Ronisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 70/08/1 Dnro PSY-2007-Y-106 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ronisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi LUVAN HAKIJA Polar-Sammal Oy Bulevardi 19 C Helsinki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 9 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine Hakemuksen muutos Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetty lausunto YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Korvaukset Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 21

3 3 HAKEMUS Polar-Sammal Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Ronisuon 77 ha:n suuruisen alueen turvetuotannolle. Ronisuon tuotannossa oleva turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungissa noin 40 km kuntakeskuksesta luoteeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 48/93/1 myöntänyt Polar-Sammal Oy:lle luvan Ronisuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Ruosteojan kautta Korpijokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 253/1993 lupaehtoa 4) lukuun ottamatta pysyttänyt vesioikeuden luvan. Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut lupaehtojen tarkistamista koskevan päätöksen. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 00/0049/3 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Hakijayhtiön osakkaat omistavat turvetuotantoon tarvittavat alueet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Ronisuo on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevat Natura alueet (SL) ovat Sumusuo (FI ) noin 4 km lounaaseen, Litokaira (FI ) noin 6 km länteen ja Liejusuo-Kaakkurisuo (FI ) noin 9 km pohjoiseen. Suon koillispuolella 1 km:n etäisyydellä kulkee Liekokyläntie. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hankkeen tarkoituksena on jatkaa alueella vuonna 1995 alkanutta turvetuotantoa. Ronisuolla tuotetaan jyrsin- ja palaturvetta, jonka energiasisältö tulee vuosittain olemaan noin MWh. Tuotanto jatkuu vuoteen 2027 saakka ja tuotantomäärä on arvion mukaan kokonaisuudessaan m 3. Jyrsinturve tuotetaan imuvaunu- ja Haku-menetelmillä. Palaturve nostetaan palaturvekoneella ja lastataan kaivinkoneella vaunuun, joka pusertaa turpeen paloiksi kuivumaan tuotantosaroille. Tuotannossa olevan alueen pinta-ala on yhteensä 77 ha ja se muodostuu kolmesta aumaalueesta ja viidestä tuotantolohkosta. Turve varastoidaan tuotantoaikana auma-alueelle.

4 Tuotanto ajoittuu touko syyskuun väliselle ajalle. Kuljetukset ajoittuvat syyskuun ja huhtikuun välille, jona aikana ajetaan yhteensä noin 350 kuormaa. Turve toimitetaan pääasiassa Ouluun, Rovaniemelle, Kemiin ja Pudasjärvelle. Vuoteen 2017 mennessä tuotannosta ei todennäköisesti tule poistumaan alueita. Ensimmäisenä tuotannosta poistunevat vuoden 2017 jälkeen 4. lohkon sarkojen pohjoispäät sekä 1. lohkon itäpää. Ronisuon tuotantoalueelle ei ole laadittu jälkihoitosuunnitelmaa. Toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma tuotannon loppuvaiheessa. Alueen jälkikäyttömuodosta päättävät kiinteistönomistajat. 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Ronisuolle on rakennettu kaksi pintapuomeilla varustettua laskeutusallasta, joiden kautta eristysojilla rajatun alueen vedet johdetaan pumppausaltaaseen ja edelleen pumppaamalla pintavalutuskentän kautta Ruosteojaan. Ruosteoja laskee noin 1,5 km:n päässä Korpijokeen, josta vedet virtaavat edelleen 20 km:n matkan Siuruanjokeen. Ronisuon ympärysvedet johdetaan eristysojilla laskeutusaltaiden ohi ja laskuojien kautta Ruosteojaan. Pumppaamo ei ole käytössä talviaikana, vaan tuolloin tuotantoalueen vedet johdetaan pelkästään laskeutusaltaiden kautta kääntämällä virtaussuunta altaissa settipatoja käyttäen. Pintavalutuskentän pinta-ala on 1,8 ha eli 1,9 % sille kohdistuvasta valuma-alueesta (96 ha). Voimassa olevien mitoitusperusteiden mukaisesti pintavalutuskentän pinta-alan Ronisuolla tulisi olla 3,8 % tuotantopinta-alasta eli noin 2,9 ha. Tämän vaatimuksen mukaista pintavalutuskenttää Ronisuon alueelle ei ole ollut mahdollista rakentaa pintavalutukseen soveltuvan alueen niukan koon takia. Pintavalutuskentällä turpeen paksuus on yli 1,0 m ja pohjamaalajina on hiekka. Pituuskaltevuus on noin 0,5 %. Oikovirtauksien ehkäisemiseksi pintavalutuskentälle on asennettu vedenohjauslevyjä limittäin upottamalla. Ronisuolla ei ole mitattu virtaamaa, mutta vuosina 2000, 2001 ja 2006 tuotantokauden keskimääräinen virtaama on arvioitu pumppaamon käyntituntien perusteella, jolloin keskimääräinen valuma oli 8,9 l/s km 2. Tuotantokauden keskimääräinen valuma Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla vuosina oli 9,3 l/s km 2. Ronisuolta lähtevän veden laatua on seurattu vuosina alueen oman tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesinäytteet on otettu pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä. Vuosien keskimääräistä vedenlaatua tuotantokaudelta (kesä syyskuu) on verrattu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden vuosien keskimääräiseen vedenlaatuun. Lähtevän veden laatu Ronisuon tuotantokaudella oli kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta normaalia pintavalutuskentälliseltä suolta lähtevää vettä vastaavaa. Sen sijaan kokonaisfosforipitoisuus oli 1,8-kertainen, kiintoainepitoisuus 2,8-kertainen ja kokonaistyppipitoisuus 1,6-kertainen ympäristökeskuksen tarkkailusoihin verrattuna. Ronisuon tuotantokauden kuormitus (g/ha d) vuosina ja 2006 on laskettu Ronisuon tarkkailutulosten ja valunnan mukaan. Vuosien kuormitus on laskettu Ronisuon tarkkailutulosten ja Pohjois-

5 Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisen valunnan mukaan. Koko tuotantoalueen kuormitus on laskettu edelleen kertomalla hehtaarikohtainen kuormitus tuotantoalueen pinta-alalla 77 ha. Nettokuormitus on laskettu vähentämällä mitatuista pitoisuuksista suoraan normaalia luonnonhuuhtoumaa vastaavat pitoisuudet. Vähennettävät pitoisuudet ovat: kiintoaine 2 mg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja kokonaisfosfori 20 μg/l. Verrattaessa Ronisuon vuosien kuormitusta (g/ha d) ympäristökeskuksen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden kuormitukseen (g/ha d), voidaan havaita, että Ronisuon kiintoainekuormitus on joka vuosi ollut ympäristökeskuksen keskiarvoa suurempi. Vuoden 2000 kuormitus oli kiintoaineen, ammoniumtypen ja kokonaisfosforin osalta vertailujakson alhaisin. Vuonna 2000 ammoniumtypen kuormitus alitti ympäristökeskuksen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskiarvon. Myös vuoden 2006 humuksen ja kokonaistypen kuormitus alittaa ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoiden vuosien keskimääräisen kuormituksen. Ronisuon kesäaikaiset kuormitusluvut (kg/d) vuosina : 5 Vuosi Bruttokuormitus kg/d Kiintoaine COD Mn Kok.N Kok.P ,8 23 0,85 0, ,4 0, ,5 0, ,2 21 0,91 0, ,0 0, ,4 13 0,48 0,05 Keskiarvo 9,1 26 1,2 0,06 Vuosi Nettokuormitus kg/d Kiintoaine COD Mn Kok.N Kok.P ,7-0,57 0, ,4-0,99 0, ,2 0, ,9-0,58 0, ,5 0, ,8-0,33 0,04 Keskiarvo 7,8-0,86 0,05

6 Ronisuon arvioitu vuosikuormitus laskettuna vuosien ja 2006 arvioitujen vuosikuormitusten keskiarvona: Kiintoaine COD Mn Kok.N Kok.P Bruttokuormitus kg/a Nettokuormitus kg/a Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta korkeahkot pitoisuushuiput ja pitkähköt lähes päästöttömät tilanteet. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Pölyävyyteen vaikuttaa turpeen maatuneisuus ja sääolosuhteet. Pölyn leviämiseen paikallisesti vaikuttaa eniten tuulen suunta ja nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan raja on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu vähenevän voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tutkimuksen mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisesti 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Tarvittaessa tuotantomenetelmien valinnalla ja tuotannon ajoittamisella päiväsaikaan asutuksen lähellä voidaan ehkäistä melua. Ronisuolta turvekuljetukset lähtevät Liekokyläntietä pitkin kantatien 78 kautta Ouluun ja Rovaniemelle. Papinpalon metsätien kautta turvekuljetuksia toimitetaan myös Tannilan ja Yli-Kiimingin kautta Ouluun. Kuljetukset ajoittuvat syyskuun ja huhtikuun välille, jonka aikana ajetaan yhteensä noin 350 kuormaa. Muu turvetuotannosta aiheutuva liikenne on vähäistä työmaaliikennettä.

7 7 Varastointi ja jätteet Ronisuolla on 1 2 polttoöljysäiliötä, joissa säilytetään traktoreiden polttoaine. Yhden säiliön tilavuus on l. Jätehuollosta vastaa urakoitsija ja se on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen ja ne säilytetään asianmukaisesti ennen niiden toimittamista kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn. Jätemääristä pidetään kirjaa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Vesistökuormitusta on pyritty vähentämään sarkaojien alapäihin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkien päihin asennetuilla siiviläputkilla. Ronisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden pintapuomeilla varustetun laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle roudattomana aikana. Tuotantoalueen ympärysvedet johdetaan eristysojilla laskuojaan altaiden ja pintavalutuskentän ohi. Eristysojissa on lietetaskuja. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurataan säännöllisesti ja havaitut viat korjataan välittömästi. Rakenteet tarkastetaan silmämääräisesti vähintään keväällä ja syksyllä. Melu- ja pölyhaittojen sekä tulipaloriskin vuoksi tuulen suunta ja voimakkuus otetaan huomioon kaikissa työvaiheissa sekä töitä suunniteltaessa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Lähin kesämökki sijaitsee noin 300 m tuotantoalueesta pohjoiseen ja samalla alueella sijaitsee paikallisen metsästysseuran rakennuksia. Lähin omakotitalo sijaitsee noin 400 m luoteeseen. Lisäksi yksi talo sijaitsee suolta 5 km kaakkoon. Turpeen kuljetusreitillä on vähäistä asutusta Liekokyläntien varressa, mutta kuljetusten ei arvioida aiheuttavan jatkossakaan pölyhaittoja. Korpijoen vesistöalueen maankäyttö koostuu pääasiassa metsätalouskäytöstä, muiden maankäyttömuotojen osuuksien jäädessä alhaisiksi. Metsäojitusalueiden ja turvetuotannon lisäksi valuma-alueella sijaitsee kallio- ja maa-ainesten ottoalueita. Maataloutta vesistöalueella harjoitetaan vain vähän. Kalastustiedustelun mukaan vesistön- ja rantojenkäyttömuodoista yleisimpiä ovat metsästys, kalastus ja yleinen virkistyskäyttö. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Lähin Natura alue sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueelta. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 2,5 km Ronisuon tuotantoalueelta kaakkoon sijaitseva Toppisenahon I-luokan pohjavesialue ( A). Turvetuotanto ei aiheuta poikkeustilanteissa erityistä vaaraa pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä

8 ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. 8 Vesistö Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksessa Ronisuo sijaitsee Korpijoen valuma-alueella (61.44), jonka pinta-ala laskussa Siuruanjokeen on noin 200 km 2 ja järvisyys 0,7 %. Ruosteoja saa alkunsa Ronisuon pohjoispuolella sijaitsevalta Lammintakasuolta. Se on noin 4 km pitkä ja kapea ojavesistö, joka virtaa tuotantoalueen läpi kohti lounasta ja kerää vetensä 9,4 km 2 :n kokoiselta valuma-alueelta. Ruosteoja laskee Ronisuolta 1,5 km:n päässä Korpijokeen, josta vedet virtaavat edelleen 20 km:n matkan Siuruanjokeen. Ruosteojan suun alapuolella Korpijoen valuma-alueen pinta-ala on noin 92 km 2. Korpijoen valuma-alue on alavaa. Jokilatvoilta vedenjakaja-alueen ensimmäisistä purouomista jokisuuhun putouskorkeutta kertyy kuitenkin noin 60 m. Valuma-alueesta 80 % on suota, josta huomattava osa on ojitettu. Korpijoki on happioloiltaan tyydyttävä tai hyvä. Veden sameus on normaalilla jokiveden tasolla, mutta ajoittain hyvinkin korkea. Humusta vedessä on hieman normaalia sisävesiemme tasoa enemmän. Korpijoki on hyvin rautapitoinen ja sen myötä hyvin tummavetinen. Vesi on hapanta ja rehevää. Yleiseltä käyttökelpoisuusluokitukseltaan Korpijoen veden laatu on tyydyttävä tai välttävä. Vaikutukset vesistöön Ruosteojaa ei ole tarkkailtu, joten turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön vedenlaadun tarkkailu keskittyy Korpijokeen. Ronisuon yläpuolinen vesistöpiste sijaitsee Liekokylän maantiesillan alapuolella ja alapuolinen piste kilometrin etäisyydellä Ruosteojan suulta alavirtaan. Suolta lähtevää vettä on tarkkailtu pintavalutuskentältä lähtevästä ojasta. Ajoittain kiintoainetta on suon yläpuolisella tarkkailupisteellä Korpijoessa ollut jopa alapuolista tarkkailupistettä enemmän, mutta yleisesti kiintoainepitoisuus on ollut samalla tasolla suon yläpuolisella ja alapuolisella tarkkailupisteellä. Myös turvetuotantoalueelta lähtevä vesi on ollut pitoisuuksiltaan samaa luokkaa vesistöpisteiden kanssa ainoastaan kesäkuussa 2002 mitattiin poikkeuksellisen korkea kiintoainepitoisuus. Kiintoainepitoisuus on yleisesti ollut Korpijoessa korkeimmillaan heinäkuussa. Kokonaistyppipitoisuudessa ei ole eroja turvetuotantoalueen ylä- ja alapuoleisten pisteiden välillä, eikä suolta lähtevän veden ajoittain hyvinkin korkeat pitoisuudet näy alapuolisella vesistöpisteellä. Kesäkuussa 2003 turvetuotantoalueen yläpuoliselta pisteeltä mitattiin alapuolista pistettä huomattavasti korkeampi pitoisuus. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut alhainen vesistöpisteillä, mutta suolta lähtevässä vedessä pitoisuus on ollut ajoittain hyvinkin korkea johtuen korkeasta kokonaistyppipitoisuudesta. Suon yläpuolisen ja alapuolisen pisteen fosforipitoisuudet ovat olleet samalla tasolla. Suolta lähtevässä vedessä on ollut huomattavasti vesistöpisteitä enemmän fosforia, poikkeuksena vuonna 2005 suolta lähtevän veden fosforipitoisuus oli jopa molempia vesistöpisteitä alhaisempi. Suolta lähtevän veden humuspitoisuus on ollut hieman korkeampi kuin vesistöpisteiden ja erityisesti vuonna 2006 suolta valui toukokuussa runsaasti humusta. Korkeammat humuspitoisuudet lähtevässä vedessä eivät kuiten-

9 kaan näy turvetuotantoalueen alapuolella Korpijoessa, vaan veden humuspitoisuus pysyy samalla tasolla suon alapuolella kuin suon yläpuolella. Tuotantokauden aikana Ronisuon tuotantoalueen aiheuttamat arvioidut keskimääräiset pitoisuuslisät (brutto) Korpijokeen ovat 0,69 mg/l kiintoainetta, 4,5 µg/l fosforia ja noin 89 µg/l typpeä. Arvion mukaan Ronisuolla ei ole merkittäviä kuormitusvaikutuksia purkuvesistöön lukuun ottamatta rankkasateen aiheuttamia pitoisuuslisiä. Kalastus Kalastustiedustelun mukaan Ronisuon turvetuotantoalueen alapuolisella Korpijoella Ruosteojalta Sumuojan suulle kalasti kaksi tiedusteluun vastanneista kuudesta henkilöstä. Toinen kalastaneista käytti pyynnissään koukkuja ja heittovapaa, toinen pyysi katiskalla, koukuilla sekä onkien ja pilkkien. Molempien kalastaneiden henkilöiden kalastusmäärät olivat niin suuria, että kalastusta tiedustelualueella voidaan pitää heille merkittävänä harrastuksena. Kalastaneiden henkilöiden saalis muodostui hauesta ja ahvenesta. Toinen kalastaneista kaipasi alueelle kalaistutuksia. Muita kalastuksen tai kalankäytön haittatekijöitä ei ilmoitettu. Hakijan arvion mukaan Ronisuon turvetuotantoalue ei heikennä alueen vähäistä virkistyskäyttöä. 9 Ympäristöriskit Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä sekä sijoittamalla astiat tai säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous). Hakemukseen on liitetty esitys Ronisuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Vahinkoja estävät toimenpiteet Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 71/99/1 määrännyt hakijan vuodesta 2000 alkaen maksamaan vuotuista kalatalousmaksua 100,91 euroa (600 markkaa) Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalakantojen hoitoon Ronisuon turvetuotantoalueen vaikutusalueella.

10 Kalatalousmaksut on käytetty harjuksen ja kirjolohen istutukseen Siuruanjokeen. Ronisuon turvetuotannosta ei aiheudu vedenlaadulle sellaisia muutoksia, jotka heikentäisivät oleellisesti vesistön ja rantojen tilaa tai käyttökelpoisuutta. Myöskään kalastolle ei arvioida aiheutuvan vahinkoa. Näin ollen tuotannosta ei hakijan käsityksen mukaan aiheudu vesialueiden pilaantumisesta syntyvää korvattavaa haittaa. 10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan mm. vesiensuojelumenetelmien osalta. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iijokiseutulehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut, että pintavalutuskenttä, joka on mitoitussuositusta pienempi, on 1990-luvun lopulla vielä vaikuttanut toimivan, mutta 2000-luvulla tarkkailutulosten perusteella ei enää ole toiminut vesiä puhdistavasti. Asiaa ei ole pohdittu hakemuksessa lainkaan ja hakijan tulee selvittää pintavalutuskentän toimivuuden heikkenemisen syitä. Valvontatarkastuksilla ei ole havaittu sellaisia seikkoja, joista voisi päätellä kentän huonoa toimivuutta. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko alueelle sijoittaa esim. virtaamansäätöpatoja parantamaan etenkin tulva-aikojen vesiensuojelua, koska merkittävä kuormitus pääsee vesistöön tuolloin. Hakemuksessa esitetty tarkkailusuunnitelma voidaan hyväksyä sellaisenaan ja pintavalutuskentän tehoa tulee tarkkailla myös jatkossa. Ronisuosta ei ole tullut valituksia ympäristökeskukseen. Maastotarkastuksilla on kiinnitetty huomiota mm. pumpun toimintaan. Vettä on päässyt pintavalutuskentän ohitse mm. liian vähäisen lankutuksen vuoksi. Lupa voidaan edelleen myöntää, mutta vesiensuojeluun on panostettava edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti. Mikäli tuotannosta poistuu alueita, on niiden alueiden vesiensuojelua jatkettava, kunnes alueet ovat siirtyneet uuden maankäytön piiriin tai on osoitettu, ettei niistä enää aiheudu turvetuotannosta johtuvaa kuormitusta esim. eroosion myötä. Toimintaan tai vesienjohtamisen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja korjaukset on tehtä-

11 vä viipymättä. Toiminnasta on pidettävä päiväkirjaa ja päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voidaan tehdä esim. vuoden 2016 loppuun mennessä. 11 2) Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Siuruanjoen ja sen sivujokien vesi on tummaa ja runsasravinteista, mikä johtuu osin soiden suuresta osuudesta valuma-alueella, mutta myös eri lähteistä tulevasta kuormituksesta. Vesistön tila ei tarkkailun perusteella näytä viimeisen kymmenen vuoden aikana parantuneen, mutta viime vuosikymmenen puolivälin kaltaisia sinilevien massaesiintymiä ei ole enää havaittu. Vaikka Ronisuon kuormituksen päävaikutusalue onkin Ruosteojalla ja Korpijoella, se vaikuttaa osaltaan myös Siuruanjoen tilanteeseen. Aiemmissa Siuruanjoen alueen lupapäätöksissä turvetuotannosta on katsottu aiheutuvan siinä määrin haittaa ja vahinkoa kalastolle ja kalastukselle, että luvanhaltijat on määrätty maksamaan korvauksia ja kalatalousmaksuja sekä tarkkailemaan toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia. Ronisuon nykyinen kalatalousmaksu perustuu sekä arvioituun kuormitukseen että havaittuihin haittoihin. Olosuhteet eivät vesistön tilan tai kalataloushaittojen osalta ole muuttuneet niin, että kompensaatiosta tai tarkkailusta voitaisiin nyt luopua. Ronisuon kalatalousmaksuksi on nykyisessä lupapäätöksessä määrätty 600 markkaa. Vuodesta 2007 alkaen maksu on vesilain 2:22 b mukaisen tarkistuksen jälkeen ollut 111 euroa. TE-keskus on puoltanut luvan myöntämistä, mikäli se myönnetään toistaiseksi voimassaolevaksi ja hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi määrätään jätettäväksi vuoden 2017 loppuun mennessä ja mikäli hakija määrätään maksamaan päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta vuodesta alkaen 115 euron suuruinen kalatalousmaksu sekä kalataloustarkkailu tehdään TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Muistutukset 3) AA (Liekola RN:o 1:19, Siuruan kylä, Pudasjärven kaupunki) on esittänyt, että kesällä etelävirtauksen aikana pölyä nostattavaa toimintaa olisi vältettävä, koska pöly laskeutuu hankkeen lähellä olevan asutuksen päälle. Pöly on hienorakeista ja aiheuttaa mm. hengitysvaikeuksia. Hakijan vastine Hakija on vastineessaan todennut, ettei hakijalla ole tiedossa menetelmää, jolla pintavalutuskentän toimintaa voitaisiin parantaa nykyisestään. Laskeutusaltaat vähentävät kiintoainepitoisuuden hyvin pieneksi ennen pintavalutuskenttää eikä kentän puhdistustehoa voi enää parantaa. On tärkeämpää katsoa toimivaa kokonaisuutta kuin pelkästään valutuksen tehoa. Vaihtoehtoista luonnontilaista pintavalutuskentäksi sopivaa aluetta ei suon ja Korpijoen välissä ole. Ruosteoja ja sitä ympäröivä valuma-alue on hakijayhtiön osakkaiden omistuksessa, joten sen ja sitä ympäröivien osittain ojitettujen alueiden käyttö on ehkä mahdollista vesiensuojelussa; hakijalla ei kuitenkaan ole tiedossa miten niitä voitaisiin käyttää, joten asiaa tulisi tutkia yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa.

12 1) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että valvontatarkastuksilla pintavalutuskentässä ei ole havaittu sellaisia seikkoja, joista voisi päätellä kentän huonoa toimivuutta, joten vika ei ole kentän rakenteessa. Virtaamansäätöpatojen asentamisesta ei olisi käytännön hyötyä, koska sarkaojien päisteputket pidättävät virtausta ja tasaavat virtaamahuippuja riittävästi. Ronisuon turvetuotanto alkoi jo vuonna 1995 ja mataloituviin ojiin on vaikea asentaa virtaamansäätöpatoja kuivatuksen kärsimättä. Ronisuon vuosien käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraporteissa Korpijoen alapuolisen havaintopaikan ravinnepitoisuudet sekä muut kuormitusta kuvaavat vedenlaatuarvot olivat jopa alhaisempia kuin purkukohdan yläpuolella. Ronisuolla ei siten tuotantokausina ole ollut vaikutusta Korpijoen veden laatuun. Pintavalutuskentän tehon vuoden 2007 tarkkailutulosten tarkastelussa tulee kiinnittää huomio kentälle tulevan veden laatuun. Kiintoainetta oli kentälle tulevassa vedessä vain vähän kesä-, heinä- ja elokuussa (8,4 12 mg/l). COD Mn :n pitoisuus oli myös pieni. Aiempiin vuosiin verrattuna myös kokonaisfosforin ja -typen määrä oli alhaisempi kuin keskimäärin. Oletettavasti kentän läpi virtaava vähäravinteisempi vesi liuottaa kenttään varastoituneita ravinteita ja kiintoainetta. Aiempina vuosina, jolloin pintavalutuksen teho on ollut suurempi, on myös kentälle tulevan veden keskimääräinen ravinnepitoisuus ollut korkeampi. Lisäksi otettu näyte pintavalutuskentän alapuolelta vääristi huomattavasti tehon keskimääräisiä tuloksia etenkin kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta. Hakija ehdottaa, että pintavalutuskenttä poistetaan käytöstä ja vedet johdetaan suoraan laskeutusaltaasta Ruosteojaan, koska pintavalutuskenttä toimii tarkkailutietojen perusteella osittain kuormittajana. Tarkkailutietojen mukaan Ronisuon laskeutusaltaat pidättävät kiintoainetta ja osittain ravinteita paremmin kuin pintavalutuskenttä. Laskeutusaltaiden puhdistusteho on korkea, koska ne on mitoitettu riittävän isoiksi. Tuotantoalueelta vesienkäsittelyn kautta johdetun veden pitoisuudet vähenevät entisestään valuessaan Ruosteojaa pitkin noin 2 km:n pituisen matkan ennen päätymistään Korpijokeen. Osa ravinteista ja kiintoaineesta sitoutuu välttämättä virratessaan sammaleisessa ojassa eikä Ruosteojasta tuleva vesi ole näkynyt kuormitusta lisäävänä tekijänä vesistönäytteissä. 2) Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on viitannut ympäristökeskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen. Ronisuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta Korpijoen veden laatuun. Kalatalousmaksua ei pidä määrätä eikä toiminnasta aiheudu haittaa kalastolle. 3) AA:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että lähimpään rakennukseen, Yli-Siuruan metsästäjät ry:n Hirvipirttiin on matkaa 300 m ja että välissä 70 m:n levyinen metsikkö. Turvepölystä ei ole Hirvipirtillä eikä Liekokylässä hakijan havaintoja, eikä valituksia ole koko toiminnan aikana tullut. Palosuojelumääräysten mukaan turvetuotanto keskeytetään viimeistään tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. 12 Hakemuksen muutos Ympäristölupavirasto on kehottanut hakijaa täydentämään hakemustaan tehostetun vesienkäsittelyn ja ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman osalta. Hakija on toimit-

13 tanut kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja vesienkäsittelyä koskevan hakemuksen muutoksen. Pintavalutuskentän laajennus Ronisuon nykyisen pintavalutuskentän eteläpuolelle suunniteltu pintavalutuskentän laajennusosa sijaitsee pintavalutukseen soveltuvalla alueella, jossa turpeen paksuus on yli 1 m. Kentän laajennusosan pinta-ala on 1,1 ha ja se muodostaa yhdessä nykyisen pintavalutuskentän 1,8 ha:n pinta-alan kanssa 3,0 % sille kohdistuvasta valuma-alueesta. Nykyisen pintavalutuskentän kaltevuus on noin 0,5 % ja laajennusosan kaltevuus noin 1,0 %. Kentällä syntyvät oikovirtaukset estetään virtauksen ohjauslevyillä, joiden sijoitus määrätään rakennusvaiheessa tarkemmin katsottaviin paikkoihin. Kokooja- ja jako-ojat Suunnitellun pintavalutuskentän kokooja- ja jako-ojien kaivussa käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi jo alueella olevia ojia. Luiskakaltevuudet suunnitelluilla ojilla ovat 1:1 ja pituuskaltevuudet 1. Liian suurta maaston pituuskaltevuutta pienennetään putousportailla ja pintavalutuskentälle johdettavan veden tasaisen leviämisen varmistamiseksi jako-ojaa pengerretään tarvittavissa kohdissa maaston korkeustason mukaan. Suunnitellun jako-ojan pituus on 215 m ja ojan pohjan leveys 1,2 m. Suunnitellun kokoojaojan pituus on 100 m ja ojan pohjan leveys 0,5 m. Jakoojaa tehostetaan rakentamalla siihen kampaojia täydennykseen liitetystä suunnitelmakartasta ja jako-ojan pituusleikkauksesta ilmeneviin paikkoihin. Pintavalutuskentän uusi kokoojaoja sijoittuu kentän länsipuolelle ja yhtyy nykyiseen kokoojaojaan kentän pohjoispäässä ennen mittakaivoa. Ulkopuoliset vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön suunnitelmakartasta ilmenevällä tavalla varsinaisten vesiensuojelurakenteiden ohi. Eristysojana toimii nykyinen metsäoja. Kaivannaisjäte Kannot ja muu puuaines, kivet, ojien kaivusta muodostuva mineraalimaa sekä laskeutusaltaiden lietteet käytetään maa- ja vesirakennusmateriaalina tai maisemoinnissa. Puuainesta hyödynnetään lisäksi energiana. Lisäys aikaisemmin toimitettuun vastineeseen Iso kuormitus vuoden 2007 kesällä johtui pitkälti yhdestä näytteestä. On mahdollista, että ennen elokuun 2007 näytteenoton ajankohtaa vesisade irrotti kiintoainetta kentältä tai kenttä tulvi tilapäisesti sateen ja pumppauksen yhteisvaikutuksen ansiosta. 13 Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetty lausunto Ympäristölupavirasto on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta lausuntoa hakijan uudesta pintavalutuskenttäsuunnitelmasta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt, että nykyisen pintavalutuskentän ajoittain huonoon toimivuuteen on voinut olla syynä sen liian pieni koko. Kentän laajennus toisi siihen muutoksen. Haki-

14 jan suunnitelma on toteutettavissa ja se toisi todennäköisesti parannusta vesienkäsittelyyn. Ympäristökeskus on pitänyt haasteena kentällä olevia ojia eikä tiedä voidaanko oikovirtaukset tehokkaasti estää levyillä. Ojiin kannattaisi mahdollisuuksien mukaan tehdä ojamaista patoja. Koska ojitetun alueen käyttämisestä pintavalutukseen ei ole olemassa mitoitus- eikä suunnitteluohjeita, on ojien tukkiminen tehtävä huolellisesti. Hakija on ilmoittanut, ettei virtaamansäätö sovellu Ronisuolle matalien ojien vuoksi. Siinä tapauksessa pumppaus on aloitettava mahdollisimman aikaisin ja jatkettava mahdollisimman pitkään syksyyn. Pumppausjakso on oltava pidempi kuin tuotantojakso ja pumppaustiedot sekä tuotannon aloitus- ja lopetustiedot on kirjattava päiväkirjaan. 14 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Polar-Sammal Oy:lle ympäristöluvan Ronisuon turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa Siuruanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen muutoksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 77 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 1 olevan Ronisuon turvetuotantoalueen kartan (mittakaava 1:5 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Ruosteojaan. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevan piirustuksen "Ronisuon pintavalutuskenttä ja allasalue" (mittakaava 1:1 000) ja siihen tehdyn muutoksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja pinta-alaltaan vähintään 2,9 ha:n pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja poistopään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentän laajennusosa on otettava käyttöön viimeistään ennen vuoden 2010 tuotantokauden alkua. Pintavalutuksen on oltava käytössä ainakin välisen ajan. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

15 Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän laajentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää laajennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on täytettävä tai tukittava vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jakoojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava sekä tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 15 Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Imuvaunut on varustettava pölysykloneilla. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Lohkon 5 luoteisosassa sijaitseva auma-alue nro 3 on siirrettävä ennen vuoden 2010 tuotantokauden alkua niin, että etäisyys aumasta asutukseen on vähintään 400 m. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkon 5 luoteisosalla tämän päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee etelästä tai kaakosta. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Tuotantoalueen lohkolla 5 ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22 7.

16 16 Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä, laatu tai jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailuun on sisällytettävä tarkkailupiste Ruosteojaan tuotantoalueen alapuolelle. Lisäksi on ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutuksia lähimmillä asutuilla kiinteistöillä.

17 Vaikutustarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen osalta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun TE-keskukselle ja Pudasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun TE-keskukselle, Pudasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Iijoen vesistön kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 17 Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 115 euroa kalatalousmaksua Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotantotoiminta päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

18 18 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista sekä niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ronisuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva tuotantoalue. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää tässä päätöksessä määrätyn pintavalutuskentän laajennuksen jälkeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Ronisuon olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle voi aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

19 Kun otetaan huomioon Ronisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista, eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 19 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Tuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyä on tehostettava. Nyt käytössä oleva pintavalutuskenttä ei ole tarkkailutulosten perusteella toiminut tyydyttävästi. Kentän pinta-alaa on määrätty laajennettavaksi. Sulan maan aikainen pintavalutus on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Ronisuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6 ja melun osalta lupamääräys 7. Lähin asutus on noin 300 m:n etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi sekä roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteiden käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

20 Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 20 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kainuun TE-keskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 6. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Simo Perkkiö Antti Ylitalo Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Antti Ylitalo (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman Tiedustelut: asian esittelijä, puh HN/lk Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kartta Liite 3. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma

22 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois- Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois- Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 Liite 2 (Kartta ei ole mittakaavassa.) Toimintarajoitusalue Ympäristöhallinnon Karttapalvelu ( ) Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08