LUPAPÄÄTÖS Nro 27/05/2 Dnro Psy-2004-y-122 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 27/05/2 Dnro Psy-2004-y-122 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Heposuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Sotkamo Vapo Oy Suo ja Vesi -kiinteistöyksikkö PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVA PÄÄTÖS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus... 4 Tuotteet ja tuotantomäärät... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Vesien käsittely... 5 Kuntoonpanosuunnitelma... 6 Liikenne... 6 Toiminnan lopettaminen... 6 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Vedenlaatu... 7 Virtaama... 8 Päästöt Tulevat päästöt... 8 Päästöt ilmaan Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...11 Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalatalous Muu vesistön käyttö Pohjavesiolot TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Vaikutus kalastoon...14 Vaikutus virkistyskäyttöön Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun vaikutus TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu...17 Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen... 19

3 Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN Päätöksen voimassaolo Uuden luvan hakeminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Heposuon turvetuotantoalueelle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Heposuon turvetuotantoalueella on tarkoitus jatkaa jyrsinpolttoturpeen tuotantoa 62,8 ha:n alalla ja kunnostaa tuotantoon 17,1 ha:n suuruinen lisäalue. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaa pitkin Suonenjokeen ja edelleen Alajärveen. Heposuon turvetuotantoalue sijaitsee Sotkamon kunnassa noin 15 km Sotkamosta etelä kaakkoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVA PÄÄTÖS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kainuun ympäristökeskus on päätöksellään velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan Heposuon turvetuotantoalueelle ympäristölupaa. Alueella on voimassa Kainuun 3. seutukaava vuodelta Kainuun maakuntakaavan laadinta on kesken. Heposuon turvetuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan hakijan omistamilla tiloilla Heposuo RN:o 139:0 ja Hepokorpi RN:o 141:3. TOIMINTA Yleiskuvaus Heposuon turvetuotanto on käynnistynyt vuonna Heposuon tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 62,8 ha. Alueelle on suunnitteilla 17,1 ha:n suuruinen lisäalue. Tuotannon on arvioitu kestävän

5 5 vuoteen Tuotteet ja tuotantomäärät Heposuolla tuotetaan jyrsinturvetta touko syyskuun aikana. Nykyisellä pinta-alalla tuotettava vuosittainen turvemäärä on noin m 3. Lisäksi tuotetaan noin m 3 ympäristöturvetta. Turve kuljetetaan energiaturpeeksi pääasiassa kevättalvella Vapo Oy:n Sotkamon voimalaitokselle. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa, ja voiteluaineita kuluu noin 100 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Heposuolla käytettävän litran polttoainesäiliön sijoituspaikka on työmaan tukikohtaalueella. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Vesien käsittely Heposuon nykyinen tuotantoalue on erotettu eristysojilla ympäröivistä maaalueista siten, että eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Myös suunniteltu lisäalue eristysojitetaan. Uuteen eristysojaan kaivetaan lieteallas pienentämään kaivunaikaista kiintoainekuormitusta ennen vesienjohtamista laskuojaan 1. Heposuolla kiintoainetta pidätetään sarkaojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan ja ylläpidetään niissä ojissa, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Kun ojia joudutaan kuivatuksellisista syistä syventämään kivennäismaahan ulottuviksi (ns. matalakenttäojitukset), voidaan myös lietealtaat ulottaa turvekerroksen alapuolelle, mikäli kivennäismaa on laadultaan sellaista, että allassyvennykset eivät sorru ja aiheuta lisääntyvää kuormitusta. Sarkaojarakenteiden jälkeen vedet johdetaan koko nykyiseltä tuotantoalueelta rinnakkain kaivetuille laskeutusaltaille 1 2. Altaiden toimintaa tehostetaan asentamalla altaiden alapäässä olevien patolaatikoiden mittalevyjen tilalle virtaamansäätölevyt. Uudelle 17,1 ha:n lohkolle on suunniteltu oma laskeutusallas 3. Laskeutusaltaan toimintaa tehostetaan altaan alapäähän tulevaan patolaatikkoon

6 asennettavalla virtaamansäätölevyllä. Altaaseen asennetaan pintapuomi estämään pinnalla kelluvan kiintoaineen pääsyä laskuojaan. Mikäli kaikki laskeutusaltaat varustetaan virtaamansäädöllä, ei Heposuolla voida tarkkailla lähtevän veden määrää. 6 Kuntoonpanosuunnitelma Heposuolle on suunniteltu uutta tuotantopinta-alaa lohkolle 4 yhteensä 17,1 ha. Uusi pinta-ala sijoittuu nykyisen tuotantoalueen lounaiskulmalle. Lohko 4 on tällä hetkellä metsäojitettua suota. Kuntoonpanotyöt tehtäneen ainakin osittain talviaikaan maan ollessa jäässä, koska sulan maan aikana suo ei välttämättä kanna raskaita koneita. Kunnostustyöt aloitetaan raivaamalla puusto valmisteltavalta alueelta. Puuston raivaamisen jälkeen hanketta jatketaan lohkon 4 eristysojan kaivamisella. Eristysojaan kaivetaan lieteallas pienentämään kaivuaikaista kiintoainekuormitusta. Ulkopuolisten valumavesien eristämisen jälkeen lohkon 4 kunnostamista jatketaan kaivamalla laskeutusallas 3. Laskeutusallas varustetaan pintapuomilla, patolaitteella ja virtaamansäätölevyllä. Tämän jälkeen kaivetaan kokooja- ja reunaojat, joista vesi johdetaan laskeutusaltaalle. Tuotantokenttä sarkaojitetaan noin 20 metrin ojavälein. Sarkaojat varustetaan sarkaojarakenteilla. Sarkaojien kaivun jälkeen lisäalueen annetaan kuivua niin pitkään, että voidaan aloittaa tuotantosarkojen pinnanmuotoilutyöt. Noin vuoden kuluttua ojituksesta suoalue on kuivunut riittävästi pinnanmuokkaustöitä varten, jolloin tuotantosarat jyrsitään ja muotoillaan pituus- ja poikkileikkausprofiililtaan sopiviksi. Tämän jälkeen voidaan aloittaa kunnostusnosto ja sen jälkeen varsinainen turvetuotanto. Kunnostushankkeen kokonaiskesto tulee olemaan noin kaksi vuotta. Liikenne Heposuon turvekuljetukset suuntautuvat Sapsoperä-Maaselkä tietä nro yhdystielle nro 9002 ja sitä pitkin Sotkamoon. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 200 autokuormallista. Lisäalueiden tullessa tuotantoon kuormamäärät voivat nousta 250 autoon vuodessa. Turvekuljetukset tapahtuvat pääosin talven pakkaskausien ja kevättalven aikana. Kuljetukset keskitetään yleensä muutamaan jaksoon talven aikana. Muuna aikana turvekuljetuksia ei ole. Turvekuljetusten lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä vain joitakin kertoja vuoden aikana. Toiminnan lopettaminen Heposuon turvetuotannon arvioidaan jatkuvan noin vuoteen 2015 saakka. Hankealueelta on toistaiseksi poistettu tuotantokäytöstä ainoastaan lohkon 1 keskellä sijaitseva 1,8 ha:n suuruinen turvekerrokseltaan matala alue. Turvekerroksen paksuus koko alueella on melko tasainen, joten tuotannos-

7 ta tulee lähivuosina poistettavaksi turpeen loppumisen vuoksi vain hyvin pieniä pinta-aloja. Merkittävämpää pinta-alan pieneneminen on vasta vuosien jälkeen. Tuotantokäytöstä poistettavat alueet toimivat pääasiassa tuotannon tukialueina, jolloin niillä tehdään uuden käytön vaatimia siistimis- ja kunnostustoimenpiteitä. Alueita ei ole tarpeen erottaa tuotantoalueen vesienkäsittelystä, joka jatkuu ennallaan. Koska Heposuolla on toiminta-aikaa jäljellä vielä noin 10 vuotta, hakija ei ole tehnyt suunnitelmia hankkeen päättämisvaiheesta. Suunnitelmat tulevat ajankohtaisiksi vasta lähempänä arvioitua päättymisajankohtaa, jolloin ne on mahdollista esittää viranomaisille ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä tai erillisellä hakemuksella. Tuotantoalueen siirtäminen muun maankäytön piiriin tapahtunee yhdellä kertaa vasta koko tuotantotoiminnan päätyttyä. 7 Ympäristöjohtamisjärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vedenlaatu Heposuolla on mitattu vedenlaatua vuosina Vuonna 1999 Heposuolta lähtevän veden keskimääräinen laatu oli melko heikko. Jonkin verran pitoisuuksiin vaikutti lähes koko tarkkailujakson maksimivirtaamaan ajoittunut näytteenotto. Vuonna 2000 vedenlaatu oli huomattavasti parempi, erityisesti kiintoainetta ja ravinteita oli vedessä vähemmän. Valumaveden laatu oli hieman heikompi vuonna 2001 kuin vuonna 2000, mutta selvästi parempi kuin vuonna Vuonna 2002 Heposuon vedenlaatuun vaikuttivat mm. voimakkaat ukkospuuskat kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa. Lisäksi Heposuolla tehtiin kaivutöitä (mm. päisteiden lasku), joilla oli vaikutusta vedenlaatuun. Heposuolta lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut 18 mg/l, COD Mn 30 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 51 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l. Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten soiden vuosina mitattu keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut 13 mg/l, COD Mn 44 mg/l, fosforipitoisuus 91 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta vedenlaatu Heposuolla on ollut parempi kuin vastaavan vesienkäsittelyn soilla ympäristökeskuksen alueella keskimäärin. Heposuon veden rautapitoisuus on ollut hieman keskimääräistä korkeammalla tasolla.

8 8 Virtaama Heposuolla on mitattu virtaamaa kesäaikana Heposuolla keskivaluma on vaihdellut välillä 4,6 10,7 l/s km 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskivaluma on vuosina vaihdellut välillä 4,5 27 l/s km 2. Heposuon virtaamat ja valumat vuosien kesäkaudella ovat olleet seuraavat: Vuosi MQ l/s Mq l/s km2 Hq l/s km2 Nq l/s km2 Heposuo ,2 10, , ,2 5,5 12, ,4 8, , ,5 4,6 42,5 0,73 Keskiarvo 5,6 7,3 107,2 0,3 Päästöt Heposuon tuotantovaiheen kuormitus vuosina on ollut seuraava (vuosina kuormitus on mitattu): BRUTTO NETTO Vuosi T CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Fe CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Fe ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ,9 0,014 0,51 2,7 0,9 9,8 0,013 0,46 2,3 0, ,7 0,038 0,64 13,5 3,8 12,4 0,036 0,56 12,9 3, ,6 0,012 0,59 3,3 1,3 7,7 0,011 0,53 2,8 1, ,9 0,018 0,55 4,0 2,3 7,4 0,014 0,40 3,1 1, ,019 0,9 11,2 1, ,37 3,7 0 Keskiarvo 12,8 0,02 0,64 6,9 2,0 7,5 0,01 0,46 5,0 1,3 Luonnonhuuhtoumana nettokuormituksia laskettaessa on käytetty Vuolijoella sijaitsevan Joutensuon luonnontilaisen alueen huuhtouma-arvoja. Vuosina Kainuun turvetuotannon kuormitustarkkailussa luonnonhuuhtouma on arvioitu Vitmaojan mitattujen huuhtoumien perusteella. Heposuon ominaiskuormitusluvut ovat olleet typen ja fosforin osalta pienemmät kuin laskeutusaltaallisilla soilla keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Kiintoaineen osalta Heposuon ominaiskuormitus on vaihdellut melko paljon vuosittain. Tulevat päästöt Heposuon kuormitus on arvioitu seuraavassa taulukossa siten, että lisäalue (17,1 ha) on kuntoonpanossa ja muu alue (62,8 ha) samanaikaisesti tuotannossa. Suluissa on arvio kuormituksesta, kun virtaamansäätö on käytössä.

9 9 Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N BRUTTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi 17,1 + 62,8 4,6 (2,5) 16,0 0,05 (0,04) 1,4 (1,3) Kevät 56,1 (30,3) 94,4 0,22 (0,16) 8,2 (7,3) Kesä 8,9 (5,2) 20 0,03 (0,02) 0,9 (0,8) Syksy 4,3 (2,3) 19 0,02 (0,01) 2,8 (2,5) Vuosi (perustaso) kg/v Vuosi (virtaamansäätö) Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N NETTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi 17,1 + 62,8 3,3 (1,8) 11,5 0,02 (0,01) 1,3 (1,2) Kevät 27 (14,6) 12,8 0,03 (0,02) 3,9 (3,5) Kesä 7,5 (5,2) 11,5 0,02 (0,01) 0,7 (0,7) Syksy 3,4 (1,8) 6,4 0,02 (0,01) 2,5 (2,2) Vuosi (perustaso) kg/v Vuosi (virtaamansäätö) Seuraavassa taulukossa Heposuon kuormitus on arvioitu, kun koko alue on tuotannossa. Vuodenaikaiset kuormitukset on laskettu laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormitusarvoilla. Suluissa on arvio kuormituksesta, kun käytössä on virtaamansäätö. Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N BRUTTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi 81,7 4,2 (2,3) 4,7 0,04 (0,03) 0,9 (0,8) Kevät 66,5 (35,9) 82 0,2 (0,17) 9,2 (8,2) Kesä 9,6 (5,2) 15,9 0,03 (0,02) 0,8 (0,7) Syksy 4,8 (2,6) 18,5 0,02 (0,02) 3,2 (2,9) Vuosi (perustaso) kg/v Vuosi (virtaamansäätö) Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N NETTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi 81,7 2,6 (1,4) 0 0,01 (0,01) 0,8 (0,7) Kevät 31,7 (17,1) 0 0,02 (0,01) 4,2 (3,7) Kesä 8,9 (4,8) 11,7 0,02 (0,02) 0,7 (0,6) Syksy 3,4 (2,0) 4,8 0,02 (0,01) 3 (2,7) Vuosi (perustaso) kg/v ,7 448 Vuosi (virtaamansäätö) Mikäli Heposuon tuotantoalueen vesiensuojelurakenteena on vain perustaso, on tuotantokauden (kesä syyskuun) aikainen keskimääräinen bruttokuormitus arvion mukaan 9,6 kg/d kiintoainetta, 15,9 kg/d COD Mn, 0,03 kg/d fosforia ja 0,8 kg/d typpeä. Mikäli Heposuon virtaamansäätö toimii kohtalaisen hyvin (kuormitus laskettu kiintoainereduktiolla 60 %), keskimääräinen tuotantokauden bruttokuormitus tulisi olemaan arviolta 5,2 kg/d kiintoainetta. Fosforireduktiolla 35 % fosforikuormitus olisi 0,02 kg/d fosforia ja 20 %:n reduktiolla typen kuormitus olisi 0,7 kg/d. Lisäalueen (17,1 ha) kunnostustöiden aikana kuormitus kasvaa lähinnä kemiallisen hapenkulutuksen osalta. COD Mn -nettovuosikuormitus on lisä-

10 alueen kunnostustöiden aikana arviolta kaksinkertainen verrattuna tilanteeseen, kun koko alue on tuotannossa. Myös fosfori- ja typpikuormitus ovat suuremmat kunnostustöiden aikana. Perustason vesiensuojelurakenteilla Heposuon tuotantovaiheen bruttovuosikuormitukseksi on arvioitu noin kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 18 kg/a fosforia ja 630 kg/a typpeä. Virtaamansäätöpadoilla Heposuon bruttovuosikuormitukseksi on arvioitu kg/a kiintoainetta, 13 kg/a fosforia ja 563 kg/a typpeä. Nettovuosikuormitukseksi on puolestaan arvioitu kiintoaineen osalta kg/a, fosforin osalta 4 kg/a ja typen osalta 400 kg/a. 10 Päästöt ilmaan Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolot, etenkin tuulen voimakkuus, vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Aumauksesta ja lastauksesta aiheutuvia pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Toiminnan ei myöskään arvioida vaikuttavan pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Melu Tutkimusten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit).

11 11 Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain noin litraa jäteöljyä ja noin litraa tai kiloa muita öljyisiä jätteitä. Sekajätteiden määrä on vähäinen ( l), ja muita ongelmajätteitä kuin öljyt ei tuotantoalueella kerätä. Jätteiden keräilypiste sijaitsee työmaan tukikohdassa sateelta suojattuna jätekatoksessa. Jätteiden poiskuljetuksesta työmaalta vastaa alueen tuotantourakoitsija. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Heposuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvalla Nuasjärven-Kiimasjärven valuma-alueella, jonka pinta-ala on km 2 ja järvisyys 11,7 %. Toisen jakoasteen mukaan Heposuo sijaitsee Sapsojoen valuma-alueella (F= 299,85 km 2, L = 5,11 %) ja kolmannen jakoasteen mukaan Suonenjoen valuma-alueella (F = 25,57 km 2, L = 2,78 %). Suonenjoki saa alkunsa pienestä Suonenjärvestä ja laskee pian Heposuon alapuolella Alajärveen. Heposuon vedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen lyhyeen laskuojaan ja edelleen Suonenjokeen. Vedet kulkeutuvat edelleen noin kahden kilometrin päässä Alajärveen (128 ha) ja sieltä edelleen Sapsojärvien ja Pirttijärven kautta Nuasjärveen. Nuasjärvi laskee lopulta Kajaaninjoen kautta Oulujärveen. Heposuon laskureittiä myöten etäisyys Sapsojärviin on noin 8 km ja Nuasjärveen 27 km. Turvetuotantoalueiden osuus Suonenjoen valuma-alueesta on 3,2 %. Valuma-alueella ei ole muita turvetuotantoalueita. Suonenjoen valuma-alue on valtaosin metsäojitettua aluetta. Sapsojen valuma-alueella sijaitsee Heposuon lisäksi Varpusuon (61 ha) turvetuotantoalue. Suonenjoen virtaama on arvioitu Vääräjoen (Kuusamo) ja Myllypuron (Hyrynsalmi) pienten valuma-alueiden vertailujakson valuman perusteella. Valumien perusteella lasketut virtaamat ovat seuraavat, kun kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvoja 60 l/s km 2 ja 3 l/s km 2 : keskivirtaama MQ 334 l/s, kesäaikainen keskivirtaama MQ (kesä syyskuu) 321 l/s, kesäaikainen ylivirtaama HQ (kesä syyskuu) l/s ja kesäaikainen alivirtaama NQ (kesä syyskuu) 77 l/s. Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue on noin 2,3 kilometrin päässä sijaitseva Räätäkankaan harjujensuojelualue. Valtakunnallisen pienvesi-inventoinnin mukaan Heposuota lähinnä sijaitsevat arvokkaat pienvedet, lammet, ovat 3 4 km:n päässä. Heposuon vesienlaskureitillä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asututtuja tiloja. Lähin

12 asutus sijaitsee noin 400 metrin päässä tuotantoalueesta. Alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee kaksi rakennettu tilaa. 12 Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Heposuon alapuolisen ja yläpuolisen vesistön vedenlaatua on tarkkailtu vuosina Vesistötarkkailupaikat ovat olleet Suonenjoessa Heposuon yläpuolella ja alapuolella. Lisäksi vesistötarkkailua on ollut Alajärvessä Suonenjoen edustalla vuosina Kiintoainepitoisuus Suonenjoessa on vuotta 2001 lukuun ottamatta ollut Heposuon alapuolella korkeampi kuin yläpuolella, mutta Heposuon kuormituksen vaihtelulla ei kuitenkaan ole ollut selvää vaikutusta kiintoainepitoisuuteen vuotta 2002 lukuun ottamatta, jolloin kuormitus oli aiempia vuosia suurempaa. Suonenjoen kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja fosforipitoisuus ovat olleet samaa tasoa Heposuon ylä- ja alapuolella. COD Mn on ollut keskimäärin 30 mg/l ja fosforipitoisuus 40 µg/l. Typpipitoisuus on ollut Heposuon alapuolella korkeampi kuin yläpuolella lukuun ottamatta vuotta Sekä Heposuon ylä- että alapuolella epäorgaanisen fosforin osuus kokonaisfosforista on ollut keskimäärin 47 % ja epäorgaanisen typen osuus kokonaistypestä 14 %. Mineraaliravinnesuhteen mukaan Suonenjoki on yhteisrajoitteinen. Todennäköisesti tärkeämpi tuotantoa rajoittava tekijä on veden tummuus ja sameus. Veden ph on molemmilla havaintopaikoilla ollut yleensä tasolla 6,3 ja alkaliniteetti pääosin hyvällä tasolla. Sähkönjohtavuus on ollut luonnonvesien normaalia tasoa. Suonenjoen vesi on tummaa, ravinteikasta, voimakkaan humusvaikutteista ja ajoittain hieman sameaa. Heposuon alapuoliselta pisteeltä on myös ennakkotarkkailutuloksia vuodelta 1989 yhdeltä näytteenottokerralta. Fosforipitoisuus on ollut nykyistä hieman alemmalla tasolla (26 µg/l). Sen sijaan typpipitoisuus on ollut melko korkea (890 µg/l). Kiintoainepitoisuus on ollut 7,2 mg/l, COD Mn 36,4 mg/l ja väriluku 200 mg Pt/l. Arvot eivät poikkea nykyisestä. Kalatalous Suonenjoen ja Alajärven rantatiloille on tehty kalastustiedustelu Kyselyyn vastanneista vain kaksi kalasti Suonenjoella. Kalastus Suonenjoella on vähäistä ja keskittyy joen loppupäähän, josta yksi alueella kalastanut oli saanut saaliiksi melko runsaasti haukea ja ahventa. Suonenjokea kuvattiin pieneksi ja tummavetiseksi. Alajärvellä kalasti kyselyyn vastanneista kymmenen taloutta, yhteensä 24 henkilöä. Kalastus järvellä on pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta ja keskittyy enimmäkseen touko syyskuun ajalle. Suonenjoella ja Alajärvellä kalastaneiden kokonaissaalis oli kyselyn mukaan yhteensä 204 kg ja koostui suurimmaksi osaksi hauesta (65 %) ja ahvenesta (33 %). Saaliiksi oli saatu myös särkeä ja siikaa. Talouskohtainen saalis oli noin 20 kg. Pyydyksinä oli käytetty verkkoa, katiskaa, heittovapaa ja mato-onkea. Pilkkiä ja koukkua oli käyttänyt yksi kalastaja. Vastauksissa Alajärveä kuvattiin ruskeavetiseksi ja vedenlaatua ajoittain huonoksi sekä pohjaa liettyneeksi. Myös pyydysten limoittumista esiintyi.

13 13 Muu vesistön käyttö Alapuolisen vesistön ja rantojen käyttöä on selvitetty postitse tehdyllä tiedustelulla rantatilojen omistajille. Muita vesistön käyttömuotoja kuin kalastus olivat uiminen, metsästys ja matkailu. Lisäksi järven vettä käytettiin saunavedeksi. Pohjavesiolot Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on 2,2 kilometrin etäisyydellä sijaitseva luokkaan II kuuluva Riekin-Räätäkankaan pohjavesialue. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole kaivoja. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Heposuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Suonenjoen alaosalla ja Alajärvessä. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty tuotantovaiheen kuormitusarvioita. Laskennan keskivirtaamana on käytetty arvoa 334 l/s. Ylivirtaamana on käytetty valumaa 60 l/s km 2 vastaavaa virtaamaa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioon ottamatta sedimentaatiota ja ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Pitoisuuslaskelma ei lisäksi ota huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Heposuon tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Suonenjoen ja Alajärven vedenlaatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana. Suluissa on arvio pitoisuuslisästä, kun käytössä on virtaamansäätö.

14 14 Laskentapiste Valuma Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N l/s km 2 mg/l mg/l µg/l µg/l Suonenjoen alaosa F=25,6 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 13,1 0,3 (0,2) 0,5 0,9 (0,7) 28 (25) Kesän keskiarvo (netto) 13,1 0,3 (0,2) 0,4 0,8 (0,6) 24 (21) Kesän ylivaluma 60,0 1 (0,5) 1,5 2,5 (1,8) 91 (81) Alajärvi luusua F=250 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 13,1 0,03 (0,02) 0,06 0,1 (0,07) 2,8 (2,5) Kesän keskiarvo (netto) 13,1 0,03 (0,02) 0,04 0,08 (0,06) 2,5 (2,2) Kesän ylivaluma 60,0 0,5 (0,3) 0,7 1,2 (0,9) 43 (38) Heposuolta tuleva kuormitus nostaa Suonenjoen kiintoainepitoisuutta alle 1 mg/l, kun käytössä on virtaamansäätö. Tähänastisen tarkkailun perusteella Heposuo kiintoainekuormituksella ei ole suoraa yhteyttä Suonenjoen pitoisuuksiin, vaikka tuotantoalueella on ollut vain perustason vesienkäsittely. Samaten Heposuon fosforikuormituksen vaikutus Suonenjoen pitoisuuksiin on vähäinen. Suonenjoen alaosalla fosforin pitoisuuslisä on arviolta 0,7 1,8 µg/l. Suonenjoen vedenlaatuun on eniten vaikutusta typellä, joka nostaa typpipitoisuutta µg/l. Tarkkailuraporttien mukaan Heposuon kuormituksen vaikutukset ovat havaittavissa Suonenjoessa juuri typpipitoisuuden nousuna. Turvetuotantoalueelta tulevat typpipäästöt saattavat osaltaan lisätä vesistön rehevyyttä. Toisaalta Suonenjoessa tärkeämpi tuotantoa säätelevä tekijä voi olla veden tummuus. Turvetuotannon vaikutuksia on kuitenkin vaikea eritellä, koska Suonenjoen valuma-alueella on myös runsaasti metsäojituksia. Ennakkonäytteenoton perusteella Suonenjoen vesi on ollut jo ennen turvetuotantoa tummaa ja sameahkoa. Suonenjoki virtaa lähimmillään noin 100 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuulen ollessa vesistöön päin saattaa pölyä kulkeutua Suonenjokeen, mikä voi aiheuttaa kiintoainekuormitusta. Pölyn ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan merkittävästi vedenlaatuun. Alajärvessä Heposuon kuormitusvaikutukset ovat vähäiset. Kiintoaineen osalta pitoisuuslisä on alle määritysrajan, ja muidenkin aineiden osalta lisät ovat hyvin pieniä. Heposuon vesien vaikutus voi näkyä lähinnä ylivirtaamatilanteessa kohonneena typpipitoisuutena. Vaikutus kalastoon Ottaen huomioon Suonenjoen pienet virtaamat on todennäköistä, että turvetuotannolla on vaikutusta Suonenjoen veden- ja pohjanlaatuun ja kalastoon. Suonenjoen kalataloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen ja ennakkonäytteenoton vedenlaatutietojen perusteella kalataloudellinen merkitys on ollut vähäinen jo ennen turvetuotantoa. Turvetuotannon kuormitus kuitenkin osaltaan lisää rehevöittävää vaikutusta. Vesistövaikutusarvion mukaan Heposuon tuotantoalueen kuormitusvaikutukset ovat havaittavissa Suonenjoessa. Alajärven kalastoon ja kalastukseen Heposuon turvetuotantoalueella ei ole vaikutusta. Suonenjoen ja Alajärven kalasto koostuu tiedustelun mukaan vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauesta, ahvenesta ja särjestä, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaiku-

15 15 tukset ovat vähäisiä. Vaikutus virkistyskäyttöön Heposuon turvetuotantotoiminta ei aiheuta muusta kuormituksesta ja vesistön yleisestä laadusta erotettavissa olevaa haittaa virkistyskäytölle. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuotantoalueelta voi ympäristöön levitä pölyä, joka voi satunnaisesti aiheuttaa esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla ja lähialueilla. Asutuksen etäisyys ja vähäisyys huomioon ottaen toiminta ei aiheuta pölyhaittaa asutukselle. Tuotantoalueen läpi kulkevan maantien varressa voi ilmetä ajoittaista pölyhaittaa. Melun vaikutus Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Kun tuuli on tuotantoalueelta asutukseen päin, voivat tuotannon äänet erottua lähimpien asuttujen talojen luona. Melu ei ole jatkuvaa eikä voimakkaimmillaankaan ylitä annettuja melun ohjearvoja (50/55 db) lähiasutuksen pihapiireissä. Myös tuotantoalueen läpi kulkevan maantien varressa voidaan havaita melua, joka ei kuitenkaan ole jatkuvaa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Heposuo kuuluu Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan, joka on voimassa vuoden 2005 loppuun. Hakija on esittänyt, että hakemukseen liitetty Heposuon tarkkailuohjelma on tarkoitus sisällyttää uuteen ohjelmaan vuodesta 2006 alkaen. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi kuormitustarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa kuormitustarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyvien tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Vesinäytteiden otto aloitetaan havaintopaikan yläpuolisten kaivutöiden alettua heti, kun ojituksen aiheuttamaa valuntaa on merkittävästi. Virtaamansäädön takia virtaamaa ei voida mitata ilman, että vesiensuojelun taso heikentyisi. Heposuolta on vuosilta mitattua virtaamatietoa, jonka perusteella virtaamaa voidaan arvioida. Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaan 3 alapuolelta.

16 Kun kuntoonpanotyöt ovat käynnissä, otetaan yksi vesinäyte kahdessa viikossa. Kevättulvan aikana otetaan kuitenkin yksi näyte viikossa. Kesä lokakuussa näytteenottotiheys on yksi kahdessa viikossa ja marras huhtikuussa yksi kuukaudessa. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi (Kok. N), kokonaisfosfori (Kok. P) ja ammoniumtyppi (NH 4 -N). 16 Tuotantovaiheen tarkkailu Heposuon turvetuotantoalueelta tulevan veden laatua tarkkaillaan laskeutusaltaiden alapuolella (H1). Virtaamansäädön takia virtaamaa ei voida mitata ilman, että vesiensuojelun taso heikentyisi. Heposuolta on vuosilta mitattua virtaamatietoa, jonka perusteella virtaamaa voidaan arvioida. Lisäksi arvioinnissa voidaan käyttää muiden laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden virtaamatietoa. Vedenlaatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden jaksoissa siten, että tarkkailuvuosia on jakson aikana kaksi. Vesinäytteet otetaan kesällä ja syksyllä kahden viikon välein viikoilla ( ). Muiden vuodenaikojen kuormituksen arviointiin käytetään edustavien ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksia tai muuta Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovittavaa menetelmää. Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi (Kok. N) ja kokonaisfosfori (Kok. P). Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä- heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään fosfaattifosfori (PO 4 -P), ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 2+3 -N), rauta (Fe) ja ph. Heposuolla ei toteuteta vesienkäsittelyrakenteiden tehontarkkailua mittauksin. Rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisten havaintojen mm. syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella. Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Tulokset toimitetaan välittömästi konsultille ja niistä määritetään kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kemiallinen hapenkulutus. Päästöjen laskennassa käytetään Heposuon mitattua vedenlaatutietoa sekä virtaamatietona muiden laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden virtaamatietoja. Päästöjen laskennassa voidaan myös hyödyntää Heposuon aikaisempia virtaamatietoja. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Luonnonhuuhtouman arviointiin käytetään luonnontilaisen Joutensuon valuma-alueen mitattua huuhtoumaa tai muita Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovittavia laskennallisia arvoja tai alueita. Vesistötarkkailu Päästötarkkailuvuosina tarkkaillaan myös Heposuon ala- ja yläpuolisen vesistön vedenlaatua. Vesistötarkkailua on tehty aiemmin samoilla pisteillä. Heposuon alapuolinen tarkkailupiste (S1) sijaitsee Suonenjoessa kilomet-

17 rin päässä Heposuon laskuojan purkukohdasta. Yläpuolinen tarkkailupiste (S2) sijaitsee noin 120 metriä laskuojan yläpuolella. Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytepisteeltä otetaan neljä näytettä, joista ensimmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme heinä syyskuussa. Päästö- ja vesistönäytteet tulee ottaa samalla näytteenottokierroksella. Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 m. Näytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, a-klorofylli (kesä syyskuu), Kok. P, PO 4 -P, Kok. N, NO 2 + NO 3 -N, NH 4 -N ja Fe. Näytteenoton yhteydessä mitataan lämpötila ja näkösyvyys. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainetta yli 20 mg/l. 17 Kalataloustarkkailu Heposuon alapuolisen vesialueen kalastoa ja kalastusta selvitetään kalastustiedustelulla kaksi kertaa lupajakson aikana. Postitse tehtävä kalastustiedustelu suunnataan Suonenjoella ja Alajärvellä kalastaville ruokakunnille ja maanomistajille. Tiedustelu kohdennetaan vuosiin, jolloin Heposuolla on myös päästö- ja vesistötarkkailua. Kysely tehdään kolmikierroksisena niin, että toisella kierroksella lähetetään vastauskehotus ja kolmannella kierroksella uusintakysely. Tiedustelulla saadaan tietoa kalastuksen laadusta ja laajuudesta, kala- ja rapusaaliista sekä mahdollisista kalastusta haittaavista tekijöistä kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Tiedustelualueena on Suonenjoki ja Alajärvi. Raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Kainuun ympäristökeskukselle, Sotkamon ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Vapo Oy:lle. Tulokset toimitetaan tarkkailujakson päätyttyä myös paperitulosteena. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset. Päästötarkkailun tulokset tulee esittää havainnollisessa muodossa graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan yhteyttä heti Vapo Oy:hyn sekä ympäristökeskukseen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Päästö- ja vaikutustarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan Heposuon kuormituksen vaikutusta Suonenjokeen ja Alajärveen. Raportin tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Raportointi tehdään osana suurempaa kokonaisuutta, kuten Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailuraportti. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Raportit lähetetään Vapo Oy:lle, Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

18 Ohjelma on voimassa seuraavan lupajakson ajan ja siihen voidaan tehdä muutoksia hakijan ja Kainuun ympäristökeskuksen sekä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kesken sopimalla. 18 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan paloturvallisuussuunnitelma. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Heposuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan penkereen tai padon pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Kaikista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Häiriötilanteista ei aina aiheudu vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ehkäisemään ennalta rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Polttoaineet muodostavat aina riskin ympäristölle. Turvetuotantoalueella polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin mahdollisuus polttoaineiden joutumiseen vesistöön on erittäin pieni. Turvetuotantotyön luonne ja tuotantokaluston vaatima polttoainemäärä huomioon ottaen polttoöljyä on oltava saatavissa työkohteen läheisyydessä, joten siirrettävät säiliöt ovat yleensä ainoa käyttökelpoinen polttoaineiden säilytystapa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat tai säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Ympäristövahinkovakuutus Vapo Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus.

19 19 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Hakija on esittänyt kompensaationa 30 euron vuotuista kalatalousmaksua toiminnan aiheuttamasta vähäisestä kalataloudellista haitasta Suonenjoessa. Korvaukset Turvetuotantotoiminta ei aiheuta hakemuksessa esitetyn arvion mukaan korvattavaa tilakohtaista haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sotkamon kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Kainuun Sanomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Sotkamon kunnalta sekä Sotkamon kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on oikaissut hakemuksen kohdassa esitettyjä tietoja, joissa Sapsojoen muina pistekuormittajina on mainittu kaksi kalankasvatuslaitosta sekä UPM-Kymmene Oyj:n kaivos. Ne sijaitsevat esitetystä poiketen Tipasjoen valuma-alueella (59.85) eivätkä näin ollen aiheuta pistekuormitusta Sapsojen (59.87) valuma-alueelle. Lisäksi esitetty UPM- Kymmenen Oyj:n kaivos on ollut toiminnassa vain koelouhinnan aikana vuosina , jonka jälkeen kaivoksella ei ole ollut toimintaa. Muutoin ympäristökeskus on katsonut, että esitetyt tiedot ja selvitykset ovat luotettavia ja antavat riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Kainuun ympäristökeskuksen luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesivaraviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hankkeen johdosta. Ympäristökeskukseen ei ole tullut Heposuon toimintaan liittyviä valituksia, eikä turvetuotantoalueelle tehdyissä vuotuisissa tarkastuksissa ole ollut erityistä huomautettavaa. Hakemuksen mukaan Heposuon turvetuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse pintavalutukseen soveltuvia alueita eikä kemiallista vesienkäsittelyä katsota taloudellisesti kannattavaksi toteuttaa ottaen huomioon suon pintaala ja käyttöaika.

20 Ympäristökeskus on katsonut, että esitetty toiminta Heposuolla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hakijan esittämät vesiensuojeluratkaisut perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, eikä hakijaa näin ollen saa velvoittaa käyttämään turvetuotantoalueella vain tiettyä määrättyä tekniikkaa, tässä tapauksessa esimerkiksi pintavalutusta. Hakijan esittämää tarkkailuohjelmaa ympäristökeskus on esittänyt täydennettäväksi pöly- ja melutarkkailun, vesistötarkkailun sekä virtaaman mittauksen osalta. Ympäristökeskus on katsonut, että mikäli kuulutuksen aikana annetuissa muistutuksissa ilmenee lähiasutukselle aiheutuneen haittaa pölystä tai melusta, hakija tulisi velvoittaa esittämään pöly- ja meluselvitys sekä mahdollinen tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että aikaisemmassa (vuosien ) Kainuun alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmassa tarkkailukohteena ollut alapuolinen vesistötarkkailupiste Alajärvi 2 tulisi sisällyttää myös uuteen ohjelmaan. Samoin Suonenjoen yläpuolinen tarkkailupiste (S2) tulisi siirtää esitetyn lisäalueen yläpuoliselle osalle. Heposuo voidaan hakijan esityksen mukaan liittää Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan. Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä tarkennuksia sopimalla niistä Vapo Oy:n ja ympäristökeskuksen kesken. Hakijan tulisi esittää ratkaisu Heposuolta lähtevän veden määrän mittaamiseksi virtaamansäädön ollessa toiminnassa. Uusi ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus tulisi jättää ympäristölupavirastolle vuoden 2013 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Heposuon alapuolisessa vesistössä on ilmennyt ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja kuten pyydysten limoittumista ja pohjan liettymistä. Haittoja lienee ollut jo ennen turvetuotannon aloittamista, mikä kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Aiheutuvan haitan kompensoimiseksi voidaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan määrätä kalatalousmaksu, mutta hakijan esitys maksun suuruudeksi on tuotantoalueen vesiensuojelumenetelmät ja koko huomioon ottaen liian alhainen. Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2014 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan vuodesta 2004 alkaen vuotuinen 180 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esityksen mukaisesti. 3. Sotkamon kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on ilmoittanut, että turvetuotantotoimintaa voidaan harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 4. Sotkamon kunnan kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomainen on todennut, että Sapsojärvellä, Pirttijärvellä ja Nuasjärvellä on rantayleis- ja asemakaavoja. Lähimpänä turvetuotantoaluetta olevat ranta-asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Honkajärven rannalla 20

21 noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Honkajärvi sijaitsee Heposuon valuma-alueen yläpuolella. Hanke ei aiheuta haittaa kuntatason kaavoitukselle tai maankäytön suunnittelulle. 21 Muistutukset ja mielipiteet 5. AA Muistuttaja ei ole kirjoituksessaan esittänyt turvetuotantoaluetta koskevia vaatimuksia eikä huomautuksia. 6. BB (Airikaisenvaara RN:o 82:11, Sotkamo, Ylisotkamo) Muistuttaja on Alajärven ranta-asukkaana todennut, että ruohikon juuriin on kiinnittynyt turpeesta peräsin olevaa tummaa lietettä. Samoin rannalle on ajautunut mustaa mutamaista lietettä, jota on jouduttu joka kesä puhdistamaan vene- ja uimarannalta. Järven vesi on tummaa, ja järven pohjoisranta on rehevöitynyt varsinkin laskujoen suulla sekä tilasta itään päin olevassa lahdessa. Järven pohjassa oleva lietekerros on kasvanut cm noin 50 metrin matkalla rannasta mitattuna. Järvi on rehevöitymässä vähitellen kokonaan lietelammikoksi, ellei mitään puhdistavia töitä tehdä. Verkot ja muut pyyntivälineet ovat olleet limaisia. Kalastukselle ja vesistön virkistyskäytölle on jo aiheutettu huomattavaa haittaa. Muistuttaja on vaatinut, että turvetuotantoalueen vesien johtaminen Alajärveen kielletään. Alueelle suunniteltua laajennusta ei tule toteuttaa. Nykyinen turvetuotanto on lopetettava, ellei vesien johtamista voida järjestää niin, että valumavedet eivät pääse Alajärveen. Vesistön tilasta on tehtävä täydellinen tutkimus. Samalla on selvitettävä vesistölle ja sen käyttäjille jo aiheutuneet vahingot ja hakijan korvausvastuu ranta-asukkaille. Esitetty 30 euron vuotuinen kalatalousmaksu on liian pieni. 7. CC (Tulvala RN:o 50:26, Sotkamo, Ylisotkamo) Muistuttaja on todennut, että Heposuon turvetuotanto aiheuttaa haittaa, koska Alajärven vedenpinnalla on usein turvepölyä. Kalaverkot ovat mutaisia ja uiminen mutaisessa vedessä on epämiellyttävää. Turvetuotantoalueelle tulisi kaivaa altaat ja johtaa niihin tuotantoalueen vedet ennen alapuoliseen vesistöön laskemista. Hyvät lakkasuot, kalastus ja vapaa-ajan viihtyisyys on menetetty turvetuotannon seurauksena. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin. Vastineessaan hakija on lausunut seuraavaa: 1. Kainuun ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että Heposuolle ei ole tarpeen määrätä melu- tai pölytarkkailua tai -selvityksiä, koska lähitilojen asukkaat eivät ole muistuttaneet hankkeesta eikä hakijan tai ympäristökeskuksen tiedossa ole asutukselle aiheutuneita pöly- tai meluhaittoja. Vesistötarkkailuun esitetyistä muutoksista hakija on todennut, että piste Alajärvi 2 on jätetty pois ohjelmasta, koska sen on katsottu olevan merkityksetön Heposuon vaikutustarkkailun kannalta. Heposuon yläpuolista pistettä S2 Suonenjoessa ei tulisi siirtää, koska sama piste on ollut tarkkailupisteenä jo vuosina Pistettä siirtämällä menetettäisiin tulevien

22 ja entisten tarkkailutietojen suora vertailtavuus. Piste S2 sijaitsee myös Heposuon lisäalueen laskuojan yläpuolella. Hakijan tiedossa ei ole menetelmää hankealueelta lähtevän vesimäärän mittaamiseksi. Virtaamansäädön käyttöön ottaminen aiheuttaa Heposuolla tilanteen, jossa veden padotuksen vuoksi vesimäärää ei voida mitata luotettavasti. Hakija on katsonut, että hankkeen vesienkäsittelyn tason parantaminen on ensisijainen tavoite, vaikka siitä aiheutuu este hankekohtaiselle tarkkailulle. Heposuon turvetuotantotoiminnan arvioidaan päättyvän vuoteen 2015 mennessä. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättäminen vain vuotta tai kahta aikaisemmin tilanteessa, jossa käytössä oleva pinta-ala on hyvin pieni, jopa alle 10 hehtaaria, aiheuttaa turhaa kuormitusta sekä hakijalle että viranomaisille. Hakija on esittänyt, että lupa myönnettäisiin vähintään vuoden 2015 loppuun. Tällöin hakijan olisi mahdollista esittää suoraan hakemuksena vain hankkeen päättämiseen liittyvät ympäristönsuojelutoimet ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Tuotantotoimintaa koskevien lupamääräysten tarkistamishakemus tulisi tällöin ajankohtaiseksi vain siinä tilanteessa, että toiminnan päättyminen alueella viivästyy. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksua koskevasta vaatimuksesta hakija on esittänyt, että hakemuksessa esitetty määrä 30 euroa vuodessa on riittävä. Kalatalousmaksua ei tule määrätä hankkeen vesienkäsittelyrakenteiden tai pinta-alan perusteella, vaan maksun lähtökohtana on oltava hankkeen aiheuttama kalataloudellinen haitta. Haittaa mitattaessa on otettava huomioon hankkeen aiheuttama vesistökuormitus sekä alapuolisen vesistön kalataloudellinen tila ja arvo. Heposuo aiheuttaa kuormitusta Suonenjokeen, millä perusteella hakija on esittänyt kalatalousmaksun määräämistä. Suonenjoen kalataloudellinen ja kalastuksellinen (kaksi kalastavaa henkilöä) arvo on vähäinen, joten vaadittu 180 euron vuotuinen kalatalousmaksu on ylimitoitettu. Hakija on pyytänyt vahvistamaan hakemuksessa esitetyn kalataloudellisen tarkkailun. 6. BB:n muistutuksesta hakija on todennut, että kuormitusta Alajärveen aiheuttavat useat maankäyttömuodot, erityisesti ranta-asutus ja eri tarkoituksiin tehdyt ojitukset. Alajärven ympäristö on voimakkaasti metsäojitettua. Suonenjoen valuma-alue on laajalti turvemaata, jolloin vesistössä havaittava kiintoaines on usein turvetta olematta kuitenkaan peräisin turvetuotantoalueelta. Muistuttajan tila sijaitsee Alajärven pohjoisosassa, joka on vastakkaisessa päässä, kuin mihin Suonenjoki ja Heposuon vedet laskevat. Muistuttajan tilan rantaan asti ulottuvat pellot aiheuttanevat myös kuormitusta vesistöön. Hakija on todennut, että muistuttajan havaitsemat haitat Alajärvellä eivät ole merkityksellisiltä osin Heposuon turvetuotantoalueen aiheuttamia, joten vaatimus luvan epäämisestä on hylättävä. 7. CC:n Hakkaraisen vaatimusten osalta hakija on viitannut Otto Tervon muistutuksesta antamaansa vastineeseen. 22