ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 59/07/2 Dnro Psy-2006-y-178 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 59/07/2 Dnro Psy-2006-y-178 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Jouttenoisen turvetuotantoalueen ympäristölupa, Liminka, Siikajoki, Rantsila Vapo Oy PL Jyväskylä

2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet ja tuotanto... 5 Kunnostustyöt... 6 Kuljetukset... 6 Vesienkäsittelymenetelmät... 6 Valmistelusuunnitelma... 8 Muut rakenteet... 8 Liikenne... 8 Poltto- ja voiteluaineet... 8 Tuotannon jälkeiset toimet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 9 Ympäristöhallintajärjestelmä... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vesistöön johdettavan veden laatu Vesistöön johdettavan veden määrä Kuormitus lupakaudella Arvio tulevasta kuormituksesta Päästöt ilmaan Melu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Purkuvesistön vedenlaatu Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Pohjavedet Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö...19 Asutus ja muu rakennettu ympäristö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu Raportointi Tarkkailuohjelman voimassaolo POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Paloturvallisuus ja polttoaineet Vesienkäsittelyrakenteet Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

3 3 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU Puhdistuslaitteiden toiminta ja tehon tarkkailu Päästötarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Poikkeustilanteiden tarkkailu Suppea tarkkailu Päästöjen laskenta Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuden tarkkailu Raportointi Laadunvarmistus... 44

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Jouttenoisen turvetuotantoalueelle (120,3 ha) toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Jouttenoisen turvetuotantoa aumaalueet mukaan lukien 102,9 hehtaarin alalla sekä valmistella turvetuotantoa varten jo aiemmin vesienjohtamisluvan saanut noin 17 hehtaarin suuruinen lisäalue. Lisäalue mukaan lukien tuotantopinta-ala on 120,3 hehtaaria. Jouttenoisen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden ja Nuoluannevan kautta metsäojiin ja niistä Alaojan, Yliojan ja Liminganjoen kautta Liminganlahteen. Poikkeuksellisessa tilanteessa vesiä voidaan joutua johtamaan pumppaamon ohitse Temmesjoen suuntaan. Jouttenoisen turvetuotantoalue sijaitsee Limingan kunnan Limingan kylässä noin 15 km kuntakeskuksesta etelään. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen vesioikeuden antamassa Jouttenoisen turvetuotantoalueen vesien johtamista koskevassa päätöksessä nro 7/99/2 luvan saaja on, mikäli se aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua vesien johtamista vesistöön vuoden 2006 jälkeen, velvoitettu mainitun vuoden loppuun mennessä tekemään lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 7/99/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan johtaa Jouttenoisen noin 124,4 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vedet metsäojien, Alaojan, Yliojan ja Liminganjoen kautta Liminganlahteen sekä poikkeuksellisesti metsäojien kautta Temmesjokeen Limingan, Ruukin, Rantsilan ja Temmeksen kunnissa.

5 5 Jouttenoinen on maakuntakaavassa merkinnällä "Tuotannossa oleva turvesuo". Oulun seudun yleiskaavassa, joka on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriössä vahvistettavana, alueella on merkintä M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jouttenoisen turvetuotanto on aloitettu vuonna Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Jouttenoisen turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 102,9 hehtaarin alalla sekä valmistella tuotantoon noin 17,4 hehtaaria uutta aluetta. Tällöin Jouttenoisen kokonaistuotantopinta-alaksi muodostuu 120,3 ha. Tuotteet ja tuotanto Keskimääräinen vuosituotanto alueella on nykyisin noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille pääasiassa Ouluun. Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun. Aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta lähinnä alku- ja keskikesän poutajaksoina. Myös muuna aikana tuotanto voi olla mahdollista. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta ohuina kerroksina (jyrsimisvaihe), tuotteen kuivatus (kääntämisvaihe), keräily ja varastointi aumoihin. Jyrsinvaiheessa tuotantokentän pinnasta mekaanisesti irrotetaan pääasiallisesti kosteata, tiukassa muodossa ollutta turvetta kuivumaan aurinkoenergialla kentän pintaan. Kääntämisvaiheessa pinnastaan kuivunut jyrsös käännetään (2 4 kertaa) käytännössä paikallaan, jotta koko jyrsös saadaan kuivatetuksi. Karheamisvaiheessa kuiva jyrsös siirretään mekaanisesti kentän pintaa myöten keskelle tuotantosarkaa myöhempää keräilyä eli kuormausta varten. Edellä mainitut tuotannonvaiheet ovat samat tuotantomenetelmästä riippumatta, lukuun ottamatta imuvaunutuotantoa, jossa ei ole lainkaan karheamisvaihetta. Tuotantomenetelmänä alueella käytetään jyrsinturpeen HAKU-menetelmää ja myöhemmässä vaiheessa mekaanista kokoojavaunua. Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdollisuuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Yleisimmin tämä toteutetaan siten, että joka toiselta saralta turvemassa nostetaan kaivinkoneella tai vastaavalla viereiselle saralle, jossa siirretyt massat muotoillaan tuotantokoneille sopiviksi kentiksi ja tuotetaan normaalisti. Turvemassan siirtojen tarkoituksena on edistää turpeen loppuun hyödyntämistä alueilla, joissa turvekerroksen alla olevan pohjamaan kivisyys tai muu epätasaisuus haittaa turvetuotantokoneiden toimintaa. Massansiirroilla myös estetään kivisestä pohjamaasta johtuvaa tulipaloriskiä. Turvemassan tarkempi poistaminen vähentää lisäksi maan muokkaustarvetta, jos alueella siirrytään metsänkasvatukseen tai muuhun viljelyyn turvetuotannon päätyttyä. Massansiirtoalueet eli ne alueet, joilta turvemassa on poistettu, toimivat yleensä tuotannon tukialueina mm. tuotantokentiltä poistettujen kivien keräysalueina.

6 6 Massansiirtoalueita ei yleensä eroteta tuotantoalueen vesien johtamisesta eikä massansiirtoihin muutoinkaan liity erityisiä vesienkäsittelyn muutoksia. Massansiirtoalueet jätetään yleensä, mahdollisen maanpinnan tasoittamisen jälkeen, kasvittumaan luontaisesti, kunnes ne yhdessä muutoin tuotannosta poistettujen alojen kanssa muodostavat suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla voidaan siirtyä aktiivisiin jälkihoitotoimiin tai uuteen maankäyttömuotoon. Toteutetut massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirtoalueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi aloiksi. Jouttenoisella on tehty massansiirtoja lohkolla 1 yhteensä 1,5 hehtaarin alalla. Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esimerkiksi ns. matalakenttäojituksia, esitetään ne etukäteen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi. Kunnostustyöt Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kunnostustöihin kuuluu mm. tuotantokenttien muotoilua sekä ojastojen puhdistamista ja kunnostamista, tarvittaessa myös syventämistä. Jouttenoisella kunnostukset keskittyvät yleensä syys marraskuulle. Kunnostusten yhteydessä turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan kaivamista pyritään välttämään ja erityisesti sarkaojat kaivetaan vain turvekerrokseen, mikäli se on riittävä syvyys tuotantokenttien kuivattamiseen. Pitkään tuotannossa olleilla kentillä turvekerros on ohut ja sen loppuun hyödyntäminen vaatii usein ojien vesienjohtokyvyn parantamista ulottamalla ojat tai osa ojista alapuoliseen kivennäismaahan saakka (ns. matalakenttäojitukset). Poistetut kivennäismaamassat joudutaan yleensä kuljettamaan tuotantokenttien ulkopuolelle, koska mahdollinen kivennäismaan sekoittuminen tuotettavaan turpeeseen huonontaa tuotteiden laatua. Läjitysalueina voidaan hyödyntää myös työmaalla mahdollisesti olevia massansiirtoalueita. Mikäli tuotantoalueella jatkossa suunnitellaan laajoja matalakenttäojituksia, esitetään ojitusten määrää ja sijaintia koskevat tiedot sekä niihin mahdollisesti liittyviä vesienkäsittelyn muutoksia koskevat suunnitelmat ennakolta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kuljetukset Turpeen kuljetuksia Jouttenoisen käyttökohteisiin voi olla asiakkaiden tarpeiden mukaan kaikkina vuodenaikoina. Toimitusjaksolla lastausta ja turpeen ajoa tehdään tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen yleensä pyörä- tai kauhakuormaajaa. Tämän hetkisen keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 500 autokuormallista. Vesienkäsittelymenetelmät Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä (sarkaojarakenteet). Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheutta-

7 7 maa kiintoaineskuormitusta alapuolisessa vesistössä. Sarkaojien allassyvennykset on kaivettu ja ylläpidetään pääosaksi turvekerroksessa. Tuotantokenttien mataloituessa sarkaojia voidaan joutua kuivatuksen varmistamiseksi syventämään turvekerroksen alapuoliseen kivennäismaahan asti (ns. matalakenttäojitus), jolloin pohjamaalajin salliessa myös sarkaojien allassyvennyksiä syvennetään vastaavasti riittävän lietetilan varmistamiseksi. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Jouttenoisen turvetuotantoalueen kaikki vedet johdetaan kokoojaojia pitkin pumppausaltaalle, josta ne pumpataan ympärivuoden haihdutus- ja imeytyskentälle. Lohkon 1 kuivatuksen tehostamiseksi on sen kokoojaojaan tehty allastus, johon on sijoitettu kevytpumppaamo. Alueen vedet pumpataan kokoojaojaan, josta vedet johdetaan edelleen varsinaiselle pumppaamolle. Lohkon 1 pinnankorkeus on niin matalalla, että alueen laskusuhteet eivät riitä alueen kuivattamiseen ja kuivatusta on tehostettu tuotannon aikaisella pumppauksella. Kevytpumppaamo on toiminnassa vain tuotantokauden aikana. Myös uuden suunnitellun lohkon 4 vedet kulkevat lohkon 1 kokoojaojaa pitkin kevytpumppaamolle, josta ne pumpataan varsinaiselle pumppaamolle. Jouttenoisen vedet pumpataan ympäri vuoden haihdutuskentälle, jonka ympärillä kiertää penkereet. Haihdutuskentän länsireunalle on asennettu pato, jonka kautta kentän ylimääräinen vesi pääsee purkautumaan Nuoluannevalle, joka toimii osaltaan pintavalutuskenttänä. Nuoluannevan itäreunalla kulkevan metsäojan reunaa on pengerretty niin, ettei Jouttenoisen haihdutuskentältä tuleva vesi pääse suoraan laskuojaan, vaan vesi joutuu virtaamaan Nuoluannevan pintaa pitkin, ennen kuin se pääsee laskuojaan. Pumppausallas on varustettu pintapuomeilla, joilla estetään vedenpinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Jouttenoisen tuotantoalueen itäreunalle on järjestetty pumppaamon ohitusmahdollisuus. Jouttenoisen tuotantoaikana ei pumppaamoa ole tarvinnut kuitenkaan ohittaa kertaakaan Temmesjoen suuntaan, vaan tuotantoalueen ojaston vesitilavuus on riittänyt pumppaamon huolto- ym. pysäytyksiä varten. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Jouttenoisen turvetuotantoalueen lohkottaiset pinta-alat ovat seuraavat: Lohko Alkuperäinen pinta-ala ha Tuotannosta poistunut ha Tuotannossa ha Aumaalueet ha Tuotannossa yhteensä ha 1 55,6 1,5 54,1 1,8 55,9 2 39,2 0,0 39,2 1,6 40,8 3 6,2 0,0 6,2 0,0 6,2 Valmistelematon ha 4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 17,4 Yht. 101,0 1,5 99,5 3,4 102,9 17,4

8 Valmistelusuunnitelma 8 Jouttenoiselle on suunniteltu tuotantoon otettavaksi jo vesioikeuden luvassa mukana ollut noin 17 hehtaarin alue tuotantoalueen eteläosasta. Uusi alue on lohko 4 sekä osa sen auma-alueesta. Jouttenoisen uusi lohko 4 on metsäojitettua, puustoista aluetta. Ensiksi alue raivataan sillä olevasta puustosta sekä perataan tai kaivetaan eristysojat tarpeellisilta osin. Eristysojilla ohjataan ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi laskuojaan. Uuden alueen ympärillä on jo eristysojat, jotka perataan tarvittaessa. Niitä ei perata, mikäli niiden vedenjohtamiskyky on riittävä eikä niiden käyttö perkaamattomina aiheuta tulvavaaraa eikä ulkopuolisten alueiden vettymistä. Tämän jälkeen kaivetaan reuna- ja kokoojaojat ja tuotantokenttä sarkaojitetaan noin 20 metrin ojavälein. Sarkaojat varustetaan sarkaojarakenteilla. Sarkaojien kaivun jälkeen annetaan alueen kuivua niin pitkään, että voidaan aloittaa tuotantosarkojen pinnanmuotoilutyöt, jolloin tuotantosarat jyrsitään ja muotoillaan pituus- ja poikkileikkausprofiililtaan sopiviksi. Pinnanmuotoilutöiden jälkeen voidaan aloittaa kunnostusnosto ja sen jälkeen varsinainen turvetuotanto. Kunnostustyöt kestävät 1 2 vuotta. Muut rakenteet Tukikohta-alueella sijaitsee kevytrakenteinen varasto ja taukokoppi, jossa ei ole viemäröintiä. Liikenne Jouttenoisen turvekuljetukset suuntautuvat metsäautotietä noin 4,5 kilometrin matkan kantatielle nro 86, josta edelleen E8-tietä Ouluun. Lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa ja voiteluaineita kuluu noin 280 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Voiteluaineet sekä jäteöljy säilytetään katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta sadevedet poistetaan säännöllisesti. Siirrettävät polttoainesäiliöt pidetään tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Tuotantokoneiden polttoainehuolto on järjestetty kahdella yksivaippaisella siirtosäiliöllä, jotka ovat tilavuudeltaan ja litraa. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.

9 Tuotannon jälkeiset toimet 9 Koska tuotantoalasta on poistettu tuotannosta vasta 1,5 ha ja toimintaaikaa on vielä runsaasti jäljellä, ei alueen osalta ole vielä tehty erityisiä suunnitelmia toiminnan lopettamisesta ja uusista käyttömuodoista. Kun poistetuista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään ja sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet yms. sekä maapohja tasoitetaan tarpeen mukaan. Kun tuotannosta poistetut alueet ovat riittävästi kasvittuneet tai ne on otettu uuteen maankäyttöön, ne voidaan rajata pois turvetuotantoalueen vesienkäsittelystä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ilmoitetaan vuosittain merkittävät tuotannosta poistetut alueet ja tuotannon kokonaan alueella päättämisestä. Jouttenoisella tuotannosta tulee poistumaan vuoteen 2010 mennessä arviolta noin 10 hehtaaria ja vuoteen 2013 mennessä noin 30 hehtaaria. Tuotantotoiminnan Jouttenoisen nykyisellä tuotantopinta-alalla arvioidaan päättyvän noin vuoteen 2017 mennessä. Lisäalueella tuotanto jatkuu ainakin 15 vuotta. Alueen omistaja päättää alueen uudesta maankäytöstä turvetuotannon päättymisen jälkeen. Jouttenoinen on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Jouttenoisella ei ole vielä tehty erityistä suunnitelmaa alueen uudesta käytöstä. Alueilla, jotka kuivuvat luontaisesti, kyseeseen voi tulla lähinnä peltoviljely tai metsänkasvatus. Pumppukuivatuksen päätyttyä vettyvillä alueilla uutena maankäyttömuotona kyseeseen voi tulla esim. kosteikko. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Jouttenoisen turvetuotantoalueen vedet käsitellään parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Ravinteita poistava menetelmä, haihdutus- ja imeytysallas ja pintavalutus, on käytössä koko alueen vesienkäsittelyssä ympärivuotisesti. Hanke ei aiheuta pöly- tai meluhaittoja asutukselle. Jouttenoisen jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Poltto- ja jäteöljyjen varastointi järjestetään niin, että riski öljyn joutumisesta maaperään tai vesistöön minimoidaan. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Jouttenoisen toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä. Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttami-

10 10 nen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Turvetuotannon merkittävimmät päästöt kohdistuvat vesistöön. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoisuudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Lisäksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, mikä yhdessä humuksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Vesistöön johdettavan veden laatu Jouttenoiselta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuosina Seuraavassa taulukossa on esitetty Jouttenoisen haihdutusaltaalta purkautuneen veden keskimääräinen laatu eri vuodenaikoina vuosina Vuosi jakso N Kiintoaine COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NH 4-N mg/l mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l 2000 kesä syksy 1 4, /01 talvi 5 9, kevät kesä syksy 2 3, /02 talvi 6 7, kevät 3 4, kesä Seuraavassa taulukossa on esitetty pintavalutuskentällisten tuotantovaiheen tarkkailusoiden vedenlaadun keskiarvoja eri vuodenaikoina. Vuodenaika Tarkkailusoiden lukumäärä Vuodet Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l PO 4-P µg/l Kok.N µg/l NH 4-N µg/l Fe µg/l Mq l/s km² Syksy ,7 Kesä ,0 Talvi , ,6 Kevät , ,6

11 11 Seuraavassa taulukossa on vertailun vuoksi esitetty luonnontilaisilta Vitmaojalta ja Joutensuolta lähteneen veden laatu vuonna 2004 sekä luonnonhuuhtouman arvioinnissa käytetyt taustapitoisuudet. Kiintoaine Mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l PO 4-P µg/l KOk.N µg/l NO 2,3-N µg/l NH 4-N µg/l Fe µg/l Vitmaoja 6, Joutensuo 3, Taustapitoisuudet 2, Jouttenoisen kuntoonpanotyöt Liminganjoen valuma-alueen yläosalla aloitettiin marraskuussa Kuntoonpanovaiheen tarkkailua tehtiin Kesällä 2000 Jouttenoisen vedenlaatu oli heikompi kuin muilla kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilla. Jouttenoisen vesinäytteet otettiin laskuojasta, jossa vettä oli melko vähän, mikä lienee vaikuttanut vedenlaatua heikentävästi. Näytteet otettiin syksystä lähtien haihdutusaltaan mittapadolta. Kesällä 2001 vesi seisoi haihdutusaltaan alapuolisella mittapadolla, minkä vuoksi näytteet eivät olleet vedenlaadun kannalta edustavia. Kesällä 2001 vedenlaatua tarkkailtiin myös pintavalutuskentän alapuolella, mutta näytepaikka oli ongelmallinen, koska sinne tuli myös ulkopuolisia vesiä, eikä se siten edusta yksiselitteisesti turvetuotannon vesistövaikutuksia. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli kesällä seuraava: kiintoaine 24 mg/l, COD Mn 60 mg/l, kok.p 75 µg/l, kok.n µg/l ja NH 4 -N 710 µg/l. Jouttenoisen mitattua vedenlaatutietoa voidaan pitää lähinnä suuntaa antavana. Jouttenoisen vedenlaatu oli tarkkailujaksolla pääosin kuntoonpanosoiden keskimääräistä vedenlaatua heikompi. Tarkkailukaudella kuntoonpanotöitä ei enää juurikaan tehty ja suo oli tuotannossa kesällä Jouttenoinen oli kuntoonpanovaiheen tarkkailusuona talvella ja keväällä ja tuotantovaiheen tarkkailusuona kesällä. Vedenlaatu oli talvella heikko, mutta keväällä keskimääräistä tasoa tai sitä parempi. Kesällä 2002 Jouttenoisen vedenlaatu oli muiden pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden vedenlaatua heikompi muutoin kuin kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Haihdutusaltaalta lähtevän veden laatu on kesällä ollut samanlainen tai hieman huonompi kuin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kentillä tuotantovaiheessa keskimäärin. Jouttenoisen tarkkailutulokset kuvaavat pääasiassa kuntoonpanovaihetta ja vain vuodelta 2002 on tuotantovaiheen tarkkailutietoa. Silmämääräisesti Jouttenoisen haihdutusaltaan toiminta on nykyisin ollut hyvä. Vesistöön johdettavan veden määrä Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikaisemmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huippuvalunta on ehtinyt tapahtua ennen vesistön muun valuma-alueen huippuvaluntaa. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa suurentavaa vaikutusta. Jouttenoisen turvetuotantoalueella ei ole pystytty mittaamaan vesimääriä luotettavasti padottavan ojan takia. Vesimäärää voidaan arvioida muiden tarkkailusoiden perusteella.

12 12 Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden kuormitustarkkailun tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskivirtaamia ja valuma-arvoja vuosilta touko syyskuussa (MQ=keskivirtaama, Mq=keskivaluma, Nq=pienimpien valumien keskiarvo, Hq=suurempien valumien keskiarvo). Vuosi MQ Mq Hq Nq l/s l/s km 2 l/s km 2 l/s km ,3 8,2 78 1, ,1 12, , ,2 8, , ,9 7,2 67 1, ,2 9,8 87 1, , ,0 Keskiarvo 14,1 9, ,8 Kuormitus lupakaudella Turvetuotannon kokonaiskuormitus (bruttokuormitus) muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormitus). Pohjois-Pohjanmaan alueella luonnonhuuhtouman arviointiin on käytetty Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevan Vitmaojan valuma-alueella mitattuja huuhtoumia sekä vuodesta 2004 lähtien yhteisesti sovittuja taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 20 µg/l ja kok.n 500 µg/l). Kuntoonpanotyöt Jouttenoisella aloitettiin vuonna 1999 ja saatiin päätökseen vuonna Tuotanto alueella aloitettiin vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty Jouttenoisen turvetuotantoalueen kesäaikainen brutto- ja nettokuormitus vuosina Vuosina alue oli kuntoonpanovaiheessa. Keskiarvo on laskettu vuosien kuormituksista. Vuosi T COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d BRUTTO NETTO ,031 0,8 3,3 0,013 0,3 1, ,051 1,4 10,0 0,028 0,8 8, ,036 0,9 2,9 0 0,001 0,3 0,0 2002* ,047 1,6 8,5 27 0,040 1,5 7,3 2001* ,027 0,8 2,4 19 0,015 0,6 0,6 2000* ,176 6, ,144 5,6 19,8 Keskiarvo 30 0,04 1,2 6,2 14 0,02 0,74 4,2 Vuosina kuormitus on arvioitu Jouttenoisella mitatun vedenlaadun ja tarkkailusoiden keskivaluman perusteella. Vuosina kuormitus on arvioitu pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella. Vuosien nettokuormitukset eivät ole vertailukelpoisia vuosien nettokuormitusten kanssa luonnonhuuhtouman arvioinnissa tapahtuneen muutoksen vuoksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jouttenoisen edellisessä lupahakemuksessa (124,4 ha) arvioitu tuotantovaiheen nettokuormitus kesäaikana.

13 13 Jouttenoisen kuormitus on ollut keskimäärin pienempää kuin on aiemmin arvioitu, mikä johtuu suureksi osaksi arvioitua pienemmästä tuotantoalasta. g/ha d kg/d COD Mn Kiintoaine 44 5,47 Kok.P 0,4 0,05 Kok.N 9,3 1,16 Arvio tulevasta kuormituksesta Turvetuotannon kesäajan kuormitus tunnetaan hyvin. Kuormitusta on seurattu useilla kymmenillä soilla yli kymmenen vuoden ajan. Jatkuvatoiminen mittaus on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä lähtien lähes kaikilla tarkkailusoilla. Kuormituslaskenta sisältää kuitenkin epävarmuustekijöitä, joita ovat mm. suokohtaiset ja vuosien väliset erot. Vuosien välinen sademäärän vaihtelu vaikuttaa vuosittaisiin kuormitustuloksiin. Vaihtelu on soittain ja vuosittain suurta. Kun kuormituslaskennassa käytetään useiden vuosien aineistojen keskiarvoa, virheen suuruus pienenee. Syksyn, talven ja kevään tiedoissa laskennassa käytetyn aineiston määrä on huomattavasti kesää pienempi, koska vuosikuormituksen seurantaa on tehty vasta muutamia vuosia. Käytetty aineisto perustuu kuitenkin laajaan ja pitkäjänteiseen tarkkailutoimintaan, joten sitä voidaan pitää verrattain luotettavana. Jouttenoisella on tällä hetkellä tuotannossa 102,9 ha, josta auma-alueena 3,4 ha ja tuotannosta on poistunut 1,5 ha. Uuden tuotantolohkon 4 myötä tuotantopinta-ala nousee 17,4 hehtaarilla yhteensä 120,3 hehtaariin. Vesistökuormitusta on tarkasteltu eri vuodenaikoina ja ylivirtaamatilanteessa, kun koko alue on tuotantovaiheessa. Kuntoonpanovaiheen kuormitusta ei ole arvioitu erikseen, koska lisäalue on melko pieni ja ojitettu. Jouttenoisen kesäajan kuormituksen arvioinnissa on käytetty Jouttenoisen vedenlaatutietoja vuodelta 2002 ja tarkkailusoiden keskivalumaa vuosilta Nettokuormitus on laskettu vähentämällä bruttokuormituksesta luonnonhuuhtouma. Luonnonhuuhtouman arvioinnissa on käytetty taustapitoisuuksia, jotka ovat olleet vuodesta 2000 lähtien käytössä eri ympäristökeskusten alueella: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia näin ollen ole arvioitu. Muiden vuodenaikojen kuormituksen arvioinnissa on käytetty Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitusarvoja eri vuodenaikoina vuosina Myös ylivirtaamatilanteen kuormitusarvio perustuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitusarvoihin vuosina Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Jouttenoisen brutto- ja nettokuormituksesta (120,3 ha) eri vuodenaikoina suunnitelman mukaisilla vesiensuojelurakenteilla. Taulukossa on esitetty myös arvio koko vuoden kuormituksesta.

14 Tuleva kuormitus Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N BRUTTO kg/d kg/d kg/d kg/d 14 Talvi (d=161) 2,4 12,4 0,02 0,8 Kevät (d=31) 15,4 55,5 0,13 4,0 Kesä (d=129) 12,5 50,3 0,07 2,5 Syksy (d=44) 5, ,05 2,9 Rankkasade 32, ,2 6,8 Vuosi kg/a Tuleva kuormitus Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N NETTO kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi (d=161) 1,4 5,4 0,01 0,5 Kevät (d=31) 9,38 0,0 0,03 1,4 Kesä (d=129) 10,5 0,05 2,0 Syksy (d=44) 3,5 12,0 0,02 2,1 Vuosi kg/a Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Jouttenoisella on arvion mukaan 10,5 kg/d kiintoainetta, 0,05 kg/d fosforia ja 2 kg/d typpeä. Turvesuon kuormitus riippuu valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmiksi. Vastaavasti alivalumakaudella kuormitus jää keskimääräistä alhaisemmaksi ja voi kesän kuivana kautena loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä. Vuositasolla Jouttenoisen nettokuormituksen on arvioitu olevan kg/a kiintoainetta, 9 kg/a fosforia ja 463 kg/a typpeä. Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat kesän tuotantokaudelle. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä sekä sääoloista erityisesti tuulen voimakkuus ja nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Myös tuotannon eri työvaiheissa pölyäminen ja pölyn ympäristöön leviäminen on erilaista. Turpeen kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat vähän pölyä muodostavia työvaiheita. Nykyaikaisella imuvaunulla tuotettaessa pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Liikenne voi aiheuttaa pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Tuotantoalueella esiintyvien pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hen-

15 15 gitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Vapo Oy on tutkinut turvetuotannon pölypäästöjä mm. Ilmatieteen laitoksen ja Kuopion yliopiston kanssa vuosina Tutkimuksen kohteena oli tuolloin imuvaunu- ja hakumenetelmät. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella voitiin todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Mekaanisen kokoojavaunumenetelmän päästökertoimen määrittämiseksi on tehty mittauksia kesällä Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % hakumenetelmän päästöstä. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi. Turvepöly on kevyttä eikä leviä vastatuuleen. Pölyhaitta ei näin ollen kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Lähipuuston vaikutusta turvepölyn leviämiseen on selvitetty mittauksin Kihniön Aitonevalla kesällä Mittaustulosten perusteella tuotantoalueen reunalla, alle 50 metrin etäisyydellä tuulen suunnassa toiminnasta oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Jouttenoinen sijaitsee kaukana asutuksesta. Jouttenoisen tuotantotoiminnan aiheuttamasta pölystä ei ole tullut valituksia hakijan tietoon. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana, loka huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste, kunto ja kaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden (Turveteollisuusliitto ry 2002).

16 16 Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi (Turveteollisuusliitto ry 2002). Niskasen (1998) mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Hattulan ja Rengon kunnissa sijaitsevan Väärälammensuon turvetuotantoalueen mittauksiin perustuvasta selvityksestä (Lepola ja Ristolainen 2001) ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a):n meluvaikutus jää noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a:n) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota). Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei ole päästöjä maaperään aiheuttavaa toimintaa. Öljyä, poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään poikkeuksellisesti onnettomuustilanteissa sekä koneiden tai laitteiden rikkoontumisen yhteydessä. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat ja säiliöt paikkoihin, joissa onnettomuuden aiheuttama vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa, eikä voi päästä ojastoja myöten vesistöön. Jouttenoisen turvetuotanto ja poltto- ja voiteluaineiden varastointi eivät sijoitu pohjavesialueelle, joten pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole. Jätteet Toiminnasta syntyy vuosittain sekajätteitä noin litraa, jäteöljyä noin 200 litraa sekä muita öljyisiä jätteitä noin 40 litraa. Muiden jätelajien määrät ovat vähäiset. Jätteet kerätään työmaan tukikohta-alueella sijaitsevaan sateelta suojattuun jätekatokseen. Jäteöljyt toimitetaan Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit.

17 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 17 Alueen hydrologia Jouttenoisen turvetuotantoalueen vedet laskevat Liminganjoen valumaalueelle (58.06), jonka valuma-alue on 143,49 km 2. Vedet pumpataan ympärivuotisesti haihdutus- ja imeytysaltaaseen. Altaan vedenpinnan tason yli tulevat vedet johdetaan mittapadon kautta viereiselle suoalueelle. Lopuksi vedet kulkeutuvat pintavaluntana laskuojina toimiviin metsäojiin ja niistä Alaojan, Yliojan ja Liminganjoen kautta Liminganlahteen. Laskureitillä ennen Alaojaa on yksityisen maanomistajan tekojärvi. Jouttenoisen tuotantoalueen vesien johtamisen seurauksena Liminganjoen valuma-alue on kasvanut noin 1,2 km 2 ja Jouttenoisen valuma-alue (58.023) on pienentynyt noin 1,2 km 2. Liminganjoki on yhdistetty kanavalla Temmesjokeen. Temmesjoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 0,5 %. Tyrnävän-, Ängeslevänja Liminganjoki yhtyvät Temmesjokeen vain muutamia kilometrejä ennen joen laskua Liminganlahteen. Lumijoki laskee Liminganlahteen Temmesjoen suiston lounaispuolelle ja lisäksi lahteen laskee muutamia isohkoja ojia. Liminganlahden valuma-alueen luonteenomaisia piirteitä ovat peltolakeudet ja niitä ympäröivät laajat suo- ja metsäalueet. Liminganlahden valuma-alueen pinta-ala on noin km 2, josta on metsää 47 %, suota 32 %, peltoa 18 % ja vesistöjä noin 0,5 %. Liminganlahteen laskevat joet ovat alueen tasaisuuden ja vähäisen järvisyytensä vuoksi tulvaherkkiä. Alaojan (3,3 km 2 ) ja Liminganjoen (144,69 km 2 ) virtaama voidaan arvioida Myllypuron (Hyrynsalmi) pienen valuma-alueen vertailujakson valuman (Hyvärinen & Korhonen 2003) perusteella. Vertailukohteen valumat ja niiden perusteella lasketut virtaamat on esitetty seuraavassa taulukossa. Myllypuro Alaoja Liminganjoki l/s km 2 l/s l/s Kesä syyskuu Mq 8, Hq 51, Nq 0, Liminganlahden vesistöalueen jokivedet ovat tyypillisesti tummia, rautapitoisia ja runsasravinteisia. Vedenlaatuun vaikuttaa alueen suoperäisyys. Temmesjoen alajuoksulla on myös happamia sulfaattimaita. Alueen suurimpien jokien yleinen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Liminganlahdella hajakuormittajista merkittävin on maatalous, jonka osuus vuosittaisesta hajakuormituksesta oli lähes 80 %. Vesistöön vuosittain kohdistuvasta kokonaisravinnemäärästä (pistekuormitus ja luonnonhuuhtouma mukaan lukien) maatalouden osuus oli yli 50 %. Kesäaikana maatalouden osuus vesistöön valuvista ravinteista on %. Maatalouteen verrattuna muiden 30 hajakuormituslähteen osuudet olivat pieniä. Maatalouden ja luonnonhuuhtouman kesäajan suhteellisesti vähäisempi kuormi-

18 18 tus nostaa etenkin taajama- ja haja-asutuksen kuormitusosuuksia. Typen osalta taajamien jätevedet muodostavat vuositasolla noin 10 % ravinteiden vuosittaisesta kokonaisainevirtaamasta. Alueen teollisuuslaitokset sijaitsevat kaava-alueella ja niiden jätevedet johdetaan pääosin yleiseen viemäriverkostoon. Turvetuotannon osuus vesistön kokonaiskuormituksesta on vuositasolla alle prosentin ja kesäaikana vajaat 2 %. Purkuvesistön vedenlaatu Jouttenoisen alapuolisen vesialueen vedenlaatua on tarkkailtu Liminganlahden vesistötarkkailun yhteydessä Jouttenoisen laskuojassa ja Alaojassa. Lisäksi vedenlaatua on tarkkailtu Liminganjoessa. Vuoden 2004 yhteistarkkailuraportissa Jouttenoisen alapuolista vesistöä kuvataan seuraavasti: Alaojaan purkautuu laskuojan kautta Jouttenoisen turvetuotantoalueen valumavedet. Alaoja laskee Liminganjoen latvoille. Alueella on viime aikoina tehty myös mittavia metsäojituksia. Veden happipitoisuus oli Jouttenoisen laskuojassa sekä Alaojassa talvella kohtalainen, mutta heinäkuussa molempien ojien vesi oli lähes hapetonta. Elokuussa veden happipitoisuus parani lähelle pitoisuutta 4 mg/l. Veden sähkönjohtavuus oli ojissa suhteellisen alhainen verrattuna Liminganjoen suuhun. Heinäkuussa sähkönjohtavuus kuitenkin kohosi laskuojassa tasolle 15 ms/m. Ilmeisesti heinäkuun tilanteeseen vaikutti ojien vähävetisyys. Ojavesissä oli heinäkuussa hyvin runsaasti kiintoainetta ja rautaa. Tällöin pitoisuudet pienenivät Alaojassa verrattuna laskuojaan, mikä viittaa laskuojan pieneen vesimäärään. Elokuussa valumien runsastuessa veden kiintoaine- ja rautapitoisuus kasvoivat laskuojalta Alaojalle ja Liminganjoen suulla. Veden humuspitoisuus oli molemmissa ojissa etenkin kesänäytteissä erittäin korkea ja CODMn-arvot kasvoivat Alaojalla kaikilla näytekerroilla selvästi Jouttenoisen laskuojan tasosta. Alaojan humuspitoisuus oli kaikissa näytteissä myös korkeampi kuin Liminganjoen suulla. Erittäin korkeista rauta- ja humuspitoisuuksista johtuen myös veden väriarvot nousivat alueella kesällä ajoittain hyvin korkeiksi (lähes 900 mgpt/l). Fosforipitoisuus on Liminganjoen latvaojissa rehevä, mutta silti huomattavasti alhaisempi kuin jokisuulla. Jouttenoisen laskuojaan nähden Alaojassa oli säännöllisesti jonkin verran enemmän fosforia. Fosfaattifosforia oli elokuussa laskuojassa melko vähän, mutta muutoin %. Typpeä oli melko tasaisesti Jouttenoisen laskuojassa, Alaojassa sekä Liminganjoen suulla lukuun ottamatta Alaojan heinäkuista poikkeuksellisen korkeaa typpipitoisuutta (5 000 µg/l). Nitraatti+nitriittityppi oli ojavesistä kesällä sidottu käytännössä loppuun. Jouttenoisen laskuojan korkeat ammoniumtyppipitoisuudet ilmensivät turvetuotantoalueen kuormitusta. Kesäkuussa 2006 Jouttenoisen laskureittiä tarkasteltiin maastokäynnillä. Laskureitillä vesi oli tummaa, mutta kirkasta suovettä. Laskureitille laski useita vastikään kunnostusojitettuja metsäojia. Vuoden 2002 Liminganlahden yhteistarkkailun laajan raportin mukaan Temmesjoen vedenlaadussa jokivarren kuormitus näkyy pitoisuuksien voimakkaana kasvuna alajuoksun suuntaan. Temmesjoen tarkkailluista sivuvesistöistä vedenlaadultaan paras on Liminganjoki, jonka vesi kirkastuu, mutta rehevyys lisääntyy alajuoksulle. Ängeslevänjoki on kiintoainetta ja kokonaisfosforia lukuun ottamatta vedenlaadultaan Tyrnävänjokea parem-

19 19 pi ja yleisesti näillä kahdella suurimmalla sivujoella on Temmesjoen pitoisuuksia laimentava vaikutus. Liminganlahteen laskevissa joissa fosforia ja typpeä on runsaasti tarjolla eikä näin ollen ole kysymys varsinaisesti kasvua rajoittavasta minimitekijästä. Ilmeisesti levien kasvua näissä vesistöissä rajoittaavat ensisijaisesti veden tummuus, sameus ja virtaus. Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Yli- ja Alaojan sekä Hirvinevan tekojärven vesialueen omistavat osakaskunnat ovat vuokranneet kalastusoikeutensa Limingan kalastajaseuralle, joka vastaa vesialueiden kalastusjärjestelyistä. Alue kuuluu Perämeren eteläosan kalastusalueeseen. Jouttenoisen turvetuotantoalueen kalataloudellisen velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailu sisältää kolmen vuoden välein postikyselynä tehtävän saalistiedustelun. Tiedustelu on tehty vuoden 2003 kalastuksesta. Yli- ja Alaojalla kalastaneista kalastustietoja saatiin 11 vastaajalta. Näistä kaksi ei ollut saanut saalista ollenkaan. Yleisin pyyntimuoto on vapakalastus. Yhdeksän talouden kokonaissaalis oli noin 170 kg ja keskisaalis oli 15,4 kg. Tiedustelun mukaan yleisimmät saalislajit Yli- ja Alaojalla ovat hauki, särkikalat ja ahven. Alueelle istutetaan vuosittain myös purotaimenta, jonka osuus kokonaissaaliista vuonna 2003 oli noin 7 %. Rapua ei Ylija Alaojassa esiinny. Kalastusta alueella haittaa erityisesti veden vähyys. Yli- ja Alaojalla kalastaneet kommentoivat lisäksi metsätalouden aiheuttamista haitoista, kuten metsäojien saostusaltaiden puuttumisesta. Saaliin makuhaitat olivat vähäiset tai niitä ilmeni tuskin lainkaan. Yli- ja Alaojan kalastuksen ja saaliin merkitystä (mm. ruokataloudellista ja virkistyksellistä) koskevaan kysymykseen vastaukset kohdistuivat lähinnä kohtaan ei enää nykyään merkitystä. Vähintäänkin kohtalaista merkitystä oli seitsemälle vastaajalle, joista kahdelle merkitys oli suuri. Pohjavedet Lähin luokiteltu pohjavesialue on 2,9 kilometrin päässä luoteessa sijaitseva Mikonselän luokan I pohjavesialue. Alueen luonto ja suojelukohteet Lähin Natura alue on Revonnevan Ruonnevan suoalue noin 6,1 kilometrin päässä turvetuotantoalueesta. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai suojeltuja kohteita, eikä kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä. Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin metsäojitettua aluetta. Läheisyydessä on lisäksi muutamia peltoja. Tuotantoalueen ympäristö on voimakkaasti ojitettu lukuun ottamatta tuotantoalueen länsipuolen suoaluetta Isoon Nuoluanjärveen saakka.

20 Asutus ja muu rakennettu ympäristö 20 Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta usean kilometrin säteellä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Jouttenoisen turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutus Alaojan ja Liminganjoen ainepitoisuuksiin kesäaikana on arvioitu laimentumissuhteen perusteella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Pitoisuuslaskelmassa ei myöskään ole otettu huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Jouttenoisen turvetuotannon kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Alaojan ja Liminganjoen vedenlaatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana. Laskentapiste Valuma Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N l/s km 2 mg/l mg/l µg/l µg/l Alaoja (F=3,3 km 2 ) Kesän keskiarvo (brutto) 8,9 4,9 19, Kesän keskiarvo (netto) 8,9 4, Kesän ylivaluma 52,0 2,2 11, Liminganjoki (F=145 km 2 ) Kesän keskiarvo (brutto) 8,9 0,10 0,5 0,6 23 Kesän keskiarvo (netto) 8,9 0,09 0,4 18 Kesän ylivaluma 52,0 0,05 0,3 0,3 11 Jouttenoisen turvetuotannon vaikutukset näkyvät selvästi Alaojassa, jonka valuma-alueesta turvetuotantoalue muodostaa suuren osan (36 %). Etenkin typpipitoisuuden laskennallinen pitoisuuslisä on suuri. Liminganjoella turvetuotannosta aiheutuva laskennallinen vaikutus on havaittavissa enää lähinnä typpipitoisuuden osalta. Jouttenoisen turvetuotantoalueen osuus on vain noin 0,8 % Liminganjoen valuma-alueesta. Valuma-alue on voimakkaasti ojitettua, joten vedenlaatuun vaikuttavat pääosin muut tekijät. Valuma-alueen ominaisuuksista johtuen Jouttenoisen alapuolinen vesistö olisi rehevä ja tummavetinen ilman turvetuotannon kuormitustakin. Alueella on tehty viime vuosina runsaasti metsäojituksia, joiden vesistövaikutukset ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin Jouttenoisen turvetuotantoalueen, jolla on käytössä ympärivuotinen tehostettu vesienkäsittely. Kun otetaan huomioon Jouttenoisen vesienkäsittely, tuotantoalueen osuus valuma-alueesta ja alapuolisen vesistön tila, Jouttenoisen tuotantotoiminta ei nykyisin eikä laajennusvaiheen jälkeen heikennä alapuolisen vesistön tilaa.

21 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen 21 Tiedusteluaineiston perusteella Jouttenoisen turvetuotantoalue ei ole heikentänyt Yli- ja Alaojan kalastusta ja kalansaaliita, eikä toiminnasta arvioida jatkossakaan aiheutuvan haittaa. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Alapuolisen vesistön vedenlaatu on valuma-alueelta tulevan kokonaiskuormituksen takia varsin heikko. Virkistyskäytön sijainti ja muodot huomioon ottaen Jouttenoisen toiminta ei aiheuta haittaa alapuolisen vesistön virkistyskäytölle. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat laskuojaan ja Alaojaan, joilla ei ole erityistä virkistyskäyttöarvoa. Pölyn ja melun vaikutukset Jouttenoisen tuotantotoiminnasta ei aiheudu pöly- ja meluhaittoja, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Hakijalle ei myöskään ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Muut ympäristövaikutukset Jouttenoisen turvetuotannon jatkaminen ei aiheuta haittaa tai vaaraa suojelu- tai pohjavesialueille. Jouttenoisen tuotantoalueella toiminnan jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemaan. Tuotantoalue on kesäaikaan tumma ja ilman kasvipeitettä. Vanhalta tuotantoalueelta tuotantopinta-alan vähittäinen poistaminen turvetuotantokäytöstä muuttaa maisemaa siten, että poistuma-alueet tulevat muuttumaan kasvipeitteisiksi viljelyn tai luontaisen metsittymisen kautta. Jouttenoisen turvetuotantotoiminnalla ei ole ollut vaikutusta Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuteen tai tilaan. Vuonna 2005 huhti syyskuussa Ison Nuoluanjärven vedenkorkeus oli N ,45 47,55 m. Vaikutuksia ei arvioida aiheutuvan jatkossakaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja eli selvittää, mitä on tehty, missä ja milloin. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoituksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa, esimerkiksi poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa. Käyttöpäiväkirjaan merkitään: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta, lopettamisesta, tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä kunnostustyöt massansiirrot