Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Dnro PSAVI/175/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh Asia Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Sodankylä Hakemuksen pääasiallinen sisältö Kuvaus toiminnasta Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueella harjoitetaan turvetuotantoa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 112/04/1 nojalla, jonka Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä pysyttänyt. Lupa on myönnetty 166 hehtaarille. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on velvoitettu tehtäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2012 jälkeen. Toimintaa on tarkoitus jatkaa auma-alueineen 133,6 hehtaarin suuruisella alueella. Hakemukseen ei sisälly uusia lisäalueita. Tuotantoalue koostuu 14 tuotantolohkosta ja neljästä auma-alueesta. Tämänhetkinen tuotantoaluepoistuma on noin 61,4 hehtaaria, mistä noin 12 hehtaaria on otettu peltoviljelyyn. Tuotantoalueelle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on vuosittain alle tonnia. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tuotantoalueella saadaan varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Paarnitsa-aavalla turvetuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1991 ja turvetuotanto käynnistettiin vuonna Suon alkuperäinen tuotantoala oli noin 190 hehtaaria. Arvion mukaan tuotantoala on vuonna 2022 noin 45 hehtaaria ja tuotanto loppuu vuoteen 2030 mennessä. Paarnitsa-aavalla on tuotettu jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmällä vuosittain m³. Tuotantoalueelta polttoturve toimitetaan ensisijaisesti Sodankylän lämpö- ja voimalaitoksille. Paarnitsa-aavan tuotantoalueen vesienkäsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietteenpidättimet ja lietesyvennykset, kaksi virtaamansäätöpatoa, yksi pumppaamo, kaksi laskeutusallasta, kolme kokoojaoja-allasta ja kaksi pintavalutuskenttää. Pintavalutuskentät on rakennettu Paarnitsa-aavalle vuonna Tuotantoalueen vedet johdetaan kahta purkureittiä käyttäen Kelujokeen ja Ylijokeen ja edelleen Kitiseen. Toiminnan sijoittamispaikka Paarnitsa-aavan turvetuotantoalue sijaitsee Sodankylän kunnassa noin 15 kilometriä keskustaajamasta koilliseen. Lähin asutus sijaitsee Puolakkavaaran alueella metrin etäisyydellä tuotantoalueen pohjoisosasta. Puolakkavaarassa on noin 56 taloutta.

2 Tiedot olennaisista päästöistä vesistöön Vähän yli puolet tuotantoalueen vesistä johdetaan Kelujokeen sulan maan aikana kolmen kokoojaoja-altaan, laskeutusaltaan 1, pintavalutuskentän 1 ja laskuojan kautta ja jäätyneen maan aikana kolmen kokoojaoja-altaan ja laskuojan kautta. Ylijokeen vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaan 2 ja pintavalutuskentän 2 kautta. Pintavalutuskentälle 1 vedet johdetaan pumppaamalla ja kentälle 2 painovoimaisesti. Hakijan mukaan vesien pumppaaminen ympärivuotisesti pintavalutuskentälle 1 tulisi liian kalliiksi suhteessa jäljellä olevaan tuotantoalaan, eikä ympärivuotisella pumppaamisella saataisi havaittavissa (mitattavissa) olevaa muutosta Kelujoen veden laatuun. Puolet Paarnitsaaavan tuotantoalueen vesistä menee tällä hetkellä ympärivuotisen pintavalutuksen kautta. Pintavalutuskenttä 1 (n. 3,2 ha) on valuma-alueestaan noin 2,5 % ja pintavalutuskenttä 2 (n. 1,33 ha) noin 1,3 %. Hakemuksen mukaan kenttien laajentaminen ei ole mahdollista. Hakijan on katsonut, että ympäristönsuojelullisesti on järkevää johtaa kaikki tuotannossa olevien, tuotannosta poistettujen ja jälkikäyttöön siirtyneiden/siirtyvien alueiden vedet tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta myös tulevassa tilanteessa. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä on tehostettu Kelujokeen johdettavien vesien osalta kolmella kokoojaoja-altaalla syksyllä Kokoojaoja-altaat on rakennettu laajentamalla tuotantolohkojen 8 ja 14 kokoojaojia sekä kyseisten lohkojen välissä olevaa kokoojaojaa. Kokoojaoja-altaat toimivat laskeutusaltaiden tavoin. Paarnitsa-aavalla on tehty päästötarkkailua (kesä-syyskuu) vuosina 2008, 2009, 2011 ja Paarnitsa-aavalta lähtevän veden laatua on verrattu Lapin pintavalutuskentällisiltä tuotantosoilta lähtevän veden laatuun vuosina Paarnitsa-aavalta lähtevän veden keskimääräiset kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin hieman korkeampia kuin Lapin alueen tuotantosoilla keskimäärin. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ja kokonaisfosforin pitoisuudet Paarnitsa-aavalta lähtevässä vedessä ovat alhaisempia kuin Lapin alueen tuotantosoilla keskimäärin. Laskennallisen arvion mukaan tuotantoalueen (148,4 ha) vuosittaiset bruttopäästöt ovat vuonna 2013 noin kg kiintoainetta, 800 kg typpeä ja 20 kg fosforia ja turvetuotannosta aiheutuvat vuosittaiset nettopäästöt noin kg kiintoainetta, 500 kg typpeä ja 8 kg fosforia. Vuonna 2017 tuotantoalueen (133,6 ha) vuosittaiset bruttopäästöt ovat noin kg kiintoainetta, 700 kg typpeä ja 20 kg fosforia ja nettopäästöt kg kiintoainetta, 500 kg typpeä ja 7 kg fosforia. Vuonna 2022 tuotantoalueen (82,8 ha) vuosittaiset bruttopäästöt ovat noin kg kiintoainetta, 500 kg typpeä ja 10 kg fosforia ja nettopäästöt kg kiintoainetta, 200 kg typpeä ja 4 kg fosforia. Päästöt on arvioitu myös tuotannosta poistetulle kasvittomalle pinta-alalle. Pöly- ja melumittaukset Kahden Paarnitsa-aavan tuotantoalueen lähellä sijaitsevan tilan pihapiirissä ja yhdellä tausta-asemalla on tarkkailtu pölylaskeumaa laskeumamittauksin kesä-elokuussa 2007 ja Mittaukset on tehty Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Molempina vuosina tulosten ja analysointimenetelmien tarkastelu osoitti, että mitattu laskeuma ei ollut kokonaisuudessaan peräisin turvetuotannosta. Tilojen asukaskyselyt osoittivat pölyhaitan olleen vähäistä vuosina 2007 ja Ilmatieteen laitos teki hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittauksia tuotantoalueen läheisyydessä yhden tilan pihapiirissä kesä-elokuussa Mittausten ja tilan asukkaiden tekemien pölyhavaintojen (2 kpl koko kesänä) mukaan tilanne kesällä 2012 on ollut turvetuotannon aiheuttamien pölyhaittojen osalta hyvä. Raportit pölylaskeumista vuosilta 2007 ja 2008 sekä hiukkasmittauksesta vuodelta 2012 ovat hakemuksen liitteinä.

3 Paarnitsa-aavan turvetuotannosta aiheutuvaa melutasoa on mitattu vuonna Melutaso on selvitetty Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemuksen mukaan Paarnitsa-aavan tuotanto ei aiheuta meluhaittaa lähimmillä asutuilla kiinteistöillä. Mittausten ja mittaustulosten perusteella tehtyjen laskentojen mukaan Paarnitsa-aavan tuotannosta aiheutuvan melun taso ei ylittänyt voimassa olevan luvan lupamääräyksessä 8 mainittua päiväohjearvoa (55 db) eikä yöohjearvoa (50 db) lähimmillä asutuilla kiinteistöillä. Raportti melumittauksesta on hakemuksen liitteenä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakemuksen mukaan Paarnitsa-aavan turvetuotannon ei voida katsoa vaikuttavan suuresti Kelujoen ja Ylijoen veden laatuun tai käyttökelpoisuuteen. Arvion mukaan tuotantoalueelta johdettavat vedet eivät vaikuta tuotantoalueen alapuolisen vesistön keskimääräisiin kiintoaine- tai fosforipitoisuuksiin. Tuotantoalueen vedet nostavat jonkin verran typpipitoisuuksia erityisesti Kelujoessa. Kelujoen ja Ylijoen vesi luokitellaan nykyiselläänkin typpipitoisuuksien perusteella reheväksi, eikä tuotantoalueen vesistä aiheutuva typpipitoisuuslisäys muuttaisi rehevyysluokitusta. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen ravinne- ja kiintoainekuormitus voi osaltaan lisätä vesistössä esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja, muun muassa veden tummuutta, pyydysten likaantumista ja vesikasvien runsastumista. Tuotantoalueen vaikutuksia ei voida kuitenkaan täsmällisesti eritellä muiden samaan suuntaan vaikuttavien tekijöiden kuten muun muassa maa- ja metsätalouden ja asutuksen vaikutuksista. Kalataloustarkkailun perusteella Paarnitsa-aavan turvetuotanto ei näytä merkittävästi heikentäneen alapuolisen vesistön kalaston ja kalastuksen tilaa. Tuotannon pienentyessä Paarnitsa-aavan tulevien vaikutusten voidaan myös arvioida pysyvän kohtuullisella tasolla. Tuotannon ei arvioida aiheuttavan merkittävää pöly- tai meluhaittaa asutukselle. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi tuotannossa otetaan huomioon lähiympäristön asutus ja maankäyttö. Tuotantoalueen toiminta ei vaikuta pohjaveteen ja sen käyttöön. Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueeseen, joka sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta, Paarnitsa-aavan länsipuolella. Jälkihoito Turvetuotannon lopettamisen jälkeen tarpeettomat rakenteet poistetaan tuotantoalueelta ja alue siistitään. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen voidaan muutoin lopettaa. Jälkihoitovaiheen jälkeen vuokra-alueet palautetaan maanomistajille, jotka päättävät jälkikäytöstä. Alueen todennäköisiä jälkikäyttömuotoja ovat maa- ja metsätalous. Hakija tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön.

4 Vahinkoarvio Hakijan arvion mukaan toiminnasta aiheutuvat vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset ovat kokonaisuudessaan sen tasoisia, ettei niistä aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Voimassa olevassa ympäristöluvassa nro112/04/1 hakijalle on määrätty velvoite istuttaa vuosittain kappaletta 1-kesäisiä harjuksen poikasia hankkeen vaikutusalueelle Yli- ja Kelujokeen. Hakijan mukaan istutusmäärä on liian suuri, sillä harjus lisääntyy Yli- ja Kelujoella luontaisesti, mutta poikastuotantoalueita ja poikasikäluokkien elinympäristöjä ei ole suvantovoittoisessa Yli- ja Kelujoessa kovin paljoa. Hakemuksessa hakija on esittänyt vuosittaiseksi istutusvelvoitteeksi kappaletta 1-kesäisiä harjuksen poikasia, mikä hakijan mukaan on lähellä harjusten nykyistä vuosittaista poikastuotannon määrää. Asiakirjojen nähtävänäpito Asiakirjat ovat nähtävänä Sodankylän kunnanvirastossa. Asiakirjoihin voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen toimitiloissa Oulussa. Mahdollisuus muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet voidaan esittää vapaamuotoisesti. Muistutuksista tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - muistuttajan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero arkisin - yllä mainittu hakijan ja hakemuksen nimi sekä diaarinumero PSAVI/175/04.08/ mikäli muistutus koskee kiinteistöä, kiinteistön nimi, rekisterinumero, kiinteistörekisterikylä ja kunta - ne hankkeeseen liittyvät asiat, jotka muistuttaja haluaa tuoda hakemusta käsittelevän lupaviranomaisen tietoon - yksilöidyt vaatimukset sekä niiden perusteet - muistuttajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei muistutusta toimiteta sähköisesti - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti, selvitys asiamiehen toimivallasta. Muistutusten ja mielipiteiden toimittaminen ja määräpäivä Kirjalliset muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on toimitettava kahtena kappaleena Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon viimeistään Kirjaamo on avoinna arkisin klo Kirjelmän voi toimittaa myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Aluehallintoviraston yhteystiedot ovat kuulutuksen alalaidassa. Lisätietoja Asian esittelijä: ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi, puh tai

5 Erillinen tiedoksianto järjestäytymättömien osakaskuntien osakkaille Hakemuksessa tarkoitetulla hankkeella saattaa olla vaikutuksia myös Sodankylän kunnan Siurunmaan kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella Siurunmaan jakokunnan vedet RN:o Lupasihteeri Eeva Suutari