ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 66/07/2 Dnro Psy-2006-y-196 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 66/07/2 Dnro Psy-2006-y-196 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Joutennevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien vahvistaminen, Piippola Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Alueen nykytila... 4 Turvetuotannon päättäminen ja alueen jälkihoito... 4 Turvetuotannon ympäristönsuojelurakenteet... 5 Vuokra-alueiden luovutus... 5 Turvetuotantoalueen jälkikäyttö... 6 TARKKAILUT... 6 KORVAUKSET JA KOMPENSAATIOT... 6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Hakemuksen täydennykset... 7 Hakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Toiminnan lopettamista koskevat määräykset... 8 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 9 Luvan myöntämisen edellytykset... 9 Lupamääräysten perustelut... 9 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 11 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 12

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Joutennevan turvetuotannon jälkihoitoja ympäristönsuojelutoimien toteuttamiseen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Joutennevan turvetuotantoalue sijaitsee Piippolan kunnan Lamun kylässä noin 10 km Piippolasta kaakkoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 41/03/2 luvan saaja on määrätty esittämään ympäristölupavirastolle suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta viimeistään LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, kun tuotantoala on yli 10 hehtaaria. Jos toimintaa koskeva lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, on lupaviranomaisen annettava ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti tätä tarkoittavat määräykset. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 41/03/2 myöntänyt ympäristöluvan Joutennevan turvetuotantoalueelle. Toiminnan lopettamista koskevassa lupamääräyksessä luvan saaja on velvoitettu esittämään ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta viimeistään Ympäristölupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Luvan haltijalla on tällä hetkellä hallussaan maata yhteensä noin 160,8 ha, joka on kokonaan vuokrattua aluetta. Alkuperäisestä pinta-alasta on maanomistajille luovutettu noin 15 ha. Maakuntakaavassa Joutenneva on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi.

4 4 TOIMINTA Alueen nykytila Joutennevalta on turvekenttien loppuun kulumisen johdosta poistettu tuotannosta tähän mennessä yhteensä 110,8 ha. Tuotannosta poistetut alueet ovat tällä hetkellä suurimmaksi osaksi jälkihoitovaiheessa eikä alueita ole aktiivisesti otettu uuteen maankäyttöön. Suurin osa alueista on poistettu tuotannosta vasta vuoden 2006 tuotantokauden jälkeen, joten alueet ovat toistaiseksi melko niukasti kasvittuneita. Joutennevalla on yhteensä 33,6 hehtaaria vanhempia ennen vuotta 2002 tuotannosta poistettuja alueita, jotka ovat jo hyvin kasvittuneita. Käytännössä vanhempia poistuma-alueita on enemmän, esimerkiksi lohkolla 3 on sarkoja, jotka ovat olleet pitkään poissa tuotannosta ja kasvittuneita, vaikka niitä ei vuoden 2002 lupahakemuksessa ollut vielä merkitty tuotannosta poistetuiksi. Vuonna 2003 myönnetyn ympäristöluvan mukainen tuotantopinta-ala oli 108 ha. Turvetuotanto jatkuu edelleen yhteensä 31,0 hehtaarin alalla, josta auma-alueita on 12,8 ha. Joutennevan pinta-alatiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Lohko Alkuperäinen pinta-ala ha Tuotannosta poistettu ha Tuotannossa ha Aumaalueet ha Tuotannossa yhteensä ha 1 48,6 40,3 8,3 3,0 11,3 2 15,1 15,1 0,0 3,2 3,2 3 40,5 32,5 8,0 4,2 12,2 4 24,8 22,9 1,9 2,4 4,3 yht. 129,0 110,8 18,2 12,8 31,0 Turvetuotannon päättäminen ja alueen jälkihoito Jälkihoitovaiheessa turvetuotannosta poistetut alueet siistitään, tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat puretaan. Jälkihoitovaiheessa alueelle ei tehdä uusia vesiensuojelurakenteita. Alueella voidaan myös tehdä toimenpiteitä alueen uusia maankäyttömuotoja (jälkikäyttöä) varten. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ilmoitetaan vuosittain merkittävät tuotannosta poistetut alueet ja tuotannon kokonaan päättämisestä. Turvetuotannossa jälkihoitovaiheen kesto on noin kaksi vuotta. Kun tuotantokentät poistetaan käytöstä vähitellen maankäytöllisesti toimivina kokonaisuuksina yleensä useiden vuosien aikana, voi jälkihoitovaihe olla suurelle osaa tuotantoalaa kahta vuotta pitempi. Turvetuotannon päättymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta, jonka sitomiseksi sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa. Turvetuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai koko laskeutusaltaan valuma-alueella sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat puhdistetaan vielä kahtena kesänä/syksynä. Myös sarkaojien lietteenpidättimet huolletaan tuona aikana. Noin kahden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa päisteputket voidaan tällöin poistaa, mikäli se alueen tuleva käyttömuoto tai esimerkiksi tuotantoalueen

5 poisluovutus huomioon ottaen on tarpeen. Lietesyvennyksiä ja altaita ei tämän jälkeen enää aktiivisesti seurata tai ylläpidetä turvetuottajan toimesta. Jälkihoitovaiheen aikana huolehditaan tuotantotoiminnasta vielä mahdollisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen estämisestä pitämällä vesiensuojelurakenteet (laskeutusallas ja sarkaojarakenteet) kunnossa. 5 Turvetuotannon ympäristönsuojelurakenteet Alueella jatketaan tuotantoa noin 31 hehtaarin alalla. Tuotanto tulee todennäköisesti loppumaan nykyisen ympäristöluvan voimassaoloaikana eli vuoden 2010 loppuun mennessä. Joutennevan tuotantoalueen vedet johdetaan nykyisten lupamääräysten mukaisesti kuuden laskeutusaltaan kautta vesistöön (reittiä Käärmeoja Lamujoki-Kortteisen tekojärvi Siikajoki). Koska Joutennevan vesienkäsittely perustuu laskeutusaltaisiin, joiden kapasiteetti riittää myös tuotannosta poistettujen alueiden vesienkäsittelyyn, ei näiden poistuma-alueiden erottaminen tuotantoalueesta ole tarkoituksenmukaista. Mikäli alueiden vesien johtamiseen on jatkossa tarpeen tehdä muutoksia, ilmoitetaan suunnitelmista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta niin kauan kuin se vesiensuojelun kannalta on tarpeen, ts. kun tuotannosta poistetut alueet on kokonaisuudessaan otettu uuteen maankäyttöön tai ne ovat kasvittuneet tai kaksi vuotta turvetuotantotoiminnan lopettamisen jälkeen. Alueella nyt olevat vesienkäsittelyrakenteet lähinnä laskeutusaltaat voidaan maanomistajien niin halutessa jättää paikoilleen myös turvetuotannon päätyttyä, jolloin ne oikein hoidettuina toimisivat myös uuden maankäyttömuodon vesiensuojelun edistäjänä. Muut ympäristönsuojeluun liittyvät rakenteet kuten jätekatokset, paloaltaat ym. ovat käytössä siihen saakka, kun niitä työmaalla tarvitaan. Vuokra-alueiden luovutus Joutennevalla on luovutettu käytössä olleita entisiä tuotantoaloja takaisin maanomistajille yhteensä 15 ha. Joutennevalla on vuokrattu alueita viideltä maanomistajalta. Vuokranantajilla on vuokrasopimusten mukaan oikeus saada turvetuotantokäytöstä poistetut alueet takaisin käyttöönsä jo ennen vuokra-ajan päättymistä. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuosina , mutta vuokra-alueet tullaan luovuttamaan takaisin siinä vaiheessa, kun niitä ei enää tarvita turvetuotantoon. Vuokra-alueen takaisinluovutuksen yhteydessä alue tarkistetaan maanomistajan kanssa. Samassa yhteydessä sovitaan siitä, jätetäänkö esim. ojat ja muut rakenteet ennalleen. Mikäli maanomistajalla ei ole suunnitelmia maan tulevasta käytöstä, hänelle annetaan tietoja siitä, mitkä maankäyttömuodot ja toimenpiteet olisivat entisellä vuokra-alueella mahdollisia. Luovutetut vuokra-alueet merkitään maastoon ja karttoihin. Vuokraalueiden luovutuksesta ilmoitetaan myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

6 6 Turvetuotantoalueen jälkikäyttö Turvetuotantoalueen uusista maankäyttömuodoista päättävät vuokraalueiden omistajat. Hakijan tiedon mukaan maanomistajilla ei ole vielä erityisiä suunnitelmia alueen uusista maankäyttömuodoista. Koska Joutenneva on turvetuotantokäytössä kuivanut luontaisesti ilman pumppausta, on alueella hyvät kuivatusedellytykset myös viljelykäytössä. Alueella on valmis tiestö. Alue soveltuu myös metsänkasvatukseen, mitä käyttömuotoa tukee metsätalousvaltainen ympäristö. TARKKAILUT Tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Jälkihoitovaiheen aikana vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti ja huolehditaan rakenteiden kunnosta kaksi vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen. Joutennevan voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti päästötarkkailu on tehtävä lupakauden aikana tehostetusti vähintään kahtena vuonna. Voimassa olevan Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaan Joutenneva on tehostetussa päästötarkkailussa vuosina 2008 ja Tällöin valtaosa Joutennevan tuotantoalueesta on jo poistunut tuotantokäytöstä. Hakija on esittänyt, että vuonna 2008 Joutenneva on tehostetussa päästötarkkailussa, jolloin tarkkailu tehdään voimassa olevan ympäristöluvan päästötarkkailumääräysten mukaisesti. Koska tuotantopinta-ala on vuonna 2009 todennäköisesti enää hyvin vähäinen, hakija on esittänyt, että tuolloin Joutennevalla toteutetaan jälkihoitovaiheen tarkkailua. Jälkihoitovaiheen päästötarkkailu tehdään kerran kuukaudessa Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Uudet maankäyttömuodot eivät yleensä ole luvanvaraista toimintaa, siten myöskään käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun järjestäminen uuden käyttömuodon aikana ei ole tarpeen. KORVAUKSET JA KOMPENSAATIOT Joutennevan turvetuotannon lopettaminen, jälkihoitotoimenpiteet ja alueiden siirtäminen uuteen maankäyttöön vähentävät turvetuotannon kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Hakijan arvion mukaan toimenpiteistä turvetuotannon lopettamisen jälkeen ei aiheudu tilakohtaista korvattavaa vahinkoa eikä kompensoitavaa vahinkoa alapuolisessa vesistössä. Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 15 mukaan luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 140 euron suuruinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Lamujoen rapu- ja kalakantojen sekä Siikajoen kalakantojen hoitoon. Koska turvetuotanto on valtaosalla aluetta päättynyt ja koska jäljellä olevalla 31 hehtaarin alueella tuotanto päättyy arviolta vuoden 2010 loppuun mennessä, hakija on esittänyt, että kalatalousmaksua maksetaan kahdelta turvetuotannon päättymisen jälkeiseltä vuodelta.

7 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty asianosaistiedoilla Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Piippolan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Siikajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Piippolan kunnalta sekä Piippolan kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on esittänyt, että Joutennevan tarkkailu voidaan järjestää hakemuksen mukaisesti niin, että Joutennevalla on päästötarkkailua vuonna 2008 ja jälkihoitovaiheen tarkkailua vuonna Vaikutustarkkailua tulee toteuttaa molempina vuosina voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Tuotannossa olevien ja tuotannosta poistuneiden alueiden vedet on johdettava laskeutusaltaiden kautta ja altaat puhdistettava siihen saakka, kunnes uusi maankäyttö on aloitettu tai vähintään kaksi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen, jolloin luontaisen kasvittumisen voidaan olettaa sitoneen eroosioherkän pintakerroksen. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Tuotannon päättymisestä on ilmoitettava työvoimaja elinkeinokeskukselle. 3. Siikalatvan ympäristöpalvelut Siikalatvan ympäristöpalvelut on vaatinut, että hakijan on puhdistettava turvetuotannon päätyttyä sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat vielä kahtena syksynä, siistittävä tuotannossa olleet alueet, täytettävä ja tasattava patoaltaat ja poistettava tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat alueelta. Joutennevalta tulevia vesiä tulee tarkkailla Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti ja vuonna 2009 jälkihoitovaiheen tarkkailuna. Lisäksi ympäristöpalvelut on todennut, että uutena maankäyttömuotona metsitys ja maatalouskäyttö ovat kestävän kehityksen mukaisia, turvallisia maankäyttömuotoja. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, ettei sillä ole lausunnoista huomautettavaa.

8 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Piippolan kunnassa sijaitsevan Joutennevan turvetuotantoalueen lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien toteuttamiseen. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä edelleen aiheutuvien kalatalousvahinkojen estämiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminnan lopettamista koskevat määräykset 1. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Tuotantoalue on siistittävä ja sieltä on poistettava sellaiset turvetuotantoon kuuluvat rakenteet, joille ei ole käyttöä jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheessa, ja jätteet. 2. Käytöstä poistetun tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen "Joutennevan jälkihoitosuunnitelma 2006" MK 1: mukaisesti laskeutusaltaiden kautta Käärmeojaan ja edelleen alapuoliseen vesistöön, kunnes Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan tuotantotoiminnan lopettamisen jälkeen, tai kunnes ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. 3. Vesiensuojelurakenteet ja Käärmeoja on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti edellä lupamääräyksessä 2 mainitun ajan. Turvetuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai laskeutusaltaan valuma-alueella sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä kahtena kesänä/syksynä. 4. Jälkihoitovaiheen aikana luvan saajan on edelleen pidettävä käyttöpäiväkirjaa ja merkittävä siihen kaikki tällöin tehdyt toimenpiteet. Päästötarkkailu on tehtävä tehostetusti vuonna 2008 ympäristölupaviraston päätöksessä nro 41/03/2 vahvistetun voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2009 päästötarkkailu on tehtävä tehostetusta tarkkailusta poiketen jälkihoitovaiheen tarkkailuna siten, että päästötarkkailua tehdään kerran kuukaudessa , jolloin näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Vesistötarkkailu on tehtävä vuosina 2008 ja 2009 ympäristölupaviraston päätöksessä nro 41/03/2 vahvistetun voimassa olevan ohjelman mukaisesti.

9 5. Luvan saajan on maksettava kahdelta (2) turvetuotannon päättymisen jälkeiseltä vuodelta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 140 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu on käytettävä Lamujoen rapu- ja kalakantojen sekä Siikajoen kalakantojen. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Maksut on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Maksut voidaan suorittaa myös kertamaksuna ensimmäisen toiminnan päättymisen jälkeisen vuoden tammikuun loppuun mennessä. 6. Jälkihoitotoimien aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen ja niiden valmistumisesta viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Kun Joutennevan turvetuotantoalueen toiminta lopetetaan ja jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa nro 41/03/2, jolloin on tarkasteltu luvan myöntämisen edellytyksiä ja todettu niiden täyttyvän. Tällä päätöksellä annetaan toiminnan lopettamiseksi tarpeelliset määräykset ympäristönsuojelulain 90 :n nojalla. Lopettamisen seurauksena turvetuotannosta aiheutuvat päästöt ja vaikutukset tulevat ajan kuluessa loppumaan. Tässä päätöksessä ei ole siten tarpeen uudelleen tarkastella luvan myöntämisedellytyksiä. Lupamääräysten perustelut Joutennevan turvetuotannon ympäristöluvan haltija on hakenut toiminnan lopettamisen jälkeisten ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien vahvistamista ympäristölupavirastolta. Luvan haltija on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista omalta osaltaan. Toiminnan loputtua alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä (lupamääräys 1). Lupamääräyksessä 2 on määrätty alueen vesien

10 johtamisjärjestelyistä. Toimivuuden kannalta vesiensuojelurakenteiden kunnossapito on oleellista (lupamääräys 3). Päästötarkkailu on määrätty tehtäväksi ympäristölupaviraston päätöksessä nro 41/03/2 vahvistetun voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti tehostetusti vuonna 2008 ja ohjelmasta poiketen jälkihoitovaiheen tarkkailuna vuonna 2009 suppeampana, koska tuotantopinta-ala vuonna 2009 on hakemuksen mukaisesti enää hyvin vähäinen. Vesistötarkkailu on määrätty tehtäväksi edelleen voimassa olevan vahvistetun ohjelman mukaisesti. Jälkihoidon jälkeistä tarkkailua ei ole katsottu tarpeelliseksi määrätä (lupamääräys 4). Ympäristölupavirasto arvioi, että Joutennevalta tulevasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta aiheutuu yhdessä muun kuormituksen kanssa Lamujoen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle ilmeistä vahinkoa vielä tuotannon loppumisen jälkeenkin. Ympäristölupavirasto arvioi luvassa määrätyn vuotuisen kalatalousmaksun ehkäisevän edellä mainitut vahingot. Joutennevan turvetuotantotoimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 41/03/2 on luvan saaja määrätty maksamaan kalatalousmaksua 140 euroa vuodessa. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Tässä luvassa annetun määräyksen mukaisesti kalatalousmaksu on saman suuruinen kuin voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätty kalatalousmaksu, jonka määrässä oli otettu huomioon tuotannosta jo tuolloin poistuneet alueet sekä tuotantoalueen vähittäinen pieneneminen lupakauden aikana. Kalatalousmaksua tulee maksaa vielä kahdelta vuodelta toiminnan lopettamisen jälkeen. Kalatalousmaksun maksaminen jälkihoidon ja jälkikäytön ajalta perustuu ympäristölupaviraston arvioon turvetuotantoalueen päästöjen vähenemisestä ja loppumisesta (lupamääräys 5). Lupamääräyksessä 6 on määrätty ilmoitusvelvollisuudesta ja ympäristökeskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta. 10 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja 3. Siikalatvan ympäristöpalveluiden lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 42 1momentti, 43 1 momentti, 44, 46 1 momentti ja 90 1 ja 3 momentti Vesilaki 2 luku 22 1, 3 ja 4 momentti

11 11 Jätelaki 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Käsittelymaksu on 962,50 euroa. Alla mainitussa oikeusohjeessa ei ole erikseen säädetty maksua toiminnan lopettamisen jälkeisten velvoitteiden vahvistamiselle. Tämän vuoksi asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa/h. Asian käsittelyn vaatiman 25 tunnin työajan mukainen käsittelymaksu on siten 962,50 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh PL/pj Liite Valitusosoitus

13 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

14 Liite