ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 57/05/2 Dnro Psy-2004-y-197 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 57/05/2 Dnro Psy-2004-y-197 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Varpusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Sotkamo Vapo Oy / Suo ja Vesi -kiinteistöyksikkö PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotanto... 5 Kunnostustyöt... 5 Kuljetukset... 6 Tuotteet ja tuotantomäärät... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Vesien käsittely... 7 Liikenne... 8 Toiminnan lopettaminen... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 9 Päästöt pintavesiin... 9 Vesistöön johdettavan veden laatu ja määrä... 9 Päästöt... 9 Päästöt ilmaan Melu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...12 Pohjavedet Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalasto ja kalastus Vesistön virkistyskäyttö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus vesistön tilaan Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus virkistyskäyttöön Ilmaan joutuvien päästöjen ja melun vaikutus Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu...18 Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen... 20

3 Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 31 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Varpusuon tuotannossa olevalle 59,6 ha:n turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Varpusuon turvetuotantoalue sijaitsee Sotkamon kunnan Tipasojan kylässä noin 30 kilometriä Sotkamosta etelä-kaakkoon. Matkaa Kuikkakylään tuotantoalueen länsipuolella on noin 1,5 kilometriä. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen Murtojokeen ja edelleen Pirttijokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kainuun ympäristökeskus on päätöksellään velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole voimassa olevia lupia. Tuotantoalue sijaitsee noin puoliksi hakijan omistamalla ja puoliksi vuokratulla maalla ( ). Vuokraoikeus on voimassa vuoteen Kainuun 3. seutukaavassa (1991) alue on nimellä Iso-Varpusuo ja se on merkitty turvetuotantoalueeksi. Kainuun maakuntakaavan laadinta on keskeneräinen.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Varpusuo on ollut turvetuotannossa vuodesta 1986 lähtien. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Varpusuon turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien enimmillään 59,6 hehtaarin alalla. Nykyiseen tuotantotoimintaan ei ole suunniteltu muutoksia tai laajennuksia. Toiminnan arvioidaan jatkuvan vähintään vuoteen 2015 saakka. Tuotanto Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella käytetään mekaanista vaunua sekä imuvaunutuotantoa. Lisäksi tuotetaan palaturvetta sen tuotantoon soveltuvalla menetelmällä. Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdollisuuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Yleisimmin tämä toteutetaan siten, että joka toiselta saralta turvemassa nostetaan kaivinkoneella tai vastaavalla viereiselle saralle, jossa siirretyt massat muotoillaan tuotantokoneille sopiviksi kentiksi ja tuotetaan normaalisti. Turvemassan siirtojen tarkoituksena on edistää turpeen loppuun hyödyntämistä alueilla, joissa turvekerroksen alla olevan pohjamaan kivisyys tai muu epätasaisuus haittaa turvetuotantokoneiden toimintaa. Massansiirroilla myös estetään kivisestä pohjamaasta johtuvaa tulipaloriskiä. Turvemassan tarkempi poistaminen vähentää lisäksi maan muokkaustarvetta, jos alueella siirrytään metsänkasvatukseen tai muuhun viljelyyn turvetuotannon päätyttyä. Massansiirtoalueet eli ne alueet, joilta turvemassa on poistettu, toimivat yleensä tuotannon tukialueina mm. tuotantokentiltä poistettujen kivien keräysalueina. Massansiirtoalueita ei yleensä eroteta tuotantoalueen vesienjohtamisesta eikä massansiirtoihin muutoinkaan liity erityisiä vesienkäsittelyn muutoksia. Massansiirtoalueet jätetään yleensä, mahdollisen maanpinnan tasoittamisen jälkeen, kasvittumaan luontaisesti, kunnes ne yhdessä muutoin tuotannosta poistettujen alojen kanssa muodostavat suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla voidaan siirtyä aktiivisiin jälkihoitotoimiin tai uuteen maankäyttömuotoon. Toteutetut massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirtoalueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi aloiksi. Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esimerkiksi ns. matalakenttäojituksia, esitetään ne etukäteen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi. Varpusuolla ei toistaiseksi ole ollut tarvetta massansiirtotoimiin. Kunnostustyöt Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kunnostustöihin kuuluu mm. tuotantokentti-

6 en muotoilua sekä ojastojen puhdistamista ja kunnostamista, tarvittaessa myös syventämistä. Kunnostusten yhteydessä turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan kaivamista pyritään välttämään ja erityisesti sarkaojat kaivetaan vain turvekerrokseen, mikäli se on riittävä syvyys tuotantokenttien kuivattamiseen. Pitkään tuotannossa olleilla kentillä turvekerros on ohut ja sen loppuun hyödyntäminen vaatii usein ojien vesienjohtokyvyn parantamista ulottamalla ojat tai osa ojista alapuoliseen kivennäismaahan saakka (ns. matalakenttäojitukset). Poistetut kivennäismaamassat joudutaan yleensä kuljettamaan tuotantokenttien ulkopuolelle, koska mahdollinen kivennäismaan sekoittuminen tuotettavaan turpeeseen heikentää tuotteiden laatua. Läjitysalueina voidaan hyödyntää myös työmaalla mahdollisesti olevia massansiirtoaloja. Varpusuolla ei toistaiseksi ole ollut tarvetta edellä kuvattuihin matalakenttäojituksiin. Tuotantokenttien mataloituessa ojitustarve voi kuitenkin tulla ajankohtaiseksi. Mikäli tuotantoalueelle jatkossa suunnitellaan laajoja matalakenttäojituksia, esitetään ojitusten määrää ja sijaintia koskevat tiedot sekä niihin mahdollisesti liittyviä vesienkäsittelyn muutoksia koskevat suunnitelmat ennakolta ympäristökeskukselle. 6 Kuljetukset Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen yleensä pyörä- tai kauhakuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 170 autokuormallista. Polttoturpeen kuljetukset keskittyvät talviaikaan. Ympäristöturpeita tuotantoalueelta voidaan toimittaa asiakkaille tarpeiden mukaan ympärivuotisesti. Tuotteet ja tuotantomäärät Varpusuolla voidaan tuottaa vuosittain noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Viime vuosina jyrsinpolttoturpeen tuotantomäärät ovat olleet noin m 3, koska osalla aluetta on tuotettu ns. ympäristöturpeita (kuivike, maanparannus ym.). Varpusuolla ei ole aikaisemmin lainkaan tuotettu palaturvetta, mutta kaudella 2004 palaturpeen tuotantomäärä oli noin m 3. Vuosina 2000 ja 2003 Varpusuo ei ole ollut lainkaan tuotannossa. Alueelta tuotettu polttoturve toimitetaan pääasiassa Vapo Oy:n Sotkamon voimalaitokselle. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa, ja voiteluaineita kuluu noin 80 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Varpusuon polttoainehuolto on järjestetty yhdellä litran siirrettävällä polttoainesäiliöllä.

7 Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. 7 Vesien käsittely Varpusuon tuotantoalue on erotettu eristysojilla ympäröivistä maa-alueista siten, että eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Varpusuolla kiintoainetta pidätetään sarkaojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä (= sarkaojarakenteet). Järjestely myös tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan ja ylläpidetään niissä ojissa, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Kun ojia joudutaan kuivatuksellisista syistä syventämään kivennäismaahan ulottuviksi (ns. matalakenttäojitukset), voidaan myös lietealtaat ulottaa turvekerroksen alapuolelle, mikäli kivennäismaa on laadultaan sellaista, että allassyvennykset eivät sorru ja aiheuta lisääntyvää kuormitusta. Sarkaojarakenteiden jälkeen vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, joita alueella on kolme, yksi lohkolle 4 ja kaksoisaltaat lohkolle 1. Lohkojen 2 ja 3 valumavedet käsitellään nykyisellään sarkaojarakenteilla. Koska Varpusuolla maaston korkeuserot ovat suuret ja vesien virtausnopeus ojastoissa ylittää riittävän kuivatuksen vaatimukset, on useat Varpusuon ojastot varustettu usealla virtausnopeutta hidastavalla putousportaalla. Varpusuolle on tehty suunnitelma vesienkäsittelyn parantamiseksi. Lohkolle 3 (11,7 ha) rakennetaan uusi mitoitusohjeen mukainen laskeutusallas 4. Lohkolle 2 (4,2 ha) rakennetaan virtaamansäätöpato. Varpusuon vesienkäsittelyä tehostetaan vielä varmistamalla, ettei lohkon 1 reunaojasta ole yhteyttä viereiseen eristysojaan. Lohkolta 4 tulevaan eristysojaan rakennetaan vielä yksi putousporras maa-aineksen (hiekan) syöpymisen estämiseksi ja eristysojan vesille rakennetaan lieteallas ennen vesien johtamista laskuojaan. Suunnitelman toteuttamisen jälkeen Varpusuon pinta-alasta 55, 4 ha käsitellään sarkaojarakenteiden lisäksi laskeutusaltailla ja 4,2 ha sarkaojarakenteilla ja virtaamansäädöllä. Kokonaispinta-ala putoaa rakenteiden uudistamisen vuoksi nykyisestä noin 61 hehtaarista 59,6 hehtaariin. Varpusuon lohkottaiset pinta-alat (ha): LOHKO TUOTANTOALA AUMA-ALUE YHT. 1 30,3 3 33,3 2 4,2 0,4 4,6 3 11,7 0 11, YHT 56,2 3,4 59,6 Vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Varpusuon vedet johdetaan kahden eri laskuojan kautta Murtojokeen. Laskuojien väli on noin yksi kilometri.

8 8 Liikenne Varpusuon turvekuljetusten liikennöinti suuntautuu työmaantieltä Nimisenkankaan ja tien nro kautta Tipasoja Vepsä-maantielle nro 9005 Sotkamoon. Turvekuljetusten lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä vain joitakin kertoja vuoden aikana. Toiminnan lopettaminen Varpusuolta ei vielä ole poistettu alueita turvetuotantokäytöstä turvekerroksen loppumisen vuoksi. Ensimmäisiä sarkoja jää pois käytöstä arviolta kahden kolmen vuoden kuluttua ja kymmenen vuoden kuluttua käytössä oleva pinta-ala on pienentynyt noin puoleen nykyisestä. Varpusuolle ei vielä ole hakijan näkemyksen mukaan ajankohtaista suunnitella jälkihoitotoimia, sillä arvioiden mukaan tuotanto alueella päättyy aikaisintaan vuonna 2015, todennäköisemmin vielä muutamia vuosia sen jälkeen. Ainoastaan lohkolla 3 ryhdyttäneen aktiivisiin toimiin heti tuotantoedellytysten siellä päättyessä. Lohkolle pyritään todennäköisesti saamaan aikaan kasvillisuutta asutukselle aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen minimoimiseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Varpusuo on varustettu asianmukaisilla vanhoille turvetuotantoalueille soveltuvilla vesienkäsittelyrakenteilla. Lisäksi hakemuksessa on esitetty suunnitelma vesienkäsittelyn edelleen parantamiseksi. Muilla yleisesti käytössä olevilla menetelmillä ei teknisesti ja taloudellisesti ole mahdollista käsitellä Varpusuon valumavesiä. Mm. pintavalutuskentän ja kemiallisen vesienkäsittelyn käyttöönoton esteinä ovat tuotantoalueen suhteellisen pieni koko, jo lähivuosina pois tuotannosta jäävä pinta-ala sekä lohkojen väliset suuret korkeuserot. Kaikkia Varpusuon lohkoja ei esimerkiksi ole mahdollista johtaa yhteen käsittely-yksikköön. Varpusuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Varpusuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä.

9 9 Ympäristöjohtamisjärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Turvetuotannon merkittävimmät päästöt kohdistuvat vesistöön. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoisuudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Lisäksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, mikä yhdessä humuksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Erot vesien laadussa eri soiden välillä saattavat olla huomattavan suuria. Myös samalta suolta tulevien vesien laadussa on eroja eri vuosien välillä mm. hydrologisista tekijöistä johtuen. Ojitetulla suolla pintavalunta on luonnontilaista suota vähäisempää. Tuotantovaiheessa kokonaisvalunta ei poikkea suuresti luonnontilaisesta suosta, mutta veden erilainen kulkeutuminen suolla voi muuttaa valunnan ajallista vaihtelua sekä vaikuttaa valumaveden sisältämiin ainepitoisuuksiin. Vesistöön johdettavan veden laatu ja määrä Varpusuolta ei ole näytteisiin perustuvia vedenlaatutietoja, vaan tuotantoalue on kuulunut Kainuun turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailuun siten, että alueen kuormitus on vuosittain laskettu vertailutietojen perusteella. Silmämääräisesti tarkasteltuna laskeutusaltailta 2 ja 3 lähtevä vesi on hieman tummaa, mutta ei sameaa. Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikaisemmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huippuvalunta on ehtinyt tapahtua ennen kuin vesistön muun valuma-alueen huippuvalunta. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa suurentavaa vaikutusta. Varpusuolla ei ole mitattu virtaamia, vaan suon vesimäärä on vuosittain arvioitu edustavien vertailukohteiden mukaan. Päästöt Seuraavassa taulukossa esitetyt Varpusuon kuormitustarkkailun tulokset on koottu Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon velvoitetarkkailuraporteista vuosilta Luonnonhuuhtoumana nettokuormituksia laskettaessa on käytetty Vuolijoella sijaitsevan Joutensuon luonnontilaisen alueen huuhtouma-arvoja.

10 10 BRUTTO NETTO Vuosi Ala CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Fe CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Fe ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ,3 0,01 0,49 2,6 0,8 9,4 0,012 0,44 2,2 0, ,0 0,04 0,61 12,9 3,6 11,8 0,035 0,54 12,3 3, ,0 0,01 0,55 3,1 1,2 7,3 0,010 0,50 2,7 1, ,0 0,02 0,52 3,8 2,2 7,0 0,013 0,37 2,9 1,6 Keskiarvo 12,1 0,02 0,54 5,6 2,0 8,9 0,018 0,46 5,0 1,6 Turvetuotannon kesäajan kuormitus tunnetaan hyvin. Kuormitusta on seurattu useilla kymmenillä soilla yli kymmenen vuoden ajan. Jatkuvatoiminen mittaus on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä lähtien lähes kaikilla tarkkailusoilla. Kuormituslaskenta sisältää kuitenkin epävarmuustekijöitä, joita ovat mm. suokohtaiset ja vuosien väliset erot. Vuosien välinen sademäärän vaihtelu vaikuttaa vuosittaisiin kuormitustuloksiin suuresti. Vaihtelu on soittain ja vuosittain suurta. Kun kuormituslaskennassa käytetään useiden vuosien aineistojen keskiarvoa, virheen suuruus pienenee, mutta kyseessä on aina laskennallinen arvio. Syksyn, talven ja kevään tiedoissa laskennassa käytetyn aineiston määrä on huomattavasti kesää pienempi, koska vuosikuormituksen seurantaa on tehty vasta muutamia vuosia. Seuraavassa taulukossa on esitetty Varpusuon turvetuotantoalueen laskennallinen bruttokuormitus vuodenajoittain sekä vuosikuormitus. BRUTTO Tuleva kuormitus Ala CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi (vko 45 16) 61 3,5 0,03 0,7 3,1 Kevät (vko 17 20) 61 61,4 0,18 6,9 49,7 Kesä (vko 21 39) 61 23,6 0,05 1,5 14 Syksy (vko 40 44) 61 13,8 0,02 2,4 3,6 Keskiarvo Seuraavassa taulukossa on esitetty Varpusuon turvetuotantoalueen laskennallinen nettokuormitus vuodenajoittain sekä vuosikuormitus. NETTO Tuleva kuormitus Ala CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi (vko 45 16) 61 0,0 0,006 0,6 1,9 Kevät (vko 17 20) 61 0,0 0,01 3,1 23,7 Kesä (vko 21 39) 61 10,4 0,04 1,2 11 Syksy (vko 40 44) 61 3,6 0,01 2,2 2,8 Keskiarvo , Varpusuon tulevaa vesistökuormitusta suunniteltujen vesienkäsittelyrakenteiden parantamisen jälkeen ei ole laskennallisesti määritelty, koska arviota tarkempia laskentaperusteita ei ole olemassa. Kun alueen nykyiset rakenteet säilyvät ennallaan ja samalla käsittelyä tehostetaan mm. laskeutusaltaalla ja virtaamansäädöllä, tulee alueen kuormitus vesistöön joka tapauk-

11 sessa pienenemään. Lisäksi eristysojasta vesistöön tulevan veden laatu paranee tehtävien toimenpiteiden johdosta. 11 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvepöly on kevyttä, eikä siten leviä vastatuuleen. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melu Tutkimusten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.

12 Varpusuon lähellä sijaitsee pohjavesialue, mutta tuotantoalue ei ulotu osittainkaan varsinaiselle pohjavesivyöhykkeelle. Kun tuotannossa ei käytetä erityisiä vaarallisia aineita, polttoöljyä lukuun ottamatta, on haitallisten päästöjen mahdollisuus pohjaveteen erittäin pieni. Toiminnan ei arvioida vaikuttavan pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. 12 Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain noin 600 litraa sekajätettä. Alueella ei suoriteta tuotantokoneiden huoltoja tai öljynvaihtoja (tapahtuvat toisella työmaalla), joten jäteöljyjä tai muita öljyisiä jätteitä ei synny lainkaan. Jätteiden keräilypiste sijaitsee työmaan tukikohdassa sateelta suojattuna jätekatoksessa. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Varpusuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvalla Nuasjärven-Kiimasjärven alueella (F =7 478 km 2, L = 11,7 %). Kolmannen jakoasteen mukaan Varpusuo sijaitsee Nimisenjoen valumaalueella, jonka pinta-ala on 91,53 km 2 ja järvisyys 1,05 %. Varpusuon valumavedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen kahteen lyhyeen laskuojaan ja edelleen Murtojokeen, joka yhtyy noin kolmen kilometrin päässä Pirttijokeen. Pirttijokea pitkin vedet kulkevat noin kahden kilometrin matkan pieneen Syvä-Nimiseen (5 ha) ja siitä Nimisenjokea pitkin neljän kilometrin päässä sijaitsevaan Pieni-Hietaseen (132 ha). Varpusuon laskureittiä myöten etäisyys Pieni-Hietaseen on noin 9 kilometriä. Nimisenjoen valuma-alueesta turvetuotannon osuus on 0,7 %. Sapsojoen valuma-alueella sijaitsee Varpusuon lisäksi Heposuon (63 ha) turvetuotantoalue. Turvetuotannon osuus Sapsojoen valuma-alueesta on 0,4 %. UPM-Kymmene Oyj:n kaivosalue sijaitsee Varpusuosta viisi kilometriä länteen. Sapsojoen ja Nimisenjoen vesistöalueiden maankäyttömuodot (%) on esitetty seuraavassa taulukossa: Vesistöalue Vesi Pelto Turvemaat Kangasmaat Avosuo Rakennettu alue Sapsojoen va 4,5 3,6 15,9 75,9 0 0, Nimisenjoen va 1,0 1,0 6,0 92,0 0 0,01

13 13 Pohjavedet Tuotantoalueen itäpuolella sijaitsee I-luokan pohjavesialue Repokangas sekä II-luokan pohjavesialue Kukkoharju, joille matkaa tuotantoalueelta on lyhimmillään metriä. Tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevassa talossa on käytössä oleva kaivo. Alueen luonto ja suojelukohteet Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelullisesti tärkeitä tai suojeltuja alueita. Lähimmälle suojelualueelle, Hiidenportin kansallispuistoon, on matkaa noin 5 km. Valtakunnallisen pienvesi-inventoinnin mukaan Varpusuon läheisyydessä ei useiden kilometrien säteellä sijaitse arvokkaita pienvesiä. Varpusuon vesienlaskureitillä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähin pysyvä asutus sijaitsee välittömästi tuotantoalueen läheisyydessä. Matkaa tuotantoalueelta asuinrakennukseen on vain 70 metriä. Muutoin tuotantoalueen lähiympäristö on asumatonta. Kuikkakylän taloihin on lyhimmilläänkin matkaa noin 1,5 kilometriä. Tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevalle lähimmälle lammelle on matkaa yli 500 m. Muille pohjois- ja itäpuolella sijaitseville lammille on matkaa jo selvästi enemmän, lyhimmilläänkin noin kilometri. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Varpusuon alapuolisesta ja yläpuolisesta Murtojoesta on vedenlaatutietoja vuodelta Alapuolisen pisteen (Mu4) vedenlaatu oli keskimäärin seuraava: fosforipitoisuus 47 μg/l, typpipitoisuus 508 μg/l, COD Mn 29 mg/l ja väri 238 mg Pt/l. Kiintoainepitoisuuden keskiarvoa nostatti kevään erittäin korkea pitoisuus (106 mg/l). Normaalisti kiintoainepitoisuus oli välillä 1 4 mg/l. Myös tuotantoalueen yläpuolisella pisteellä (Murtojoki 1) kiintoainepitoisuus oli keväällä korkea (20 mg/l), mutta kuitenkin selvästi pienempi kuin alapuolisella pisteellä. Muuna aikana kiintoainepitoisuus oli molemmilla vesistöpisteillä samalla tasolla. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat Varpusuon yläpuolella vain hiukan alapuolta matalammalla tasolla: fosforipitoisuus oli keskimäärin 43 μg/l ja typpipitoisuus 496 μg/l. Ajoittain ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin Varpusuon yläpuolella alapuolta suurempia (esim ja 10.6.). Humuspitoisuutta ilmentävä COD Mn oli tuotantoalueen ylä- ja alapuolella keskimäärin samalla tasolla, vaikkakin alapuolella mitattiin suurin arvo. Nimisenjoesta on vesinäytteitä otettu vuosina 1997 ja Tuorein vedenlaatutieto on marraskuulta 2002 Nimisenjoen alaosalta. Tuolloin fosforipitoisuus oli 32 μg/l, typpipitoisuus 400 μg/l, COD Mn 15 mg/l ja väri 140 mg Pt/l. Nimisenjoen vesi on parempilaatuista kuin Murtojoessa. Nimisen-

14 joki sijaitsee pohjavesialueella, jolloin vedenlaatua todennäköisesti parantavat pohjaveden purkaumat. Nimisenjoen reitillä olevasta 5 ha:n kokoisesta Syvä-Nimisen järvestä vedenlaatutietoa on ja 1990-lukujen alusta luvun alussa vedenlaatu oli seuraava: kiintoainepitoisuus 4,6 mg/l, fosforipitoisuus 15,4 μg/l ja typpipitoisuus 574 μg/l. Kemiallinen hapenkulutus on ollut 15 mg/l ja väri 121 mg Pt/l. Järven happitilanne on ollut kesäaikana hyvä, mutta kevättalvella on esiintynyt ajoittain hapettomuutta. Myös Syvä-Niminen sijaitsee pohjavesialueella. Pirttijoelta ei ole saatavissa vedenlaatutietoja lukuun ottamatta Pirttilampea, joka kuitenkin sijaitsee noin 1,5 km Murtojoen ja Pirttijoen yhtymäkohdan yläpuolella. Pirttilammestakin on vain kaksi näytteenottokertaa vuosilta 1971 ja Pieni-Hietasesta, johon Nimisenjoki laskee, on vedenlaatutietoja kevättalvelta 1987, 1991 ja Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 25 μg/l. Matalana järvenä Pieni-Hietanen on kärsinyt ajoittaisesta kevättalvisesta happikadosta, jonka vuoksi vuonna 1993 pohjan läheisen vesikerroksen fosforipitoisuus on kohonnut. 14 Kalasto ja kalastus Vesistön käyttökyselyn yhteydessä on tehty Nimisenjoen (mukaan lukien Syvä-Niminen, Pirttijoki ja Murtojoki) rantatiloille myös kalastustiedustelu, joka on koskenut kalastusta ajalla Kyselyyn vastanneista talouksista kaksi on ilmoittanut kalastavansa Nimisenjoen alueella. Toinen kalastavista talouksista on kalastanut Nimisen lammilla verrattain aktiivisesti ja saanut valtaosan saalismäärästä. Kyselyn perusteella kalastus Nimisenjoen alueella on yleensä ottaen vähäistä ja keskittyy maalis syyskuulle. Kalastus alueella on pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Pyydyksinä on käytetty verkkoa, katiskaa, heittovapaa, pilkkiä, koukkua (hauki) ja mato-onkea. Suurin osa saaliista on haukea ja ahventa. Lisäksi on saatu pieniä määriä särkeä ja siikaa. Vastauksissa Nimisenjokea on kuvattu ruskeavetiseksi ja vedenlaatua melko huonoksi. Yhden vastaajan mukaan pyydysten limoittumista on esiintynyt. Vesistön virkistyskäyttö Alapuolisen vesistön ja rantojen käyttöä on selvitetty postitse tehdyllä tiedustelulla rantatilojen omistajille. Kysely on lähetetty 15:lle tilanomistajalle Nimisenjoen alueella. Kuusi taloutta on palauttanut vastauslomakkeen, jolloin vastausprosentiksi tuli 40 %. Kyselyyn vastanneista kaksi on ilmoittanut kalastavansa Nimisenjoella. Muita virkistyskäyttömuotoja ovat uiminen ja metsästys. Yhden vastaajan mukaan noin 10 vuotta sitten lammen rannalla sijaitsi uimaranta, jota sittemmin ei ole voinut käyttää limoittumisen takia. Yhdellä vastaajista on kota joen rannalla. Joen vettä käytetään saunavedeksi. Yksi kyselyyn vastaajista on ilmoittanut käyttävänsä joen alaosalla sijaitsevaa lähdettä juomavedenottopaikkana.

15 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Vaikutus pintavesiin Vaikutus vesistön tilaan Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Turvetuotannon päästöt voivat aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina. Turvetuotannon kuormitus riippuu paljon valuntatilanteesta. Tarkkailutietojen perusteella Murtojoen vedenlaatu on Varpusuon laskuojien yläpuolella lähes samanlaista kuin laskuojan alapuolisessa pisteessä. Samaan alapuoliseen pisteeseen laskevat vetensä myös mm. Varpusuon eristysojien vedet, jolloin itse tuotantotoiminnan aiheuttamaa vesistövaikutusta on lähes mahdoton erottaa muusta joen vedenlaatuun vaikuttavasta toiminnasta. Varpusuon turvetuotantoalueen voidaan arvioida aiheuttavan vähäistä kiintoainekuormitusta Murtojokeen erityisesti keväisin huuhtoutumien ollessa suurimmillaan tulvien aikaan. Niin ikään Varpusuon turvetuotantoalueen vedet nostavat vähäisessä määrin Murtojoen typpi- ja fosforiravinnepitoisuutta. Ravinnepitoisuuksien kasvu ei kuitenkaan ole selvää ja ajoittain yläpuolisen tarkkailupisteen ravinnepitoisuudet ovat olleet jopa korkeammat kuin Varpusuon alapuolisen pisteen. Havaitulla vähäisellä kuormituksella Murtojokeen ei arvioida olevan merkityksellistä vaikutusta joen kokonaistilaan. Alempana vesienjohtamisreitillä pohjavesialueen vaikutus vesistöjen vedenlaatuun on merkittävämpi kuin Varpusuon aiheuttama kuormituslisä. Murtojoki virtaa lähimmillään runsaan 100 metrin päässä tuotantoalueesta. Valtaosalta tuotantoaluetta on matkaa jokeen kuitenkin selvästi enemmän. Tuulen ollessa vesistöön päin saattaa pölyä vähäisessä määrin kulkeutua jokeen ja näin ollen aiheuttaa kiintoainekuormitusta. Pölyn ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan merkittävästi vedenlaatuun. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kalastus Varpusuon alapuolisessa vesistössä on kyselyn mukaan erittäin vähäistä. Kun tarkkailutietojen perusteella Varpusuon aiheuttamalla kuormituslisällä ei ole vesistössä juurikaan merkitystä, ei Varpusuo aiheuta alapuolisen vesistön kalastolle tai kalastukselle merkityksellistä haittaa. Vaikutus virkistyskäyttöön Varpusuon alapuolisen vesistön virkistyskäyttö on melko vähäistä. Kun vedenlaatu Varpusuon ylä- ja alapuolella on lähes samanlaista, ei Varpusuon

16 aiheuttamalla kuormituslisällä ole oleellista vaikutusta Murtojoen ja Pirttijoen virkistyskäyttömahdollisuuksille. 16 Ilmaan joutuvien päästöjen ja melun vaikutus Lähin asutus sijaitsee välittömästi tuotantoalueen läheisyydessä (kartalla Varpula). Matkaa tuotantoalueelta asuinrakennukseen on vain 70 metriä. Lähinaapurit ovat kokeneet jonkin verran pölyhaittaa. Vähäistä haittaa voi aiheutua myös turpeen lastauksesta toimituskaudella. Varpusuolla pölyhaitan mahdollisuutta on pyritty vähentämään mm. siirtymällä välittömästi talon läheisyydessä sijaitsevilla saroilla lohkolla 3 jyrsinturvetuotannosta palaturpeen tuotantoon. Lisäksi kaikessa tuotannossa otetaan erityisesti huomioon tuulen suunta ja voimakkuus, jotta tuuli ei pääsisi kuljettamaan turvepölyä asutusta kohti. Pölyhaittojen vähenemisen osalta on merkityksellistä myös se, että asutusta lähinnä sijaitsevat lohkon 3 sarat tulevat poistettaviksi turvetuotantokäytöstä jo muutaman tuotantokesän jälkeen. Tällöin saroille voidaan esimerkiksi istuttaa tai kylvää kasvillisuutta, joka osaltaan vähentää pölyn leviämistä. Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly voi satunnaisesti aiheuttaa muutoinkin pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla ja lähialueilla. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa mutta voi satunnaisesti aiheuttaa häiriötä lähitalon pihapiirissä. Meluhaitoista ei ole tullut huomautuksia tai ilmoituksia talon asukkailta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toiminta aiheuttaa tuotantokaudella jonkin verran pöly- ja meluhaittaa lähimmälle asutulle tilalle. Muita häiriintyviä kohteita ei ole Varpusuon läheisyydessä. Muut ympäristövaikutukset Varpusuon tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Tuotantopinta-alan poistaminen turvetuotantokäytöstä muuttaa maisemaa siten, että tuotannosta pois jätetyt alueet tulevat todennäköisesti muuttumaan kasvipeitteisiksi joko luontaisesti tai viljelyn tuloksena. Varpusuon tuotantoalueen pohjoisosan ensiksi poistettavat lohkot ovat vuokramaata, joten maanomistajan intressit voivat vaikuttaa siihen, mitä turvetuotannon päätyttyä maille tapahtuu ja milloin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Varpusuo kuuluu Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan, joka on voimassa vuoden 2005 loppuun. Hakija on esittänyt, että hakemukseen liitetty Varpusuon tarkkailuohjelma on tarkoitus sisällyttää uuteen ohjelmaan vuodesta 2006 alkaen.

17 17 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyvien tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Päästötarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Varpusuon turvetuotantoalueelta tulevan veden laatua tarkkaillaan ottamalla näytteet laskuojasta 1. Tarkempi näytteenottopaikka määräytyy maastossa ensimmäisellä näytteenottokerralla. Virtaamansäätöpatojen takia virtaamaa ei voida mitata luotettavasti ilman, että vesiensuojelun taso heikentyisi. Virtaaman arviointiin käytetään muiden laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden virtaamatietoja. Vedenlaatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden jaksoissa siten, että tarkkailuvuosia on jakson aikana kaksi. Vesinäytteet otetaan kesällä ja syksyllä kahden viikon välein viikoilla ( ). Muiden vuodenaikojen kuormituksen arviointiin käytetään edustavien ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksia tai muuta Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovittavaa menetelmää. Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään fosfaattifosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, rauta ja ph. Varpusuolla ei toteuteta vesienkäsittelyrakenteiden tehontarkkailua mittauksin. Rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisten havaintojen, mm. syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella. Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Tulokset toimitetaan välittömästi konsultille ja niistä määritetään kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kemiallinen hapenkulutus. Päästöjen laskennassa käytetään Varpusuon mitattua vedenlaatutietoa sekä virtaamatietona muiden laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden virtaamatietoja. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Luonnonhuuhtouman arviointiin käytetään luonnontilaisen Joutensuon valuma-alueen mitattua huuhtoumaa tai muita Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovittavia laskennallisia arvoja tai alueita.

18 18 Vesistötarkkailu Päästötarkkailuvuosina tarkkaillaan myös Varpusuon ala- ja yläpuolisen vesistön vedenlaatua. Varpusuon alapuolinen tarkkailupiste sijaitsee Murtojoessa noin 200 metrin päässä Varpusuon laskuojan 1 purkukohdasta. Yläpuolinen tarkkailupiste sijaitsee noin 150 metriä laskuojan 2 yläpuolella. Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytepisteeltä otetaan neljä näytettä, joista ensimmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme heinä syyskuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet tulee ottaa samalla näytteenottokierroksella. Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 m. Näytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, a-klorofylli (kesä syyskuu), kok. P, PO 4 -P, kok. N, NO 2 + NO 3 -N, NH 4 -N ja Fe. Näytteenoton yhteydessä mitataan lämpötila ja näkösyvyys. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainetta on yli 20 mg/l. Kalataloustarkkailu Varpusuon alapuolisen vesialueen kalastoa ja kalastusta selvitetään kalastustiedustelulla kaksi kertaa lupajakson aikana. Postitse tehtävä kalastustiedustelu suunnataan Murtojoella, Pirttijoella ja Nimisenjoella kalastaville. Tiedustelu kohdennetaan vuosiin, jolloin Varpusuolla on myös päästö- ja vesistötarkkailua. Kysely tehdään kolmikierroksisena niin, että toisella kierroksella lähetetään vastauskehotus ja kolmannella kierroksella uusintakysely. Tiedustelulla saadaan tietoa kalastuksen laadusta ja laajuudesta, kala- ja rapusaaliista sekä mahdollisista kalastusta haittaavista tekijöistä, kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Tiedustelualueena on Murtojoki, Pirttijoki ja Nimisenjoki. Raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Kainuun ympäristökeskukselle, Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Vapo Oy:lle. Tulokset toimitetaan tarkkailujakson päätyttyä myös paperitulosteena. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset. Päästötarkkailun tulokset tulee esittää havainnollisessa muodossa graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan yhteyttä heti Vapo Oy:hyn sekä ympäristökeskukseen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Päästö- ja vaikutustarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan Varpusuon kuormituksen vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Raportin tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Raportointi tehdään osana suurempaa kokonaisuutta, kuten Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailuraportti. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.

19 Raportit lähetetään Vapo Oy:lle, Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjelma on voimassa seuraavan lupajakson ajan ja siihen voidaan tehdä muutoksia hakijan ja Kainuun ympäristökeskuksen sekä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kesken sopimalla. 19 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan paloturvallisuussuunnitelma. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Varpusuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan penkereen pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Kaikista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan Kainuun ympäristökeskukselle. Häiriötilanteista ei aina aiheudu vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ehkäisemään ennalta rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat kohtalaisen pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Ympäristövahinkovakuutus Vapo Oy:llä on Varpusuon tuotantoaluetta koskeva ympäristövahinkovakuutus.

20 20 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Varpusuon toiminnan jatkaminen ei hakijan arvion mukaan aiheuta korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta Varpusuon kuormituslaskelmilla ja käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmalla. Lisäksi hakija on toimittanut Kainuun ympäristökeskuksen antaman päätöksen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pöly- ja melutarkkailusta Kainuun ympäristökeskuksen toiminta-alueella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sotkamon kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Kainuun Sanomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Sotkamon kunnalta sekä Sotkamon kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että vuosina tehdyssä vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa alapuolista Murtojokea ei ole luokiteltu, mutta sen alapuolinen Pirttijoen reitti kuuluu luokkaan "hyvä". Luokituksessa ei ole tapahtunut muutoksia vuosina tehtyyn luokitukseen. Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden vuoden 2004 velvoitetarkkailuraportin perusteella Varpusuon kuormitus on ollut huomattavasti suurempaa runsassateisen kesän johdosta kuin hakemuksessa esitettyinä vuosina Kemiallinen hapenkulutus (brutto) on ollut tuotantokauden aikana 25,9 kg/d (vuosina ,1 kg/d), kokonaisfosfori 0,026 kg/d (0,02 kg/d), kokonaistyppi 0,98 kg/d (0,54 kg/d) ja kiintoaine 8,9 kg/d (5,6 kg/d). Vuosiraportin 2004 mukaan on Varpusuon aiheuttama bruttokuormitus ollut kemiallisen hapenkulutuksen osalta kg/a, kokonaisfosforin osalta 31 kg/a, kokonaistypen osalta 640 kg/a sekä kiintoaineen osalta kg/a. Vuosikuormitus perustuu talven, kevään ja syksyn osalta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormituslukuihin sekä tuotantokauden aikana Kainuun alueen laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormituslukuihin.

21 Kainuun ympäristökeskuksen luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesivaraviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hankkeen johdosta. Ympäristökeskus on todennut, ettei Varpusuon toiminta vaaranna Repokankaan I-luokan eikä Kukkoharjun II-luokan pohjavesialueita. Vuonna 2004 tehdyssä Kainuun ympäristökeskuksen ja Vapo Oy:n suorittamassa yhteisessä tarkastuksessa Varpusuolla on havaittu lohkon 1 kokoojaojassa sekä lohkon 2 eristysojassa syöpymiä ja hiekan kulkeutumista alapuoliseen laskuojaan. Eristysojan syöpymät olivat todennäköisesti johtuneet ojaan joutuneista runsaista ulkopuolisista valumavesistä. Tarkastuksen aikana on sovittu tarkemmin suolla tehtävistä korjaustoimenpiteistä, jotka syksyllä tehdyssä uudessa tarkastuksessa havaittiin tehdyiksi. Syksyllä tehdyssä tarkastuksessa on havaittu myös lohkon 3 laskuojassa syöpymiä ennen Murtojokea. Aiempina vuosina tehdyissä tarkastuksissa ei ole ilmennyt huomautettavaa suon toiminnassa. Ympäristökeskuksen mielestä hakijan Varpusuolle esittämät vesiensuojeluratkaisut perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT) ja toiminta ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen käytäntöön (BEP). Varpusuo voidaan jatkossa liittää voimassa olevaan Kainuun ympäristökeskuksen Oulujoen vesistöalueen turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitusja vesistötarkkailuohjelmaan. Hakijan esittämä suokohtainen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma voidaan hyväksyä esitetyllä tavalla. Sarkaojien lietesyvennykset sekä laskeutusaltaat tulee tyhjentää tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Laskeutusaltaat tulee varustaa pintapuomeilla. Tuotannossa tulee ottaa huomioon pölyn ja melun aiheuttama haitta läheiselle asutukselle. Melun suhteen tulee ottaa huomioon sille asetetut päiväja yöohjearvot. Hakijan on pidettävä kirjaa syntyvistä jätteistä sekä niiden kuljetuksesta jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Tukikohta-alueella sijaitsevat polttoainesäiliöt tulee sijoittaa paloviranomaisten hyväksymälle paikalle ja varustaa siten, etteivät ne aiheuta vaaraa maaperälle ja läheisille pohjavesialueille. Mahdolliset häiriöt toiminnassa sekä muut poikkeukselliset tilanteet tulee välittömästi ilmoittaa tiedoksi viranomaisille ja kirjata turvetuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan. Samalla on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja mahdollisten lisävahinkojen estämiseksi. Turvetuotantoalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii ympäristönsuojeluasioiden hoidosta ja käyttötarkkailusta. Ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus tulisi jättää ympäristölupavirastolle vuoden 2014 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Murtojoen vesi olisi tummaa, hapanta ja ravinteikasta ilman Varpusuon kuormitustakin, eikä alueella ole muitakaan pistekuormittajia. Kuormitus on vedenlaatuun nähden siinä määrin vähäistä, ettei kalataloudellinen kompensaatio ole yleisen kalatalousedun näkökulmasta tarpeen. Varpusuon kuormitus vaikuttaa osal- 21

22 taan vedenlaatuun myös Pieni-Hietasessa, mutta vaikutus on kokonaisuutena arvioiden vähäinen. Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia voidaan tarkkailla esityksen mukaisesti ja tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä osana ympäristölupapäätöstä. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Sotkamon kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on esittänyt, että pölyhaitta on merkittävä lähimmälle asuinrakennukselle, minkä vuoksi hakijalta on vaadittava tehokkaat toimenpiteet pölyhaitan vähentämiseksi. Pohjavesien pilaantumisvaara tulee estää. Muut riskit tulee estää niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle ja siinä olevalle asutukselle. 4. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto on todennut, että tuotantoalueelta on matkaa lähimpään asuinrakennukseen vain 70 metriä. Pölyhaitta on merkittävä lähimmälle asuinrakennukselle. Hakijalta on vaadittava tehokkaat toimenpiteet pölyhaitan vähentämiseksi. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi toiminnassa on otettava huomioon sääolosuhteet, jotta asutukselle aiheutuvat pölyhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Lisäksi tulee harkita, voidaanko tuotantoaluetta rajata kauemmaksi asuinrakennuksesta. Toiminnasta aiheutuvat meluhaitat on minimoitava. Pohjavesien pilaantumisvaara tulee estää. Muut riskit kuten esimerkiksi tulipalot tulee estää niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle. Jos toiminnan aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää teknisten ratkaisujen kehittymisen myötä ilman kohtuuttomia kustannuksia, tulee toiminnanharjoittajan ottaa myös näitä ratkaisuja käyttöönsä. 5. Sotkamon kunnan kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomainen on todennut, että turvetuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa, eikä alueelle kohdistu myöskään yleis- tai detaljikaavoituspaineita. Hanke ei aiheuta haittaa kuntatason kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. 22 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin. Vastineessaan hakija on lausunut seuraavaa: 1. Kainuun ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että lähin asutus (kartalla Varpula) sijaitsee Varpusuon lohkon 3 pohjoispuolella, noin 70 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Muutoin tuotantoalueen lähiympäristö on asumatonta. Seuraavaksi lähimmät talot sijaitsevat Kuikkakylässä, johon on lyhimmilläänkin matkaa noin 1,5 kilometriä. Varpusuolla tuotannossa otetaan erityisesti huomioon tuulen suunta ja voimakkuus, jotta tuuli ei pääsisi kuljettamaan turvepölyä asutusta kohti. Lisäksi pölyhaitan mahdollisuutta on pyritty vähentämään siirtymällä lohkol-