ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 62/04/1 Dnro Psy-2003-y-126 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 62/04/1 Dnro Psy-2003-y-126 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE4 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus... 4 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Vesien käsittely... 5 Varastointi... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Toiminnan lopettaminen... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Vedenlaatu... 8 Veden määrä... 9 Vesistössä aiheutuva kuormitus... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila Virtaamat Vedenlaatu Kalatalous Maaperä ja pohjavesiolot Muut elinkeinot ja toiminnot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus vesistön tilaan Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön...14 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun, tärinän vaikutukset Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Raportointi Ohjelman voimassaolo POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 19

3 3 Korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet...24 Toiminnan lopettaminen Pohjaveden suojelua koskeva määräys Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

4 4 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy on hakenut Kortesuon turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa auma-alueineen yhteensä 102,1 hehtaaria ja uutta tuotantoalaa 3 hehtaaria. Vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien kautta Syväojaan, joka laskee Iijokeen noin 4,5 kilometrin päässä suolta. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kortesuon turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungissa noin 25 kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n perusteella velvoittanut hakemaan ympäristöluvan Kortesuon turvetuotantoalueelle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan seutukaavassa (1990) alueelle on osoitettu varaus turvetuotantoalueeksi (EO-T). Maakuntakaavaluonnoksessa alue on merkitty turvetuotannossa olevaksi alueeksi. TOIMINTA Yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Kortesuolla jyrsinpolttoturpeen aumaalueet mukaan lukien enimmillään 102,1 hehtaarin alalla sekä kunnostaa

5 5 turvetuotantoa varten massansiirtona noin 3 hehtaaria lisäaluetta. Massansiirron seurauksena poistuu välittömästi 0,9 hehtaaria, jolloin Kortesuon tuotantopinta-ala on 104,2 hehtaaria. Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella käytetään ns. HAKU-menetelmää sekä imuvaunutuotantoa. Vuonna 2001 alue oli palaturvetuotannossa. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Turpeen toimitukset ovat pääosin talvikaudella. Tuote toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille pääasiassa Ouluun. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Kortesuon keskimääräinen tuotantomäärä koko käytettävissä olevalla pinta-alalla on noin m 3 tuotantokaudessa. Jatkossa pienenevä ala sekä kenttien mataloituminen pienentävät vuosittaista tuotantomäärää. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa, ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 200 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Polttoainevarastona on tällä hetkellä kolme litran polttoainesäiliötä, joita säilytetään työmaan paloviranomaisen hyväksymässä tukikohdassa. Vesien käsittely Kortesuon tuotantoalueen vedet johdetaan tuotantoaikana laskeutusaltaiden 1 5 kautta pumppaamalla pintavalutuskentälle ja siitä edelleen Syväojaan. Silloin kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa, vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja sulkulaitteiden kautta laskuojaan 1 sekä edelleen Syväojaan ja Iijokeen. Alueen pinta-alajakauma lohkoihin käy ilmi seuraavasta taulukosta.

6 6 Lohkottaiset pinta-alat Lohko nro Lohkon alkuper. pinta-ala Poistunut Tuotannossa Aumaalue Yhteensä 1 12,8 2,3 10,5 4,1 14,6 2 11,6-11,6-11,6 3 5,0 5, ,5 0,2 3,3-3,3 5 19,1 0,5 18,6 2,9 21,5 6 26,1 2,3 23,8 3,0 26,8 7 9,7 0,9 8,8-8,8 8 17,3 1,8 15,5-15,5 9 3,0-3,0-3,0 Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan ja ylläpidetään niissä ojissa, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Ne on varustettu pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Varastointi Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Kortesuon polttoainehuolto on tällä hetkellä järjestetty kolmella litran polttoainesäiliöillä, jotka säilytetään työmaalla paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa tukikohdassa. Liikennejärjestelyt Kortesuon liikenne suuntautuu työmaalta suotien kautta valtatie 20:lle ja sieltä edelleen Ouluun. Kuljetuksia on lähinnä talviaikana.

7 7 Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyörä- tai kauhakuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 416 autokuormallista. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Toiminnan lopettaminen Kortesuolla on tähän mennessä poistettu tuotannosta 13 ha lohkolla 3. Tuotanto alueella tulee jatkumaan noin vuoteen Kun lupakauden aikana alueita tuotannosta, ne siistitään siten, että sieltä poistetaan koneet, kantokasat, jätteet ja roskat. Tuotetut turvevarat poistetaan ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemahaittaa. Todennäköisin seuraava maankäyttömuoto on peltoenergiakasvien viljely tai metsittäminen, jotka vaativat kuivatuksen järjestämistä ja maanpinnan muokkausta. Tuotannosta poistuneet alueet siirretään uuden maankäytön piiriin sopivina kokonaisuuksina eikä niitä pääsääntöisesti eroteta vielä jatkuvan turvetuotannon vesienkäsittelystä. Jos tällaisiin toimiin ryhdytään, suunnitelma esitetään etukäteen ympäristökeskukselle. Hakija pitää omistuksessa olevien tuotannosta poistettujen alueiden vesiensuojelurakenteet kunnossa tarpeen mukaan vielä noin kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on lopetettu turvetuotannossa olevien alueiden vesien johtaminen kokonaisuudessaan. Tämän jälkeinen vesiensuojelurakenteiden käyttö ja kunnossapito määräytyvät kulloisenkin maankäyttömuodon sen hetkisten määräysten ja suositusten mukaisesti. Mikäli Kortesuolla havaitaan tuotannon edetessä ja turvekerrosten vähentyessä alueita, joita ei voida turvetuotannon päättymisen jälkeen kuivattaa viljelykäyttöön sopiviksi luontaisesti ilman vesien pumppausta, tullaan näiden alueiden turvetuotannon jälkeinen käyttömuoto ratkaisemaan tapauskohtaisesti. Koska maaperä on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa, lienee mahdollinen vaihtoehto alueiden uudelleen soistaminen tai muu luontainen kasvittaminen. Hakija on katsonut, että turvetuotannosta poistettujen ja muun maankäytön piiriin siirrettyjen alueiden vesi- ja muita mahdollisia päästöjä ei Kortesuolla ole tarpeen tarkkailla, koska tietoa entisen turvetuotantoalueen uusien maankäyttömuotojen päästöistä ja vaikutuksista saadaan erityisistä tätä tarkoitusta varten perustetuista projekteista siten, että Kortesuon alueen mahdollisia päästöjä ja vaikutuksia voidaan haluttaessa riittävällä tarkkuudella arvioida näiden vertailutietojen perusteella. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kortesuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin sekä sulan kauden aikaiseen pintavalutukseen. Hakija on katsonut, että kyseiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Kortesuon olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT).

8 8 Jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Ne säilytetään asianmukaisesti ennen kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Kortesuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöjohtamisjärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan muun muassa varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatu- ja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioitsija tekee järjestelmän määränaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vedenlaatu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisiltä tarkkailusoilta purkautuneen veden laatu tuotantokautena on ollut keskimäärin: kiintoainepitoisuus 7 mg/l, fosforipitoisuus 71 µg/l, typpipitoisuus µg/l ja COD Mn 51 mg/l. Vastaavasti laskeutusaltaallisten soiden keskiarvot vuosina ovat olleet: kiintoaine 14 mg/l, fosforipitoisuus 97 µg/l, typpipitoisuus µg/l ja COD Mn 33 mg/l. Kortesuon pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on tuotantokautena ollut keskimäärin: kiintoaine 4,7 mg/l, fosfori 49 µg/l, typpi 917 µg/l ja COD Mn 31 mg/l. Vesi on ollut siten keskimääräistä parempaa. Humuksen huuhtoutuminen pintavalutuskentältä lähtevään veteen on tyypillistä.

9 9 Kortesuolla vesienkäsittely tuotantokauden ulkopuolella tapahtuu laskeutusaltailla. Kortesuolla vedenlaatua ei ole tarkkailtu tuotantokauden ulkopuolella. Veden määrä Turvetuotantoalueelta lumi sulaa keväällä yleensä aikaisemmin kuin muualla valuma-alueella, jolloin tuotantoalueelta tuleva huippuvalunta ehtii tapahtua ennen vesistön muun valuma-alueen huippuvaluntaa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden valumia on mitattu velvoitetarkkailun yhteydessä. Kortesuon lähtevän veden määrää ei voi mitata, koska vedet purkautuvat laskuojaan useasta kohdasta. Alueella kesä 1999 oli vähäsateinen, kun taas kesällä 1998 satoi tavanomaista runsaammin ja sateisuuden seurauksena valumat olivat normaalia suuremmat. Vuonna 2002 kesällä valumat olivat tavanomaista pienemmät. Soiden kesken on ollut suuria eroja keski- ja ylivalumissa. Vesistössä aiheutuva kuormitus Kuormituksen arviointiperusteena on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen ominaiskuormituksia. Vuosien väliset erot erityisesti nettokuormituksessa johtuvat sääoloista ja arvioidussa luonnonhuuhtoumassa olleista eroista. Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Kortesuolla tulevina vuosina on arvion mukaan: 2,1 kg/d kiintoainetta, 11,9 kg/d COD Mn, 0,03 kg/d fosforia ja 0,9 kg/d typpeä. Turvesuon aiheuttama kuormitus riippuu voimakkaasti valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmaksi. Vastaavasti alivalumakaudella se on keskimääräistä pienempi ja voi kesäaikana loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa vuotoja maaperään lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat ja säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Kortesuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa.

10 10 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Pölyhaittoja on vähennetty ottamalla huomioon toiminnassa tuulen suunta. Kun tuuli on kääntynyt asutukseen päin, on tuotanto asutuksen lähialueilla keskeytetty. Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan vallitseva tuulen suunta Pudasjärven Kurenalan havaintoasemalla touko elokuussa on etelästä (16,8 %). Toiseksi yleisin suunta on pohjoisesta (13 %). Melu ja tärinä Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksen julkaisun "Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana, tiedonantoja 151, Jyväskylä 1998", mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Kortesuon tuotantoalueella syntyy vuosittain noin 200 kg sekajätettä sekä noin 200 litraa jäteöljyä ja vähäinen määrä muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden keräilypiste sijaitsee työmaan tukikohdassa. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. suunnitelmasta käyvät ilmi muun muassa jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kortesuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin sekä tuotannon aikaiseen pintavalutukseen. Hakija on katsonut, että nykyiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mu-

11 11 kaan Kortesuon olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Kortesuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Kortesuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus Tuotantoalueen lähiympäristö on metsää, suota ja peltoja. Syväojan valuma-alueella on kangasmaita 39 %, turvemaita 35 %, avosoita 11 %, vettä 1,7 % ja peltoja 0,8 %. Kortesuon tuotantoalueen pinta-ala on noin 9 % valuma-alueesta. Kortesuon tuotantoalue sijoittuu kokonaisuudessaan Syväojan valumaalueelle (61.137). Osa tuotantoalueen ulkopuolisista vesistä laskee Kiiminkijoen valuma-alueen puolelle. Syväojan valuma-alueen korjattu pinta-ala on noin 11,4 km 2. Valuma-alueen järvisyys on noin 1,1 %. Syväoja saa alkunsa turvetuotantoaluetta ympäröivistä suo- ja metsäojista ja laskee Iijokeen n. 4,5 kilometrin päässä suosta. Alueen luonto ja suojelukohteet Lähin suojelukohde on hehtaarin kokoinen Kuusisuon Hattusuon soidensuojelualue (FI ) noin 2,5 km Kortesuolta lounaaseen. Kuusisuo Hattusuo kuuluu myös Natura verkostoon. Alue on linnustollisesti erittäin merkittävä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähin asutus on noin 250 metrin päässä tuotantoalueesta. Lähiasutuksen sijainti näkyy karttaliitteestä 3. Noin kilometrin päässä tuotantoalueen pohjoisosasta sijaitsee yksityinen juustola. Suunniteltujen lisäalueiden läheisyydessä ei ole kesä- tai pysyvää asutusta.

12 12 Vesistön tila Virtaamat Syväojan (F=11,4 km 2 ) kesäajan keskivirtaama on arvioitu Iijoen Haapakosken pisteen vuosien kesä syyskuun valuman perusteella. Käytetty keskivaluma on 12,59 l/s km 2. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvioita 61,1 l/s km 2 ja 3,0 l/s km 2. Syväojan arvioitu keskivirtaama kesällä on 0,144 m 3 /s. Arvioitu ylivirtaama on 0,697 m 3 /s ja alivirtaama 0,034 m 3 /s. Vedenlaatu Syväoja Syväojan vesi on rehevää, humuspitoista ja melko hapanta, tyypillistä suoalueiden vettä. Kiintoaine- ja ravinnepitoisuus ovat ajoittain olleet hyvin korkeat. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 129 µg/l, typpipitoisuus µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 27 mg/l. Kiintoainetta on ollut runsaasti, keskimäärin 28 mg/l. Etenkin kiintoaineen, fosforin ja ammoniumtypen määrässä on ollut suuria tilapäisiä kohoamisia, kun Kortesuolla on tehty kaivutöitä. Turvetuotannon lisäksi Syväojan vedenlaatuun ovat vaikuttaneet myös juustolan jätevedet ja metsäojitukset. Juustolan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset ovat olleet fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta huonoja. Elokuussa 2003 Syväojaa tarkasteltiin silmämääräisesti maastokäynnin yhteydessä valtatie 20:n sillan kohdalta aina Iijoen rantaan asti. Valtatie 20:n sillan kohdalla noin 1,7 kilometriä Kortesuolta kasvillisuus oli rehevää, virtaama vähäinen ja vesi melko kirkasta. Hieman alempana vanhan sillan kohdalla (Rintelä) vesi oli edelleen melko kirkasta ja virtaama pieni. Noin kolmen kilometrin päässä Kortesuolta Syväoja leveni, syveni ja muuttui suvantomaiseksi. Vedenpinnan raja oli noin 30 cm tavanomaista alempana, ja vesi oli tummaa mutta ei erityisen sameaa. Syväoja jatkui mutkittelevana, suvantomaisena ja kasvillisuudeltaan rehevänä Iijoelle asti. Iijoen pääuoman alaosa Kiintoaineen pitkän aikavälin keskimääräinen pitoisuus Kipinänkoskessa vuosilta on ollut 3 mg/l (S.D.= 3,2; n=276). Korkeimmat kiintoainepitoisuudet on mitattu 1990-luvun alussa, jolloin pitoisuudet olivat maksimissaan yli 20 mg/l. Kokonaisfosforipitoisuuden pitkän ajan keskiarvo on 20,1 µg/l (S.D.=10,2; n=277). Kokonaistypellä keskiarvo on 361 µg/l (S.D. =106,2; n=278). Kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin 10,7 mg/l (S.D. = 3,6; n=263) ja rauta 727 µg/l (S.D. =130,4; n = 56). Iijoen pääuoman vesi Kipinän pisteessä on ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevää ja humuspitoista. Kalatalous Ala-Kollajan osakaskunnan esimiehen mukaan Syväojalla on kalastavia talouksia viisi (yhteensä 11 henkilöä). Kalastusta harjoitetaan pääasiassa Syväojan alaosassa kevättulvan aikana ja alkukesästä. Muuna aikana vesimäärä on liian vähäinen kalastukseen. Katiskaa voi pitää pyynnissä muu-

13 13 tamissa paikoissa. Kortesuon turvetuotantoa pidettiin mahdollisena syynä kalastuksen vähäisyyteen. Syväojalla ei ole tehty istutuksia tai muuta kalaveden hoitoa. Syväojan vesistön käyttöä, kalastoa ja kalastusta on selvitetty elokuussa 2003 paikallisille ranta-alueiden maanomistajalle suunnatun tiedustelun avulla. Tiedustelu lähetettiin yhteensä kuudelle maanomistajalle, joista kyselyyn vastasi kolme. Käytetty kyselylomake on liitekohdassa 7. Kyselyyn vastanneista yksi ilmoitti kalastavansa Syväojalla touko-kesäkuussa. Käytettyjä pyydyksiä ovat verkko, katiska ja mato-onki. Syväojasta on saatu saaliiksi pieniä määriä haukea, ahventa ja särkeä. Kaksi vastaajista eivät kalastaneet Syväojalla. Syväoja kalataloudellinen arvo on vähäinen. Iijoelle on tehty velvoiteistutuksia Voimalohi Oy:n ja Metsähallituksen toimesta. Maaperä ja pohjavesiolot Kortesuon turvetuotantoaluetta lähinnä sijaitseva pohjavesialue on Kiiminkijoen valuma-alueen puolella luokkaan ΙІ kuuluva Petäjäkankaan pohjaveden muodostumisalue (kokonaisala 1,89 km 2 ). Turvetuotantoalueen lohko 7 ulottuu noin metriä kyseisen pohjavesialueen suojavyöhykkeelle. Petäjäkankaan pohjavesialueen pohjoispuolella on luokkaan І kuuluva Karkuahon pohjavesialue (kokonaisala 0,58 km 2 ). Peruskartan mukaan alueella sijaitsee kaivo noin 700 metrin päässä Kortesuon tuotantoalueesta. Muita pohjavesialueita ovat noin 1,2 kilometrin päässä tuotantoalueesta länteen sijaitsevat luokkaan ΙІ kuuluva Valkiaiskankaan Lapinkankaan pohjavesialue (kokonaisala 6,33 km 2 ) ja luokkaan І kuuluva Kipinänkankaan pohjavesialue (kokonaisala 4,61 km 2 ). Muut elinkeinot ja toiminnot Syväojalla harjoitetaan lisäksi metsästystä ja yksi vastaaja ilmoitti harjoittavansa metsähoitoa Syväojan molemmilla puolilla. Muut kuormittavat toiminnat Syväojan valuma-alueella ei Kortesuon lisäksi ole muita turvetuotantoalueita. Muita Syväojan valuma-alueen kuormittajia ovat Valtatie 20:n varrella sijaitseva Niemitalon juustola ja hajakuormitus. Syväojan valuma-alueella oli vuosina kaivettuja ja suunniteltuja metsäojituksia yhteensä 183,3 ha, mikä on n. 16 % valuma-alueen pinta-alasta. Suurin osa Iijoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta muodostuu maa- ja metsätalouden kuormituksesta. Merkittävin fosforikuormituksen lähde on maatalous. Typpikuormituksesta suurin osa tulee puolestaan ilmalaskeumana. Typen osalta vesistöalueen tärkeimpiä pistekuormittajia ovat taajamat, kalankasvatuslaitokset ja turvetuotanto. Hajakuormituksen osuus Iijoen rehevyyttä lisäävästä ravinnekuormituksesta on %.

14 14 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus vesistön tilaan Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina. Turvetuotannon kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valuntatilanteesta. Kortesuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Syväojassa. Tuotantokaudella kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Syväojan alaosassa ennen Iijokea on laskettu kesän brutto- ja nettokuormituksesta keskimääräisessä virtaamatilanteessa sekä ylivirtaamakaudella käyttäen edellä esitettyjä tuotantovaiheen kuormitusarvioita. Laskennan keskivirtaamana on käytetty kesä syyskuun valumaa vastaavaa virtaamaa. Ylivirtaamana on käytetty valumaa 61,1 l/s km 2 vastaavaa virtaamaa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Pitoisuuslaskelma ei lisäksi ota huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. Kortesuon päästöjen aiheuttamat laskennalliset lisäykset Syväojassa ennen Iijokea kesän erilaisissa virtaamatilanteissa ovat alle 1 mg/l kiintoainetta ja kemiallista hapenkulutusta, 2,5 4,2 µg/l fosforia ja µg/l typpeä. Syväojassa virtaamat ovat melko pienet, jolloin ravinteiden, kiintoaineen sekä happea kuluttavan aineksen lisäyksellä saattaa olla vaikutusta vedenlaatuun. Syväojan vesi on ollut voimakkaan humusvaikutteista ja hyvin ravinnepitoista ennen Kortesuon kuntoonpanovaihetta ja on siten osaltaan kuormittanut Iijokea jo ennen turvetuotantotoimintaa. Myös kiintoainepitoisuus on ollut korkea. Kesällä 1995 Kortesuon pintavalutuskentältä lähtenyt vesi on ollut melko samanlaatuista kuin Syvänojan vesi ennakkotarkkailussa kesällä Suurin kuormitus turvetuotannon osalta Syväojaan on tapahtunut luvun alussa kuntoonpanotoimien yhteydessä. Kortesuon tuotantopinta-ala pienenee tulevina vuosina, jolloin myös kuormitus ja kuormituksen vesistövaikutukset vähenevät. Käytännössä tuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti erottaa valuma-alueen muiden kuormittajien esim. metsäojituksen vaikutuksista. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Ottaen huomioon alapuolisen vesistön vedenlaatu sekä asutuksen ja virkistyskäytön keskittyminen Iijoelle Kortesuon turvetuotanto ei aiheuta

15 15 muusta kuormituksesta ja vesistön yleisestä laadusta erotettavissa olevaa haittaa virkistyskäytölle. Syväojan alueen merkittävin virkistyskäyttömuoto on metsästys, johon turvetuotannolla ei ole vaikutusta. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Syväojan kalasto koostuu tiedustelun mukaan vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä vedenlaadun raja-arvoja ei kuitenkaan ole määritetty eikä turvetuotannon kalastovaikutuksia ole pystytty selvästi erittelemään muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten metsäojituksista. Syväojassa ei esiinny lohikaloja. Yksittäisten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suuri yksittäinen suo voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Ottaen huomioon Syväojan pienet virtaamat ja Kortesuon suhteellisen osuuden koko valuma-alueesta on todennäköistä että turvetuotannolla on vaikutusta Syväojan veden ja pohjan laatuun ja sitä myötä kalastoon. Syväojan kalataloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen ja ennakkonäytteenoton veden laatutietojen perusteella kalataloudellinen merkitys on ollut vähäinen jo ennen turvetuotantoa. Turvetuotannon kuormitus kuitenkin osaltaan lisää rehevöittäviä vaikutuksia. Kortesuon kalatalousvaikutusten arvioidaan rajoittuvat Syväojaan ja niistä aiheutuvista haitoista on sovittu vesialueen omistajien kanssa. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kortesuon läheisyydessä sijaitsee luokkaan ΙΙ kuuluva pohjavesialue. Tuotantoalue on kuivatettu turvetuotantoon yli kymmenen vuotta sitten, joten mahdolliset vaikutukset ovat jo tapahtuneet. Ojien kuivattava vaikutus on samanlainen kuin metsäojituksen aiheuttama. Tuotantoalueella ei ole havaittu pohjavesien purkautumiskohtia. Nykyisellä toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesiin. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat asutuksen ja vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Kortesuon tuotannosta ja liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä, joka voi levitä haitallisessa määrin myös tuotantoalueen ulkopuolelle, tutkimusten perusteella noin 500 metrin etäisyydelle pölylähteestä. Kortesuolla voi lähempään asutukseen kohdistua ajoittain pölyhaittoja. Lähimmät asunnot ovat Kortesuon itäpuolella noin 250 metrin päässä tuotantokentän reunasta. Hakijan tietoon ei ole tullut hankealueen toiminnan aiheuttamia pölyhaittoja eikä niistä ole valitettu.

16 16 Melun, tärinän vaikutukset Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa, ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Kun tuuli on tuotantoalueelta koilliseen tai itään päin, voivat tuotannon äänet erottua lähimpien asuntojen luona. Muut vaikutukset Kortesuon tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Tuotantopinta-alan poistaminen turvetuotantokäytöstä muuttaa maisemaa siten, että todennäköisesti poistuma-alueet tulevat muuttumaan kasvipeitteisiksi joko luontaisesti tai viljelyn tuloksena. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt Kortesuon turvetuotantoalueelle erillisen tarkkailuohjelman, jonka tulokset raportoidaan myös yhteistarkkailun yhteydessä. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja eli selvittää, mitä on tehty, missä ja milloin. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoituksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa, esimerkiksi poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan ympäristökeskukselle sekä Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranemomaiselle. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvovalle viranomaiselle. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittainen yhteenveto. Päästötarkkailu Kortesuon turvetuotantoalueelta tulevan veden laatua tarkkaillaan pintavalutuskentän alapuolisessa pisteessä lupakauden aikana kahtena vuonna. Vesinäytteet otetaan kesällä ja syksyllä kahden viikon välein. Virtaamia ei voida mitata, koska vettä purkautuu laskuojaan useasta kohdasta. Kentälle pumpattava vesimäärä voidaan arvioida pumpun tuottotietojen ja käyntiaikojen mukaan. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lisäksi kolme kertaa kesässä, kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisellä näytekerralla, määritetään fosfaattifosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa ja rauta.

17 17 Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Vesistötarkkailu tehdään samoina vuosina ja samoilla näytteenottokerroilla kuin päästötarkkailua. Havaintopaikka on Syväojan ylittävän sillan kohdalla. Näytteitä otetaan neljä: ensimmäinen kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme kesä lokakuussa eri virtaamatilanteissa. Näytteistä määritetään happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus, a-klorofylli kesä syyskuussa, kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä rauta. Hehkutushäviö määritetään, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Kalataloustarkkailu Kortesuon alapuolisen vesialueen kalastoa ja kalastusta selvitetään kalastustiedustelulla kaksi kertaa lupajakson aikana. Postitse tehtävä kalastustiedustelu suunnataan Syväojalla kalastaville ruokakunnille ja maanomistajille. Kysely tehdään kolmikierroksisena niin, että toisella kierroksella lähetetään vastauskehotus ja kolmannella kierroksella uusintakysely. Vaihtoehtoisesti tiedustelu tehdään puhelimitse. Tiedustelulla saadaan tietoa kalastuksen laadusta ja laajuudesta, kala- ja rapusaaliista sekä mahdollisista kalastusta haittaavista tekijöistä, kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Tiedustelualue on Syväoja. Raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Pudasjärven ympäristönsuojelulautakunnalle ja Vapo Oy:lle. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja esittää tulokset havainnollisessa muodossa graafisesti. vesistötarkkailunäytteistä laaditaan myös lyhyt sanallinen yhteenveto. Poikkeavista tuloksista otetaan heti yhteyttä Vapo Oy:hyn ja ympäristökeskukseen. Tarkkailuvuoden lopussa tulokset toimitetaan myös paperitulosteena postitse. Päästö- ja vesistötarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan myös Kortesuon kuormituksen vaikutusta Syväojan vesistöpisteeseen. kuormituksen laskennassa käytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantotarkkailuohjelman mukaisia menetelmiä. kuormitukset ilmoitetaan brutto- ja nettolukuina. Raportin on oltava valmiina huhtikuun loppuun mennessä. Kuormitukset raportoidaan myös vuosittaisessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon yhteistarkkailuraportissa.

18 18 Raportti lähetetään Vapo Oy Energialle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjelman voimassaolo Tarkkailuohjelma on voimassa Kortesuon tarkistushakemukseen saakka. Ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Vapo Oy:n ja Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskuksen sekä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Kortesuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Pintavalutuskentän patorakenteen tai penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Kaikista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista on ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Laskeutusaltaiden sortumat tms. eivät Kortesuon oloissa aiheuta erityistä riskiä, koska vedet johdetaan altaiden jälkeen vielä pintavalutukseen. Samoin pumppaamon häiriötilanteet koskevat vain suhteellisen pientä alaa, joten pahimmillaankin aiheutuva haitta on vähäinen. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Kortesuon turvetuotantoalueella on ympäristövahinkovakuutus.

19 19 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Korvaukset Kortesuon turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi hakijalla on voimassa oleva korvaus- ja yhteistoimintasopimus Kollajan jakokunnan ja Alakollajan kalastuskunnan välillä. Korvaussumman tarkistamisajankohdaksi on sovittu vuosi Hankkeen kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pudasjärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Pudasjärven kunnalta ja sen ympäristönsuojelu-, ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Päätöksessä on otettava huomioon seuraavat asiat: Mikäli alueella siirrytään imuvaunun käyttöön, tulee sen olla uudentyyppinen, syklonein varustettu pölyhaitan minimoimiseksi. Asutukselle aiheutuvien pölyhaittojen vähentämiseksi on myös tuulen suunnan ja voimakkuuden huomioon ottamisesta syytä määrätä luvassa. Vesienkäsittelyn ja -suojelun tasoa ei tule heikentää nykyisestä missään tilanteessa. Mikäli tavanomaisten laskeutustilojen ylläpito sarkaojien yhteydessä estyy, tulee kiintoaineen laskeutus toteuttaa muilla alueelle soveltuvilla ratkaisuilla tai korvata se vähintään vastaavantehoisella muulla menetelmällä, varsinkin kun pintavalutusmenetelmä ei ole käytössä ympärivuotisesti. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutuminen Kortesuon ympärivuotisessa vesienkäsittelyssä vaatii laskeutusaltaiden toimintaedellytysten parantamista. Tulee tarkistaa altaiden mitoitukset, kunnostaa ne mitoitusohjeet täyttäviksi ja asentaa pintapuomit. Altaan nro 1 alapäähän tulee asentaa virtaamaa säätelevä rakenne.

20 20 Mikäli lupakaudella tehdään massansiirtoja, on niistä etukäteen ilmoitettava ympäristökeskukselle. Lupamääräyksiin tulee kirjata toimet poistuneiden alueiden jälkihoidosta. Elleivät tuotannosta poistuvat alueet siirry heti jälkikäyttöön, tulee ne aktiivisin hoitotoimenpitein (vesien johtamisjärjestelyt, nurmetukset, istutukset ym.) saattaa sellaiseen tilaan, että vesistöön aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus estyy. Hakijan esitys siitä, että se pitää omistuksessaan olevien tuotannosta poistettujen alueiden vesiensuojelurakenteet kunnossa noin kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun niille ei enää johdeta turvetuotannon vesiä, voidaan hyväksyä. Kunnossapitoa on syytä jatkaa vielä tämän jälkeen, ellei tuotannosta poistuneille ole tullut uutta käyttöä (jälkikäyttö) tai alue ole kasvittunut luontaisesti. Mikäli pohjavesialueella on tarvetta syventää ojia, tulee sitä ennen teetättää asiantuntijaselvitys toimenpiteiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista pohjavesialueeseen. Hakija on katsonut, ettei tuotannosta poistettujen ja muun maankäytön piiriin siirrettyjen alueiden vesi- ja muita mahdollisia päästöjä ole Kortesuolla tarpeen tarkkailla, koska tietoa saadaan erityisistä tätä tarkoitusta varten perustetuista projekteista. Muuhun maankäyttöön (viljely, metsitys) siirrettyjen alueiden kuormitusta seurataan Vapon ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen sekä Vapon ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteisissä projekteissa. Sen sijaan ympäristökeskuksella ei ole tiedossa projektia, jossa seurattaisiin kuormitusta tuotannosta poistuneelta alueelta, jolle ei ole tehty mitään aktiivisia toimenpiteitä, vaan alueen voidaan katsoa kasvittuvan luontaisesti. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tuottajilla pitää olla omaehtoistakin tuotannosta poistuneiden alueiden kuormituksen seurantaa, koska merkittäviä pinta-aloja poistuu tuotannosta eikä kaikille alueille ole aloitettu jälkikäyttöä. Kuormitustietoa sekä tietoa poistuneiden alueiden luontaisesta kasvittumisvauhdista ei ole. Hakija on esittänyt Kortesuolle erillisen tarkkailuohjelman, jonka tulokset raportoitaisiin myös yhteistarkkailussa. Hakija ilmeisesti tarkoittaa, että vesistötarkkailua toteutettaisiin sekä omalla tarkkailuohjelmalla että edelleen osana Iijoen yhteistarkkailuohjelmaa. Kortesuon lähialueen vesistötarkkailua on mahdollista muuttaa myös yhteistarkkailun sisällä. Tarkkailuohjelmassa esitettyä havaintopistettä Syväoja 0 on joko siirrettävä tai on lisättävä uusi havaintopiste lähemmäksi Kortesuon turvetuotantoaluetta, Niemitalon Juustolan jätevesien laskupaikan yläpuolelle. Yhteistarkkailussahan on myös Syväojan piste Sy3, joka on sekä turvetuotantoalueen että juustolan alapuolinen piste. Lisäksi pitäisi selvittää, onko mahdollista seurata Syväojan vedenlaatua Kortesuon laskuojan yläpuolelta. Tämä olisi erityisen tärkeää, koska Kortesuon virtaamia ei voida luotettavasti mitata. Tarkkailuohjelmaesityksen mukaan vesistötarkkailua tehdään samoina vuosina kuin päästötarkkailua. Olisi selkeämpää, jos tarkkailtavat vuodet olisi jo valittu. Voimassa olevassa Iijoen yhteistarkkailussa ns. laajan tarkkailun vuosi on Tarkkailuohjelmaesityksen vesistönäytteen analyyseihin on lisättävä kiintoaine ja sameus. Näytteenottoaikataulun sitominen virtaamatilanteeseen ei käytännössä onnistu, koska tarkkailua hoitavat konsultit toimivat etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Näytteenottokertoja on oltava riittävästi, jotta veden laatua voidaan seurata luotettavasti. Vesistötarkkailutulokset on toimitettava ympäristökeskukselle neljännesvuosittain sellaisessa muodossa, että ne voidaan siirtää suoraan pintavesien laaturekisteriin.

21 21 Kuormitustiedot on toimitettava vuosittain ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä, mikä on otettava huomioon tarkkailuohjelman raportoinnissa. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei Syväojalla ole veden vähäisyyden ja huonon laadun vuoksi suurta merkitystä yleiselle kalatalousedulle ja yksityiset haitat lienee sovittu tyydyttävällä tavalla. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä vuoden loppuun mennessä. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esityksen mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet 3. AA:n kuolinpesän puolesta BB on ilmoittanut, että hakemukseen ei ole huomauttamista. 4. CC tilan Välitalo RN:o 29:4 omistajana on vaatinut, että Syväoja on ruopattava viimeistään turvetuotannon loputtua. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Vastineessaan hakija on lausunut seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Hakijalla ei ole ollut varsinaista pohjavesiseurantaa, vaan mahdollisia pohjaveden purkautumia on tarkasteltu normaalien ympäristötarkastusten yhteydessä. Lohkon 7, joka sijaitsee osittain pohjavesialueen suojavyöhykkeellä, kokoojaoja on kaivettu siten, ettei sitä tarvitse enää syventää. Ainoastaan pohjalietteet mahdollisesti poistetaan. Kokoojaojan kaivun jälkeen ei silmämääräisesti ole havaittu pohjavesipurkautumia. Ympäristökeskus on huomauttanut laskeutusaltaiden kunnosta. Hakija on korjannut puutteet. Lohkolla 1 2 altaat on peruskunnostettu ja puhdistettu. Hakija selvittää mahdollisuuden siirtyä ympärivuotiseen pumppaukseen, jolloin alueen vesienkäsittely hoidettaisiin ympärivuotisesti pintavalutuksella. Selvitys toimitetaan kesäkuun loppuun mennessä vuonna 2004 ja mahdollinen talvipumppaus aloitetaan. Jos talvipumppaus ei onnistu, alueelle suunnitellaan ja otetaan käyttöön syksyllä mitoitusarvot täyttävät laskeutusaltaat. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa tuotannosta poistuneita alueita ja pölyhaittaa koskevista vaatimuksista. Hakija on katsonut, että Kortesuon yläpuolinen havaintopaikka voidaan perustaa noin 1,4 km Kortesuon yläpuolelle Karkulammesta laskevaan ojaan

22 22 tien nro 8361 kohdalle, mutta kesäaikana vesinäytettä ei välttämättä pystytä ottamaan ojan pienuuden vuoksi. Hakija on hyväksynyt vaatimuksen tuotantoalueen alapuolisen havaintopaikan siirtämisestä juustolan jätevesien purkupaikan yläpuolelle. Ympäristökeskuksen mukaan näytteenottoaikataulua ei voida sitoa virtaamatilanteeseen, koska konsultti toimii etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Hakijan käsityksen mukaan tarkkailun tilaan ja konsultti voivat sopia asiasta. Hakija on pyrkinyt tarkkailun parantamiseen, joka onnistuu huolellisella suunnittelulla ja ammattitaitoisen konsultin käytöllä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta. 3. CC Hakija on vaatinut vaatimuksen hylkäämistä perusteettomana, koska Syväojalla liikkumista haittaa veden vähyys ja kivisyys eikä liettyminen. Turvetuotantoalue on valuma-alueesta 9 % ja vedenlaatuun vaikuttavat lisäksi juustolan jätevedet. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon 102,1 hehtaarin suuruisella alalla ja 3 hehtaarin suuruisen uuden alueen kuntoonpanoon turvetuotantoa varten Pudasjärven kaupungissa sijaitsevalla Kortesuolla. Vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien kautta Syväojaan, joka laskee Iijokeen noin 4,5 kilometrin päässä tuotantoalueelta. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Kortesuon tuotantoalueen sekä jo tuotannosta poistuneiden alueiden vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevien kahden Kortesuon tuo-

23 23 tanto- ja vesiensuojelusuunnitelmakartan mukaisesti kahden laskeutusaltaan kautta pumppaamalla pintavalutuskentälle, josta ne valuvat Syväojaan. Maan jäätyneenä ollessa vedet saadaan johtaa laskeutusaltaalle ja edelleen sulkulaitteen kautta laskuojaan ja Syväojaan. 2. Uudelle tuotantolohkolle saadaan massansiirrolla siirtää turvetta viereiseltä alalta. Vedet uudelta lohkolta on johdettava laskeutusallas 4:n kautta laskuojaan. 3. Luvan saajan on selvitettävä mahdollisuus siirtyä ympärivuotiseen pumppaukseen, jolloin alueen vesienkäsittely hoidettaisiin ympärivuotisesti pintavalutuksella. Selvitys on toimitettava mennessä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Selvityksessä on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma talviaikaisen pintavalutuksen toteuttamiseksi tai, jos se ei osoittaudu mahdolliseksi, suunnitelma laskeutusaltaiden kunnostamisesta ja varustamisesta virtaamansäädöllä. 4. Sarkaojissa on oltava lietesyvennykset, missä ne voidaan kaivaa turpeeseen, ja lietteenpidättimet. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietesyvennyksillä. Turpeen lastauspaikan ja ojien väliin tulee jättää suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. 5. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityisen tai yleisen edun kannalta. Tuotantotoiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 6. Vesiensuojelurakenteet ja laitteet sekä laskuoja on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annettava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle. 7. Massansiirtoja ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Päästöt ilmaan 8. Tuotannossa on käytettävä syklonein varustettua imuvaunua sekä muita mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet sekä turpeen varastointi ja kuljetus on suunniteltava ja ajoitettava niin, ettei pölyä leviä tarpeettomasti ympäristöön. Tuulen suuntaa ja nopeutta on seurattava tuulipussilla. Turvetuotantoalueella on pölyävät tuotantotoimet keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s ja aina lohkolla 1, kun tuuli käy lähiasutukseen päin.