h a m att o m a n kors- ja hernevlja varojen v. 96 ykstyskohtanen tlastollnen vertalu k äy tettäv en varojen kanssa kahtena lähnnä edellsenä vuotena ja vsvuotskautena 9-9 tukee täy sn edelläsanottua, kuten seuraa v asta selvää. K ö m ja, hernevljan. varat, mlj. kg. m vuotunen keskm Vehnä R u s O h r a o K a u r a Sekavlja H erneet ja pavut T a t t a r Y hteeensä,9.7,00.,77.0,78.

20 Jos varat jaetaan tasan kutakn maan asakasta koht, saadaan kg:ssa seuraavat m äärät vljaa asukasta koht: ' uotunen keskm. Vehnä. 48. s R u s o ( O h r a K aura Sekavlja.0..6.o H erneet ja p a v u t Tattar,, Y h teen sä, K ulutus asukasta k o h t ol ss v. 96 avan vähäsen penem p kun v. 9 ja vuosna 9 9 keskm äärn, m u tta tu n tu v ast suurem p kun v. 94. Mssä suhteessa er vljalajt ja hernevlja ssältyvät kullekn asukkaalle tu le v a a n vljam äärään, lm enee alla olevsta prosenttluv usta: Vehnä... R u s... O h r a... K a u r a... Sekavlja... Herneet ja p a v u t... T a t t a r... 9! 9 vuotunen koskn Yhteens;ä 00.o 00. o 00.o loo.o Edellä estetyn lsäks annetaan seuraavassa ykstyskohtasem p selvtys er vljalajen ynnä juurkasven m aahan tuonnsta ja m aasta vennstä y. m. tä m ä n yhteydessä olevsta sekosta. K au ran vent ol vsvuotskaudella 906 J 90 keskm äärn v u o tta koht.o mlj. kg, ja vetn stä vsvuotskaudella 9 9]. mlj. kg, vuonna 9.4 m lj. kg ja vuonna 96 van 0. l mlj. kg. K auran m aahan tu o n t taas nous seuraavn m äärn: vuosna kesm äärn 0.8 mlj. kg, vuosna 9 9 v u o tta k o h t.0 mlj. kg, m utta vuonna 9 van. mlj. kg,

21 ja v. 96 m tättö m ään m äärään 0, mlj. kg. T uont tek prosenttna k auran koko kulutusm äärästä: vuosna keskm äärn 7. %, vuosna 9 9 keskm äärn 7. %, v % ja vuonna 96 an o astaan 0. %. Y h tä henkeä koht tu l koko k u lu tu sn äärästä: keskm äärn vuosna kg ja vuosna kg. vuonna kg ja vuonna kg. V äestön ru starv etta tä y ttä ä enem m än kun puoleks ulkom anen vlja. T uontm äärät olvat: vuosna keskm äärn 04.9 mlj. kg. vuosna 9-9 keskm äärn 6.9 m lj. kg. vuonna 9.9 m lj. kg, ja vuonna mlj. kg. V ent on ana ollut vähänen: vuosna keskm äärn. mlj. kg. vuosna 9 9 keskm äärn 0.9 mlj. kg, vuonna mlj. kg ja vuonna 96 sam on O.os mlj. kg. U lkom asen vljan osa koko kulutuksessa ol vuosna %, vuosna %, vuonna 9) 6.s %. ja v. 9 9.o %. Rukn käytön suuruutta maassa osottav at seuraavat luvut, jo tk a lm asevat kulutuksen p aljo u tta y h tä henklöä koht: kulutus ol vuosna keskm äärn 8.6 kg, vuosna 9]] kg keskm äärn, vuonna kg. m utta vuonna 96 van 7.6 kg. Vehnän kulutus on m lte lak k aam atta kasvanut: vuosna 94 ja 9 vähenee kutenkn vehnänkäyttö, ja molempna vuosna tu n tu v ast, m utta, k u ten akasem m n on v tattu, kohoaa se ennen kuulum attom asta v. 96. Vehnän tu o n t ol vuosna keskm äärn 0. mlj. kg, vuosna mlj. kg. vuonna m lj. kg, m u tta vuonna 96 kokonasta 9. mlj. kg. Vehnän kulut ul>e-u en, kuten tu n n e ttu. omassa maassa k asv a te ttu vlja varsn vähäsenä osana: se ol näet vuosna keskm äärn. %. vuosna 9 9 keskm äärn.7 %, vuonna % ja vuonna I 9 6. s %. Y htä henkeä koht tul koko kulutuksesta vv kg, vv kg ja vuonna 9 van 4. l kg. m utta v. 96 kok onasta 74.0 kg. Ohran k äy ttö on vm esenä parna vuoskym m enenä pysynyt m elken m uuttu m atto m an a, joskn snä vm esnä vuosna on ollut havattavssa oreta vähentym seen. K u ten edellä m anttn, ol se v. 96 penem p kun v. 94 ja 9. O hran m aah an tu o n t on m yöskn yleensä v äh en ty n y t vuosen kuluessa, sllä se ol vuosna keskm äärn 7.4 m lj. kg, vuosna 9-9 keskm äärn van 8.9 mlj. kg, vuonna 9 van.7 mlj. kg ja vuonna 96. m lj. kg. T u o n t ol p ro sen ttn a kulu tu k sesta: vuosna keskm äärn 7.%, vuosna 9-9 keskm äärn 0.%, vuonna 9 van 6.4 % ja vuonna %. V ent on ana ollut m tättö m än vähänen. Y h tä henkeä koht tu l o h rankulutuksesta: vuosttan vuosna 906 ] 9.9 kg ja vuosna kg, vuonna kg. ja v uonn a 96.7 kg.

22 N nkun edellsessä huom autettn, on perunan ja m uden juurkasven vljelys laajen tu n u t ja sam alla nden k äy ttö lsääntynyt. N den m aasta vent on n m ttän ollut vähäpätönen. Samon e m yöskään tu o n t ole ollut, kovn suur, jo ta osottavat seuraavat tu o n tm äärät: vuosna 90G-90 keskm äärn 9.9 mlj. k g ), vuosna 9-9 keskm äärn. mlj. kg, vuonna 9. m lj. kg, m u tta vuonna 96 van.0 mlj. kg. T uont on ollut ed u stettu n a k u lutuksessa seuraa vlla penllä suhdeluvulla: vuosna 906'90.9 %, vuosna 9'9. %, vuonna 9.7 % ja vuonna Y h tä henkeä koht tu l k u lutusta v arten vuosna keskm äärn 70. o ) kg. vuosna 9 9 keskm äärn 9. kg, vuonna 9 7. kg a vuonna I kg. M tä edellä on estetty vljankulutuksesta ja shen v ak u ttav sta tekjöstä, käy lm seuraavasta tau lu sta, jossa on o tettu huom oon er vljalajen sekä p e runan ja m uden juurkasven sato-, tuont- ja ventm äärät ynnä kylvöön ja vnanpolttoon k ä y te tty paljous vsvuotsjaksolla ja 99 sekä vuosna 9 ja 96 k akk n äm ät m äärät klogram m ossa lm otettu na. ') 'tuontm äärään ssältyvät ku te n kn m yöskn n a urt ja muut ju urka svt. *) V rk edell. must.

23 4 V ljan ja juurkasven kulutus Suomessa vuosna , k g.) V om a. R us. Olra. Kaura. S ek avlja. H e r n e e t ja p a v u t. T a tta r. ; M ass. P e r u n a j a m u u t j u u rk a s v t. *) P e r u n a. N a u r t y. m. 96. S a t o... K y l v ö... V n a n v a lm s tu s... V e n t... Y h t. k u lu tu s ta v a r te n.. K u lu tu s h e n k e ä k o h t k e s k v f t k lu v u s t a... 0,700,40 968, ,067, ,70,90 07,78,68,608,84,.0 4,,948, ,87,960.0,468,6,840,09, ,044, ,80,90 6,00 78,89,00 406,0,08 0,44, ,68,960,87,60 9,400 6, y 7,,00,,7 'h,98,04 0 8, , 998,89 *) 8,6,00,0 0. ;,60,4,46,80,76, ,7/0,9, ,70 4,9,008 86/4,70 7,04, ,97,40 7,8 V S a t o... T u o n t... K y l v ö... V n a n v a lm s t u s... V e n t... Y h t. k u lu t u s t a v a rten.. K u lu tu s h e n k e ä k o h t k e s k v ä k lu v u s t a... 7,06,90 44,84, ,796,08 0,8,00 4. y 8,9,8,88,4 6,98,680,.8,87 46,69 7,87,89 74 c 06,6, ,8,89,00,78,9 4 88,78, ,06,00,99,97 77,4,0 9,840,4.7 4,4,96 04.,L,660,97,60 99,74 8,66,6.6 8,4,800,099,,649.60, ,7.6 0,696 9,4 6,90,04, ,69,064, , 7C,,0 99,66,0 08,7,66 48,96,8 80,88, ,087,76 0, (K e sk m ä ä r n v u o d e ssa ). T u o n t... V n a n v a lm s t u s... V e n t... Y h t. k u lu tu s ta v a rten.. K u lu tu s h e n k e ä k oht k e s k v ä k lu v u s t a... 4,788,99 67,46,8 6, ,68,04. 67,00,6 6,86,86 6,70,800,9.7 9, , ,87,808 8,96,46,47,44,4, ,644,44 7.] 7,80,060, ,89,80,9,477,79,, g,9,996,9,67 96,60 9,9,694.o 7,487,77,6.79,87,06,90 8,970,8, 8 4,70,68,8,69,9,9 0.4,888,44 4,6.7 * 468,04,968,9, ,0 8,48 7,79,89 86,07,49 7,66, 9. 7,0,7 460,990.8 j (K e sk m ä ä r n v u o d e ssa ). S a t o...,78,44 86,94,77 07,794,66 4,96,0 0,07,48 6,704,60 96,08 87,6,8 T u o n t... 0,4,4 04,868,774 7,96,497 0,807,69,6, , ,84,6 K y l v ö...,080 7,497,9 0,649,984 64,74.990,8,08 *),7,6 f) 8.88) 84,6,478 V n a n v a lm s t u s....4,86,774,66 7,98 8,77 _! 6,66, V e n t... *... 7,48,0 9,04,08 _ 4,86 ; 940,47 Y ht. k u lu tu sta varten..,8,6 0,68,649 0,76, 9.940, ,64,,690.70,00,87,70,89 K u lu tu s h e n k e ä k o h t k e s k v ä k lu v u s t a x) T a u lu s sa o le v a t lu v u t o s o tta v a t ja u la m a tto m a u v lja n m ä ä rä. T u o n ttla s to u lm o tta m a ja u h o - ja r y y n m ä ä r ä m u u n n e tta e s s a ja u h a m a tto m a k s v lja k s o n e d e lls ä k o r o te ttu s o u r a a v lla s u h d e lu v u lla : v e h n ä ja u h o je n m ä ä rä t 67 % :lla, r u s ja u h o je n 6 % :lla, o h ra ja u h o je n 8 /0:lla, k a u r a ja u h o jen % :lla, ta tta rja u h o jen. 00 % :lla ja m a s s ja u h o je n 8 % :lla, se k ä v e h - n ä ry y n en m äärät 00% :lja, oh raryyn en 67% :lla ja k auraryyn en 00% :Ua * ) L a s k e ttu lu k u. ) O sa k s la s k e ttu lu k u. 4) Ju u rk asv eja (p ats perunota ) m u u n n etta essa kg :ks on h l pantu - kg.

24 Sato kehruukasvesta ja henästä y. m. T aulu n:o ssältää m yöskn teto ja k ehru ukasven (pellavan ja ham pun) sato m ää rästä sekä henän, nn hyvn k y l v ety n k u n luonnollsen, sadon paljoudesta. E r läänessä ol kehruukasven sato vuosna 9 ja 96 sekä vuosttan ajan jak solla ja 9 9 seuraava-. destonnessa: Keskmäär n vuodessa Uudenmaan l ä ä n Turun ja Porn lään...,6,70,,866 Hämeen lään...,48,846,60,88 Vpurn...,908,8,90,4 Mkkeln...,87,40,9,70 Kuopon...,,88,98,78 Vaasan...,8,09,478.8 Oulun Koko maa,,0.,44,07 Henäsato ol taas, erottam alla kylvöhenät ja luonnonhenät tosstaan, er läänessä vuonna 96 destonnessa: Kylvöhenn. Luonnrhen Yhteensä. U u d en m aan lään.., ,08 4.,07, 8. T u ru n ja P o rn lään,, ,68 9. *,4, H äm een lä ä n...,69, ,689 6.o,40, V purn....86, 7.0,4,97.,69,4. Mkkeln... 49,.8 79,66. 4,070, K uopon... 90, 7.,,49 0.6,4,68.8 Vaasan...,70,90.4,797, ,48,0 9. Oulun ,9 6.0,64,677 4.,9, K o k o m aa,878, o 0,777, o,66, 00.0 K oko henäsadon paljouteen nähden ol ss Vaasan lään ens sjalla, 9. % :lla koko m aan h en äsa d o sta. Toselle, kolm annelle ja neljännelle sjalle t u lvat Vpurn, T urun ja Porn sekä Oulun läänt, prosenttluvulla., 4.9 ja 4.4. P enn sato ol M kkeln läänssä, 4. %. Edellä oleven tetojen m ukaan ol sato kylvö- ja luonnonhenstä koko m aassa m lte y h tä suur. Luonnonhenn nähden on huom attava, e ttä tedot M aatalous v

25 nstä lu u ltavast o so ttavat lan alhasa satom äärä. Stä vaston kylvöhenän satoa o sottavat lu v u t lenevät lkm äärn todellsuutta vastaava. H enän- saals on ollut er läänessä ja koko maassa 9 sekä keskm äärn vuodessa vsvuotskautena 9-9 : m «] 9.. Keskmäärn vuodassa.. 0 'lä U udenm aan lään...,084,78,96,6 T urun ja P orn lään...,09,80,4, Häm een lä ä n...,,6,7,0 V purn >...,60,,8,448 Mkkeln >...,,94,0.6 Kuopon......,70,894,086,40 Vaasan... 4, ,07,60 Oulun ,670,7,79,887 K oko maa,6,0,449,88 H enäsato ol v. 96 nnm uodon yhtä suur kun vuonna 9. m utta suurem p k u n vuosna 9 9 keskm äärn. Suhde kylvö- ja luonnonhenän välllä er läänessä vuonna 96 näkyy seuraa v a s ta. JOO dest onna luonnonhenä vastas: U udenm aan läänssä destonna kylvöhenä T urun ja P orn läänssä....6 H äm een lä ä n s s ä V purn M kkeln )> K uopon > Vaasan.... Oulun K oko m aassa 9. destonna kylvöhenä Jos henäsato v errataan taulussa n:o olevn lehm älukuhn. saadaan er läänessä seuraavat m äärät k o rjattu ja henä y h tä lehm ää koht: U udenm aan läänssä.... destonna Turun ja Porn läänssä

26 7 H äm een lä ä n s s ä destonna V purn M kkeln.... K uopon V aasan 6.0 O ulun.... K oko m aassa.9 destonna Seuraavat määrät henä saatn lehm ää koht er läänessä v sv u otskautena 9 : U udenm aan läänssä... 8.r, dest onna T um n a Porn lä ä n s ä > H äm een lä ä n s s ä... I 7.!) V purn.... o M kkeln K uopon V aasan.... O ulun K oko m aassa 9.7 destonna E rlasta karjanrehua tu o tn m aahan vuonna 96,888,000 kg ja ol täm ä tu o n t arvoltaan non 7.«mlj. m arkkaa. Erlasa rehuja tuotn: henä,00 kg, vehnänlsetä 6,64,000 kg, ruknlsetä 4,7,000 kg ja öljykak- kuja 7,687,000 kg; v astaavat tu o n tarv o t olvat: henen 00 mk, vehnän- lseden 4,794,000 mk, ruknlseden 9,000 mk ja öljykakkujen,0,000 mk. Sam aan akaan nous henen vent 4,760,000 kg:aan ja olken vent 76,000 kg:aan, jotka yhteensä olvat arv o ltaan 9,00 mk. Edellä on m anttu, kunka naurden ja m uden rehujuurkkaden vljelys on m aassa vme vuosna tu n tu v a st lsääntynyt. Näden juurkasven sato- lu v u t vuoslta 96 ja 9 sekä keskm äärn ajanjaksolta ja 9 9 koko m aasta ja lään ttän on estetty edellä. Jos vertaa n ätä satom äärä lehm älukuun koko m aassa ja er läänessä vastaavalta ajalta, saadaan y h tä lehm ää k o h t seuraavat m äärät h!: Keskmäärn vuodessa U udenm aan lään T urun ja P orn lään

27 8 Keskmäärn vuodessa. 90. l) H äm een l ä ä n Vpurn Mkkeln Kuopon > Vaasan O ulun Koko maa Sadon arvo. R ahaks arvotuna ol 96 vuoden jyväsato sekä peruna- ja ju u rk assato er läänessä ja koko m aassa k u ten alla olevat luvut osottavat. Arvomsessa on p an tu perusteeks er läänen v ero h n tam äärät) v:lta 96. Vuoden U6 jyväsato rahaks arvotuna, markkaa. L ä n. V eh nä. R us. O h r a. K uura. S e k a v lja. H erneet ja p a v u t. T a tta r. P e ru n a t. N aurt ja muut ju u r k a s v t. Y h te e n sä. Uudenm aan... 49, 8,0,60 94,900 4,6, : 0 4,8,700 6,7 8,09, Turun a P orn...,84,7 6,760, , ,0 7: 9,,0,009,6 6,669,0 H äm een... 84,90,096, , ,8; 40',04,90 90,0,49, V p u rn... 90,80 4,6,800,80, ,4 9,688! 7,88, ,909,6 Mkkeln.. 7,900 8,6,0,68,800 6, , ,6,67 7,8,70,97 K u o p o n...,00 0,0, ,4, 6,00,4,04 V a a sa n...,00, , ' ,00 4,,77 ; Oulun ,09,400j 7,890,7,60,6 0, 600,4,9 : 98,00 7,97,00 K oko m aa,740,00 87,,! 8,707, ' ,60,700 8,07,68 % :.6! 8.v '"O.o ) ' Vr. 9,488,8 79,4,60' 8.809,760) 0.0S9.,.74.40,44,0, 6,9 4,4,0 : 4,80,860 6,646,8,l,< «: 88. : '0,o.s.8 loo.o Jos otetaan lukuun m yöskn vljan olksato ja henät sekä kehruukasvt, saadaan täm än tuotan n on la sk ettu arvo vuodelta 96 seuraavaks:a) M Verohntan puuttuessa on laskelman perusteeks pantu ruskehtoltran hnnat. ) H enät on arvotu 0:n, kevätvljan oljet 4 ja syysvljan oljet :n pennn, kehruukasvt markan arvosks klolta. Olksato on laskettu sten, että korjattu jyväsato (klossa) on kerrottu syysvljassa :a ja kevätvljassa.6:a. M uunnettaessa hehtoltram äärä klogrammoks on pantu hl vehnä = 77 kg, hl rukta = 7 kg, hl ohra = 60 kg, hl kauroja = 0 kg, hl sekula = 60 kg, hl hernetä = 7 kg ja hl ta tta ra = 6 kg.

28 9 KehruuJcOfSven sekä olk- ja henäsadon arvo v:lta 96, mk. Lään, K eh ru u - kasvb. V eh n ä. R u s. O hra. K au ra. S e k a v lja. H erneet ja p a v u t. T a tta r. H en ä. Y h te e n sä. U u d e n m a a n, T u ru n ja P o r n... 6, 0 0 H ä m e e n V p u rn M k k e ln... 8, K u o p o n..., 0 0 V a a s a n..., t O O O u lu n , 4 6 9, 4 L 6 6, 9 8 8, ; , 9 7 :,,. 4 7, 8 9 6, 8 ', 9. 7, 4 4,,. 4 4, 9, 7 7, 0 4, 4 4, 8 ' 6 9 4, 7 9, : 7 7, , 0 4, 0 4, 6 ' L, 4 6, 6 6, 4 9, :, 6 0, , 4 6, 4 8, 7 0 0, 4 9, 6 4 8, 9, , 8 4 4, 8 0, 6 7 8, 6 8, ) 0, , 9 4 4, , 9 6 7, 8 4 8, 4, 8 0, , 7, 0 7, 4 8 0, , 8 9, 0, , ,, 6, 6 0, 4 9, 4 0 8, 4 0, ( 6, 9, 4 0 0, 7 0 4, , 8 0 4, 4 8, 0 0, 9 9, ,84,600 46,74,897 9, 6 9, ,086,086 4,9,78 6,098,97,64,48 6, 7, 6 K m aa 6,6,0' 8,70,6 % 0. O 00.0 V , , 6 ) 4 * 0., 4 8,. 6! , 7 8, 9 4, , B 7, , o 6, 4, 4 8 L. 6 0, 6 4 8, Jos vmeks estetty sum m aluku yhdstetään jyväsadon arvoa osottavaan sum m aan, saadaan koko sadon lask ettu arvo olem aan v ,08,000 m arkkaa, joka arvo vastas v. 9 46,9,000 ja v. 94 7,478,000 m arkkaa.