Kurunkanavan eteläpuolisen Kurunnevan turvetuotantoalueen jälkihoidon toteuttaminen, Rantsila

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro20/05/1 Dnro Psy-2004-y-55 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kurunkanavan eteläpuolisen Kurunnevan turvetuotantoalueen jälkihoidon toteuttaminen, Rantsila LUVAN HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 Luvat ja sopimukset...4 Kaavoitus... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Jälkihoidon toimet... 5 Jälkikäyttö... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Ympäristön tila... 7 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 7 Muut kuormittavat toiminnat... 8 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia... 8 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Alueen kalatalous... 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön... 9 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen... 9 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu ESITETYT KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminnan lopettamista koskevat määräykset Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Voimassaolon perustelut Korvattava päätös...16 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 16

3 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon toimitetussa hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa jälkihoidon toteuttamiseen Kurunkanavan eteläpuolisella Kurunnevan tuotantoalueella. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kurunnevan turvetuotantoalue sijaitsee Rantsilan kunnassa, noin 7 km taajamasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kurunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro 25/04/2) lupamääräyksessä 16 on määrätty, että luvan saajan on esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma Kurunkanavan eteläpuolisten alueiden toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Suunnitelmaan on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, kun tuotantoala on yli 10 hehtaaria. Jos toimintaa koskeva lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, on lupaviranomaisen annettava ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti tätä tarkoittavat määräykset. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Luvat ja sopimukset Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 33/00/2 sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 01/0084/4. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt valituslupahakemuksen Siikajoen pääuomaa koskevassa asiassa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 36/00/2 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös, nro25/04/2 Turveruukki Oy on vuokrannut tuotantoalueen vuosina Vuokrattujen alueiden kokonaisala on noin 400 ha.

5 5 Kaavoitus Alueella on voimassa seutukaava vuodelta Seutukaavan tulee korvaamaan tällä hetkellä luonnosvaiheessa oleva Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Sekä seutukaavassa että maakuntakaavaluonnoksessa Kurunneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Kurunnevan lintuvesialue on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty virkistys- ja matkailukohteeksi. Alueella ei ole voimassa seutukaavaa tarkempaa kaavaa. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kurunnevan kunnostus turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1976 ja tuotanto on käynnistynyt vuonna Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala on ollut 382 ha. Alueella on tuotettu pääasiassa jyrsinpolttoturvetta. Tuotantoalueen poikki kulkeva Kurunkanava jakaa alueen eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Turvetuotanto on loppunut eteläpuoleisella alueella vuonna Tuotannosta poistuneen alueen kokonaispinta-ala on noin 240 ha. Jälkihoidon toimet Toiminnanharjoittaja on kesän 2004 aikana poistanut alueelta tuotantoon liittyvät koneet ja laitteet, kuten työmaakopit ja lietteenpidättimet. Sen sijaan kiinteät rakenteet, kuten siltarummut on jätetty paikoilleen. Myös päisteputket on jätetty paikoilleen, ja niiden jatkokäyttö on maiden luovutuksen yhteydessä sovitun mukaisesti siirtynyt maanomistajien vastuulle. Lohkojen 17 ja 18 vedet on johdettu aiemmin pumppaamalla haihduntaaltaaseen nro 3. Vuodesta 2004 alkaen vesiä ei ole enää pumpattu, vaan ne on johdettu painovoimaisesti haihdunta-altaaseen ja edelleen laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta Kurunkanavaan ja Siikajokeen. Haihdunta-altaan 3 valuma-alue on noin 47 ha. Lohkojen vedet johdetaan edelleen laskeutusaltaan nro 5 kautta laskeutusaltaisiin nro 1 ja 2 ja edelleen Kurunkanavaan ja Siikajokeen. Laskeutusaltaan 5 valuma-alue on noin 65 ha. Lohkoilta ja vedet johdetaan laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta Kurunkanavaan ja Siikajokeen. Laskeutusaltaiden 1 ja 2 valuma-alue on noin 300 ha, sisältäen kaikki eteläiseltä alueelta tuotannosta poistuneet alueet. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut vastaavansa käytöstä poistetun ja jälkihoidetun tuotantoalueen kuormituksesta vuoden 2005 loppuun saakka, minkä jälkeen tuotantoalueen katsotaan siirtyneen vähäkuormitteiseen tilaan. Tämän jälkeen alueen maanomistajat vastaavat alueen käytöstä ja mahdollisesti toiminnoista aiheutuvasta ympäristökuormituksesta.

6 6 Jälkikäyttö Vuokra-alueet on luovutettu maanomistajille pääasiassa vuoden 2004 aikana. Yksityiset maanomistajat ovat ilmoittaneet ottavansa alueet maa- ja metsätalouskäyttöön. Rantsilan kunnalla on suunnitelmissa laajentaa Kurunnevan lintuvesialuetta Kurunkanavan eteläpuoleisille alueille. Kurunnevan alueesta tulisi noin kymmenen vuoden aikana monipuolinen lintuvesialue, jossa olisi kulkureittejä luontomatkailua varten, kosteikkoja, niittyjä ja pensastoja. Aluetta tullaan kehittämään osana Siikajoen suoluontokeskusta, jota hanketta myös Turveruukki Oy on ollut ja tulee olemaan tukemassa. Turveruukki Oy:n tarkoituksena on käyttää osaa Kurunnevan turvetuotannosta vapautuvaa aluetta tulevan Tahkonevan turvetuotantoalueen kosteikkopuhdistamona. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnan lopettamisen jälkeen hakijan toimet eivät aiheuta tuotantoalueelta päästöjä maaperään tai ilmaan eikä melua. Myöskään jätteitä ei muodostu. Päästöt pintavesiin Hakijalla ei ole käytössä pitkän ajanjakson tarkkailutuloksia turvetuotannosta poistuneiden alueiden päästöistä ja kuormituksesta vesistöön. Kurunnevan eteläpuoleista aluetta on tarkkailtu tuotannon lopettamisen jälkeen vuonna Hakijan näkemyksen mukaan turvetuotantoalue siirtyy vähäkuormitteiseen tilaan viimeistään kahden vuoden kuluttua aktiivisten tuotantotoiminen loppumisen jälkeen. Tuotantosarkojen turvepinnat kiinteytyvät, eivätkä ne enää kuormita vesistöä tuotantosarkojen tapaan. Tuotantoalueet kasvettuvat kahdessa vuodessa tehokkaasti, mikäli kivennäismaata on sekoittunut turpeeseen. Kurunneva on ollut kuormitustarkkailussa tarkkailusuona vuosina Aikaisempina vuosina Kurunnevan kuormitukset on arvioitu tarkkailusoiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Kurunnevan turvetuotantoalueen kuormitukset ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain johtuen sääoloista sekä luonnonhuuhtoumassa olleista eroista (nettokuormitus). Eteläisen tuotantoalueen laskennalliseksi nettokuormitukseksi viimeisenä tuotantovuonna 2003 on arvioitu 195 kg COD Mn, 2,7 kg fosforia, 209 kg typpeä ja kg kiintoainetta ja bruttokuormitukseksi kg COD Mn, 10 kg fosforia, 364 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Kurunnevan arvioidut tuotantovaiheen ominaiskuormitusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Kesän keskiarvo Brutto Netto COD Mn g/ha d Kok.P g/ha d 0,36 0,14 Kok.N g/ha d 4,3 1,3 Kiintoaine g/ha d 55 24

7 Kesän ylivaluma 1vrk, brutto 454 1, Kesän alivaluma 2 vko, brutto 24 0,07 0,5 6,6 7 Vuonna 2004 alueelta lähtevän veden kiintoainepitoisuuksien keskiarvo oli 19 mg/l, kun tuotannossa olevilla soilla havaitut keskimääräiset pitoisuudet olivat mg/l. Vuoden 2004 keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin tarkkailuvuosina 2000 (8,5 mg/l) ja 2001 (9,1 mg/l). Myös kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus oli korkeampi kuin aiempina tarkkailuvuosina. Kesän 2004 ominaiskuormitusluvuiksi on tarkkailun perusteella saatu: COD Mn 306 g/ha d, kok.p 0,6 g/ha d, kok.n 18 g/ha d ja kiintoaine 357 g/ha d. Ominaiskuormitusluvut ovat huomattavasti korkeammat kuin suon tuotantovaiheelle arvioidut. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila Kurunnevan eteläinen turvetuotantoalue sijaitsee Siikajoen vesistöalueeseen kuuluvan Kurunkanavan valuma-alueella (57.029). Jälkihoitotilaan siirtyneen tuotantoalueen vedet johdetaan Kurunkanavaa pitkin Siikajokeen. Kurunkanavan valuma-alue on pinta-alaltaan 32,9 km 2. Kesäaikaan Savalojan vedet laskevat Kurunkanavaan, jolloin kanavan suun yläpuolinen valuma-alue on 138 km 2. Siikajoen valuma-alueen pinta-ala on Savalojasta alaspäin Kärsämänjoen yhtymäkohdassa km 2. Koko Siikajoen valuma-alue on suurimmalta osaltaan tasaista. Kivennäismaalajina alueella on moreeni ja eloperäisistä maalajeista tyypillisimpiä ovat terrestriset turpeet. Runsaasti fosforia sisältävää vivianiittia eli rautafosfaattia esiintyy yleisesti soissa koko Siikajokilaakson alueella melko ohuina kerroksina. Vivianiitin esiintyminen saattaa lisätä laskuvesistön fosforipitoisuuksia erityisesti voimakkaasti ojitettujen soiden alapuolella. Tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa suota ja metsää, joista suuri osa on ojitettu. Kurunkanavan valuma-alueella ei ole järviä tai lampia Kurunnevan lintujärveä lukuun ottamatta. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Kurunkanavan suulla vesi on tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Erityisesti fosforipitoisuudet ovat korkeita. Vesi on sameaa ja siinä on runsaasti rautaa ja jonkin verran kiintoainetta. Kurunkanavan vesi on keskimäärin rautapitoisempaa ja tummempaa kuin Savalojan yläosalla, mutta kanavan veden humuspitoisuus on hieman pienempi kuin Savalojassa. Kesäaikaisten kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Kurunkanava on rehevä ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella lievästi rehevä tai rehevä. Siikajoen pääuoman vesi on tummaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Pääosa Siikajoen vesistöstä kuuluu vedenlaatuluokituksen mukaan luokkaan "välttävä". Erityisesti fosforipitoisuudet ovat korkeita, mihin vaikuttaa valuma-alueen maaperän laatu.

8 8 Muut kuormittavat toiminnat Siikajoen vesistöalueen pistekuormituksen muodostavat kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa, Raisio Yhtymä Oyj:n Vihannin teollisuuslaitos, kunnalliset kaatopaikat sekä turvetuotanto. Vuonna 2001 tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita oli 27. Pistekuormituksen osuus on 4 6 % vesistön kokonaiskuormituksesta. Turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on vuositasolla 0,5 1 % ja kesäaikana 1 3 %. Loppuosa kuormituksesta on hajakuormitusta, josta merkittävin on maatalous. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Kurunnevan lähiympäristössä ei ole suojelualueita. Noin 50 ha:n osasta Kurunnevan tuotannosta poistunutta aluetta on kehitetty lintuvesialue, jonka reunalla on mm. lintutorni, kota, laavu ja nuotiopaikka. Vesialueen ympäri kiertää luontopolku. Tulevaisuudessa lintuvesialuetta on tarkoitus laajentaa Kurunkanavan eteläpuoleiselle alueelle. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Kurunnevaa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,1 1,3 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta itään sekä noin 1,3 km alueesta länteen. Useampia taloja on Siikajokivarressa 2 4 km:n etäisyydellä sekä luoteispuolella noin 2 km:n etäisyydellä Isokylässä. Yksittäisiä taloja on myös lounaisja länsipuolella, noin 2,5 3 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Kurunkanavan ja Siikajoen yhtymäkohdassa on yksi vakituisessa käytössä oleva rakennus ja yksi kesäasunto. Suon vaikutusalueella ei ole uimarantoja, leirintäalueita tai muita matkailukohteita. Alueen kalatalous Kalastus Kurunkanavassa on pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta. Vuoden 2001 kalatalouskyselyn mukaan käytössä oli kaksi katiskaa, kaksi vapaa ja seitsemän mato-onkea. Kalastus keskittyi kevääseen, mutta ainakin vavoilla kalastettiin myös läpi kesän. Saaliiksi saatiin 24 kg kirjolohta, 22 kg haukea ja kilo ahventa. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 12 kg. Yhden kalastajan saaliista (kirjolohi 10 kg) ainakin osa oli Siikajoen pääuoman puolelta. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalanistutusrekisterin mukaan Kurunkanavaan ei ole tehty istutuksia. Tiedusteluun vastanneista kolmen mukaan kaloissa esiintyy makuvirheitä. Yhden kalastajan mukaan makuvirheet heikentävät kalojen käyttökelpoisuutta ja kahden kalastajan mukaan makuvirheet ovat niin lieviä, etteivät ne heikennä kalojen käyttökelpoisuutta. Kaksi kalastajaa piti pyydysten likaantumishaittaa vähäisenä. Yhden kalastajan mukaan likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä ollen ajoittain niin voimakasta, että pyynti on lähes mahdotonta. Likaantumisen aiheuttajaksi mainittiin liete ja orgaaninen aines.

9 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jälkihoitovaiheessa olevasta suosta ei aiheudu muita kuin vesistöön johdettavia päästöjä. Näin ollen toiminnan vaikutuksetkin rajoittuvat vain vesistön tilaan ja käyttöön. Hakija on katsonut, että toiminnasta ei aiheudu jälkihoitovaiheessa tilakohtaista haittaa eikä haittaa vesistölle, kalastolle, kalastukselle tai lähialueen asukkaille. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happitilanteen heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöihin lajisto- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia valuntatilanteesta. Rankkasateiden aiheuttamien hetkellisten ylivalumien aikana kuormituksen vaikutukset alapuolisessa vesistössä näkyvät selvimmin. Ylivaluman aikana suolta lähtevä vesimäärä ja usein myös veden sisältämät ainepitoisuudet ovat keskimääräistä suurempia. Kurunnevan vesistövaikutuksia tuotantovaiheessa on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Kurunkanavan suulla. Pitoisuuslisät on laskettu kesän keskivirtaamatilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kurunnevalta Kurunkanavaan johdettavien vesien bruttokuormituksen vaikutus ojan pitoisuuksiin. Kuormituksen aiheuttamat kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuden sekä COD:n lisäykset Kurunkanavan suulla ovat kaikissa virtaamatilanteissa kanavan pitoisuustaso huomioon ottaen vähäiset. Tuotantotoiminnan loppuminen eteläisellä alueella pienentää jälkihoitotoimien edetessä taulukossa esitettyjä pitoisuusmuutoksia. Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l 2003 Kesän keskiarvo 0,05 0,10 0,3 4 Kesän ylivaluma 0,09 0,10 0,2 5 Kesän alivaluma 0,02 0,08 0, Kesän keskiarvo 0,02 0,05 0,2 2 Kesän ylivaluma 0,04 0,05 0,1 2 Kesän alivaluma 0,01 0,04 0,1 0,8 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Kurunkanavan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä vedenlaadun raja-arvoja ei ko. tutkimuksessa kuitenkaan määritetty.

10 Kurunnevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Kurunkanavan vedenlaatuun. Kurunkanavalla kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt jo pitkään, ja niitä esiintyisi myös ilman Kurunnevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Kurunnevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. 10 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakija kirjaa tuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan kaikki jälkihoitovaiheen aikana tehtävät toimet. Päästötarkkailu Hakija on sopinut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa, että Kurunnevan eteläpuoleisella alueella tehdään päästötarkkailua vuonna 2004 ja esittää, että tarkkailua jatkettaisiin myös vuonna Tarkkailun avulla saataisiin tietoa tuotantoalueen kuormituksen muuttumisesta jälkihoitovaiheen aikana. Tarkkailun tuloksissa on otettava huomioon mahdolliset maanomistajien tekemät toimet käytöstä poistuneilla tuotantoalueilla. Vaikutustarkkailu Siikajoen vesistö- ja kalataloustarkkailu kattaa myös Kurunnevan eteläpuoleisen alueen, joten erillistä vaikutustarkkailua ei ole nähty tarpeelliseksi. ESITETYT KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset Hakija on esittänyt, että mahdolliset korvattavat haitat tulee katsoa korvatuiksi Kurunnevan tuotantoalueen lupakauden loppupuolella maksetuista ylimitoitetuista vesiensuojelu- ja kalatalousmaksuista. Kurunnevan tuotantoalueelta on vuoden 1995 jälkeen poistunut huomattava määrä pinta-alaa tuotannosta. Vesiensuojelu- ja kalatalousmaksuja on kuitenkin maksettu edelleen vanhan tuotantopinta-alan mukaan. Hakija on vaatinut, että Kurunnevan ympäristölupapäätöksessä nro 25/04/2 Kurunkanavan eteläpuoleiselle alueelle määrätty 230 :n vuotuinen kalatalousmaksu poistetaan eikä hakijalle määrätä vuodesta 2005 lähtien kalatalousmaksua tai muita korvausvelvoitteita.

11 11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemusta tarkemmilla tiedoilla sarkaojien käytöstä ja tuotantoalueiden siirtymisestä vähäkuormitteiseen tilaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Rantsilan kunnan kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että vuoden 2004 tarkkailun perusteella ei voida osittaa, että Kurunnevan eteläpuoleisen alueen aiheuttama kuormitus vesistöön poikkeaisi tuotannossa olevista laskeutusaltaallisista soista. Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa ei ole esitetty, miltä osin sarkojen pinnassa on kasvittumisen edellytyksenä olevaa kivennäismaata. Nykytiedon perusteella ei voida osoittaa, että tuotantoalueet siirtyisivät vähäkuormitteisiksi kahden vuoden kuluttua tuotannon lopettamisesta. Lausunnossa on vaadittu, että: päästötarkkailua on tehtävä vuosina 2004 ja 2005 tuotantoalue on jätettävä siistiin kuntoon ja sieltä on poistettava kaikki koneet ja laitteet sekä mahdolliset jätteet tuotanto- ja auma-alueet on lanattava pinnan tiivistämiseksi ja eroosiouhkan pienentämiseksi laskeutusaltaat on puhdistettava syksyllä 2004 ja tarvittaessa myöhemminkin, kunnes turvetuotannon kuormitus on lakannut tuottajan tulisi edistää alueen kasvittumista aktiivisin toimin. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että jälkihoito- ja jälkikäyttövaiheen aikaisten kalatalousvelvoitteiden määrittämiseksi olisi oltava käytössä tarkkailuun perustuvaa tietoa kuormituksen kehityksestä tuotannon loputtua. Koska tuotantoalueet on otettu maanomistajien toimesta muuhun käyttöön, on työvoima- ja elinkeinokeskus katsonut, että hakija ei enää vastaa alueelta tulevasta kuormituksesta eikä kalatalousvelvoitteiden tarkempi arvioiminen ole tässä tarpeen. Lausunnossa on todettu, että Kurunkanavan eteläpuoleisten tuotantoalueiden kalatalousmaksu voidaan poistaa päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavan vuoden alusta.

12 12 Hakijan vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Vastineessaan hakija on lausunut seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että kesä 2004 oli erittäin sateinen, minkä seurauksena myös kuormitus on ollut aikaisempaa korkeampi. Alueella on vuonna 2004 tehty maanomistajien toimesta ojituksia, jotka ovat osaltaan lisänneet kuormitusta. Alueiden lanaamisen osalta hakija on todennut, että sillä ei ole oikeutta toimia jo luovutetuilla maa-alueilla. Lanaamisesta ei ole katsottu muutenkaan saatavan sanottavaa hyötyä. Hakija on katsonut, ettei sillä ole velvollisuutta pitää laskeutusaltaita kunnossa, koska turvetuotannosta johtuva lietekuormitus on loppunut. Hakija on vaatinut, että ympäristölupavirasto ilmoittaa päätöksessä, että hakijan vastuu tuotantoalueesta päättyy viimeistään Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Kurunkanavan eteläpuolisen Kurunnevan turvetuotantoalueen toiminnan lopettamiseen. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä edelleen aiheutuvien kalatalousvahinkojen estämiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminnan lopettamista koskevat määräykset 1. Kurunkanavan eteläpuolisilla Kurunnevan tuotantoalueilla ei saa nostaa turvetta tai varastoida puuperäisiä polttoaineita. Alueelta on poistettava sellaiset turvetuotantoon kuuluvat rakenteet, joille ei ole käyttöä jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheessa, ja jätteet. 2. Käytöstä poistetun tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan piirustuksen "Vesien käsittely ja vesien johtaminen jälkihoitovaiheessa" MK 1: mukaisesti laskeutus- ja haihduntaaltaiden kautta Kurunkanavaan. 3. Vesiensuojelurakenteet ja turvetuotantoalueen vesien laskuoja on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa.

13 13 Tarkkailu- ja raportointimääräys 4. Luvan saajan on järjestettävä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu sekä raportointi tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttö- ja päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportointia voidaan muuttaa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö- ja päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa havaintoaikojen ja -paikkojen sekä mittausten, määritysten ja raportoinnin osalta. Kalatalousmääräys 5. Luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle Kurunkanavan eteläpuolisten, jo tuotannosta poistuneiden alueiden osalta seuraavan taulukon mukaista vuotuista kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu on käytettävä päästöistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Kurunkanavassa ja Siikajoessa. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Vuosi Kalatalousmaksu, euroa , , ,50 Maksut on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vuosien maksut voidaan suorittaa myös kertamaksuna mennessä. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

14 14 Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa (nro 25/04/2), jolloin on tarkasteltu luvan myöntämisen edellytyksiä ja todettu niiden täyttyvän. Tällä luvalla annetaan toiminnan lopettamiseksi tarpeelliset määräykset ympäristönsuojelulain 90 :n nojalla. Lopettamisen seurauksena turvetuotannosta aiheutuvat päästöt ja vaikutukset tulevat ajan kuluessa loppumaan. Tässä päätöksessä ei ole siten tarpeen uudelleen tarkastella luvan myöntämisen edellytyksiä. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti toimintaa harjoittanut vastaa toiminnan päätyttyäkin tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Sillä, kenen omistuksessa toiminta-alue toiminnan päätyttyä on, ei ole velvoitteiden asettamisessa merkitystä niin kauan, kuin toimintaa harjoittanut yritys tai taho on edelleen olemassa. Näin ollen se, että Turveruukki Oy on palauttanut vuokraamansa maa-alueet takaisin maanomistajille, ei vapauta sitä turvetuotantoalueen päästöjä koskevien velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta tämän luvan voimassaoloaikana. Tuotantoalueesta aiheutuu kuormitusta alapuoliseen vesistöön toiminnan loppumisen jälkeenkin. Jälkikäyttötoimien edetessä tuotantoalueelta tuleva kuormitus vähenee suhteessa jälkikäyttötoimien aiheuttamaan kuormitukseen. Vesien johtamisella käsittelyrakenteiden kautta voidaan jossain määrin pienentää aiheutuvaa kuormitusta. Rakenteiden toimivuuden kannalta niiden kunnossapito on oleellista. Käytöstä poistettujen turvesoiden aiheuttamasta kuormituksesta ei ole saatavissa riittävästi luotettavia tarkkailutietoja. Tämänkin vuoksi tarkkailua on perusteltua jatkaa, jotta voidaan selvittää, miten ja missä ajassa tuotantoalueen kuormitus vähenee tuotannon loputtua. Ympäristölupavirasto arvioi, että Kurunnevalta tulevasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta aiheutuu yhdessä muun kuormituksen kanssa Kurunkanavan ja Siikajoen kalastolle ja kalastukselle ilmeistä vahinkoa vielä tuotannon loppumisen jälkeenkin. Ympäristölupavirasto arvioi luvassa määrätyn vuotuisen kalatalousmaksun ehkäisevän aiheutuvat kalataloudelliset vahingot. Kalatalousmaksu on porrastettu arvioidun kuormituksen vähenemisen mukaisesti. Kurunnevan tuotantoaluetta koskevassa ympäristöluvassa nro 25/04/2 on luvan saaja määrätty maksamaan kalatalousmaksua Kurunkanavan eteläpuolisen tuotantoalueen osalta 230 vuodessa. Yhtiö on maksanut kyseisen kalatalousmaksun tuotannon loppumisen jälkeisinä vuosina 2004 ja Tässä luvassa annetun määräyksen mukaisesti kalatalousmaksu pienenee kolmantena tuotannon lopettamisen jälkeisenä vuotena 50 %:iin ja neljäntenä vuotena 25 %:iin alkuperäisestä maksusta. Kalatalousmaksua tulee siten maksettavaksi kokonaisuudessaan viiden vuoden ajalta toiminnan lopettamisen jälkeen. Kalatalousmaksun maksaminen jälkihoidon ajalta perustuu ympäristölupaviraston arvioon turvetuotantoalueen päästöjen vähenemiseen ja loppumiseen.

15 Koska asiassa ei ole kaikilta osin ollut käytettävissä tarkempaa tutkimustietoa, on asiassa mahdollista hakea ympäristönsuojelulain 58 :n tarkoittamaa luvan muutosta esim. kalatalousmaksuun, mikäli päästöt poikkeavat suoritetun tarkkailun perusteella tai muutoin olennaisesti ennalta arvioiduista. 15 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu päätöksessä ilmenevästi huomioon. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Tuotantoalueiden lanaamista ei katsota tarpeelliseksi, sillä tuotanto on suurimmalta osalta alueista ollut loppuneena jo useamman vuoden. Tänä aikana turvekerrosten pinta on tiivistynyt ja mahdollisesti saanut kasvikerroksen. Hakijan ilmoituksen mukaan tuotantoalue on otettu jo jälkikäyttöön. Myös kivennäismaan sekoittamisesta turvekerrokseen ei ole tarpeen määrätä vastaavilla perustein. Ympäristökeskuksen vaatimukset ovat sinänsä kuitenkin perusteltuja ja hakijan on syytä varautua kyseisiin toimiin tuotannosta poistuvilla alueilla, joille ei ole välittömästi nähtävissä jälkikäyttöä. Ympäristökeskuksen lausunnossa tarkoittamat toimet tulisi tehdä samana vuonna, kun tuotanto kyseisellä saralla loppuu. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa asti. Luvan voimassaolo jatkuu, jos sen voimassaolon jatkamiseksi tehdään hakemus mennessä. Voimassaolon perustelut Tuotantotoiminnan loppumisen jälkeen ja turvetuotantoalueen jälkihoidon ja -käytön edetessä tullaan tilanteeseen, jossa ympäristöön ei enää sanottavasti aiheudu turvetuotantoon käytetystä alueesta johtuvaa kuormitusta. Kyseessä olevalla Kurunnevan alueella turvetuotanto on loppunut vuonna Tuotantoalue on pääosin palautettu maanomistajilla ja alue on siirtynyt jälkikäytön piiriin. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukaisin toimin ja ottaen huomioon se, että alue on siirtynyt aktiiviseen jälkikäyttöön, viisi vuotta on aika, jona kyseisen turvetuotantoalueen kuormitus ei ole enää merkittävä verrattaessa sitä jälkikäytöstä aiheutuvaan kuormitukseen. Lupa voidaan asian laatu huomioon ottaen myöntää määräaikaisena. Määräaikainen lupa raukeaa määräajan päättyessä, joten erillistä hakemusta luvan raukeamiseksi ja sen lupavelvoitteista vapautumiseksi ei ole näin ollen tarpeen tehdä. Määräaikaisen luvan rauetessa Kurunnevan eteläpuolista tuotantoaluetta ei katsota enää ympäristölupaa edellyttäväksi toiminnaksi. Tämä ei kuitenkaan poista tuottajan vastuuta turvetuotanto-

16 alueesta johtuvissa ennalta arvaamattomissa vahinkotapauksissa. Määräaikaisessa luvassa voidaan erikseen määrätä, että lupa ei raukea määräajan päätyttyä. Jälkihoidon toteuttamista seurataan Kurunnevalla tämän päätöksen mukaisella tarkkailulla. Mikäli tarkkailun perusteella turvetuotantoalueen voi olettaa aiheuttavan tämän luvan voimassaolon jälkeenkin olennaista ympäristön pilaantumisen vaaraa tai tarkkailua on erityisestä syystä tarpeen jatkaa, on luvan voimassaoloaikaa mahdollista jatkaa erillisellä hakemuksella. Myöntämällä lupa määräaikaisena turvataan se, että toiminnasta johtuvat velvoitteet täytetään, luvanvarainen toiminta lopetetaan ja toiminnanharjoittajan vastuu tulee riittävän selkeästi määrätyksi. Varautumalla lupapäätöksessä luvan voimassaolon jatkamiseen turvataan se, että jos ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa nyt suoritetusta arvioinnista huolimatta aiheutuukin, voidaan lupapäätöstä noudattaa, kunnes voimassaolon jatkamisesta on annettu erikseen päätös. 16 Korvattava päätös Tällä päätöksellä korvataan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama Kurunnevan turvetuotantoaluetta koskeva ympäristölupapäätös nro 25/04/2 siltä osin, kuin ympäristölupa ja sen määräykset koskevat tässä päätöksessä tarkoitettua Kurunkanavan eteläpuoleisen Kurunnevan tuotantoaluetta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 46 1 momentti, 55 1 momentti ja 90 Vesilaki 2 luku 22 1, 3 ja 4 momentti Jätelaki 6

17 17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesta lupakäsittelystä ei ole määrätty maksutaulukossa maksua. Näin ollen asiassa peritään maksu käytetyn työajan mukaan, tuntihintana 38,50 euroa. Asian käsittelyyn tarvittava työaika on ollut 40 tuntia. Kyseessä on turvetuotantoalueen käytöstä poistamista koskeva tärkeä ratkaisu, joka on vaatinut tavanomaista enemmän työtä. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Jukka Sihvomaa Urpo Myllymaa Paavo Liimatta Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola, ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa, Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen) ja Paavo Liimatta. Asian on esitellyt esittelijä Sami Koivula. Tiedustelut: asian esittelijä, puh SK/lk Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailumääräykset

19 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 1 Liite 2 KURUNKANAVAN ETELÄPUOLEISEN KURUNNEVAN TURVETUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO- JA KÄYTTÖVAIHEEN TARKKAILU Tuotannosta poistuneen alueen tarkkailua on jatkettava siten, että tuotannosta aiheutuvat päästöt ja kuormitus voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa eri vuodenaikoina. Käyttötarkkailu Käyttöpäiväkirja Turveruukki Oy pitää päiväkirjaa, johon merkitään: tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta vuosittainen arvio kasvettumisen edistymisestä alueilla, joita ole otettu tuotannon loppumisen jälkeen muuhun käyttöön tuotantoalueiden ottaminen aktiiviseen jälkikäyttöön lietealtaiden tyhjentäminen havaitut virtaamat vesinäytteiden ottoajat tarkkailusoilla havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esim. metsäojitukset kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai vesistökuormitukseen. Merkinnät tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. Päiväkirja säilytetään vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päästötarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein vesien purkupisteistä silloin, kun se on mahdollista jäätymisolot huomioon ottaen. Päästötarkkailun vesinäytteet otetaan ennen laskeutusallasta olevasta pisteestä ja haihduntaaltaiden alapuolisesta pisteestä ennen vesien johtamista purkuojaan. Vesinäytteitä otetaan ajalla kerran kahdessa viikossa. Niistä tehdään seuraavat määritykset Joka kerta 3 kertaa kaudessa (* Kiintoaine PO 4 -P Kokonaisfosfori NH 4 -N Kokonaistyppi NO 2+3 -N COD Mn Rauta ph (* Kesäajan laajempi analyysi tehdään kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen havaintokerran näytteistä.

21 2 Vaikutustarkkailu Raportointi Laadunvarmistus Vesistö- ja kalataloustarkkailu Käytöstä poistetun tuotantoalueen osalta luvan haltija jatkaa Siikajoen alueen soiden vaikutustarkkailua, joka on riittävä myös Kurunkanavan tuotantoalueen vaikutusten selvittämiseksi. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua sijaintialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rantsilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille ja Suomen ympäristökeskukselle sekä Siikajoen kalastusalueelle. Kalataloustarkkailun tuloksista laaditaan erillinen yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sen määräämänä aikana sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Rantsilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Siikajoen kalastusalueelle. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.