ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 42/05/1 Dnro Psy-2003-y-195 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 42/05/1 Dnro Psy-2003-y-195 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Koppelosaarensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Vesien käsittely... 5 Varastointi... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Toiminnan lopettaminen... 6 Turvetuotantotoiminnan päättäminen... 6 Pinta-alat... 6 Turvetuotannon ympäristönsuojelurakenteet... 7 Muutokset alueella... 8 Vuokra-alueiden takaisinluovutus... 8 Tarkkailu... 9 Uudet maankäyttömuodot... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 9 Ympäristöjohtamisjärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin...11 Vedenlaatu Veden määrä Vesistössä aiheutuva kuormitus Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila Virtaamat Vedenlaatu Kalatalous Muu vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Muut elinkeinot ja toiminnot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus vesistön tilaan Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun, tärinän vaikutukset Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Poikkeustilanteiden tarkkailu Vaikutustarkkailu... 20

3 3 Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu...20 Tarkkailu toiminnan lopettamisen jälkeen Raportointi Ohjelman voimassaolo POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Katselmus Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Määräaikainen lupa Uuden luvan hakeminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 42

4 4 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy on hakenut Koppelosaarensuon turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa auma-alueineen yhteensä 71 hehtaaria. Vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien kautta kahta eri laskuojaa myöten Iijokeen siten, että laskukohtien väli on noin 12 km. Hakemus käsittää myös toiminnan lopettamiseen liittyvät toimet. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koppelosaarensuon turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Kollajan kylässä noin 19 kilometriä Kollajan kylältä lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n perusteella velvoittanut hakemaan ympäristöluvan Koppelosaarensuon turvetuotantoalueelle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksessa alue on merkitty turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Koppelosaarensuo on siirtynyt hakijan hallintaan Alueen aikaisempi haltija oli Kemira Chemicals Oy, ja tuotannosta vastasi Turveruukki Oy. Alue sijaitsee kokonaisuudessaan vuokramaalla. Vuokrasopimukset on tehty seuraavien tilojen (RN:o) osalta: 25:2, 25:3, 25:4, 26:10 ja 26:19.

5 TOIMINTA 5 Yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Koppelosaarensuon turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien enimmillään 71 hehtaarin alalla. Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella käytetään ns. HAKU-menetelmää sekä jatkossa myös mekaanista kokoojavaunua. Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdollisuuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Alueita, joilta turve on poistettu käytetään tuotannon tukialueina, esimerkiksi kivien varastoalueina. Niitä ei yleensä eroteta käytössä olevista vesijärjestelyistä. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Turpeen toimituksia voi olla koko vuoden. Tuote toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille pääasiassa Ouluun. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Koppelosaarensuon keskimääräinen tuotantomäärä koko käytettävissä olevalla pinta-alalla on noin m 3 tuotantokaudessa. Jatkossa pienenevä ala sekä kenttien mataloituminen pienentävät vuosittaista tuotantomäärää. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa, ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 160 litraa tuotantokaudessa. Vesien käsittely Koppelosaarensuon tuotantoalueen vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaiden 1 4 kautta laskuojiin 1 (ns. Puro-oja) ja 2 ja niistä edelleen Iijokeen. Hakijalla ei ole esittää alueen laskeutusaltaista suunnitelmapiirroksia tai mitoitustietoja. Ottaen huomioon altaiden nykyiset suhteellisen pienet tuotantokenttien valuma-alueet, ei hakijan käsityksen mukaan muodollisten mitoitusarvojen täyttäminen esimerkiksi kaivutöillä ole ympäristön kannalta järkevää. Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta.

6 6 Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan ja ylläpidetään niissä ojissa, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Ne on varustettu pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Varastointi Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Koppelosaarensuon polttoainehuolto on tällä hetkellä järjestetty kolmella litran polttoainesäiliöillä, jotka säilytetään paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa työmaan tukikohdassa. Liikennejärjestelyt Koppelosaarensuon liikenne suuntautuu työmaalta suotieltä Kipinä Pudasjärvi-tien kautta yhdystielle nro 8540, mistä edelleen Kipinän kautta Oulu Kuusamo-valtatielle nro 20. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Toiminnan lopettaminen Turvetuotantotoiminnan päättäminen Hakija on esittänyt toiminnan lopettamissuunnitelman ympäristönsuojelutoimineen ja alueen jälkihoitoineen ja pyytänyt suunnitelman vahvistamista siten, ettei Koppelosaarensuon osalta enää ole tarvetta erillisen hakemuksen tekemiseen. Tuotantoalueen pinta-alan nopea pieneneminen, käytössä olevat ympäristönsuojelumenetelmät sekä maanomistusolot ja sijainti huomioon ottaen lopettamistoimien esittäminen tämän lupahakemuksen yhteydessä on sekä mahdollista että ajallisesti sopivaa, vaikka tuotantotoimien arvioidaan kokonaisuudessaan päättyvän vasta noin 10 vuoden kuluttua. Pinta-alat Koppelosaarensuolta on massansiirtojen ja turvekenttien loppuun kulumisen johdosta poistunut tuotannosta pinta-aloja tähän mennessä yhteensä 26,8 ha. Alueen tuotantopinta-ala tulee jyrkästi pienentymään jo noin 5 vuoden kuluttua, jolloin alueelle jää tuotantopinta-alaa enää ha. Tuotanto jatkuu tällä pinta-alalla eli pääasiassa lohkoilla 7 11 vielä noin 5 vuoden ajan eli koko toiminnan alueella voidaan arvioida päättyvän vuosien tienoilla.

7 7 Tuotantotoiminnan loppuvaiheessa vuosittaisen tuotantomäärän jo jäädessä vähäiseksi ei alueelle enää tehdä pitkäaikaisia (talvi)varastoaumoja vaan tuotettu turve toimitetaan pois alueelta jo tuotantokauden aikana tai välittömästi sen jälkeen syksyllä. Turvetuotannon ympäristönsuojelurakenteet Jälkihoitovaiheessa eli turvetuotannon päätyttyä entinen turvetuotantoalue siistitään ja tarpeettomat rakenteet sekä rakennelmat puretaan. Alueella voidaan myös tehdä jäljempänä mainittuja toimenpiteitä mahdollisia uusia maankäyttömuotoja varten. Jälkihoitovaiheen aikana huolehditaan tuotantotoiminnasta vielä mahdollisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen estämisestä sekä tapauskohtaisesti myös tarkkailusta. Turvetuotannossa jälkihoitovaiheen kesto on noin kaksi vuotta. Kun tuotantokentät kuitenkin poistetaan käytöstä vähitellen maankäytöllisesti toimivina kokonaisuuksina, yleensä useiden vuosien aikana, on jälkihoitovaihe suurelle osalle tuotantoalaa merkittävästikin mainittua kahta vuotta pidempi. Turvetuotannon päättymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta, jonka sitomiseksi sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja muut vesiensuojelurakenteet pidetään toiminnassa. Turvetuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai esim. koko laskeutusaltaan valuma-alueella, sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat puhdistetaan vielä kahtena kesänä/syksynä. Myös sarkaojien lietteenpidättimet huolletaan ko. ajan. Noin kahden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa myös päisteputket voidaan tällöin poistaa, mikäli se alueen tuleva käyttömuoto tai esimerkiksi vuokraalueen poisluovutus huomioon ottaen on tarpeen. Lietesyvennyksiä ja altaita ei tämän jälkeen enää aktiivisesti seurata tai ylläpidetä turvetuottajan toimesta. Koska hoitotoimet suoritetaan suurempina kokonaisuuksina, on rakenteiden tuotannon jälkeinen käyttöaika suurelle osalle pinta-alaa, esimerkiksi massansiirtoaloille ja lohkojen matalille reunaosille, huomattavastikin kahta vuotta pidempi. Turvekerroksen vahvuuden perusteella tehdyn arvion mukaan ensimmäisinä turvetuotantokäytöstä poistetaan lohkot 1 2 ja 6. Noin viiden vuoden kuluttua laskeutusaltaan 1 ja samalla laskuojan 1 valuma-alueella on turvetuotantoa enää muutaman hehtaarin alalla. Allas pysytetään kuitenkin käytössä vähintään vuokra-alueiden takaisinluovutukseen saakka. Jos tällöin ilmenee tarvetta alueen vesienkäsittelyn muutoksille uuden maankäyttömuodon vuoksi, järjestetään vielä turvetuotannossa olevalle pinta-alalle lähinnä lohkolla 4 ( 2,1 hehtaaria) asianmukainen vesienkäsittely ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotantokausien sääolot voivat vaikuttaa arvioituihin tuotannon päättymisaikoihin noin 2 vuotta. Mikäli viime vuosina vallinneet turvetuotannolle edulliset sääolot hankealueella jatkuvat, voi tuotanto alueella päättyä jo vuoteen 2010 mennessä. Toisaalta hankalammissakin sääoloissa tuotantotoiminta tulee melkoisella varmuudella päättymään viimeistään vuonna Jälkihoitovaiheessa alueelle ei tehdä uusia vesiensuojelurakenteita, elleivät ne suoraan liity uuteen maankäyttömuotoon. Koska Koppelosaaren-

8 8 suon alue on kokonaisuudessaan vuokrattua, ei uusien rakenteiden tekeminen tulle ajankohtaiseksi ennen vuokra-alueiden luovutusta takaisin maanomistajan käyttöön. Hakija ei ole sopinut maanomistajien kanssa tällaisista toimista omana vuokra-aikanaan. Mikäli alue siirtyy välittömästi turvetuotannon jälkeen uuteen maankäyttömuotoon, toteutetaan alueen vesiensuojelu uuden maankäyttömuodon edellyttämällä tavalla, jolloin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan turvetuotannon aikaisia valmiita vesienkäsittelyrakenteita. Muut ympäristönsuojeluun liittyvät rakenteet kuten jätekatokset, paloaltaat ym. ovat käytössä siihen saakka, kun niitä työmaalla tarvitaan. Muutokset alueella Koska Koppelosaarensuon tuotantoalueet on vuokrattu turvetuotantoa varten ja palautetaan aikanaan maanomistajille, jää varsinainen uuden maankäyttömuodon valinta maanomistajalle. Voimassaolevien vuokrasopimusten mukaan alueet tulee luovuttaa kuivatukseltaan metsätalouskäyttöön sopivassa kunnossa, ellei muuta ole erikseen sovittu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen luovutusta sarkaojien alapäät on kaivettava auki ja poistettava mahdollisesti kuivatustasoa huonontavat rakenteet. Samoin on varmistettava lasku- ja kokoojaojien toiminta poistamalle rakenteet, jotka saattavat nostaa kuivatustasoa metsätalouskäyttöä haittaavasti. Koska Koppelosaarensuon turvetuotantoalueen vesien johtaminen perustuu luontaiseen vedenkulkuun, ei siihen todennäköisesti ole tarvetta tehdä merkittäviä muutoksia maankäyttömuodon vaihtuessakaan. Kaikki turvetuotantoalueen vesienkäsittelyssä käytetyt neljä laskeutusallasta sijaitsevat niiden maanomistajien kiinteistöjen alueella, joilta on vuokrattuna varsinaista tuotantokenttääkin. Maanomistus huomioon ottaen laskeutusaltaat voitaneen pysyttää ennallaan myös maa-alueiden takaisinluovutuksen jälkeen. Kun vuokra-alueet on luovutettu, siirtyy altaiden ylläpitovastuu maanomistajille, jos altaille ei enää johdeta vielä käytössä olevan turvetuotantoalueen vesiä. Vuokrasopimuksen päättyessä Vapo Oy siirtää alueelta pois rakennuksensa, laitteensa, koneensa ja varastonsa, ellei vuokranantajan kanssa erikseen toisin sovita. Vuokra-alueiden takaisinluovutus Koppelosaarensuolla ei vielä ole luovutettu käytössä olleita entisiä tuotantoaloja takaisin maanomistajien käyttöön. Vuokranantajilla on vuokrasopimusten mukaan oikeus saada turvetuotantokäytöstä jo poistettu pinta-ala takaisin käyttöönsä jo ennen vuokra-ajan päättymistä. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuosina , mutta vuokra-alueet tullaan luovuttamaan takaisin vuokranantajille siinä vaiheessa, kun niitä ei enää tarvita vuokrasopimusten mukaiseen käyttöön eli turvetuotantoon. Ensimmäisenä takaisinluovutettavaksi tullee lohkojen 1, 2, 3 ja 5 ala, joka kokonaisuudessaan kuuluu samaan kiinteistöön ja luovutetaan yhdellä kertaa tai vähintään kokonaisina lohkoina takaisin maanomistajalle. Tuotannosta poistetut pinta-alat luovutetaan takaisin maanomistajille jälkihoitovaiheen (noin kaksi vuotta) jälkeen. Niin ikään luovutukset pyritään

9 9 järjestämään kiinteistörajat ja omistussuhteet huomioon ottaen järkevän suuruisina kokonaisuuksina siten, että maanomistajilla on mahdollisuus maansa hyödyntämiseen. Vuokra-alueen takaisinluovutuksen yhteydessä maanomistaja tarkistaa alueen ja hyväksyy siellä tehdyt kunnostus- ja siistimistyöt. Samassa yhteydessä sovitaan lopullisesti siitä, jätetäänkö esim. ojat ja muut rakenteet ennalleen. Mikäli maanomistajalla ei ole suunnitelmia maan tulevasta käytöstä, hänelle annetaan tietoja siitä, mitkä maankäyttömuodot ja millaisin toimenpitein olisivat entisellä vuokra-alueella mahdollisia. Vuokra-alueiden takaisinluovutukseen ei liity turvetuottajan puolelta uuden maankäytön aloittamista esim. metsänistutusta vuokra-alueelle. Luovutetut vuokra-alueet merkitään maastoon (kiinteistörajat) ja karttoihin. Vuokra-alueiden luovutuksesta ilmoitetaan myös paikalliselle ympäristökeskukselle. Tarkkailu Tuotannon päättymisen jälkeen laskeutusaltaiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti kaksi vuotta ja altaat puhdistetaan tarvittaessa. Koppelosaarensuolla ei ole pystytty järjestämään tuotantoalueelta tulevien vesien määrän luotettavaa mittausta. Todennäköisesti mittaus ei onnistu myöskään jälkihoitovaiheessa, koska vesienkäsittelyyn ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia. Laskuojaan 1 on Koppelosaarensuon tarkkailuohjelmassa suunniteltu vaikutustarkkailupiste. Tarkkailuohjelman laadinnassa on otettu huomioon myös jälkihoitovaiheen tarkkailun järjestäminen kyseisellä laskuojalla 1. Uudet maankäyttömuodot Koppelosaarensuon maa-alue soveltuu turvetuotantokäytön päättymisen jälkeen hyvin viljelymaaksi, joskaan alueen pohjamaalajien soveltuvuutta viljelyyn ei ole tutkittu. Koska alue on turvetuotantokäytössäkin kuivunut luontaisesti ilman pumppausta, on alueella hyvät kuivatusedellytykset myös viljelykäytössä. Alueella on myös valmis tiestö. Tällä hetkellä uuden maatalousmaan kysyntä on Koppelosaarensuon sijaintialueella kuitenkin vähäistä. Koppelosaarensuon alue soveltuu myös metsänkasvatukseen, mitä käyttömuotoa tukee metsätalousvaltainen ympäristö. Yhtenä turvetuotannon jälkeisenä käyttömuotona suoalueilla on ollut alueen muodostaminen tekojärveksi tai vesittäminen siten, että alue alkaa uudelleen soistua. Koppelosaarensuolle nämä vaihtoehdot eivät ole soveltuvia, vaan aluetta tultaneen hyödyntämään viljelykäytössä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hankealueen ojitus ja turvetuotantokäyttö on hakijan saamien tietojen mukaan alkanut jo 1980-luvun alkupuolella. Kyseessä on siis vanha tuotantoalue, jonka vesienkäsittely perustuu ns. perustason rakenteisiin.

10 10 Tuotantoalueen siirryttyä hakijan hallintaan on alueella suoritettu tutkimuksia mahdollisten vesien käsittelyn tehostamistoimien kartoittamiseksi. Koppelosaarensuon lähiympäristössä on jonkin verran ojittamatonta suoalaa, joka ei kuitenkaan ole hakijan hallinnassa, joten alojen soveltuvuutta esimerkiksi pintavalutukseen ei ole tarkemmin tutkittu. Pintavalutuksen järjestäminen loppumassa olevalle suolle olisi investointina kallis suhteessa saatavaan hyötyyn. Tuotantoalueen lohkojen hajanainen sijoittuminen vaikeuttaa keskitetyn vesienkäsittelyn järjestämistä. Tuotantoalueen vesien johtaminen tapahtuu luontaisesti gravitaatiolla, eikä alueelle ole kuivatussyistä tarpeen rakentaa pumppaamoa. Suurimmalla osalla aluetta ollaan jo siirtymässä jälkihoitovaiheeseen eli valmistaudutaan tuotantotoimien lopettamiseen. Ojastot koko alueella ovat matalia eikä niitä voida käyttää nykyistä enemmän veden varastoimiseen ns. virtaamansäätömenetelmillä. Edellä mainituilla syillä hakija katsoo, että Koppelosaarensuon 71 hehtaarin suuruisen tuotantoalueen nykyiset sarkaojarakenteet sekä yhteensä 4 laskeutusallasta voidaan katsoa Koppelosaarensuon olosuhteissa parhaaksi käytettävissä olevaksi tekniikaksi (BAT). Koppelosaarensuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Koppelosaarensuon toiminnassa sovelletaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöjohtamisjärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit.

11 11 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Koppelosaarensuo ei ole ollut tarkkailukohteena, koska alueelle ei ole saatu järjestettyä luotettavaa vesimäärän mittausta. Mm. laskeutusaltaalla 1 on mittapato, mutta pudotuskorkeus on luotettavaan mittaukseen liian vähäinen. Vedenlaatu Koppelosaarensuolta lähtevän veden laadusta ei ole tarkkailutuloksia. Vesienkäsittely perustuu laskeutusaltaisiin. Koppelosaarensuon kesäaikainen vedenlaatu voidaan arvioida Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tuotantovaiheen laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla vuosina mitattujen vedenlaatutietojen perusteella. Kiintoainepitoisuus lähtevässä vedessä on ollut keskimäärin 14 mg/l, kemiallinen hapenkulutus 33 mg/l, fosforipitoisuus 97 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Vuosina ylivalumatilanteen kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 23 mg/l, kemiallinen hapenkulutus 43 mg/l, fosforipitoisuus 93 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Veden määrä Turvetuotantoalueelta lumi sulaa keväällä yleensä aikaisemmin kuin muualla valuma-alueella, jolloin tuotantoalueelta tuleva huippuvalunta ehtii tapahtua ennen vesistön muun valuma-alueen huippuvaluntaa. Turvetuotantoalueilla ei siten ole kevättulvaa suurentavaa vaikutusta. Alueella kesä 1999 oli vähäsateinen, kun taas kesällä 1998 satoi tavanomaista runsaammin ja sateisuuden seurauksena valuma oli normaalia suurempi. Vuonna 2002 kesällä valuma oli tavanomaista pienempi. Soiden kesken on ollut suuria eroja keski- ja ylivalumassa. Vesistössä aiheutuva kuormitus Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettopäästö Koppelosaarensuolta lähtevässä vedessä tulevina vuosina on arvion mukaan 14 kg/d kiintoainetta, 13,1 kg/d COD Mn, 0,04 kg/d fosforia ja 1,5 kg/d typpeä. Turvesuon aiheuttama kuormitus riippuu voimakkaasti valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmaksi. Vastaavasti alivalumakaudella se on keskimääräistä pienempi ja voi kesäaikana loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä. Vuositasolla nettokuormituksen on arvioitu olevan kg/a kiintoainetta, kg/a fosforia ja 453 kg/a typpeä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.

12 12 Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa vuotoja maaperään lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat ja säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Koppelosaarensuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Melu ja tärinä Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksen julkaisun "Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana, tiedonantoja 151, Jyväskylä 1998", mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Koppelosaarensuon tuotantoalueella syntyy vuosittain noin 200 kg sekajätettä sekä joitakin kymmeniä litroja jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi muun muassa jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit.

13 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 13 Yleiskuvaus Koppelosaarensuon turvetuotantoalue sijaitsee Iijoen alaosan vesistöalueella. Tuotantoalueen länsipuoli (30,1 ha) sijaitsee Maalismaan- Haapakosken alueella (61.12) ja tarkemmin Haapakosken voimalaitoksen alueella (vesistöalue , F= 81,52 km 2, L=1,8 %). Iijoen vesistöalueen koko Haapakosken kohdalla on km 2 ja järvisyys 6,7 %. Koppelosaarensuon tuotantoalueen osuus Haapakosken voimalaitoksen alueesta on 0,4 %. Haapakosken voimalaitoksen padotus ulottuu enimmillään n. 15 km ylävirtaan Riepukoskelle saakka. Riepukosken yläpuoliset Kipinänkosket jatkuvat noin 5 km Myllysaaresta ylävirtaan. Koppelosaarensuon tuotantoalueen itäpuoli (40,9 ha) sijaitsee Pudasjärven alueella (61.13) ja tarkemmin Kipinän alueella (vesistöalue , F=36,03 km 2, L=1,5 %). Tuotantoalueen osuus Kipinän osavalumaalueesta on n. 1,1 %. Iijoen vesistöalueen koko Kipinän kohdalla on km 2 ja järvisyys 6,72 %. Koppelosaaren turvetuotantoalueen vedet johdetaan Iijokeen kahta laskuojaa pitkin. Purkureitit on esitetty liitekohdan 3 kartassa. Laskuojan 1 purkukohta sijaitsee Iijoessa Konttikosken yläpuolella noin 2,7 kilometrin päässä suolta. Noin 12 kilometriä ko. purkupaikasta ylävirtaan sijaitsee laskuojan 2 purkukohta. Laskuojan 2 pituus turvetuotantoalueelta Iijokeen on noin 1,2 kilometriä. Molemmat laskuojat saavat alkunsa turvetuotantoalueelta ja lisäksi molempiin ojiin laskee jonkin verran metsäojia turvetuotantoalueen alapuolella. Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen läheisyydessä ei usean kilometrin säteellä sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on Kuusisuon Hattusuon soidensuojelualue noin 8 km etelään hankealueelta. Koppelosaarensuon ympäristössä ei sijaitse arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä, myöskään hankealueen läheisyydessä sijaitsevia lampia ei ole luokiteltu sellaisiksi. Koppelosaarensuon läheisyydessä sijaitsee kolme lampea, joista lähinnä Matkalampi noin 150 metrin etäisyydellä tuotantoalueen kaakkoiskulmalla. Lastenlammelle on matkaa tuotantoalueelta vajaa 400 metriä ja Valkiaiselle noin 600 metriä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueelta on matkaa lähimpään asutukseen suon itäpuolella noin 1,1 km. Suon länsipuolella sijaitsee yksi asuttu tila 1,5 km:n etäisyydellä. Muutoin alueen ympäristö on asumatonta.

14 Vesistön tila 14 Virtaamat Iijoen Haapakosken virtaamien tunnusluvut jaksolla ovat olleet (Suomen ympäristökeskuksen vesivarayksikkö): MQ 132 m 3 /s HQ m 3 /s MHQ 671 m 3 /s MNQ 32 m 3 /s NQ 13 m 3 /s Kesä syyskuun keskivirtaama on ollut 128 m 3 /s eli samaa tasoa kuin koko vuoden keskivirtaama. Kesä syyskuun pienin kuukausikeskiarvo em. jaksolla on ollut 29 m 3 /s ja suurin kuukausikeskiarvo 395 m 3 /s. Kesä syyskuun pienin kuukausikeskiarvo on ollut hyvin lähellä MNQ:ta, mutta suurin keskiarvo on ollut selvästi MHQ:ta pienempi. Vedenlaatu Koppelosaarensuon ylimmän laskuojan purkupiste sijaitsee Kipinänkoskesta n. 7 km ylävirtaan. Alemman laskuojan vedet puolestaan purkautuvat Iijokeen 4,5 km Kipinänkosken alapuolella. Kiintoaineen pitkän aikavälin keskimääräinen pitoisuus Kipinänkoskessa on ollut 3 mg/l (S.D.= 3,2; n=280). Korkeimmat kiintoainepitoisuudet on mitattu 1990-luvun alussa, jolloin pitoisuus oli maksimissaan yli 20 mg/l. Fosforipitoisuuden pitkän ajan keskiarvo on ollut 20,1 µg/l (S.D.= 10,1; n=281) ja typpipitoisuuden 360 µg/l (S.D. =105,6; n=282). Kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin 10,7 mg/l (S.D. = 3,6; n=267) ja rauta 727 µg/l (S.D. =130,4; n = 56). Vuonna 2003 Kipinän kohdalla vedenlaadussa ei ollut juuri eroa pitkän ajan keskiarvoon verrattuna: kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 2,6 mg/l, kemiallinen hapenkulutus 10,6 mg/l, fosforipitoisuus 20,9 µg/l ja typpipitoisuus 383 µg/l (n=15). Iijoen pääuoman vesi Kipinässä on ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää ja humuspitoista. Haapakoski sijaitsee n. 15 km Koppelosaaren laskuojan 1 purkukohdasta alavirtaan. Suoraa vertailua Kipinänkosken aineistoon ei voida tehdä havaintomäärän pienuuden takia. Haapakoskesta ja Kipinänkoskesta on otettu näytteet suunnilleen samana ajankohtana kesällä Iijoessa alempana sijaitsevalla Haapakosken pisteellä on tuolloin ollut korkeampi typpipitoisuus, erityisesti ammoniumtypen osalta. Haapakosken pisteessä typpipitoisuus on ollut lievästi rehevän vesistön tasolla, kun se Kipinän pisteessä on ollut oligotrofisen vesistön tasolla. Fosfori- ja kiintoainepitoisuus ovat sen sijaan olleet pienempiä Haapakoskella. Kalatalous Iijoessa esiintyviä kalalajeja ovat: hauki, ahven, kuha, kiiski, särki, seipi, säyne, muikku, mutu, salakka, silakka, lahna, made, härkäsimppu, kivisimppu, kivennuoliainen, kolmipiikki, kymmenpiikki, ruutana, pikkunahkiainen ja kirjolohi. Harjus on joessa yleinen, ja sen kanta on hyvä. Vaellustaimenien kantoja ylläpidetään istutuksin.

15 15 Voimalohi Oy istuttaa Iijoen rakentamattomalle osalle harjusta ja taimenta. Metsähallitus istuttaa Iijokeen harjuksen lisäksi siikaa. Kilomääräiset taimenistutukset ovat 1990-luvun puolivälin jälkeen 2,5-kertaistuneet, kun patoaltaiden istutuksia on siirretty alueelle. Vuonna 1999 Haapakosken ja Pudasjärven väliselle osuudelle on istutettu Voimalohi Oy:n toimesta vuosittain n kg taimenta. Iijoen rakentamattomalle pääuomalle, joka ulottuu Haapakoskesta padolle, on istutettu vuosina Voimalohen ja Metsähallituksen toimesta vuosittain yhteensä harjusta. Velvoiteistutusten onnistumista on seurattu Haapakosken ja Pudasjärven välisellä osuudella vuosina kalastuskirjanpidon avulla. Harjuksen ja taimenen yksikkösaaliit alenivat 1990-luvun jälkeen ja saavuttivat minimin v. 1993, mikä johtui lähinnä alamittarajan nostamisesta. Taimenen yksikkösaalis on 1990-luvulla ollut 0,1 0,9 kg ja harjuksen 0,5 1 kg käyntikertaa kohti. Iijoen rakentamattoman pääuoman kalastus on pääosin vapaa-ajan kalastusta verkoilla ja vapapyydyksillä. Ala-Kollajan kalastuskunnan alueella, missä keskeinen kohde ovat Kipinänkosket, lupamyynti nousi nykyiselle tasolle jo 1980-luvulla. Vuonna 1999 Ala-Kollajan kalastuskunta myi noin lupaa. Muu vesistön käyttö Iijoen rakennetulle alaosalle kuivatusvetensä laskevien Turveruukki Oy:n soiden ympäristölupahakemuksiin liittyen on tehty rantatilojen tilakohtainen vesistön käyttöselvitys syys lokakuussa Tiedustelu kattoi Iijokea noin 20 km:n matkan 3 km Haapakosken yläpuolelta Siuruanjokisuulle asti. Lähes koko jokivarsi on joen pohjoispuolella varsin tasaisesti asuttua. Koppelosaarensuo ei sijaitse tiedustelualueella, mutta tiedustelun pohjalta voidaan tehdä päätelmiä myös lähialueen vesistön käyttömuodoista ja tilanomistajien näkemyksistä, kuinka turvesuot vaikuttavat vesistön käyttöön. Selvitysalueella oli yhteensä 142 tilaa, joilta vastaukset saatiin 118 tilalta (83 %). Alueella oli 28 vakituisesti asuttua tilaa ja 51 kesämökkiä. Asutuista tiloista yli 80 %:lla harjoitettiin kalastusta ja 90 %:lla uintia Iijoessa. Puolella tiloista oli rantasauna ja niillä käytettiin Iijoen vettä saunavetenä ainakin ajoittain. Karjan juottovetenä Iijoen vettä ei käytetty. Koppelosaarensuon lähialueella ei ole yleisiä uimarantoja tai leirintäalueita. Kipinänkosket on tärkeä virkistyskalastuskohde. Maaperä ja pohjavesiolot Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 1,6 km tuotantoalueelta etelään. Mäntyharjun pohjavesialue kuuluu luokkaan 1, ja alueella sijaitsee myös vedenottamo. Koppelosaarensuon ja pohjavesialueen välissä sijaitsee Turveruukki Oy:n Riepulehdon-Mäntyharjunsuon turvetuotantoalue. Tuotantoalueen koillispuolella noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee niin ikään pohjavesialue.

16 Muut elinkeinot ja toiminnot 16 Vesistöalueiden maankäyttömuotojen prosenttiosuudet vesistöalueittain esitetään seuraavassa taulukossa. Haapakosken voimalaitoksen lähivaluma-alueella on vain vähän asutusta ja maataloutta. Asutus ja maatalous ovat keskittyneet alueen yläosan jokivarteen Kipinän kylän läheisyyteen. Runsaammin asutusta ja maataloutta on jokivarressa Haapakosken voimalaitoksen alapuolella. Haapakosken voimalaitoksen lähivaluma-alueella on toteutettu metsäojituksia vuosina noin 240 ha:n alueella. Kipinän lähivaluma-alueella metsäojituksia on vastaavasti toteutettu 133,7 ha. Kipinän ja Yli-Iin välisellä alueella vuosien yhteenlaskettu ojitettu alue on ollut noin ha, eli jonkin verran enemmän kuin turvetuotannon kokonaispinta-ala samalla alueella. Maankäyttömuotojen osuudet vesistöalueittain (Syke, Hertta-järjestelmä) Vesistöalue Vesi % Pelto % Turvemaat % Avosuo % Kangasmaat % Rakennettu alue % Maalismaan Haapakosken 4,9 1, ,5 0,2 alue Haapakosken vl:n alue 6,0 1, ,0 0, Pudasjärven alue 10,0 2, ,6 0, Kipinän alue 11,8 4, ,6 0,1 Muut kuormittavat toiminnat Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle johdetaan Koppelosaarensuon lisäksi Vapo Oy:n Haukkasuon ja Joutsensuon sekä Turveruukki Oy:n Matkasuon ja Lavasuon tuotantoalueiden valumavedet. Lisäksi Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle johdetaan kunnostusvaiheessa (kunnostus aloitettu 2003) olevien Turveruukki Oy:n Koivu-Loukassuon ja Ruonansuon valumavedet. Koppelosaarensuota lähinnä sijaitseva turvetuotantoalue on Turveruukki Oy:n Riepulehdon-Mäntyharjunsuo (vuonna 2003 tuotantoala 25 ha). Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Kipinän ja Yli-Iin välisellä jokiosuudella oli vuonna 2002 yhteensä ha. Turvetuotannon osuus Maalismaan Haapakosken valuma-alueesta (302,4 km 2 ) on siten noin 4 %. Lisäksi Haapakosken voimalaitoksen lähivaluma-alueella on viime vuosina tehty huomattavassa määrin metsäojituksia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus vesistön tilaan Turvetuotannon kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valumatilanteesta. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota, ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Pitoisuuslaskelmassa ei lisäksi oteta huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa.

17 17 Koppelosaarensuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Iijoessa laskuojien alapuolella. Tuotantokauden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset on laskettu kesän brutto- ja nettokuormituksesta keskimääräisessä virtaamatilanteessa sekä ylivirtaamakaudella. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty edellä esitettyjä tuotantovaiheen kuormitusarvioita. Ylivirtaamana käytettiin valumaa 60 l/s km 2 vastaavaa virtaamaa. Koppelosaarensuon tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamat laskennalliset nettopitoisuusmuutokset Iijoessa kesän erilaisissa virtaamatilanteissa ovat kiintoaineella ja kemiallisella hapenkulutuksella alle 0,001 mg/l, fosforilla 0,001 0,003 µg/l ja typellä 0,02 0,11 µg/l. Koppelosaarensuolta tuleva kuormitus ei yksinään näkyvästi heikennä Iijoen vedenlaatua hyvien laimentumisolosuhteiden vuoksi. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät ovat hyvin pieniä. Koppelosaarensuota lähinnä sijaitsee Turveruukki Oy:n hallinnassa oleva Riepulehdon-Mäntyharjunsuo, jonka vedet laskevat Iijokeen lähellä Koppelosaarensuon laskuojaa. Hyvien laimentumisolosuhteiden vuoksi soiden yhteiskuormituskaan ei näkyvästi heikennä Iijoen vedenlaatua. Turvetuotannon ja metsäojitusten vesistövaikutukset ovat yhteneväisiä, jolloin niiden yhteisvaikutus vesistön veden laatuun ja ekologiaan on yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi. Koppelosaarensuon pinta-ala pienenee jatkossa nopeasti, jolloin sen aiheuttama vesistökuormitus vähenee. Koppelosaarensuolta 0,5 kilometrin säteellä sijaitseviin Matkalampeen ja Lastenlampeen turvetuotantoalueen valumavesillä ei ole vaikutusta, mutta tuotantoaikana tuulen suunnan ollessa lampiin päin saattaa pölyä laskeutua etenkin lähimpänä sijaitsevaan Matkalampeen, mikä ajoittain lisää lammen kiintoainekuormitusta. Tuotantoalueen ja lampien välissä on kasvillisuutta, joka vaimentaa pölyhaittoja. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Koppelosaarensuon turvetuotantotoiminta ei aiheuta muusta kuormituksesta ja vesistön yleisestä laadusta erotettavissa olevaa haittaa virkistyskäytölle. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Iijoen paikalliskalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Iijoella kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Niitä esiintyisi myös ilman Koppelosaarensuon kuormitusta. Suuri yksittäinen suo tai useat turvetuotantosuot voivat ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Yksinään Koppelosaarensuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta Iijoen kalastoon ja kalastukseen. Koppelosaarensuon, Kortesuon, Haukkasuon, Joutsensuon ja Leväsuon

18 18 turvetuotannosta aiheutuvista haitoista kalastolle ja kalastukselle on sovittu vesialueen omistajien kanssa. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Toiminta ei ennakolta arvioiden vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita tai kaivoja. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Turvepöly voi pieninäkin määrinä erottua läheisten lampien, lähinnä Matkalammen, pinnalla. Hakijan tietoon ei ole tullut hankealueen toiminnan aiheuttamia pölyhaittoja eikä niistä ole valitettu. Melun, tärinän vaikutukset Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit).

19 Muut vaikutukset 19 Koppelosaarensuon tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Tuotantopinta-alan poistaminen turvetuotantokäytöstä muuttaa maisemaa siten, että todennäköisesti poistuma-alueet tulevat muuttumaan kasvipeitteisiksi joko luontaisesti tai viljelyn tuloksena. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt Koppelosaarensuon turvetuotantoalueelle erillisen tarkkailuohjelman. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja eli selvittää, mitä on tehty, missä ja milloin. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoituksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa, esimerkiksi poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan ympäristökeskukselle sekä Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvovalle viranomaiselle. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittainen yhteenveto. Koppelosaarensuolla ei toteuteta vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua mittauksin. Rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisten havaintojen, mm. syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lieteen määrän perusteella. Päästötarkkailu Tuotantoalueelta lähtevän veden laatua tarkkaillaan laskeutusaltaan 1 alapuolella, mihin tulee vesiä noin 30 hehtaarin alalta. Vesimääriä ei voida luotettavasti mitata, vaan ne arvioidaan muiden laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden perusteella. Vedenlaatua tarkkaillaan lupakauden aikana kahtena vuonna (2006 ja 2010). Näytteet otetaan kahden viikon välein Muun ajan päästöjen arvioinnissa käytetään ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksia voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden käyttöja kuormitustarkkailuohjelman mukaisesti. Päästöjen laskennassa käytetään Koppelosaarensuon vedenlaatutietoja sekä virtaamatietona muiden laskeutusaltaallisten soiden virtaamia. Päästöt lasketaan brutto- ja nettolukuina. Nettopäästöjen laskennassa käytetään taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Vaihtoehtoisesti käytetään Lapiosuon Ison Äijönsuon soidensuojelualueella sijaitsevan Vitmaojan valuma-alueen tuloksia tai muita Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavia laskennallisia arvoja tai alueita. Alueen ympärivuotisen kuormituksen arvioinnissa käytetään edustavan ympärivuotisen tarkkailukohteen tuloksia.

20 Poikkeustilanteiden tarkkailu 20 Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa, joita ovat ylivaluma ja suolla tehtävät kunnostustoimet. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Vesistötarkkailua tehdään samoina vuosina ja samoilla näytteenottokerroilla kuin päästötarkkailua eli vuosina 2006 ja Havaintopaikka on laskuojan 1 suulla. Lisäksi Koppelosaarensuon alapuolella Iijoen Haapakosken vedenlaatua seurataan vuosittain. Näytteitä otetaan neljä: ensimmäinen kevättulvan aikaan huhtitoukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Näytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, a-klorofylli kesä-syyskuussa, kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä rauta. Hehkutushäviö määritetään, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Kalataloustarkkailu Hakija ei ole esittänyt kalataloustarkkailuohjelmaa. Tarkkailu toiminnan lopettamisen jälkeen Turvetuotantotoiminnan arvioidaan päättyvän kokonaan vuoden tienoilla. Alueita poistuu tuotannosta vähitellen. Edellä esitetty päästötarkkailu kohdistuu alueeseen, joka poistuu tuotannosta jo noin 5 vuoden kuluttua. Päästötarkkailuvuonna 2010 tuotantoa olisi tarkkailtava alueella arviolta vain parilla hehtaarilla. Tässä tapauksessa päästötarkkailua harvennetaan yhteen kertaan kuukaudessa. Päästötarkkailu tehdään aikana Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Päästötarkkailua voidaan tarvittaessa jatkaa vuoden 2010 jälkeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Koska virtaamanmittaus ei onnistu, jälkihoitovaiheen päästöjen selvittämiseksi tarkkailu on syytä kohdistaa tarkoitukseen paremmin sopiville jälkihoitovaiheen soille. Vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa ja niiden toimivuutta seurataan noin kaksi vuotta toiminnan lopettamisen jälkeen.

21 Raportointi 21 Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Vapo Oy:lle. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja esittää tulokset havainnollisessa muodossa graafisesti. Vesistötarkkailunäytteistä laaditaan myös lyhyt sanallinen yhteenveto. Poikkeavista tuloksista otetaan heti yhteyttä Vapo Oy:hyn ja ympäristökeskukseen. Tarkkailuvuoden lopussa tulokset toimitetaan myös paperitulosteena postitse. Päästö- ja vesistötarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan myös Koppelosaarensuon kuormituksen vaikutusta vesistöön. Raportin on oltava valmiina maaliskuun loppuun mennessä. Raportti voidaan tehdä osana suurempaa kokonaisuutta. Vuodesta 2006 lähtien tarkkailun raportointi hoidetaan osana turvetuottajien yhteistarkkailua, jolloin raportoinnissa noudatetaan sovittuja käytäntöjä ja esitystapoja. Iijoen alueella on voimassa yhteistarkkailuohjelma vuoteen Raportti lähetetään Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjelman voimassaolo Tarkkailuohjelma on voimassa tuotannon lopettamiseen saakka. Ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain tarkoittama kohde. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohje on uusittu viimeksi vuonna Ohjeessa on määräykset mm. turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Työmaille laaditaan vuosittain ohjeen mukainen turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen.