ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 45/05/2 Dnro Psy-2003-y-45 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 45/05/2 Dnro Psy-2003-y-45 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Suurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vuolijoki Vapo Oy / Pohjois-Suomen tulosyksikkö PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT ILMOITUS, PÄÄTÖS, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Liikennejärjestelyt... 6 Jälkihoito ja -käyttö...6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöhallintajärjestelmä... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet... 7 Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...11 Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalatalous Muu vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Melutilanne ja liikenne Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kalataloustarkkailu...17 Vaikutustarkkailu Pöly- ja melutarkkailu Raportointi Laadunvarmistus POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Kalataloudelliset velvoitteet Korvaukset ja vakuudet LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 20

3 Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Kainuun ympäristökeskuksen lisälausunto Vapo Oy:n vastine...25 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vastine Katselmus Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen estämiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 36 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turpeen nostoon Suurisuon turvetuotantoalueelta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Suurisuon turvetuotantoa enimmillään 158,5 ha:n alalla sekä kunnostaa turvetuotantoa varten yhteensä 35,2 ha lisäaluetta. Yhtäaikaisesti tuotannossa tai kunnostuksessa olevan alueen pinta-ala tulee enimmillään olemaan noin 193,7 ha. Keskimääräinen vuosituotanto alueella on m 3 jyrsinpolttoturvetta. Suurisuon turvetuotantoalue sijaitsee Vuolijoen kunnassa noin 14 km Vuolijoen keskustasta ja noin 4 km Otanmäen taajamasta kaakkoon. Alueen vedet johdetaan Humpinjoen kautta Vuottojokeen ja edelleen Oulujärven Vuottolahteen noin 11 km:n päässä suolta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvä ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT ILMOITUS, PÄÄTÖS, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turvetuotantoalueesta on tehty vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukainen ilmoitus Kainuun ympäristökeskukselle. Kainuun ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n perusteella antanut päätöksen, jolla se on velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan ympäristöluvan Suurisuon turvetuotantoalueelle. Lupahakemus on määrätty jätettäväksi Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle viimeistään Hakija omistaa kiinteistöt sekä Hakija on tehnyt vuokrasopimuksen tilojen , ja alueista. Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Suurisuo on varattu seutukaavassa polttoturvesuoksi.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Suurisuon turvetuotantoalueella on auma-alueet mukaan lukien jo käytössä olevaa pinta-alaa 158,5 ha ja uutta pinta-alaa 35,2 ha. Suurisuon tuotantoalueen lohko 1 (72 ha) poistetaan tuotantokäytöstä turpeen loppumisen vuoksi tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2005 syksyllä. Arviota koko tuotannon päättymisestä Suurisuolla on tässä vaiheessa vaikea tehdä, koska tuotannon edistymiseen vaikuttavat useat seikat kuten sääolot, tuotantotekniikan kehittyminen, markkinatilanne jne. Lohkot 2 4 siirtynevät muuhun maankäyttöön vuoteen 2015 mennessä. Uusien lohkojen 2B ja 4B kokonaiskäyttöaika tullee olemaan noin vuotta kunnostusten aloittamisesta lukien. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Suurisuon alueella keskimääräinen vuosituotanto on m 3 jyrsinpolttoturvetta. Alueella tuotettu turve toimitetaan pääasiassa Oulun ja Kajaanin käyttökohteisiin. Tuotantomenetelmät ja -vaiheet Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella käytetään ns. HAKU-menetelmää sekä mekaanista kokoojavaunua. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Suurisuon turvekuljetukset tapahtuvat pääosin talvikaudella kelirikkokausia lukuun ottamatta. Kuljetusjakson tai -jaksojen pituutta lisää jonkin verran se, että Suurisuolta kuljetuksia suoritetaan vain päiväsaikaan. Uusien lohkojen ojitustyöt tullaan osittain suorittamaan talviaikaan maan ollessa jäässä. Uusien lohkojen valmistelu aloitetaan eristysojituksesta sekä vesiensuojelurakenteiden, mm. laskeutusaltaan, kaivamisesta lohkolle 4B. Lohkojen vedet johdetaan jo koko kunnostusvaiheen ajan vesiensuojelurakenteiden kautta. Sarkaojien vesienkäsittelyrakenteet asennetaan paikoilleen heti, kun se ojitustöiden edistymisen mukaan on mahdollista. Suunnitellut uudet lohkot ovat ojitettuja ja osittain kuivuneita. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on reilut litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti

6 noin 240 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Suurisuon polttoainehuolto on tällä hetkellä järjestetty litran siirrettävillä polttoainesäiliöillä, jotka säilytetään työmaalla yllä mainituissa paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa. Suolla sijaitsee lisäksi yksi suurempi öljy-yhtiön säiliö, joka ei ole käytössä. Suurisuon vesienkäsittelyrakenteisiin kuuluva pumppaamo toimii dieselpolttoaineella, jota varten pumppaamon välittömässä läheisyydessä on litran polttoainesäiliö. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. 6 Liikennejärjestelyt Suurisuon liikennöinti suuntautuu työmaantieltä Ryynäsen yksityistielle, josta edelleen Otanmäen taajaman kautta valtatielle nro 28, missä liikenne jakautuu turpeen käyttökohteiden mukaan kolmeen eri suuntaan. Suurisuon turvekuljetuksia ei ajeta yöaikaan asutukselle lähinnä Otanmäen taajamassa aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi. Niin ikään kuljetuksia ei ole kelirikkoaikana Ryynäsen yksityistien kunnon varmistamiseksi. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyörä- tai kauhakuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan yli 500 autokuormallista. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Jälkihoito ja -käyttö Suurisuon tuotantoalueen lohko 1 (72 ha) poistetaan tuotantokäytöstä turpeen loppumisen vuoksi tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2005 syksyllä. Valtaosalla lohkosta tuotantoa harjoitetaan enää yhden tuotantokauden verran. Jo tuotannosta poistettua alaa lohkolla on 15,4 ha. Lohkon poistuessa turvetuotannosta alueelta poistetaan varastoaumat ainakin lohkon luoteiskulmalla sijaitsevalta auma-alueelta ja maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Lohko kunnostetaan viljelykäyttöön soveltuvaksi. Todennäköisin viljelykasvi on ruokohelpi. Lohkon vesienkäsittelyyn ei ole tarvetta tehdä muutoksia maankäyttömuodon muuttumisen vuoksi. Lohkon 1 laskeutusallas nro 2 puhdistetaan säännöllisesti vielä kaksi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen. Sen jälkeen puhdistus suoritetaan tarvittaessa. Puhdistuksia suoritetaan niin kauan kuin ne voidaan suorittaa yhtä aikaa turvetuotantoon liittyvien töiden kanssa. Koska viljelykäyttöön siirtyvän maa-alueen vesiä ei eroteta turvetuotannon vesistä, pyritään erottelu tekemään laskennallisesti tarkkailutuloksia käsiteltäessä viranomaisten kanssa yhteisesti sovittavalla tavalla.

7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Suurisuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin sekä pääosalla tuotantoaluetta ympärivuotiseen pintavalutukseen. Hakija on katsonut, että nykyiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Suurisuon olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Suurisuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastoinnin riskit minimoidaan. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelun rakenteiden hoidosta, työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Suurisuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). 7 Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Nykyiset käsittelymenetelmät Tuotantoalueen lohkot 1 4 on varustettu sarkaojarakentein eli lietteenpidättimillä ja niiden yläpuolelle kaivetuilla lietesyvennyksillä. Tuotantokenttien madaltuessa voidaan osalla aluetta joutua tilanteeseen, jossa sarkaojarakenteita ei enää voida sijoittaa turpeeseen. Lietesyvennysten ja sarkaojien kaivamistarve ratkaistaan tällöin aina tapauskohtaisesti. Mikäli riittävä kuivatus saadaan muutoin aikaan, ei rakenteita pääsääntöisesti kaiveta kivennäismaahan ulottuviksi. Lohkolla 1 on tuotantokenttien madaltumisen

8 vuoksi jouduttu suorittamaan myös ns. matalakenttäojituksia, joissa ojat ulotetaan osittain kivennäismaahan asti. Matalakenttäojituksia jouduttaneen Suurisuolla jatkossakin tekemään jonkin verran. Koko nykyinen tuotantoalue on eristysojilla erotettu alueen ulkopuolisista vesistä. Lohkon 1 eristysojien vedet johdetaan vielä ennen suoalueelta poistumista täysimittaiseen laskeutusaltaaseen nro 1. Lohkon 2 eristysojien vedet johdetaan laskeutusaltaan nro 3 kautta. Lohkon 1 valumavedet johdetaan laskeutusaltaan nro 2 kautta ympärivuotisesti gravitaatiolla pintavalutukseen. Lohkon 2 valumavedet johdetaan laskeutusaltaan nro 4 kautta niin ikään ympärivuotisesti gravitaatiolla pintavalutukseen. Lohkojen 3 ja 4 valumavedet johdetaan sulan maan aikana pumppauksen kautta samalle pintavalutuskentälle. Talvisin, veden jäätymisen estäessä pumppauksen, kyseisten lohkojen yhteensä 26,7 ha:n alalla vesienkäsittelyrakenteena ovat tällä hetkellä sarkaojarakenteet. Lohkon 4B kunnostus aloitetaan vesienkäsittelyrakenteista siten, että uudelle alueelle kaivetaan laskeutusallas, jonka kautta myös nykyisten lohkojen 3 4 vedet voidaan johtaa talvisin. Myös lohkon 4B vedet tullaan sulan maan kaudella pumppaamaan pintavalutuskentälle. Lisäalueiden vesien käsittelymenetelmät Uudet tuotantolohkot rajataan eristysojilla alueen ulkopuolisista vesistä. Eristysojiin kaivetaan lietealtaita suunnitelmakarttojen mukaisesti kaivunaikaisen kiintoainekuormituksen pienentämiseksi. Uusien tuotantolohkojen sarkaojat varustetaan lietteenpidättimillä ja niiden yläpuolelle turpeeseen kaivettavilla lietesyvennyksillä. Tuotantokenttien madaltuessa voidaan osalla aluetta joutua tilanteeseen, jossa sarkaojarakenteita ei enää voida sijoittaa turpeeseen. Lietesyvennysten ja sarkaojien kaivamistarve ratkaistaan tällöin aina tapauskohtaisesti. Mikäli riittävä kuivatus saadaan muutoin aikaan, ei rakenteita pääsääntöisesti kaiveta kivennäismaahan ulottuviksi. Lohkon 2B (21,8 ha) vedet johdetaan laskeutusaltaan nro 4 kautta ympärivuotisesti gravitaatiolla olemassa olevalle pintavalutuskentälle. Lohkon 4 B (13,4 ha) valumavedet johdetaan sulan maan aikana laskeutusaltaan 5 kautta pumppausaltaaseen ja sieltä edelleen pintavalutuskentälle. Kunnostustöiden aikana myös lohkojen 3 ja 4 vesien johtaminen muutetaan kulkemaan laskeutusaltaan nro 5 kautta. Jäätyneen maan aikana lohkojen 3, 4 ja 4B vedet (yht. 38,5 ha) johdetaan laskeutussaltaan nro 5 kautta laskuojaan. Suunnitelman mukaisesti Suurisuon tuotantoalueen vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle lohkojen 1, 2 ja 2B enintään noin 155,2 ha:n aluetta sekä sulan veden aikana lohkojen 3, 4 ja 4B maksimissaan noin 38,5 ha:n alueelta. Viimeksi mainitulta alueelta johdetaan vedet jäätyneen maan aikana laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelurakenteet vastaavat suon olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 8

9 9 Alueen muut rakenteet Suurisuon työmaan tukikohta-alueella sijaitsee tukikohtarakennus, jossa on vesijohto ja viemäröinti omalla sakokaivolla. Lisäksi tukikohta-alueella sijaitsee korjaamohallirakennus. Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Suurisuo on ollut Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailussa tuotantovaiheen tarkkailusuona vuosina , minkä jälkeen suon virtaamia on mitattu myös vuonna Vuonna 1996 suolla oli vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat ja vuodesta 1997 eteenpäin pintavalutuskenttä. Suurisuon pintavalutuskentältä lähtevä vesi vuosien on ollut kesällä tarkkailutulosten perusteella varsin tummaa ja humuspitoista. Ravinteita vedessä on ollut runsaasti, joskin pitoisuudet ovat olleet turvesuolta lähteväksi vedeksi suhteellisen alhaisia. Vedessä on ollut fosforia keskimäärin 28 µg/l ja typpeä µg/l. Noin 25 % fosforista on ollut epäorgaanisessa fosfaattimuodossa, kun typestä vain 2 % on ollut epäorgaanista. Suurisuon pintavalutuskentän tehoa on tarkkailtu vuosina Kesällä 1997, jolloin kenttä oli vasta rakennettu ja käyttöönotettu, se toimi vielä huonosti. Seuraavina vuosina, erityisesti vuonna 1998, pintavalutuskenttä toimi selvästi paremmin. Ammoniumtypen reduktiot ovat olleet hyviä joka vuosi. Pintavalutuskentille on tyypillistä, että COD Mn :n reduktio on pieni. Tuotantovaiheen valumat Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden valumia on mitattu turvetuotantosoiden velvoitetarkkailun yhteydessä. Vuosina Suurisuon keskivaluma pysytteli suunnilleen samalla tasolla. Vuoden 1999 vähäsateisuus näkyi alhaisena valumana (MQ 4,6 l/s km 2, Nq 0,1 l/s km 2 ). Myös vuonna 2001 valuma oli alhainen. Vuonna 1996 Suurisuolla oli käytössä laskeutusaltaat ja sen jälkeen pintavalutus. Kuormitus Suurisuon tuleva kuormitus on arvioitu vuoden 2003 tuotantopinta-alalle (159,2 ha), jolta vedet johdetaan vesistöön sulan maan aikana pintavalutuskentän kautta ja roudan aikana pintavalutuskentän (133,4 ha) ja sarkaojarakenteiden (25,8 ha) kautta. Kuormitusarvio on tehty myös vuodelle 2006, jolloin tuotannossa arvioidaan olevan 97,6 ha ja kuntoonpanossa 56 ha. Vuoden 2006 arviossa on oletettu, että vedet johdetaan vesistöön sulan maan aikana pintavalutuskentän ja roudan aikana osittain pintavalutuskentän ja osittain laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi on tehty arvio lisäalueen kuntoonpanovaiheen kuormituksesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vuosina keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Arvio tuotantovaiheen kuormituksesta on kesän osalta tehty Suurisuon vuosien tarkkailutulosten perusteella. Suurisuon vuoden 1997 tarkkailutuloksia ei käytetty laskennassa, koska pintavalutuskenttä ei tuol-

10 loin toiminut normaalilla tavalla johtuen kentän äskettäisestä käyttöönotosta. Suurisuon ympärivuotisen kuormituksen arviointiin on käytetty Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun ominaiskuormituslukuja, koska Kainuun alueella ei ole ollut ympärivuotisia tarkkailukohteita. Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Suurisuolta on vuonna 2003 arvion mukaan 0,5 kg/d kiintoainetta, 1,9 kg/d COD Mn ja 0,11 kg/d typpeä. Fosforikuormitus on vähäistä. Vuositasolla arvioituna Suurisuon tuotantovaiheen nettokuormitus vuonna 2003 on noin kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 5,7 kg/a fosforia ja 360 kg/a typpeä. Vuoteen 2006 mennessä tuotantovaiheen kuormituksen arvioidaan pienentyvän noin 60 prosenttiin vuoden 2003 tasosta. Lisäalueen ollessa kuntoonpanovaiheessa vuonna 2006 kuntoonpanoalueen kuormitus muodostaa arvion mukaan % kokonaiskuormituksesta. Kuntoonpanovaiheen kuormitus on selvästi suurinta keväällä. Vuositasolla nettokuormituksen arvioidaan olevan noin kg/a kiintoainetta, 960 kg/a COD Mn, 3,3 kg/a fosforia ja 230 kg/a typpeä. 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Suurisuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Toiminta ei ennakolta arvioiden myöskään vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita tai kaivoja. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.

11 Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Suurisuon tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä, joka voi levitä haitallisessa määrin myös tuotantoalueen ulkopuolelle tutkimusten perusteella noin 500 metrin etäisyydelle pölylähteestä. Tuotannon aiheuttaman pölyhaitan mahdollisuus lähimmille, noin 800 metrin päässä sijaitseville kesäasunnoille on erittäin pieni, koska tuotantoalueen ja asuntojen välissä on suojaavaa puustoa. Suurisuon toiminnan pölyhaitoista ei ole tullut valituksia hakijan tietoon. 11 Melu ja tärinä Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Kun tuuli on tuotantoalueelta länteen päin, voivat tuotannon äänet erottua lähimpien kesäasuntojen luona. Melusta onkin kerran valitettu. Suurisuolla on luovuttu palaturvetuotannosta, joka aiheuttaa palojen irrotusvaiheessa epämiellyttävää melua. Palatuotannosta luopumisella on vähennetty loma-asutukselle parhaaseen loma-aikaan aiheutuvaa meluhaittaa. Meluhaittaa kesäasutukselle ja Otanmäen taajamalle on vähennetty myös rajoittamalla turvekuljetukset vain päiväsaikaan tapahtuviksi. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Tuotantoalueella syntyy vuosittain noin litraa sekajätettä sekä noin litraa jäteöljyä ja noin 50 litraa muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden keräilypiste sijaitsee työmaan tukikohdassa. Öljyjätteet keräillään korjaamohallissa sisätiloissa sijaitsevaan keräyspisteeseen. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Tukikohdan sakokaivo tarkistetaan ja tyhjennetään vähintään kerran vuodessa syksyisin. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Suurisuon turvetuotantoalue sijaitsee Vuolijoen kunnassa, Oulujärven Vuottolahteen laskevan Vuottojoen ja tarkemmin Humpinjoen vesistöalueella (59.38). Turvetuotantoalueen vedet johdetaan käsittelyn jälkeen Humpinjokeen ja edelleen Vuottojokeen. Humpinjoki yhtyy Vuottojokeen

12 noin 3 km:n päässä, ja Vuottojoki laskee Vuottolahteen noin 11 km:n päässä Suurisuosta. Humpinjoki saa alkunsa Suurisuon, johon lohkoina 3 4 kuuluu myös Saunanevan suoalue, laskuojista sekä ympäröivän alueen metsäojista. Joen valuma-alue on noin 12,3 km 2, ja se koostuu Suurisuon lisäksi pääosin soista ja ojitetuista metsistä. Vuottojoki alkaa muutama kilometri Humpinjoen yhtymäkohdan yläpuolella Rytijoen ja Palojoen yhtyessä. Vuottojoen valuma-alue on pääasiassa ojitettua metsää. Asutusta ja maanviljelystä joen varrella on melko vähän ja lähinnä vain joen ala-osalla. Vuottojoen valuma-alueen pinta-ala joen laskiessa Vuottolahteen on noin 103 km 2. Suurisuon noin 160 ha:n turvetuotantoalueen osuus Vuottojoen valumaalueesta on noin 1,6 %. 12 Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristö on lähes yksinomaan metsää tai metsäojitettua suota. Läheisyydessä ei sijaitse viljelyalueita. Lähimmälle järvialueelle, Ryynäselle, on matkaa noin 800 metriä. Ryynäseen ei johdeta turvetuotantoalueen vesiä. Humpinsuon turvetuotantoalue sijaitsee Suurisuon koillispuolella noin kilometrin etäisyydellä. Soiden välillä ei ole tieyhteyttä. Suoalueiden välissä on puro. Lähin suojelukohde on Talaskankaan luonnonsuojelualue, jonne tuotantoalueelta on matkaa noin 2,5 km etelään. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähin kesäasutus sijaitsee noin 800 metrin päässä tuotantoalueesta Ryynäsen järven rannalla. Niin ikään Ryynäsen rannalla on lähin uimaranta. Lähin pysyvä asutus sijaitsee Otanmäen taajamassa, jonne tuotantoalueelta on matkaa noin 4 km. Suunniteltujen lisäalueiden läheisyydessä ei ole kesä- tai pysyvää asutusta. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kesän 1999 tarkkailutulosten perusteella Humpinjoen ja Vuottojoen vesi on varsin tummaa ja humuspitoista sekä melko ravinteikasta. Veden väriluku oli kesällä Humpinjoessa keskimäärin 280 ja COD Mn 28 mg/l. Vuottojoessa Humpinjoen ylä- ja alapuolella veden väriluku ja happea kuluttavan aineksen määrä olivat lähes yhtä suuret. Humpinjoessa ja Humpinjoen alapuolella fosforipitoisuus oli µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Humpinjoen yläpuolella Vuottojoessa ravinteita oli vedessä selvästi enemmän. Vuottojokisuulla vedenlaatu oli osittain joen yläosaa parempi; veden väriluku oli keskimäärin 180, kemiallinen hapenkulutus noin 19 mg/l ja typpipitoisuus 555 µg/l. Fosforipitoisuus oli jokisuulla suunnilleen samalla ta-

13 solla kuin muillakin havaintopisteillä (42 µg/l). Rautaa jokien vedessä oli µg/l. Vuottolahdella vedenlaatu on tarkkailutulosten perusteella selvästi parempi kuin Vuottojoessa tai Humpinjoessa, ja se on vaihdellut vuosina melko vähän. Veden kesäaikainen happipitoisuus on ollut hyvä, ja happea kuluttavan aineksen pitoisuus on ollut pääosin alle 15 mg/l. 13 Kalatalous Vuottojoen kalastuksesta on tehty selvitys liittyen Humpinsuon kalataloustarkkailuun (2002). Vuottolahden eteläosaan laskevan Vuottojoen suualueella välittömästi jokivarressa oli 12 vakituisesti asuttua taloutta, joista seitsemästä taloudesta kalastettiin noin 1,5 km:n matkalla Vuottojoen suualueella, Vuolijoki Kajaani-tien kahta puolta. Kalastajien mukaan joella ei liene muita kalastajia. Kalastus Vuottojoella oli pääasiassa rantarysillä ja verkoilla tapahtuvaa hauen kalastusta. Kalastus keskittyi siten kevääseen ja kalastajien mukaan joessa ei kesällä ole juuri kalaakaan. Vuoden 2000 kokonaissaalis oli 474 kg, josta haukea oli 86 % eli 407 kg. Taloutta kohden saalista saatiin keskimäärin 68 kg. Kalastajien mukaan siika ei ole noussut jokeen ainakaan kymmeneen vuoteen. Aiemmin siika nousi noin 2 km jokisuulta olevalle Leppikoskelle kutemaan. Kalastajien mukaan joessa ei ole ollut milloinkaan rapua. Kaloissa ei ole makuvirheitä kevätpyynnin aikana. Pyydysten likaantuminen vaikeuttaa kalastusta Vuottojoella. Joen vesi on ollut tummaa kalastajien mukaan jo ainakin vuotta ja varsinkin sateen jälkeen vesi menee hyvin tummaksi. Vedenlaadun arvioitiin yhä heikentyneen vuosi vuodelta. Joki on rehevöitynyt ja rannat ovat liettyneet ja mataloituneet, jolloin rannoilla on alkanut kasvillisuus lisääntyä. Oulujärven säännöstely säätelee vedenkorkeutta myös Vuottojoen alaosalla, joten vettä on joessa kevättalvella hyvin vähän eli lähinnä keskellä uomaa. Vuottojoen kalastoon kuuluvat kalastustiedustelun mukaan ainakin hauki, ahven, lahna ja särki. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Vuottojokeen ei ole tehty kalanistutuksia. Muu vesistön käyttö Humpinjoen varrella ei ole asutusta, eikä joella ole merkittävää virkistyskäyttöä. Vuottojoen alaosalla on ranta-asutusta, ja joella harjoitetaan pienimuotoista kalastusta. Joen muu virkistyskäyttö on vähäistä. Uintia harjoitetaan muutamissa talouksissa. Tuotantoalueen lounaispuolella sijaitsevalla Ryynäsen järvellä on virkistyskäyttöä, mutta turvetuotantoalueen vesiä ei lainkaan johdeta järveen. Maaperä ja pohjavesiolot Tuotantoalueen läheisyydessä ei usean kilometrin säteellä sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita.

14 14 Melutilanne ja liikenne Hakemuksessa ei ole selostettu alueen muuta liikennettä. Muut kuormittavat toiminnat Vuottojokeen johdetaan Suurisuon turvetuotannon lisäksi talviaikaan vedet Humpinsuon noin 130 ha:n tuotantoalueelta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Lähin suojelukohde on Talaskankaan luonnonsuojelualue, jonne tuotantoalueelta on matkaa noin 2,5 km etelään. Hakemuksessa ei ole arvioitu toiminnan vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin. Vaikutus pintavesiin Suurisuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Humpinjoen suulla ja Vuottojoessa Humpinjoen alapuolella sekä jokisuulla. Vuoden 2003 tuotantopinta-alalla bruttokuormituksen aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat Humpinjoessa kiintoaineen osalta 0,2 0,8 mg/l. COD Mn :n ja ravinteiden pitoisuuslisäykset ovat suurempia. Vuottojoessa Humpinjoen alapuolella Suurisuon tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat noin 80 % pienempiä kuin Humpinjokisuun osalta arvioidut lisäykset. COD Mn kohoaa noin 0,5 1,2 mg/l, fosforipitoisuus 0,3 1,4 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Vuottojokisuulla pitoisuusmuutosten arvioidaan olevan melko vähäisiä. Vuoden 2003 osalta arvioitu kuormitus on käytännössä sama kuin tähän asti toteutunut kuormitus. Suurisuon lisäalueen kuntoonpanovaiheen bruttokuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Humpinjoessa ovat kiintoaineen osalta keskimäärin 0,7 mg/l ja kesän alivalumakaudella noin 1,1 mg/l. COD Mn -lisäykset ovat noin 2 3 mg/l ja fosforilisäykset noin 3 µg/l. Typpipitoisuudet kohoavat suhteellisen paljon kaikissa virtaamatilanteissa ( µg/l). Vuottojoessa pitoisuusmuutokset ovat suuremmasta virtaamasta johtuen selvästi pienempiä. Kiintoainepitoisuuksien sekä COD Mn :n lisäykset ovat alle 1 mg/l ja fosforilisäykset ovat alle 1 µg/l. Typen pitoisuuslisät (brutto) ovat µg/l. Vuottojokisuulla typen pitoisuuslisäykset ovat laimentuneet noin 10 µg:aan/l. Vuoden 2006 tuotantopinta-alan mukaan arvioituna Suurisuon tuotantovaiheen bruttokuormitus nostaa Humpinjoessa kiintoainepitoisuuksia keskimääräisessä virtaamatilanteessa noin 0,1 mg/l, COD Mn -arvoja 2,2 mg/l, fosforipitoisuuksia 1,4 µg/l ja typpipitoisuuksia 70 µg/l. Ylivalumatilanteessa lisäykset ovat selvästi suurempia. Vuottojoessa COD Mn -lisäykset ovat alle 1 mg/l, fosforilisäykset alle 1 µg/l ja typpilisäykset noin µg/l. Vuottojoen suulla Suurisuon kuormituksen aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat edelleen alhaisempia.

15 Humpinjoen suulla vesi on ollut viimeisimpien tarkkailutulosten perusteella varsin tummaa ja ravinnepitoisuuksiensa perusteella rehevällä tasolla. Suurisuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheiden yhteiskuormituksen aiheuttamilla pitoisuuslisäyksillä on erityisesti ylivalumatilanteessa merkitystä Humpinjoessa. Ylivaluman aikana Suurisuon kokonaiskuormituksen aiheuttama laskennallinen COD Mn -lisäys on noin 21 %, typpilisäys noin 30 % ja fosforilisäys noin 16 %. Toisaalta Suurisuon maksimivalumat ovat tarkkailujen perusteella olleet keskimääräistä pienempiä ja suolla on kuntoonpanovaiheessakin käytössä täysin toiminnassa olevat vesienkäsittelyrakenteet. Lisäksi suunnitellut lisäalueet ovat jo metsäojituksilla peruskuivatettuja, jolloin ns. tyhjentymisvalunta jäänee vähäisemmäksi. Edellä mainituista syistä kuntoonpanovaiheen laskennallinen kuormitus on todennäköisesti yliarvioivaa. Suurisuon kuormitus lisää osaltaan Humpinjoen veden humuspitoisuutta, tummuutta ja rehevyyttä. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheiden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat arvion perusteella muutamia prosentteja Vuottojoen vuoden 1999 pitoisuustasosta. Vuottojokisuulla pitoisuuslisäykset ovat tätä alhaisempia. Omalta osaltaan Suurisuon kuormitus ylläpitää myös Vuottojoen veden rehevyyttä, humuspitoisuutta ja tummuutta. 15 Vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen Vuottojoen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Vuottojoella kaiken kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, joita ovat mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt Vuottojoella ilmeisesti jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Suurisuon kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Suurisuon turvetuotantoalueen vaikutukset Vuottojoen kalastoon ja kalastukseen ovat vähäiset, koska kalastusta harjoitetaan verrattain vähän ja se painottuu Vuottojoen alaosalle, jonne Suurisuon vaikutukset yltävät vain vähäisessä määrin. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Pölystä ei ole tullut valituksia. Myöskään liikenteen aiheuttama pölyäminen ei aiheuta erityistä haittaa asutukselle, koska liikenne kulkee reittiä, jonka varressa ei juurikaan ole asutusta ennen Otanmäen taajamaa. Melun ja tärinän vaikutukset Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Kun tuuli on tuotantoalueelta länteen päin, voivat tuotannon äänet erottua lähimpien kesäasuntojen luona. Äänet eivät todennäköisesti voimakkaimmillaankaan kantaudu tuotantoalueelta lähimpään pysyvään asutukseen saakka.

16 16 Muut vaikutukset Suurisuon tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Suunnitellut lisäalueet ovat nykyisin metsäojitettuja ja kasvavat puustoa. Lisäalueiden läheisyydessä ei sijaitse loma- tai pysyvää asutusta, jonka lähimaisemaan puuston poisto vaikuttaisi. Tuotantopinta-alan poistaminen turvetuotantokäytöstä muuttaa maisemaa siten, että todennäköisesti poistuma-alueet tulevat muuttumaan kasvipeitteisiksi joko luontaisesti tai viljelyn tuloksena. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Suurisuon turvetuotantoalue on kuulunut Kainuun ympäristökeskuksen alueen ja Oulujoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. Yhteistarkkailu on ollut käynnissä vuodesta 1988 lähtien. Ohjelma koostuu kuormitus- ja vesistötarkkailusta. Periaatteena on ollut, että kuormitustarkkailuun valittujen soiden tulosten perusteella on laskettu menetelmäkohtaiset ominaiskuormitusluvut. Näiden lukujen avulla on arvioitu alueen kaikkien turvetuotantosoiden kuormitus. Vesistötarkkailupisteet on valittu pääasiassa tarkkailusoiden alapuolisesta ja mahdollisesti yläpuolisesta vesistöstä. Vesistötarkkailuun on liittynyt myös järvikohteiden perifytontutkimusta ja a-klorofyllimäärityksiä. Uusin päivitetty ohjelma on laadittu vuosille Hakija on esittänyt, että Suurisuota tarkkailtaisiin edelleen osana Kainuun ympäristökeskuksen alueen yhteistarkkailua. Käyttötarkkailu Tuotantoalueelle pidetään päiväkirjaa, johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään vesistökuormitukseen. Päiväkirjaan merkitään niin ikään toiminnan poikkeustilanteet sekä mahdolliset havaitut pöly- ja meluhaitat. Päästötarkkailu Kaikissa tarkkailukohteissa on käytössä V-aukkoinen mittapato, jossa virtaamat mitataan jatkuvatoimisin mittalaittein. Mikäli mittapadon V-aukko poikkeaa normaalista 90º:n padosta, ilmoittaa tuottaja mittapadon V-aukon muodon konsultille ennen tarkkailukauden alkua. Virtaamamittausjakso on tuotantokauden ajan eli toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin (viikot 20 38). Vesinäytteet otetaan mittapadolta kertanäytteinä kahden viikon välein samalla ajanjaksolla kuin virtaamamittaus toteutetaan. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdään joka kerta seuraavat määritykset: kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja väri. Lisäksi vesistötarkkailun yhteydessä kesäkuussa ja elokuussa määritetään PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N ja Fe.

17 17 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Koska Suurisuolla jo tuotannossa olevalta ja osin tuotannosta poistetultakin alueelta sekä uusilta kunnostettavilta lohkoilta tulevat vedet johdetaan samalle pintavalutuskentälle, ei suolle ole mahdollista järjestää päästötarkkailua, joka käsittäisi vain kunnostusvaiheessa olevan osan tuotantoalueesta. Kunnostettavat uudet tuotantolohkot ovat nykyisin metsäojitettuja, jolloin ne ovat jo peruskuivaneita eikä tuleva kuntoonpanovaihe tule pintavalutus ja samanaikaisesti pienenevä kokonaistuotantopinta-ala huomioon ottaen arviolta aiheuttamaan selkeästi erotettavissa olevaa kiintoaine- ja ravinnelisäystä Suurisuon kokonaiskuormitukseen. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailu toteutetaan kahtena peräkkäisenä vuotena kuntoonpanotöiden aloittamisesta lukien. Tarkkailu toteutetaan joko valitsemalla Suurisuo Kainuun alueen turvetuotannon yhteistarkkailun tarkkailukohteeksi tai erillistarkkailuna. Tarkkailun tulokset esitetään joko osana yhteistarkkailun raporttia tai erillisinä. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailun aikana pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä otetaan vesinäyte talvella kahden viikon välein silloin, kun suolla on aktiivisia ojitus- tai muita kunnostustoimia käynnissä. Toukokuusta syyskuuhun vesinäyte otetaan kahden viikon välein koko kesäkauden ajan. Vesinäytteet analysoidaan yhteistarkkailun periaatteiden mukaisesti. Virtaamia mitataan tarkkailuvuosina sulan kauden ajan, arviolta toukokuulta syyskuu/lokakuulle. Suolle ei järjestetä ympärivuotista virtaamanmittausta. Muutoin kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa noudatetaan yhteistarkkailuohjelmassa olevia kuormitustarkkailun periaatteita. Kalataloustarkkailu Hakija on katsonut, ettei erityisellä kalataloudellisella tarkkailulla saavutettaisi lisätietoutta Suurisuon vaikutuksista alapuolisen vesistön kalakantoihin ja kalastukseen. Näin ollen Suurisuolle ei esitetä suoritettavaksi kalataloustarkkailua. Vaikutustarkkailu Kuntoonpanovaiheen vesistö- ja vaikutustarkkailut toteutuvat osana yhteistarkkailua. Kunnostusvaiheen päästöjäkään ei pystytä kuin laskennallisesti erottamaan alueen muista päästöistä. Vesistövaikutusten osalta erottelu on mahdotonta. Vuosina tarkkaillaan vedenlaatua kuormitustarkkailussa olevien soiden lähialueilla. Tarkkailupisteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettu kuormitustarkkailukohteen purkupaikan ylä- ja alapuolelle. Vesinäytteet otetaan vuosittain kesäkuussa ja elokuussa. Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 m. Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia oh-

18 jeita. Näytteenoton yhteydessä tehdyt maastohavainnot liitetään tuloksiin. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila, happi, ph, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väri, COD Mn, a-klorofylli järvistä, kiintoaine, kok.p, PO 4 -P, kok.n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N ja Fe. 18 Pöly- ja melutarkkailu Pöly- ja meluvaikutuksia ei ole Suurisuon olosuhteissa tarpeen tarkkailla. Raportointi Kuormitustarkkailun analyysitulokset ja lasketut kuormitukset toimitetaan kahden viikon kuluessa näytteenotosta turvetuottajille, Kainuun ympäristökeskukselle sekä niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet sijaitsevat. Kuormitustarkkailun tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja tulokset tulee esittää havainnollisessa muodossa graafisesti. Kuormitustarkkailun tulokset lähetetään tarkkailukauden aikana sähköpostilla ja tarkkailukauden loputtua myös allekirjoitettuna paperikopiona. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan turvetuottajille, Kainuun ympäristökeskukselle sekä niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat tuotantoalueet sijaitsevat, heti tulosten valmistuttua ja viimeistään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta. Tarkkailusoiden kuormitukset lasketaan kahden edeltävän viikon keskivirtaaman ja näytteenottohetken vedenlaadun perusteella. Soille, joilta ei ole virtaama- eikä vedenlaatutietoja, kuormitukset lasketaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Jos tuottajalla on tarkkailuohjelman ulkopuolista seurantaa, tulokset toimitetaan kuormitustarkkailua hoitavalle konsultille, joka käyttää tuloksia hyväksi raportoinnissa. Mikäli suolla mitataan virtaamaa ja jos suolta on käytettävissä aikaisempia vedenlaatutietoja, lasketaan kyseisen suon kuormitus näiden tietojen avulla. Mikäli suolla mitataan virtaamaa, mutta suolta ei ole vedenlaatutietoja aikaisemmiltakaan vuosilta, lasketaan suon kuormitus käyttäen hyväksi mitattua virtaamatietoa ja tarkkailusoiden ominaiskuormituksia. Kuormitukset ilmoitetaan brutto- ja nettokuormituksina. Nettokuormituksen laskennassa luonnonhuuhtoumana käytetään tarkkailussa olevan Joutensuon mitattuja huuhtoumia. Mikäli edellä mainitusta laskentakaavasta poiketaan, on siitä neuvoteltava ennen vuosiyhteenvedon laatimista turvetuottajien ja ympäristökeskuksen kanssa. Raporttiluonnos toimitetaan kommentoitavaksi niille tarkkailuvelvollisille, joiden soita on ollut kuormitustarkkailukohteena, sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Raporttiluonnos valmistuu tarkkailuvuoden loppuun mennessä ja lopullinen raportti seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tarkkailukohteiden soveltuvuutta tarkastellaan vuosittain tarkkailuraporteissa. Vuosiyhteenveto toimitetaan kaikille tarkkailuvelvollisille, Kainuun ympäristökeskukselle ja niihin kuntiin, joiden alueella tarkkailukohteita on ollut sekä

19 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Suomen ympäristökeskukselle. 19 Laadunvarmistus Kaikki määritykset tehdään noudattaen SFS-standardeja tai viranomaisten antamia ohjeita. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Koska lähin asutus sijaitsee verrattain kaukana tuotantoalueesta, ei alueella mahdollisesti varotoimista huolimatta syttyvä turvepalo aiheuttaisi välitöntä vaaraa ympäristön ihmisille. Suurisuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Pintavalutuskentän patorakenteen tai penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Suurisuon pintavalutuskentän penkereen kestävyydessä on ollut ongelmia ja penkkaan on keväällä 1999 tullut sortuma, jonka korjaus on suoritettu välittömästi ongelman havaitsemisen jälkeen. Myös keväällä 2001 pintavalutuskentällä oli ongelmia penkereen keston kanssa. Kaikista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista on ilmoitettu Kainuun ympäristökeskukselle. Laskeutusaltaiden sortumat tms. eivät Suurisuon oloissa aiheuta erityistä riskiä, koska vedet johdetaan altaiden jälkeen vielä pintavalutukseen. Samoin pumppaamon häiriötilanteet koskevat vain suhteellisen pientä alaa, joten pahimmillaankin aiheutuva haitta on vähäinen. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita.

20 20 Ympäristövahinkovakuutus Vapo Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus Suurisuon turvetuotantoalueen osalta. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Kalataloudelliset velvoitteet Turvetuotantoalueen vesien johtaminen Vuottojokeen ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta haittaa kalastolle. Suurisuon aiheuttama kuormitus jokeen voi osaltaan aiheuttaa vähäisiä haittoja kalastukselle. Koska kalastus on kuitenkin vähäistä ja painottuu joen alaosalle, jonne Suurisuon vaikutukset kohdistuvat vain vähäisessä määrin, hakija on katsonut, että vesistövaikutusarvion tehneen konsultin käsitys mahdollisesta kalatalousmaksusta ei ole oikea. Kalatalousmaksua harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että Suurisuon pääasiallisena vesienkäsittelymuotona on pintavalutus, joka on käytössä ympärivuotisesti. Hakija on esittänyt vähäisten kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi vuotuista 60 euron kalatalousmaksua ja uusien lohkojen kuntoonpanon aloittamisvuodesta lukien 50 euron lisäystä maksuun eli yhteensä 110 euron kalatalousmaksua, joka tulisi kohdentaa Vuottojoen kalaston hoitoon. Korvaukset ja vakuudet Hakijan käsityksen mukaan Suurisuon toiminta ei aiheuta tilakohtaista korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 17.4., ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Vuolijoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Kainuun Sanomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vuolijoen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaiselta.

21 21 Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hakemusasiakirjoissa puuttuu uusien lisäalueiden ympäristöselvityksiin liittyvät linnusto- ja kasvistoselvitykset sekä uudelle tuotantolohkolle 4B rakennettavan laskeutusaltaan mitoitustiedot. Lupahakemuksessa esitetyt vesistön nykytilaa koskevat tiedot päättyvät lähivaluma-alueen osalta vuoteen Arvioituja kuormituslaskelmia voidaan pitää suuntaa antavina, sillä suolta ei ole kuormitustarkkailutietoja vuoden 1999 jälkeen. Oletuksena on ollut myös, että vuonna 2006 lohko 1 ei olisi enää tuotannossa ja osa uusien kunnostettavien lohkojen vesistä tultaisiin laskemaan alapuoliseen vesistöön talvisin laskeutusaltaan kautta. Velvoitetarkkailuohjelmasta tehtyjen raporttien mukaan Suurisuon ominaiskuormitus (brutto) on vaihdellut vuosina : COD Mn 6,3 50,8 kg/d, kok.p 0,014 0,061 kg/d, kok.n 0,61 2,01 kg/d ja kiintoaine 1,5 10,1 kg/d. Alapuolinen Vuottojoki kuuluu veden käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan "tyydyttävä". Kainuun ympäristökeskukseen ei ole tullut valituksia Suurisuon toiminnasta aiheutuneen pölyn, melun tai kuormituksen vuoksi. Ympäristökeskus on vaatinut, että hakijan on esitettävä erillinen kunnostussuunnitelma aikatauluineen käyttöönotettavista uusista lisäalueista ja niiden vesien johtamisreiteistä maastomittausten valmistuttua. Hakijan on selvitettävä mahdollisuus ympärivuotiseen pintavalutukseen lohkoilla 3, 4 ja 4B, sillä vesienkäsittely pelkästään laskeutusaltailla talvisin ei vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Suurisuon pintavalutuskentän penkan kestävyydessä on ollut ongelmia useina vuosina. Tämän vuoksi patopenkkaa on korotettava ja vahvistettava siten, että se kestää vuotuiset sää- ja vuodenaikaisvaihtelut. Sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tuotantotoimintaa tulee harjoittaa siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän kuormitusta alapuolisessa vesistössä. Uusien alueiden kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja raportointi voidaan suorittaa erillistarkkailuna kahtena perättäisenä vuotena kuntoonpanotöiden aloittamisesta lukien. Mikäli vesiä tullaan kunnostuskautena johtamaan talvella laskeutusaltaan kautta suoraan alapuoliseen vesistöön, tulisi näytteet ottaa pintavalutuskentän mittapadon lisäksi myös laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä yhteistarkkailun mukaisesti. Suurisuon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu tulee hoitaa edelleen Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suurisuota tulee tarkkailla edelleen osana Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden velvoitetarkkailua alueelle laaditun vuoden tarkkailuohjelman mukaisesti. Seuraavassa lupaehtojen tarkastamisvaiheessa tulee hakijan esittää suokohtainen kuormitusselvitys lupakauden aikaisesta kuormituksesta sekä arvio tulevasta kuormituksesta ja tehtävistä vesiensuojelutoimenpiteistä kuormituksen vähentämiseksi.