ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 93/06/2 Dnro Psy-2005-y-134 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 93/06/2 Dnro Psy-2005-y-134 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Luomanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistaminen, Kärsämäki ja Piippola Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Polttoaineet... 5 Kuivatus- ja valumavesien käsittely... 5 Liikennejärjestelyt... 6 Toiminnan lopettaminen... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 9 Päästöt pintavesiin... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Vesistön käyttökelpoisuus Kalatalous Muu vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Muut elinkeinot ja toiminnot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun vaikutukset Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Hakemuksen osittainen hylkääminen LUPAMÄÄRÄYKSET... 26

3 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen lohkoilla 1 ja Toiminnan lopettaminen lohkoilla 3 ja Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen osittainen hylkääminen Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Luomanevan 106,3 ha:n suuruiselle tuotannossa olevalle turvetuotantoalueelle. Lupaa on haettu myös turvetuotannon päättämiseen liittyville toimille. Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2020 saakka. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Luomanevan turvetuotantoalue sijaitsee Kärsämäen kunnan Saviselän kylässä Pyhäjokeen laskevan Kärsämäenjoen sivujoen Vuohtojoen vesistöalueella (54.085). Turvetuotantoalueelta kertyvät vedet johdetaan Luomaojan kautta 1,5 km:n päässä Vuohtojokeen. Vuohtojoki laskee Kärsämäenjokeen noin 18 km:n päässä Luomaojan suulta. Kärsämäenjoki yhtyy puolestaan Pyhäjokeen noin 4 km Vuohtojoen yhtymäkohdan alapuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Hankealue on osittain hakijan omistuksessa ja osittain vuokra-aluetta. Hakijan omistuksessa ovat tilat ja Hakija on vuokrannut tilat , , , , ja Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 32/98/2 myöntänyt luvan Luomanevan turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Luomaojan, Vuohtojoen ja Kärsämäenjoen kautta Pyhäjokeen. Aluetta ei ole kaavoitettu detaljikaavalla.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoa on Luomanevalla harjoitettu vuodesta 1992 alkaen. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Luomanevan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien enimmillään 106,3 hehtaarin alalla. Alueelta tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille Kajaaniin ja Haapavedelle. Luomanevan lohkot 1 4 on kokonaisuudessaan sarkaojitettu ja kuivatettu turvetuotantoa varten. Turpeen tuotantokausi on vuosittain yleensä toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Myös muuna aikana tuotanto voi olla mahdollista. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta sekä tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella käytetään ns. Hakumenetelmää. Alueella tuotetaan jyrsinturvetta. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Luomanevan turvekuljetukset tapahtuvat pääosin talvikaudella. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Keskimääräinen vuosituotanto alueella on koko käytettävissä olevalla tuotantopinta-alalla noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Polttoaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on runsaat litraa, ja voiteluaineiden noin 300 litraa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Luomanevan polttoainehuolto on tällä hetkellä järjestetty kahdella noin litran siirrettävällä polttoainesäiliöllä, jotka säilytetään työmaalla yllä mainituissa paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa. Luomanevan pumppaamo toimii dieselpolttoaineella. Pumppaamon välittömässä läheisyydessä on kaksi litran polttoainesäiliötä. Kuivatus- ja valumavesien käsittely Luomanevan lohkojen 1 4 (106,3 ha) vedet johdetaan liitteen 1 suunnitelmakartan ja lohkotaulukon mukaisesti sulan maan aikana laskeutusaltaisiin, joista vedet pumpataan pintavalutus-haihdutuskentälle. Kentän koko on 3,2 ha, mikä on noin 3 % tuotantoalueen pinta-alasta. Silloin kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa, vedet johdetaan lohkoilta 1 ja 3 sekä osalta lohkoa 2 (yht. 81,5 ha) laskeutusal-

6 taan kautta Luomaojaan. Näille lohkoille asennetaan kolme virtaamansäätöpatoa vesiensuojelun tehostamiseksi. Jäätyneen maan aikana lohkon 2 vesiä 24,7 hehtaarin alalta johdetaan laskeutusaltaan kautta Luomaojaan. Kiintoaineen pidättymistä sarkaojastoon tehostetaan Luomanevalla ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä ja vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen ja missä pohjamaalaji on sellaista, että allassyvennysten luiskat pysyvät koossa. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Laskeutus- ja pumppausaltaat varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. 6 Liikennejärjestelyt Tuotantoalueelta toimitukset rekka-autoilla tapahtuvat Porkkalan kautta Kotiniementietä pitkin ja edelleen tien nro 28 kautta Haapavedelle (ja Kajaaniin). Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyörä- tai kauhakuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 300 autokuormallista. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Toiminnan lopettaminen Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 32/98/2 hakija velvoitettiin esittämään lupaehtojen tarkistamishakemuksen yhteydessä suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeennoston loputtua. Hakija on esittänyt kyseisen suunnitelman ympäristönsuojelutoimineen ja jälkihoitoineen tässä hakemuksessa ja pyytänyt suunnitelman vahvistamista siten, ettei Luomanevan osalta enää ole tarvetta erillisen hakemuksen tekemiseen. Tuotantoalueen pinta-alan nopea pieneneminen, käytössä olevat ympäristönsuojelumenetelmät sekä maanomistusolot ja sijainti huomioon ottaen lopettamistoimien esittäminen tämän lupahakemuksen yhteydessä on sekä mahdollista että ajallisesti sopivaa, koska tuotantotoimien arvioidaan huomattavalla osalla tuotantoaluetta kokonaisuudessaan päättyvän annettavalla lupajaksolla. Pinta-alat Luomanevalla on tähän mennessä poistettu tuotannosta yhteensä 11 ha. Alueella tehtyjen tutkimusten mukaan turvekerroksen vahvuus on sellainen, että Luomanevalla tullaan turpeen loppumisen vuoksi seuraavan 1 5 vuoden kuluessa poistamaan tuotannosta noin 30 ha ja 5 10 vuoden kuluessa noin 43 ha. Lohkoilla 3 ja 4, yhteensä noin 25 hehtaarin alalla, tuotannon arvioidaan jatkuvan vielä vuotta. Kokonaan turvetuotanto alueella päättyisi siten vuosina

7 7 Jälkihoito Tuotannosta tähän mennessä poistetut alueet ovat niin pienialaisia, että ne toimivat toistaiseksi tuotannon tukialueina. Kun tuotannosta poistetuista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään ja vuokraalueet saatetaan vuokrasopimuksessa edellytettyyn tai vuokranantajan kanssa muutoin sovittuun kuntoon. Alueet rajataan ojituksella pois tuotantoalueesta ja vuokra-alueet luovutetaan maanomistajalle takaisin. Alueen uudesta käyttömuodosta päättää alueen omistaja. Hakijan omistamat alueet saatetaan mahdollisimman nopeasti uuteen maankäyttömuotoon. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ilmoitetaan vuosittain merkittävät tuotannosta poistetut alueet ja tuotannon kokonaan alueella päättämisestä. Ympäristönsuojelurakenteet Luomanevan eristysojat sekä laskeutus- ja pumppaamoaltaat pidetään toiminnassa turvetuotannon päättämisen jälkeen siirrettäessä alueet uusiin käyttömuotoihin. Laskeutusaltaiden kuntoa ja toimintaa seurataan silmämääräisesti ja altaat puhdistetaan tarvittaessa siihen saakka, kun tuotannosta poistetut alueet on kokonaisuudessaan otettu uuteen maankäyttöön tai kahden vuoden ajan tuotannon koko alueella lopettamisen jälkeen. Tänä aikana tuotantokentät ovat, esim. aluetta luontaisesti metsitettäessä, normaalisti kasvittuneet riittävästi sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen estäen sen kulkeutumisen sadeveden mukana alapuoliseen vesistöön. Laskeutusaltaita ei tämän jälkeen enää aktiivisesti seurata tai ylläpidetä turvetuottajan toimesta. Pumppaamoja ei pidetä käytössä jälkihoitovaiheessa, ellei se ole tarpeen edelleen turvetuotannossa olevan alueen kuivatuksen kannalta. Vuokra-alueilla olevat käyttökunnossa olevat rakenteet ja siirrettävät rakennukset siirretään tarvittaessa käyttöön muille työmaille, myydään tai puretaan. Hakijan omistamalla maalla olevat rakenteet siirretään tarvittaessa muille työmaille, myydään, puretaan tai jätetään paikoilleen omaan käyttöön. Laskeutus- ja paloaltaiden yms. rakenteiden käsittelystä sovitaan vuokranantajan kanssa alueita takaisin luovutettaessa. Vuokra-alueiden takaisinluovutus Vuokranantajilla on vuokrasopimusten mukaan oikeus saada turvetuotantokäytöstä poistettu ala takaisin käyttöönsä jo ennen vuokra-ajan päättymistä. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2016, mutta alueet tullaan luovuttamaan takaisin vuokranantajille siinä vaiheessa, kun niitä ei enää tarvita turvetuotantoon. Tuotannosta poistetut alat luovutetaan takaisin maanomistajille jälkihoitovaiheen (noin kaksi vuotta) jälkeen. Niin ikään luovutukset pyritään järjestämään kiinteistörajat ja omistussuhteet huomioon ottaen järkevän suuruisina kokonaisuuksina siten, että maanomistajilla on mahdollisuus maansa hyödyntämiseen. Vuokra-alueen takaisinluovutuksen yhteydessä maanomistaja tarkistaa alueen ja hyväksyy siellä tehdyt kunnostus- ja siistimistyöt. Samassa yhteydessä sovitaan lopullisesti, jätetäänkö esim. ojat ja muut rakenteet ennalleen. Mikäli maanomistajalla ei ole suunnitelmia maan tulevasta käytös-

8 tä, hänelle annetaan tietoja siitä, mitkä maankäyttömuodot ja millaisin toimenpitein olisivat entisellä vuokra-alueella mahdollisia. Vuokra-alueiden takaisinluovutukseen ei liity turvetuottajan puolelta uuden maankäytön aloittamista esim. metsänistutusta vuokra-alueelle. Luovutetut vuokra-alueet merkitään maastoon (kiinteistörajat) ja karttoihin. Vuokra-alueiden luovutuksesta ilmoitetaan myös alueelliselle ympäristökeskukselle. 8 Tarkkailu Tuotannon päättämiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Sen jälkeen vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti kaksi vuotta tai siihen saakka, kun alue on kokonaisuudessaan otettu uuteen maankäyttöön. Jälkihoitovaiheen päästötarkkailu tehdään yhtenä vuotena kerran kuukaudessa Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Uudet käyttömuodot eivät yleensä ole luvanvaraista toimintaa. Erillisen tarkkailun järjestäminen uuden käyttömuodon aikana ei ole tarpeen. Uudet maankäyttömuodot Luomanevan uudesta käyttömuodosta päättää kukin maanomistaja osaltaan. Todennäköisenä maankäyttömuotona tulee hakijan omistuksessa olevilla alueilla olemaan ruokohelven viljely ja kivisemmillä alueilla myös metsittäminen. Keskellä sijaitsevilla syvemmillä alueilla, joilla ei ole edellytyksiä kuivua luontaisesti, uutena maankäyttömuotona voi tulla kysymykseen myös uudelleen soistaminen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Luomanevan vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin, virtaamansäätöön sekä sulan maan aikana pintavalutushaihdutuskenttään. Hakija on katsonut, että nykyiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Luomanevan olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Luomanevan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään ja vesistöön. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Luomanevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP).

9 9 Ympäristöjohtamisjärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Luomaneva on ollut erillistarkkailussa vuonna 1999 ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon tuotantovaiheen päästötarkkailusuona vuonna Kesällä 1999 Luomanevan pintavalutushaihdutuskentältä lähtevän veden laatu oli huono. Kentän tarkkailu aloitettiin samana keväänä kuin kenttä otettiin käyttöön, mikä osaltaan selittää huonoja tuloksia. Samalla mitattiin myös yläpuolista vedenlaatua ja kentän reduktiot osoittautuivat huonoiksi. Vain ammoniumtyppeä kenttä poisti hyvin, mutta esim. kokonaisfosforipitoisuus kohosi. Vuonna 2004 Luomanevalta lähtevän veden laatu oli edelleen huonompi kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin, mutta kuitenkin parempi kuin vuonna Luomanevan keskimääräistä vedenlaatua huononsivat tuolloin etenkin heinäkuun lopun ja elokuun alun poikkeukselliset rankkasateet. Käyttöpäiväkirjan mukaan esimerkiksi heinäkuun lopulla satoi viiden päivän aikana yhteensä 88 mm. Luomanevalta vuonna 2004 saadut tarkkailutiedot eivät siten kuvaa normaalin tuotantokesän tilannetta, kuten eivät myöskään vuoden 1999 tulokset, koska tuolloin kenttä oli juuri otettu käyttöön. Pintavalutuskentät toimivat usein huonoiten juuri käyttöönoton alussa. Luomanevan pintavalutus-haihdutuskentältä lähtevässä vedessä epäorgaanisen typen osuus kokonaistypestä oli 10 % ja epäorgaanisen fosforin osuus kokonaisfosforista 38 %, kun vastaavasti pintavalutuskentällisillä soilla keskimääräiset osuudet olivat typen osalta 16 % ja fosforin osalta 27 %. Vuonna 2004 kaikkien tarkkailtujen pintavalutuskentällisten soiden (n=20) keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 6,4 mg/l, COD Mn 32 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 40 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus μg/l. Vertailun vuoksi taulukossa on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisiltä soilta lähtevän veden keskimääräinen laatu pitkältä ajalta eli vuosilta ja taulukossa luonnontilaisten suoalueiden vedenlaatu vuonna 2004.

10 Luomanevan pintavalutus-haihdutuskentältä purkautuneen veden keskimääräinen laatu vuosina 1999 ja 2004 sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu vuosina n ph COD Mn Kok. P Kok. N Fe Kiintoaine mg/l μg/l μg/l mg/l mg/l Luomaneva , PPO Luonnontilaisten Vitmaojan ja Joutensuon vedenlaatu kesällä 2004 sekä taustahuuhtouman arvioinnissa käytetyt taustapitoisuudet Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P μg/l PO 4 -P μg/l Kok.N μg/l NO 2+3 -N μg/l NH 4 -N μg/l Fe μg/l Vitmaoja 6, Joutensuo 3, Taustapitoisuus 2, Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikaisemmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huippuvalunta on ehtinyt tapahtua ennen kuin vesistön muun valuma-alueen huippuvalunta. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa suurentavaa vaikutusta. Vuosina Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailussa käytettiin luonnonhuuhtouman arviointiin Vitmaojan valuma-alueella mitattujen virtaamien ja vedenlaatutulosten perusteella laskettuja huuhtouma-arvoja. Vuonna 2004 luonnonhuuhtouman arvioinnissa siirryttiin käyttämään taustahuuhtoumapitoisuuksia. Virtaamatietona taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty suon omia virtaamatietoja. Happea kuluttavalle ainekselle ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia eikä nettokuormituksia ole siten näiden suureiden osalta arvioitu. Vuoden 2004 nettokuormitusarvot eivät laskentatavasta johtuen ole suoraan vertailukelpoisia edellisvuosien nettokuormitusarvojen kanssa. Taulukossa on esitetty Luomanevan vuosittainen tuotantoaikainen kuormitus vuosina Vuosien 1999 ja 2004 kuormitus on mitattu. Luomanevan mitattu kuormitus on ollut suurempaa kuin edellisessä lupahakemuksessa vuonna 1996 arvioitu.

11 Luomanevan tuotantokauden keskimääräinen brutto- ja nettoominaiskuormitus sekä PPO:n alueen pintavalutuskentällisten soiden keskimääräinen brutto-ominaiskuormitus samoina vuosina 11 COD Mn g/ha d Kok. P g/ha d Kok. N g/ha d Fe g/ha d Kiintoaine g/ha d Luomaneva 2004 Brutto 589 1,7 25, Netto 1, Brutto 82,7 0,3 2,36 10,4 18,6 PPO 2004 Brutto 366 0, Brutto 394 0,61 15,3 65 Luomanevan tuotantokauden aikainen keskimääräinen brutto- ja nettokuormitus vuosina T= tuotantopinta-ala Vuosi T ha COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d BRUTTO NETTO ,182 2,7 54 0,162 2, ** ,038 0,5 2,6 0 0,001 0, ** ,028 0, ,021 0, * ,027 0,8 2 19,5 0,016 0, * ,024 0, ,118 2,1 21,5 0 0,072 1,26 9,6 1998** ,3 0,036 2,66 36,9 Keskiarvo 28,2 0,07 7, ,04 1,0 14,4 * kuormitus arvioitu pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella ** laskennassa käytetty Luomanevan omia virtaamatietoja ja pintavalutuskentällisten soiden vedenlaadun keskiarvoa Edellisessä lupahakemuksessa arvioitu Luomanevan keskimääräinen kesäajan bruttokuormitus COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d Brutto 16,6 0,03 0,77 4,4 Kuormitus on arvioitu tarkkailusta saatujen ominaiskuormituslukujen keskiarvoilla. Luomanevan kesäajan kuormitus on arvioitu suon omien vuoden 2004 ominaiskuormituslukujen perusteella. Syksyn kuormituksen laskentaan käytettiin Hakasuon ympärivuotisen pintavalutuskentän ominaiskuormitusarvoja sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

12 alueen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Käyttöpäiväkirjan mukaan pumppaus lopetettiin vuonna 2004 lokakuun puolivälissä, joten syksyn kuormitus on laskettu oletuksella, että pintavalutuskenttä on käytössä suurimman osan syksystä ja viimeiset kaksi viikkoa vesienkäsittelynä laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Talven ja kevään kuormituksen laskentaan on käytetty Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormitusten keskiarvoa. Niillä alueilla, joilla on virtaamansäätö, laskennassa on otettu huomioon virtaamansäätötutkimuksen mukaiset reduktioluvut: kiintoaine 61 %, kokonaisfosfori 47 %, kokonaistyppi 45 %. Virtaamansäätöä ei ole otettu huomioon kesäajan laskennassa. Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Luomanevalta Luonuanojaan on arvion mukaan 52,2 kg/d kiintoainetta, 0,16 kg/d fosforia ja 2,2 kg/d typpeä. Huomioitava kuitenkin on, että Luomanevan tuotantokauden kuormituksen laskentaan on käytetty vuonna 2004 mitattua kuormitusta, jolloin keskimääräistä kuormitusta nostivat pitkään jatkuneet kovat sateet. Tuotantokauden kuormitusarvio ei siten edusta sääolosuhteiltaan normaalia tuotantokautta vaan poikkeuksellisen märkää kesää. Vuositasolla Luomanevan nettokuormituksen on arvioitu olevan noin kg/a kiintoainetta, 24 kg/a fosforia ja 623 kg/a typpeä. Luomanevan arvioitu brutto- ja nettokuormitus Luomaojaan vuodenajoittain ja vuosikuormitus, kun koko tuotantokelpoinen alue (106,3 ha) on tuotannossa 12 Tuleva kuormitus Ala ha Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d BRUTTO Talvi (d=157) 106,3 2,9 6,1 0,03 0,8 Kevät (d=25) 106,3 46, ,2 7,8 Kesä (d=135) 106,3 54,2 62,6 0,18 2,7 Syksy (d=49) 106,3 6,4 23 0,04 4,3 Rankkasade 29, ,2 6,2 Vuosi kg/a Tuleva kuormitus Ala Ha Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d NETTO Talvi (d=157) 106,3 1,8 0,007 0,7 Kevät (d=25) 106,3 22,2 0,02 3,6 Kesä (d=135) 106,3 52,2 0,16 2,2 Syksy (d=49) 106,3 3,9 0,02 2,6 Vuosi kg/a Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman

13 pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Myös paloviranomaiset valvovat polttoaineiden säilytystä turvetuotantotyömailla. Luomanevan turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Luomanevan turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Toiminta ei ennakolta arvioiden myöskään vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai vedenottamoita. 13 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Melu Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksen julkaisun Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana, tiedonantoja 151, Jyväskylä 1998, mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Tuotantoalueella syntyy vuosittain noin 600 litraa sekajätettä sekä noin 150 litraa jäteöljyä ja noin 50 litraa muita öljyisiä jätteitä. Työmaan tukikohta-alueella sijaitsee jätekatos, jossa on keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit.

14 14 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Luomanevan turvetuotantoalue sijaitsee Kärsämäen kunnan Saviselän kylässä Pyhäjokeen laskevan Kärsämäenjoen ja tarkemmin Vuohtojoen vesistöalueella (54.085) Turvetuotantoalueelta kertyvät vedet johdetaan Luomaojan kautta 1,5 kilometrin päässä Vuohtojokeen, joka laskee Kärsämäenjokeen noin 18 km päässä Luomaojan suulta. Kärsämäenjoki yhtyy Pyhäjokeen noin 4 km Vuohtojoen yhtymäkohdan alapuolella. Luomaojaan ei laske vesiä muilta turvetuotantoalueilta. Luomaojan valuma-alueen pinta-ala sen laskiessa Vuohtojokeen on 8,6 km 2. Valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettua aluetta. Vuohtojokeen Luomaojan laskukohdan alapuolelle laskevat Vapo Oy:n Lehtonevan (97 ha), Pihlajanevan (177 ha), Porkannevan (ei tuotannossa) ja Turveruukki Oy:n Lehtonevan (123 ha) turvetuotantoalueiden vedet. Vuohtojoki saa alkunsa Vuohtojärvestä Kärsämäen ja Piippolan rajalta. Sen valuma-alue on ojitettua metsää ja suota, joen yläosan jokivarressa on myös runsaasti maanviljelystä. Vuohtojoen valuma-alueen pinta-ala sen yhtyessä Kärsämäenjokeen on noin 116 km 2. Kärsämäenjoen alajuoksulle laskevat Onkinevan (98 ha) ja Silonevan (167 ha) turvetuotantoalueiden vedet. Kärsämäenjoen valuma-alueen pinta-ala sen yhtyessä Pyhäjokeen on 424 km 2. Kärsämäenjoki saa alkuna Kärsämäen kunnan itäosissa sijaitsevilta soilta ja pikkujärvistä. Myös Kärsämäenjoen valuma-alue on voimakkaasti ojitusten muuttamaa. Luomanevan (106 ha) turvetuotantoalueen osuus Luomaojan valumaalueesta on noin 12 % ja Vuohtojoen valuma-alueesta 0,9 %. Koko turvetuotannon osuus Vuohtojoen valuma-alueesta on noin 4,3 % ja Kärsämäenjoen valuma-alueesta 1,8 %. Vuohtojoen ja Kärsämäenjoen virtaamat voidaan arvioida Korpijoen (Kiuruvesi) ja Tujuojan (Haapajärvi) pienten valuma-alueiden vertailujakson valuman perusteella. Kärsämäenjoen virtaama on laskettu heti Vuohtojoen alapuolella olevaan kohtaan, missä valuma-alueen pinta-alaksi on arvioitu noin 360 km 2. Luomaojan keskivirtaamaksi on arvioitu 95 l/s. Korpijoki Tujuoja Keskiarvo Vuohtojoki Kärsämäenjoki Vuohtojoen alapuolella Mq 11,3 10,8 11, Mq (talvi) 3,2 2,7 3, Mq (kevät) 35,6 35,5 35, Mq (kesä) 6,9 6,6 6, Mq (syksy) 11,7 10,7 11, Alueen luonto ja suojelukohteet Luomanevan tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa metsäistä ojitettua turve- ja kangasmaata. Lähimmät viljelyalueet sijaitsevat 1,1 kilometrin päässä Luomanevalta kaakkoon. Lähin turvetuotantoalue on 1,5 kilometrin päässä sijaitseva Jylenneva (Turveruukki Oy).

15 Lähin luonnonsuojelualue on Pellikaisennevan (FI ) Natura-alue, jonne tuotantoalueelta on matkaa noin 4 kilometriä. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita tai arvokkaita pienvesiä. 15 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimpiin asuttuihin taloihin on turvetuotantoalueelta matkaa yli kilometri ja Saviselän kyläkeskukseen yli 3 km. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Tässä yhteydessä purkuvesistön vedenlaatua on tarkasteltu Vuohtojoessa turvetuotantoalueiden vaikutusalueen yläpuolella (Vu16), Vuohtojoen suulla (Vu0) sekä Kärsämäenjoessa Vuohtojoen ylä- ja alapuolella (Kä8 ja Kä0), missä sijaitsevat Pyhäjoen yhteistarkkailun havaintopisteet. Vuohtojoen yläosalla, Luomanevan purkukohdan yläpuolella, kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut keskimääräinen 105 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l. Kiintoainepitoisuus on ollut korkea, keskimäärin 15 mg/l. Tarkkailupisteelle ei kohdistu turvetuotannon kuormitusta. Vuohtojoen alaosalla keskiarvo on ollut kokonaisfosforin osalta 146 µg/l ja kokonaistypen osalta µg/l. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut myös alaosalla korkea, 19,8 mg/l. Vuohtojoen vedenlaatu on ollut huono sekä ylä- että alaosalla. Ravinnepitoisuudet Vuohtojoessa ovat vaihdelleet paljon, mutta yleisiä kehityssuuntia ei ole havaittavissa. Kärsämäenjoen vedenlaatu on ollut yleensä hieman parempi kuin Vuohtojoen. Vuoden 2004 Pyhäjoen yhteistarkkailuraportin mukaan sekä Vuohtojoen että Kärsämäenjoen vesi oli vuonna 2004 väriltään hyvin tummaa, johon vaikuttivat melko suuri humuksen määrä ja korkeat rautapitoisuudet. Mo-lemmissa joissa vesi oli lisäksi sameaa ja fosforipitoisuus suuri. Maaliskuun alussa happitilanne oli erityisen huono Vuohtojoen yläosalla (3,9 mg/l, kyll. % 27). Myös kesällä tilanne oli edelleen huono. Maaliskuussa sähkönjohtavuus oli koholla Vuohtojoessa ja COD Mn oli Vuohtojoen yläosalla hiukan suurempi kuin muilla havaintopaikoilla. Sekä Vuohtojoessa että Kärsämäenjoessa fosforipitoisuus oli suuri suhteessa typpipitoisuuteen. Suurimmat fosforipitoisuudet havaittiin Vuohtojoen alaosalla pisteellä Vu0. Epäorgaanisten ravinteiden osuus oli suuri kaikilla havaintopaikoilla. Kiintoainepitoisuus oli etenkin kesällä melko suuri Vuohtojoen alaosalla ja Kärsämäenjoen suulla. Vuonna 2004 Kärsämäenjoen vedenlaatu huononi monilta osin havaintopaikkojen Kä8 ja Kä0 välillä sekä talvella että kesällä. Näiden havaintopaikkojen väliin laskee Vuohtojoki. Yleensä Vuohtojoen vesillä ei kuitenkaan ole selviä havaittavia vaikutuksia Kärsämäenjoen vedenlaatuun. Pyhäjoki Pyhäjoen kevättalvinen vedenlaatu on parantunut 1980-luvun loppupuolelta nykypäivään. Veden väriluku oli lukujen vaihteessa koko joes-

16 sa ajoittain yli 100 ja alaosalla jopa 200. Viime vuosina Pyhäjoen yläosan kevättalvinen väriluku on ollut alle 50 ja joen keski- ja alaosalla noin Humuksen määrää kuvaava COD Mn on laskenut koko joessa tasolta 10 mg/l tasolle 7 mg/l. COD:n vaihtelu tarkkailupaikkojen välillä on ollut vähäistä. Vuosina 1989 ja 1990 mitattiin Pyhäjoessa kevättalvella varsin korkeita ravinnepitoisuuksia. Vuodesta 1991 lähtien fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia ja pitoisuustaso on joen yläosalla ollut hieman alle 20 μg/l, keskiosalla hieman yli 20 μg/l ja alaosalla pääasiassa noin 40 μg/l. Vuosina 2003 ja 2004 Pyhäjoen alaosan kokonaisfosforipitoisuus on kuitenkin ollut pienempi kuin aikaisempina vuosina. Kevättalven kokonaistyppipitoisuudessa on puolestaan ollut selvästi laskeva suunta. Suurimmillaan pitoisuus oli vuonna 1989, noin μg/l, kun se viime vuosina on joen ylä- ja keskiosalla ollut alle 600 μg/l ja alaosallakin noin 800 μg/l. Selvimmin kokonaistyppipitoisuus on laskenut joen alaosalla. Kesäaikana selvää kehitystä ei vedenlaadussa ole tapahtunut. Vuosittainen vaihtelu Pyhäjoen vedenlaadussa, erityisesti joen keski- ja alaosalla, on ollut kesäaikaan melko suurta, mikä johtuu pääasiassa virtaaman vaihteluista. Kuivina kesinä Pyhäjärvestä juoksutettava suhteellisen hyvälaatuinen vesi muodostaa suuren osan Pyhäjoen virtaamasta, mutta sateisempina kesinä sivuvalunnan ja sivujokien merkitys korostuu. Kesällä 2004 vedenlaatu oli sateiden aiheuttamasta huuhtoumasta johtuen tavanomaista huonompi. 16 Vesistön käyttökelpoisuus Vuosien aineistoihin perustuvan uuden vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pyhäjoen pääuoman veden käyttökelpoisuusluokka oli yläosalla hyvä ja alempana tyydyttävä. Kärsämäenjoki ja sen sivu-uoma Vuohtojoki, Piipsanoja, Pirnesoja sekä Piipsanjoki ja siihen laskeva Vihanninjoki olivat välttäviä. Kalatalous Vuoden 2004 Pyhäjoen yhteistarkkailuraportin mukaan Vuohtojoen läheisyydessä haastatelluista 16 paikallisesta taloudesta vain yksi kalasti Vuohtojoella vuonna Kolmella katiskalla 2,5 kuukauden aikana saatu saalis oli 7 kg haukea, 1 kg ahventa ja 2 kg särkeä. Katiskapyyntiä vaikeuttivat limoittuminen ja roskat sekä kuivana aikana veden vähyys. Kaloissa esiintyi käyttökelpoisuutta heikentävää maan makua. Myös vuonna 2001 Vuohtojoella kalasti vain yksi talous, joka sai katiskalla haukea noin 20 kg. Kärsämäenjoen läheisyydessä haastatelluista 25 paikallisesta taloudesta kalasti Kärsämäenjoella runsas neljännes eli 7 taloutta. Kalastus oli pienimuotoista vapakalastusta, jota harjoittivat kaikki kalastajat. Lisäksi käytössä oli yksi katiska vajaan viikon ja muutama mato-onki. Kokonaissaalis oli 86 kg, josta vajaa puolet oli haukea. Lisäksi saaliiksi saatiin ahventa ja särkeä. Talouskohtainen saalis oli 12 kg. Katiskakalastajien mukaan kasvien ja heinien tarttuminen pyydyksiin vaikeuttaa kalastusta Kärsämäenjoella. Vapakalastajilla ei varsinaista pyydysten likaantumista tapahdu, mutta heidänkin mielestään joen ruohottuminen ja limoittuminen vaikeuttavat pyyntiä.

17 Kalojen makuvirheitä kommentoi Kärsämäenjoella neljä kalastajaa, joista kolme ilmoitti, että makuvirheitä ei esiinny. Yhden mukaan kaloissa esiintyy mudan makua, mutta se ei kuitenkaan heikennä kalojen käyttökelpoisuutta. Lisäksi vedenkorkeuden vaihtelu haittasi kalastusta; vettä on välillä paljon ja välillä ei juuri ollenkaan. Kalastajien määrä Kärsämäenjoella on vähentynyt, sillä vuonna 2001 joella kalasti 14 taloutta. Kalastaneiden kokonaissaaliissa ei kuitenkaan ole juuri eroa vuoteen 2004, kokonaissaalis vuonna 2001 oli 82 kg ja lajijakauma oli samankaltainen. Kärsämäenjokeen on istutettu vuodesta 1998 lähtien pieniä määriä pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta. Vuohtojokeen ei istutuksia ole tehty. 17 Kalasto ja kalastus Pyhäjoella Kärsämäen alueella Vuonna 2004 Kärsämäen taajaman kohdalla olevan Pappilankosken läheisyydessä haastatelluista 20 paikallisesta taloudesta kalasti Pyhäjoella 40 % eli 8 taloutta. Kalastukseen osallistui keskimäärin kaksi henkilöä taloutta kohti. Alueelle istutetaan pyyntikokoista kirjolohta, ja pyynti on pääasiassa pienimuotoista heittovapa-, onki- ja katiskakalastusta. Kokonaissaalis oli 310 kg, josta haukea oli 44 % ja kirjolohta 25 %. Muu saalis oli ahventa ja särkeä. Talouskohtainen saalis oli noin 39 kg. Yhdellä kalastajalla oli havainto kolmesta ravusta Pyhäjoella. Pyydysten likaantumisen vaikutusta kalastukseen kommentoi kuusi kalastajaa. Kolme arvioi likaantumishaitan vähäiseksi. Kahden mielestä likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä ja lisäksi kaksi arvioi likaantumisen ajoittain niin voimakkaaksi, että pyynti on mahdotonta. Likaantuminen oli voimakkainta etenkin sateiden ja tulvan aikana. Likaantumisen aiheuttajiksi mainittiin yleisimmin kasvit/roskat ja limoittuminen. Kalojen makuvirheitä kommentoi kuusi kalastajaa, joista neljän mukaan makuvirheitä ei esiinny. Kahden kalastajan mukaan kaloissa esiintyy maan makua, ja toisen mielestä makuvirhe on niin voimakas, että se heikentää kalojen käyttökelpoisuutta. Vuonna 2001 Pappilankosken alueella kalastaneiden kuuden talouden kokonaissaalis oli 66 kg, josta kirjolohta oli lähes puolet. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta ilmenee, että Pyhäjoki kuuluu Itämeren alueen lohikantojen elvyttämiseen tähtäävään SAPohjelmaan. Pyhäjokeen Kärsämäen kunnan alueella on istutettu viime vuosina pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta sekä 1-vuotiaita lohenpoikasia. Muu vesistön käyttö Luomaoja on virtaamaltaan vähäinen perattu oja, jolla ei ole virkistyskäyttöarvoa. Myös Vuohtojoella ja Kärsämäenjoella virkistyskäyttö on varsin vähäistä. Vuohtojoen varrella ei ole vapaa-ajan asuntoja. Uiminen joessa on tehtyjen tiedustelujen mukaan harvinaista. Kärsämäenjoen alaosalla on noin 10 taloa. Joen vedenlaatua ei ole pidetty riittävän hyvänä uimiseen.

18 18 Maaperä ja pohjavesiolot Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai vedenottamoita. Lähin pohjavesialue on vajaan kilometrin päässä koillisessa sijaitseva luokkaan II kuuluva Marjaharjun ( ) pohjavesialue. Muut elinkeinot ja toiminnot Vuohtojoen varressa on lähinnä peltoalueita, joiden reunoilla on asutusta. Rantoja käytetään laitumena kesäaikaan, mutta karjan juomavedeksi joen vettä ei oteta. Muut kuormittavat toiminnat Pyhäjoen vesistöön aiheuttavat jätevesikuormitusta 7 taajaman ja 3 pienemmän puhdistamon jätevedet, elintarvike- ja kaivosteollisuus, 19 turvetuotantoaluetta ja Haapaveden voimalaitos. Lisäksi Pyhäjoen vesistöalueella aiheuttavat kuormitusta haja-asutus, loma-asutus sekä maa- ja metsätalous. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Luomanevan turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutuksia vesistön ainepitoisuuksiin on arvioitu kuormituksen laimentumisena Luomaojan, Vuohtojoen ja Kärsämäenjoen virtaamiin kesäaikana. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioon ottamatta sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Arvio Luomanevan turvetuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Luomaojan, Vuohtojoen ja Kärsämäenjoen vedenlaatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana Valuma l/s km 2 Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Luomaojan alaosa F=8,6 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 11 11,1 6,6 7,6 21,9 326 Kesän keskiarvo (netto) 11,1 6,3 19,3 271 Kesän ylivaluma 60,0 3,9 5,9 9,5 351 Vuohtojoen alaosa F= 116 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 11,1 0,5 0,6 1,6 24 Kesän keskiarvo (netto) 11,1 0,5 1,4 20 Kesän ylivaluma 60,0 0,3 0,4 0,7 26 Kärsämäenjoki F=360 km 2 Vuohtojoen alapuoli Kesän keskiarvo (brutto) 11,1 0,2 0,2 0,5 7,8 Kesän keskiarvo (netto) 11,0 0,2 0,5 6,5 Kesän ylivaluma 60,0 0,1 0,1 0,2 8,4

19 Luomanevan turvetuotantoalueen vaikutus näkyy kaikkien suureiden osalta selvästi Luomaojassa, jonka valuma-alueesta Luomaneva muodostaa suuren osan. Kokonaistyppipitoisuus nousee laskennallisesti µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 9 22 µg/l. Myös kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta vaikutukset Luomaojan vedenlaatuun ovat laskennallisesti selvät: kiintoainelisä on 4 7 mg/l ja COD Mn -lisä 6 8 mg/l. Edellisessä lupahakemuksessa Luomanevan kuormituksen aiheuttama pitoisuuslisä Luomaojaan arvioitiin selvästi pienemmäksi. Tässä yhteydessä Luomanevan tuotantokauden vaikutusarvioon on käytetty vuonna 2004 mitattua kuormitusta, jolloin keskimääräistä kuormitusta nostivat pitkään jatkuneet poikkeuksellisen kovat sateet. Luomanevan tuotantokauden vaikutusarvio ei siten edusta sääolosuhteiltaan normaalia tuotantokautta vaan hyvin sateista kesää. Sademäärältään keskimääräisenä tuotantokautena vaikutus Luomaojaan olisi siten selvästi tässä arvioitua pienempi. Esimerkiksi Luomanevan vuoden 1999 kuormituksella laskettuna pitoisuuslisä Luomaojassa on kiintoaineen osalta yli puolet pienempi ja kokonaistypen ja -fosforin osalta noin % pienempi kuin taulukossa esitetty. Luomanevan turvetuotantoalue muodostaa pienen osan Vuohtojoen ja Kärsämäenjoen valuma-alueiden pinta-alasta. Vuohtojoessa turvetuotannon kuormituksen aiheuttamat laskennallinen pitoisuuslisä on kiintoaineen ja COD Mn :n osalta vähäinen siitäkin huolimatta, että arviossa on käytetty poikkeuksellisen märkänä kesänä mitattua kuormitusta. Ravinnepitoisuuksissa ja erityisesti typen osalta nousu on selvempi. Kokonaistypen bruttolisäys on kesällä noin µg/l, fosforipitoisuus lisääntyy enimmillään 1,6 µg/l. Kärsämäenjoessa pitoisuuslisäys on melko pieni niin kesän keskivirtaamatilanteessa kuin ylivirtaamatilanteessakin. Typpipitoisuus lisääntyy kuormituksen vaikutuksesta 6 8 µg/l ja fosforipitoisuus 0 0,2 µg/l. Vuohtojoen vesi on erittäin humus- ja ravinnepitoista niin Luomanevan yläkuin alapuolella. Vuohtojoen yläosalla, jonne ei laske turvetuotantoalueiden vesiä, kesäajan kokonaistyppipitoisuus pitkällä aikavälillä eli vuosina on ollut keskimäärin µg/l ja fosforipitoisuus 109 µg/l (n=23). Vastaavasti alaosalla keskiarvo typen osalta on ollut µg/l ja fosforin osalta 172 µg/l (n=17). Kiintoainepitoisuudessa ei ole ollut juuri eroa: Vuohtojoen yläosalla kesän keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut 12 mg/l ja alaosalla 11 mg/l. Siten ilman Luomanevan ja muun turvetuotannon kuormitustakin Vuohtojoen vesi olisi varsin tummaa ja ravinteikasta. Vuohtojoen varrella kuormittajia ovat Luomanevan lisäksi myös mm. viisi muuta turvetuotantoaluetta, maa- ja metsätalous sekä hajaasutus. Jatkossa Luomanevan kuormituksen on arvioitu pienenevän nykyisestä supistuvan pinta-alan ja virtaamansäädöllä tehostuvan vesienkäsittelyn vuoksi. Turvetuotannon yhteiskuormituksen vaikutusta voidaan arvioida Pyhäjoen yhteistarkkailuraporttien perusteella. Vuoden 2004 raportin mukaan turvetuotantoalueiden bruttokuormituksen laskennallinen osuus Kärsämäenjoen ainevirtaamasta oli fosforin osalta 2,4 % ja typen osalta 6,2 %. Raportin mukaan turvetuotannon bruttokuormitus nosti Kärsämäenjoen fosforipitoisuutta 1 μg/l ja typpipitoisuutta 49 μg/l. Vastaavasti nettokuormituksella laskettuna pitoisuuslisä oli fosforin osalta 1 μg/l ja typen osalta 34 μg/l. Kärsämäenjoella selvästi suurin vedenlaatuun vaikuttava tekijä oli maatalous, jonka osuus fosforin ainevirtaamasta oli 11 % ja typen ainevirtaamasta 17 %. Toiseksi suurin oli metsätalous. Pyhäjoen vesistöalueen koko turvetuotannon keskimääräinen vaikutus Pyhäjoen kokonaisfosforipitoisuuteen on vähäistä. Vuonna 2004 turvetuotan- 19

20 non aiheuttama fosforikuormitus oli suurimmillaan joen keskivaiheilla, noin 0,2 0,3 μg/l. Pyhäjoen typpipitoisuutta turvetuotanto nosti enimmillään noin 15 μg/l joen keskivaiheilla. Pyhäjoen yläosalla ja alaosalla turvetuotannon vaikutus typpipitoisuuteen oli noin 10 μg/l. Kaikki Pyhäjoen valuma-alueen turvetuotantosuot sijaitsevat pääuomaan laskevien sivujokien varsilla, jolloin turvetuotannon vaikutukset keskittyvät sivujokiin. 20 Vaikutus kalastoon Kärsämäenjoen Vuohtojoen alueen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja. Kärsämäenjoen vesistöalueella on esiintynyt rapua, mutta kanta on käytännössä tuhoutunut ainakin pari kertaa, viimeksi 1990-luvun lopulla. Jokien vedenlaatu on pääasiassa hajakuormituksesta johtuen huono, joten ne soveltuvat huonosti ravun elinympäristöksi. Luomanevan ja myös muiden vesistöalueen turvetuotantoalueiden kuormituksella ei siten arvioida olevan ratkaisevaa merkitystä ravun menestymiselle Vuohto- tai Kärsämäenjoessa. Luomanevan aiheuttama kiintoaine-, ravinne- ja COD Mn -kuormitus vaikuttaa omalta osaltaan Vuohtojoen ja Kärsämäenjoen vedenlaatuun. Vuohtojoella ja Kärsämäenjoella kaiken kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen ja kalojen makuvirheet. Näitä haittoja on esiintynyt joilla jo pitkään ja esiintyisi myös ilman Luomanevan kuormitusta. Käytännössä Luomanevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Pyhäjoella Luomanevan ja myös muiden Kärsämäenjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta paikallisiin kalakantoihin tai ravun menestymiseen. Pyydysten likaantumiseen Kärsämäenjoen heikkolaatuisella vedellä on lievä vaikutus Pyhäjoessa Kärsämäenjoen alapuolella. Turvetuotannon osuus siitä on kuitenkin vähäinen. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Luomanevan turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjaveteen. Luomanevan turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Toiminta ei ennakolta arvioiden myöskään vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai vedenottamoita.

21 21 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu alenevan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Tuotannon aiheuttaman pölyhaitan mahdollisuus lähimmälle asutukselle on pieni, koska etäisyys on suuri. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölystä. Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Melun vaikutukset Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa, ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Luomanevan läheisyydessä ei ole asutusta. Muut vaikutukset Luomanevan tuotannon jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemaan. Tuotannosta poisjäävät alueet saavat vähitellen kasvillisuuspeitteen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyviä tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Puhdistuslaitteiden toiminnan ja tehon tarkkailussa noudatetaan Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamia ohjeita. Päästötarkkailu Päästöjä vesistöön tarkkaillaan lupakauden aikana kahtena vuotena. Purkautuva vesimäärä mitataan pintavalutus-haihdutuskentän mittapadolta vähintään päästötarkkailuvuosina. Poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, kaivutyöt) päästötarkkailuvuosina tuottaja ottaa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä.

22 22 Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Valmisteilla on uusi yhteistarkkailuohjelma, jossa Luomanevan turvetuotantoalue on mukana. Vesistötarkkailu tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luomanevalla on yhteiset vesistötarkkailupisteet muiden Vuohtojokeen ja Kärsämäenjokeen laskevien turvetuotantoalueiden kanssa. Vuohtojoessa vesistötarkkailua on Luomanevan yläpuolella ja Vuohtojoen alaosalla. Biologinen tarkkailu tehdään Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu Pöly- tai melutarkkailu Luomanevan kalataloudellinen tarkkailu tehdään Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Pöly- tai melutarkkailuille ei asutuksen etäisyys huomioon ottaen ole tarvetta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain tarkoittama kohde. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohje on uusittu viimeksi vuonna Ohjeessa on määräykset mm. turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Työmaille laaditaan vuosittain ohjeen mukainen turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Luomanevalla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Pintavalutuskentän patorakenteen tai penkan pettäessä voi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällaisen häiriön korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Häiriön todennäköisyys Luomanevalla on erittäin pieni ja siitä pahimmillaankin aiheutuva haitta vähäinen. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään