ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 71/06/2 Dnro Psy-2004-y-153 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 71/06/2 Dnro Psy-2004-y-153 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pihlajasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kajaani Imuturve Oy Rauhalantie NAKERTAJA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet ja tuotanto...5 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet... 5 Vesien käsittely... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Liikenne... 6 Toiminnan lopettaminen... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Veden laatu ja määrä... 6 Päästöt... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan... 8 Melu... 8 Jätteet... 9 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Alueen hydrologia ja sääolot... 9 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalatalous Muu vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Melutilanne ja liikenne Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pölyn vaikutus Melun vaikutus Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutus Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu... 19

3 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 25 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Imuturve Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Pihlajasuon turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pihlajasuon turvetuotantoalueella jatketaan jyrsinturpeen tuotantoa 48 ha:n alalla. Alueella on lisäksi 22 ha:n suuruinen käytöstä poistunut tuotantoalue. Hakemus ei sisällä muutoksia tai laajennuksia nykyiseen toimintaan. Pihlajasuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojia pitkin Pihlajapuroon, joka laskee edelleen Venejärveen noin 600 metriä tuotantoalueen alapuolella. Pihlajasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kajaanin kaupungin Murtomäen kylässä noin 30 km Kajaanin kaupungista etelään tien 8711 välittömässä läheisyydessä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOI- TUSTILANNE Hakija on tehnyt Pihlajasuon turvetuotantoalueesta vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen ilmoituksen Kainuun ympäristökeskukselle. Kainuun ympäristökeskus on antamallaan päätöksellään velvoittanut Imuturve Oy:n hakemaan ympäristölupaa mennessä. Tuotantoalue sijaitsee hakijan hallinnassa olevalla tilalla Pihlaja Pihlajasuo on varattu polttoturvesuoksi voimassa olevassa Kainuun 3. seutukaavassa ja laaditussa Kainuun maakuntakaavaluonnoksessa.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus Pihlajasuon kunnostus turvetuotantoon aloitettiin 1980-luvun lopulla, ja tuotanto käynnistyi vuonna Suolla tuotetaan jyrsinturvetta. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Pihlajasuon turvetuotantoa nykyisellä tuotantoalalla eli auma-alueet mukaan lukien 48 ha:n alalla. Hakijalla on alueella lisäksi 22 ha:n käytöstä poistunut tuotantoalue. Turpeennoston loputtua tuotantoalue metsitetään. Tuotteet ja tuotanto Pihlajasuolla tuotetun jyrsinturpeen nykyinen tuotantomäärä on noin MWh. Turve kuljetetaan Kajaaniin Kainuun Voima Oy:lle. Tuotantomenetelmät ja -vaiheet Tuotantomenetelmänä alueella käytetään imuvaunutuotantoa. Turve kerätään tuotantoalueella olevaan aumaan. Turvetuotanto ajoittuu touko syyskuulle, ja sääoloilla on merkittävä vaikutus tuotantotoimintaan. Sääolojen ollessa suotuisat tuotanto voi olla ympärivuorokautista. Tuotantopäiviä on vuodessa noin Vesien käsittely Pihlajasuon vedet johdetaan ympärivuotisesti yhteensä kolmen laskeutusaltaan kautta laskuojia pitkin Pihlajapuroon, joka laskee edelleen Venejärveen noin 600 metriä tuotantoalueen alapuolella. Tuotantoalueen ojissa on päisteputket ja lietesyvennykset. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojia pitkin laskuojaan. Pihlajasuon kahden laskeutusaltaan koko on 42 m x 8 m ja ne on varustettu pintapuomein ja vedenkorkeussäätöpuomein. Turverajala -nimisen tuotantoalan puolella laskeutusaltaan koko on 25 m x 8 m. Lietetilavuus on 125 m 3. Laskeutusallas on varustettu pintapuomilla ja vedenkorkeussäätöpuomilla. Vesiensuojelun tehostamiseksi laskeutusaltaisiin uusitaan virtaamansäätölaitteet. Altaisiin asennettavat virtaamansäätöpadot ovat ns. Klöven patoja, jolla tuotantoalueelta lähtevää vesimäärää säädellään patorakenteiden avulla. Samalla pidätetään turvehiukkasia, eroosioperäisiä aineita ja ravinteita sekä ehkäistään ojaeroosiota. Virtaamansäätöpato voidaan rakentaa joko maa-aineksista ja putkista tai valmiista patomoduulista. Poltto- ja voiteluaineet Työkoneiden tankkaus tapahtuu tuotantoalueen huoltoalueella, jossa tankkauspiste sijaitsee kovalla maalla ja säiliöt hiekkapatjan päällä. Säiliöt ovat kooltaan l ja l. Koneiden huolto ja voiteluaineiden käyttö tapahtuu huoltohallissa.

6 6 Liikenne Kulku turvetuotantoalueelle tapahtuu tien 8711 kautta. Tuotantokaudella liikenne on huolto- ja työmatkaliikennettä. Työmaalla käydään tuotantokauden aikana lähes päivittäin. Turve kuljetetaan tuotantoalueelta Kajaaniin pääosin talvikaudella. Kuljetusreitti kulkee valtatie 5:n kautta. Toiminnan lopettaminen Turpeennoston loputtua tuotantoalue metsitetään metsänuudistamista koskevien ohjeiden mukaisesti. Hakemuksessa ei ole esitetty jälkihoitovaiheen tarkkailua, koska nykyisen käytännön mukaisesti metsätalous ja peltoviljely eivät kuulu tarkkailtavan maankäytön piiriin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Pihlajasuon ympäristössä ei ole vapaita alueita pintavalutuskentän rakentamiseen. Sopivien alueiden puute estää myös haihdunta-altaiden rakentamisen. Pihlajasuon nykyisen vesistökuormituksen vaikutukset ovat alapuolisen vesistön vedenlaatu huomioon ottaen arvioitu varsin vähäisiksi, joten hakija on katsonut nykyisten vesiensuojelurakenteiden olevan riittävät. Vesiensuojelua tehostetaan korvaamalla laskeutusaltaiden vanhat virtaamansäätölaitteet ns. Klöven virtaamansäätöpadoilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Pihlajasuolta lähtevän veden määrää ja laatua ei ole tarkkailtu eikä Pihlajasuo ole ollut kuormitustarkkailussa mukana. Pihlajasuon tuotantovaiheen vesien määrää ja laatua sekä vesistökuormitusta on tarkasteltu Kainuun ympäristökeskuksen alueen vuosien turvetuotantosoiden kuormitus- ja vesistötarkkailuraporttien perusteella. Veden laatu ja määrä Pihlajasuolta lähtevästä vedestä syyskuussa 2004 otetussa näytteessä oli 81 µg/l fosforia, µg/l typpeä ja 57 mg/l COD Mn. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Kainuun ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla keskimäärin. COD Mn ja väriluku olivat hieman keskiarvoa korkeampia. Rautaa ja kiintoainetta Pihlajasuolta lähtevässä vedessä oli vähemmän kuin laskeutusaltaallisilla soilla keskimäärin. Pihlajasuon vedestä on otettu vain yksi näyte, mikä vaikeuttaa tulosten vertailua. Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden valumia on mitattu turvetuotantosoiden velvoitetarkkailun yhteydessä vuosina Vuosi 1995 oli poikkeuksellisen vähäsateinen, mikä näkyy myös valumissa. Vuonna 1996 valumat olivat hieman suurempia, mutta myös silloin loppukesä oli tavanomaista kuivempi. Vuosina 1997 ja 1998 kesän sa-

7 demäärät olivat Kainuussa tavanomaista korkeampia ja sateisuuden vuoksi myös soilta lähteneet valumat olivat normaalia suurempia. Vuonna 1999 heinäkuussa satoi normaalia enemmän, mutta kokonaisuutena kesä oli tavanomaista vähäsateisempi. Vuonna 2000 sademäärä ja valumat olivat keskimääräistä tasoa. Kesällä 2001 oli hieman tavanomaista sateisempaa, mutta valumat olivat pieniä. Valumat olivat vuonna 2002 soiden keskiarvona normaalitasoa, mutta mukana olleista kahdesta tarkkailusuosta Heposuolla valumat olivat huomattavasti korkeampia kuin Väyryssuolla. Soiden välillä saattaakin olla suuria eroja sekä keski- että maksimivalumissa, mihin voi vaikuttaa muun muassa sateiden paikallisuus. 7 Päästöt Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa täydentänyt ja täsmentänyt hakemuksessa esitettyä kuormitusarviota siten, että Pihlajasuon kuormitus on laskettu 70 ha:n pinta-alan mukaisesti eli laskelmissa on otettu huomioon myös tuotannosta poistunut pinta-ala (tuotannossa 48 ha + poistunut 22 ha = 70 ha). Arvio tuotantovaiheen kuormituksesta on tehty Kainuun ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden vuosien keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella. Tuotantovaiheen kesäajan alivalumakauden kuormitusarviossa on otettu huomioon laskeutusaltaallisen Heposuon alivalumakauden kuormitusvähenemät. Ylivalumatilanteen ominaiskuormituslukuina on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailutuloksia vuosilta , koska Kainuun ympäristökeskuksen alueelta oli vain yksi ylivaluman aikainen tarkkailutulos laskeutusaltaalliselta suolta. Muiden vuodenaikojen kuin kesän kuormitusarvioissa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja vuosilta Tuotannosta poistuneen alueen kuormitus voi ainakin alkuvaiheessa olla lähes yhtä suurta kuin tuotannossa olevan alueen, mutta kuormitus pienenee vähitellen alueen kasvittuessa. Kuormituksen pienenemistä on kuitenkin vaikea arvioida, joten tuotannosta poistuneen alueen kuormitusarvion laskennassa on käytetty samoja ominaiskuormituslukuja kuin tuotannossa olevan alueen kuormituslaskennassa. Seuraavassa esitetyt kuormitusarviot ovat laskentatavasta johtuen hieman yliarvioituja. Arvio Pihlajasuon tuotantokauden aikaisesta kuormituksesta kesän eri virtaamatilanteissa sekä laskennan perustana käytetyt ominaiskuormitusluvut Tuotantovaiheen ominaiskuormitus laskeutusaltaat Kiintoaine g/ha d COD Mn g/ha d Kok.P g/ha d Kok.N g/ha d Kesän keskiarvo (brutto) ,60 15 Kesän keskiarvo (netto) ,49 12 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) ,9 83 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) ,11 1,3 Kokonaiskuormitus (70 ha) Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kesän keskiarvo (brutto) ,04 1,02 Kesän keskiarvo (netto) ,03 0,83 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) ,20 5,8 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 2,8 3,4 0,01 0,09

8 Arvio Pihlajasuon tuotantovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina sekä laskennan perustana käytetyt ominaiskuormitusluvut 8 Brutto Netto Tuotantovaiheen ominaiskuormitus Kiintoaine g/ha d COD Mn g/ha d Kok.P g/ha d Kok.N g/ha d Kiintoaine g/ha d COD Mn g/ha d Kok.P g/ha d Kok.N g/ha d Talvi , ,07 13 Kevät , ,00 6,5 Kesä , ,49 12 Syksy , ,84 20 Kokonaiskuormitus 70 ha Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi 5,0 3,2 0,02 1,1 3,8 0 0,005 0,9 Kevät 6,2 16 0,05 2,0 3,5 0 0,000 0,5 Kesä ,04 1, ,034 0,8 Syksy ,07 1,5 13 9,0 0,059 1,4 Vuosi kg/a , ,9 322 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Pihlajasuolta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Nykyisin imuvaunuihin on kuitenkin saatavana pölyerottimia. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Hakemukseen liitetyn palontorjuntaohjeen mukaan tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien pituuskaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina

9 toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Ympäristössä koettu melu riippuu muun muassa melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetuksen aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. 9 Jätteet Pihlajasuon turvetuotantoalueella syntyy vähäisessä määrin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä sekä jäteöljyä. Jätteitä ei kerätä tuotantoalueelle. Urakoitsija hoitaa jätteet pois tuotantoalueelta. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja sääolot Pihlajasuon turvetuotantoalue sijaitsee Sonkajärven reitin (4.58) Raudanjoen valuma-alueella (4.585), jonka pinta-ala alarajallaan Sukevanjärvellä on 409,50 km 2 ja järvisyys 4,32 %. Pihlajapuron valuma-alue Venejärvellä on noin 15 km 2. Pihlajapuron virtaamia voidaan arvioida pienten valuma-alueiden vertailujakson valumien perusteella. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvioita 25 l/s km 2 ja 3,0 l/s km 2. Pihlajapuron virtaamat (F = 15 km 2 ) pienten valuma-alueiden perusteella arvioituna valuma (* Pihlajapuron suu l/s km 2 m 3 /s MQ 11,0 0,17 MQ (kesä syys) 7,1 0,11 HQ (kesä syys) 25,0 0,38 NQ (kesä syys) 3,0 0,05 (* keskivalumat Kohisevanpuron, Korpijoen ja Tujuojan pienten valumaalueiden valumakeskiarvoja, yli- ja alivalumat arvioita. Kajaanin lentoaseman säähavaintoaseman mukaan jaksolla alueen keskimääräinen sademäärä on ollut 532 mm ja keskimääräinen lämpötila 1,7 ºC. Touko syyskuussa keskimääräinen vallitseva tuulen suunta on ollut etelä kaakosta. Alueen luonto ja suojelukohteet Pihlajasuon turvetuotantoaluetta ympäröi ojitettu metsä. Pihlajasuon välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita eikä lähialueella ole muita erityiskohteita tai erityiskäyttöä. Pihlajasuon alueen luontoarvot eivät ole erityisen merkittäviä.

10 Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan lähin suojelualue Kiiskisen ja Varissuon Natura-alue sijaitsee noin 2,2 kilometriä turvetuotantoalueesta luoteeseen. Pihlajasuon alapuolinen Venejärvi ja Venejoki on luokiteltu luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi pienvesiksi. 10 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Pihlajasuota lähimmät asutut tilat sijaitsevat noin metrin päässä tuotantoalueen reunasta. Noin 600 metriä Pihlajasuosta sijaitsevan Venejärven lähialueella on jonkin verran paikallista asutusta, mutta kesämökkejä järven rannalla ei ole. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan tuotantoalueen yläpuolelta on havainto Pihlajalammesta (1 kpl) sekä alapuolelta Venejärvestä (4 kpl) ja Venejoen alaosalta (1 kpl). Havainnot ovat talviajalta. Olemassa olevan vedenlaatuaineiston lisäksi tuotantoalueelta lähtevästä vedestä (PiSuo1), tuotantoalueen alapuolisesta Pihlajapurosta (PiPuro2) sekä Venejärvestä (VJärvi) on otettu vesinäytteet Tuotantoalueelta lähtevästä vedestä otettiin näyte pohjoisimmasta laskeutusaltaasta laskevasta vedestä. Kaksi muuta tuotantoalueen laskeutusallasta oli näytteenottoa edeltävänä viikkona puhdistettu ja vesi altaissa sekä altaiden alapuolella oli sameaa, joten näytettä ei näistä pisteitä otettu. Tuotantoalueen yläpuolella noin 2 km:n päässä sijaitsevalla Pihlajalammella vesi on talvella ollut lähes hapetonta, ravinteikasta, sameaa sekä COD Mn -arvon ja väriluvun perusteella erittäin humuspitoista. Venejärvessä happitilanne on ollut talvella pohjanläheisessä vesikerroksessa pääosin välttävä ja pintakerroksessa yleensä tyydyttävä/hyvä. Yleisesti Venejärven vesi on ravinteikasta ja humuspitoista. Tyypillistä Venejärvelle on myös veden happamuus sekä samanaikaisesti puskurikyvyn heikkous. Venejärven alapuolella Venejoessa vedenlaatu on pääsääntöisesti Venejärven keskimääräisen vedenlaadun tasoa. Turvetuotantoalueelta lähtevä vesi (PiSuo1) oli syksyllä 2004 erittäin ravinteikasta (kok.p 81 µg/l, kok.n µg/l), humuspitoista (COD Mn 57 mg/l, väriluku 400 mg Pt/l) ja verrattain hapanta (ph 4,8). Lähtevän veden happitilanne oli tyydyttävä. Välittömästi tuotantoalueen ja vesienkäsittelyjärjestelmien alapuolella (PiPuro2) veden rautapitoisuus oli yläpuolista pistettä huomattavasti korkeampi (4 000 µg/l), sitä vastoin ravinnepitoisuudet olivat yläpuolista pistettä alhaisemmat (kok.p 51 µg/l, kok.n 690 µg/l). Muutoin vedenlaatu oli yläpuolisessa pisteessä havaitun kaltaista. Venejärven vesi oli näytteenottohetkellä ravinteikasta (kok. 41 µg/l, kok.n 750 µg/l) sekä humus- ja rautapitoista (COD Mn 40 mg/l, väri 400 mg Pt/l, Fe µg/l). Happitilanne järven pintavedessä oli tyydyttävä. Kalatalous Venejärvi on kokonaisuudessaan Metsähallituksen vesialuetta, ja tiedot järven kalastosta ja kalastuksesta on saatu läheisen Lahnasjärven osa-

11 kaskunnan edustajan haastattelusta. Pihlajapuro on lähinnä kaivettu kanava eikä sillä ole käytännössä kalataloudellista merkitystä. Venejärvellä on paikallista kalataloudellista merkitystä ja järvellä kalastaa todennäköisesti muutamia kymmeniä kalastajia. Tärkeimmät pyydykset ovat verkot, katiskat, rantarysät, heittovavat sekä mato- ja pilkkionget. Järvellä harjoitetaan kalastusta ympäri vuoden. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven, siika ja made. Näiden lisäksi saadaan jonkin verran muikkua, lahnaa ja särkeä. Järvi ei ole hyvä muikkuvesi. Osakaskunnan edustajan mukaan Venejärvi ei ole erityisen rehevä tai tummavetinen eikä kaloissa ole tiettävästi esiintynyt makuvirheitä. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalanistutusrekisterin mukaan Venejärveen on istutettu planktonsiikaa vuosina , mutta sen jälkeen kalanistutuksia ei ole tehty. 11 Muu vesistön käyttö Vesistön tavanomaisia käyttömuotoja ovat veneily, kalastus ja uinti. Maaperä ja pohjavesiolot Pihlajasuon lähimaasto on tasaista maaston viettäessä loivasti kaakkoon Venejärvelle, jonka korkeus merenpinnan tasosta on noin 162 metriä. Pihlajasuon lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita tai vedenottoon soveltuvia pohjavesialueita. Lähialueen talouksissa on kaivoja, jotka ilmeisesti ovat talousvesikäytössä. Melutilanne ja liikenne Pihlajasuon lähiseudulla sijaitsee useita muita turvetuotantoalueita, jotka voivat aiheuttaa ajoittaista pölyämistä ja melua. Turvetuotantoalueet lisäävät alueen liikennettä. Pihlajasuon ohi kulkevalla tiellä 8711 on paitsi turvetuotantoalueelle suuntautuvaa liikennettä, myös turvetuotantoalueen lähellä sijaitseville tiloille suuntautuvaa henkilöautoliikennettä sekä raskasta liikennettä. Muut kuormittavat toiminnat Pihlajasuon lähiseudulla sijaitsee useita muita turvetuotantoalueita, joista lähimmät ovat läheinen Vapo Oy:n hallinnassa oleva Pihlajasuo sekä 8 km:n päässä oleva Palosuo. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Pihlajasuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäröivään luontoon. Pihlajasuon turvetuotantoalueen ympäristö on jo suurimmaksi osaksi ihmisen muokkaamaa; pääasiassa ojitettua metsää. Pihlajasuo on ollut tuotannossa jo pitkään. Pihlajasuon läheisyydessä ei myös-

12 kään sijaitse suojelukohteita, eivätkä alueen luontoarvot ole erityisen merkittäviä. Kainuun ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, ettei Pihlajasuon toiminta heikennä Kiiskisen ja Varissuon Natura-alueen luonnonarvoja eikä hankkeella ole merkittävää vaikutusta Venejärven tai Venejoen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden pienvesien tilaan, sillä niiden inventointi arvokkaisiin pienvesiin on perustunut lähinnä rakentamattomaan maisemaan. 12 Vaikutus pintavesiin Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa täydentänyt ja täsmentänyt hakemuksessa esitettyä vesistövaikutusarviota siten, että Pihlajasuon vesistövaikutukset on laskettu 70 ha:n pinta-alan päästöjen mukaisesti eli laskelmissa on otettu huomioon myös tuotannosta poistuneelta pinta-alalta aiheutuvat päästöt (tuotannossa 48 ha + poistunut 22 ha = 70 ha). Arvion perusteella Pihlajasuolta tulevalla kuormituksella on etenkin ravinteiden osalta vaikutuksia Pihlajapuron vedenlaatuun. Kesä syyskuun keskimääräisessä virtaamatilanteessa bruttokuormitus lisää Pihlajapuron fosforipitoisuutta vajaat 5 µg/l ja typpipitoisuutta noin 110 µg/l. Kiintoainepitoisuus nousee 1,9 mg/l ja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) pitoisuus 2,3 mg/l. Turvetuotannosta aiheutuvan nettokuormituksen vaikutukset vedenlaatuun ovat jonkin verran pienempiä, mutta selviä. Ylivirtaamatilanteessa COD Mn - ja ravinnelisäykset ovat hieman suurempia kuin keskivirtaamatilanteessa, mutta alivirtaamien aikana pitoisuuslisäykset jäävät pienemmiksi. Arvio Pihlajasuon nykyisen tuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Pihlajapuron suulla (F = 15 km 2 ) Pihlajapuron suu Valuma l/s km 2 Virtaama l/s Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P μg/l Kok.N μg/l Kesän keskiarvo (brutto) 7, ,9 2,3 4,6 111 Kesän keskiarvo (netto) 7, ,7 1,2 3,7 90 Kesä ylivaluma (1 vrk, brutto) 25, ,93 3,6 6,3 179 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 3,0 45 0,72 0,88 2,0 24 Vedenlaadun analyysitulosten perusteella Pihlajapuron vesi on turvetuotantoalueen alapuolella humuspitoista ja ravinteikasta (COD Mn 48 mg/l, kok.p 51 µg/l, kok.n 690 µg/l). Laskennallisen arvion perusteella Pihlajasuon bruttokuormituksen aiheuttama typpipitoisuuslisäys muodostaa noin 16 % ojan alaosalla todetusta pitoisuudesta. Kiintoaineen pitoisuuslisäys on suhteellisesti merkittävin, noin 51 % ojalta mitatusta pitoisuudesta, mutta Pihlajapurossa todettu kiintoainepitoisuustaso oli varsin alhainen (3,7 mg/l). Fosforin ja happea kuluttavan aineksen laskennallisen pitoisuuslisäyksen osuus ojan pitoisuustasosta on 5 9 %. Pihlajasuon nettokuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat suhteessa hieman pienempiä. Pihlajapurossa Pihlajasuon kuormitus lisää arvion perusteella rehevyyttä, pohjan liettymistä ja veden tummuutta. Puron vesi on kuitenkin jo suon yläpuolella varsin tummaa ja ravinteikasta. Venejärvessä Pihlajasuon kuormituksesta aiheutuvat pitoisuuslisäykset voivat lisätä perustuotantoa sekä pohjan liettymistä lähinnä pienellä alueella ojansuun läheisyydessä.

13 13 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pihlajasuon turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen. Pölyn vaikutus Pihlajasuon turvetuotanto voi ajoittain aiheuttaa pölyhaittaa tuotantoalueen itä kaakkoispuolella noin metrin päässä sijaitsevalle lähimmälle asutukselle. Turvetyömaalla työskenteleville pöly voi aiheuttaa nuhamaisia oireita. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta haittaa marjojen käytölle. Turvepöly saattaa myös helposti sekoittua ulkonäöltään samankaltaiseen siitepölyyn. Pihlajasuon pölyhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä koneiden valinnalla. Pihlajasuolla pölyhaitat keskittyvät lähinnä päiväsaikaan. Suolla tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta imuvaunumenetelmällä, ja tuotanto on harvoin ympärivuorokautista. Yöllä vältetään turpeen nostamista asuttujen tilojen lähellä. Jos tuulen suunnan havaitaan olevan turvetuotantoalueelta asuttuja tiloja kohti, tuotantotoimintaa pyritään rajoittamaan siten, että asutukseen kohdistuva pölyhaitta olisi mahdollisimman pieni. Suurin osa aumoista on sijoitettu turvetuotantoalueella mahdollisimman etäälle asutuksesta tuotantoalueen vastakkaisille reunoille. Melun vaikutus Pihlajasuon turvetuotantoalueella tuotannon aiheuttama meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta tielle Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat noin metrin päässä suon itä kaakkoispuolella. Lähinnä melun yöaikainen ohjearvo (50 db) saattaa ylittyä lähimmissä kiinteistöissä ajoittain. Valtateillä kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Pihlajasuon meluhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä koneiden valinnalla. Pihlajasuolla meluhaitat keskittyvät lähinnä päiväsaikaan. Suolla tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta imuvaunumenetelmällä, ja tuotanto on harvoin ympärivuorokautista. Yöllä vältetään turpeen nostamista asuttujen tilojen lähellä. Suurin osa aumoista on sijoitettu turvetuotantoalueella mahdollisimman etäälle asutuksesta tuotantoalueen vastakkaisille reunoille. Muut vaikutukset Pihlajasuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön elinkeinotoimintaan ja muuhun maankäyttöön. Purkuvesistön vedenlaatu huomioon ottaen Pihlajasuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia alapuolisen vesistön ja rantojen käytölle.

14 14 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa on esitetty, että Pihlajasuo liitetään Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden kuormitus- ja vesistötarkkailuun. Nykyinen tarkkailuohjelma on voimassa vuosina , jonka jälkeen se uudistetaan Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemuksen oheen on liitetty "Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma Oulujoen vesistöalueella vuosina ". Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa kohdassa "Suokohtainen päästötarkkailuohjelma" ilmoittanut, että vesistötarkkailu hoidetaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja Pihlajasuo liitetään vesistöalueensa perusteella voimassa olevaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvepalot ovat merkittävä turvetuotannon riskitekijä. Tulipaloista aiheutuu haittaa ja vaaraa ympäröivälle alueelle ja lähiasutukselle. Pihlajasuon turvetuotantoalueelle on tehty paloviranomaisia varten palontorjuntasuunnitelma. Vesistökuormituksen kannalta häiriötilanteita voi aiheuttaa patojen ja penkereiden sortuminen. Tulva-aikoina altaiden veden virtaama saattaa myös ylittää altaiden reunat. Pihlajasuolla patojen kuntoa seurataan lähinnä tuotantokauden aikana. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Venejärveen ei kohdistu Pihlajasuon lisäksi muuta pistemäistä kuormitusta. Hakijan arvion mukaan Pihlajasuon vesistö- ja kalatalousvaikutuksista ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kajaanin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Kainuun Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kajaanin kaupungilta sekä Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.

15 15 Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että ympäristökeskuksen luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesivaraviranomaisella ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Pihlajasuon toiminta heikennä Kiiskisen ja Varissuon Natura-alueen luonnonarvoja eikä hankkeella ole merkittävää vaikutusta Venejärven tai Venejoen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden pienvesien tilaan, sillä niiden inventointi arvokkaisiin pienvesiin on perustunut lähinnä rakentamattomaan maisemaan. Kainuun ympäristökeskukseen ei ole tullut Pihlajasuon toimintaan liittyviä valituksia eikä turvetuotantoalueelle tehdyissä tarkastuksissa ole ollut erityistä huomautettavaa. Hakija on esittänyt Pihlajasuon kuormitusarvion 48 ha:n tuotannossa olevalle osalle. Ympäristökeskus on katsonut, että kuormitusarvio olisi tullut esittää lukien mukaan myös tuotannosta poistuneet alueet, sillä niitä ei ole otettu jälkikäyttöön. Ympäristökeskuksen tekemien tarkastuskäyntien perusteella tuotannosta poistuneilta alueilta aiheutuu edelleen huuhtoumia ja kuormitusta alapuolisiin laskeutusaltaisiin ja sitä kautta Pihlajapuroon. Näin ollen myös laadittua kuormitusarviota voitaneen pitää alimitoitettuna. Ympäristökeskus on huomauttanut, että hakija ei ole esittänyt toimenpiteitä vesiensuojelun tehostamiseksi. Hakemuksesta ei ilmene laskeutusaltaiden mitoitustietoja eikä hakemuksessa ole otettu huomioon mahdollisuutta tehostaa vesiensuojelua esimerkiksi virtaamansäädöllä. Ympäristökeskus on katsonut, että laskeutusaltaiden mitoituksen on vastattava turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaista mitoitusta ja virtaamansäätö on otettava käyttöön, mikäli se teknisesti on mahdollista toteuttaa. Hakemuksessa on esitetty ristiriitaista tietoa tuotantopäivien lukumäärästä sekä kaavoitustilanteesta. Ympäristökeskuksen tiedon mukaan Pihlajasuo on varattu polttoturvesuoksi niin voimassa olevassa Kainuun 3. seutukaavassa kuin laaditussa Kainuun maakuntakaavaluonnoksessa. Hakija ei ole esittänyt suokohtaista päästötarkkailuohjelmaa. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Pihlajasuota voida liittää suoraan Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan Oulujoen vesistöalueella, sillä alueen valumavedet laskevat Vuoksen vesistöalueelle. Ympäristökeskus on esittänyt, että Pihlajasuon tarkkailu voidaan toteuttaa joko erillistarkkailuna Oulujoen vesistöalueelle laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti tai vaihtoehtoisesti Pihlajasuo liitettäisiin vesistöalueensa perusteella voimassa olevaan Pohjois- Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. Kainuun ympäristökeskus on kuullut tarkkailuasiassa myös Pohjois-Savon ympäristökeskusta. Ympäristökeskus on vaatinut, että vesistötarkkailu on hoidettava joko Kainuun tai Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava edellä mainittujen ympäristökeskusten lisäksi Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän terveysvalvontaviranomaiselle. Pöly- ja meluhaittojen huomioon ottaminen voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla.

16 Vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava riittävän usein. Sarkaojien lietesyvennykset sekä laskeutusaltaat on tyhjentävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla. Hakijan on pidettävä kirjaa syntyvistä jätteistä sekä niiden kuljetuksesta jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Tukikohta-alueella sijaitsevat polttoainesäiliöt on sijoitettava paloviranomaisten hyväksymälle paikalle ja ne on varustettava siten, etteivät ne aiheuta maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Mahdolliset häiriöt toiminnassa sekä muut poikkeukselliset tilanteet on välittömästi ilmoitettava tiedoksi viranomaisille ja kirjattava turvetuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan. Turvetuotantoalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii ympäristönsuojeluasioiden hoidosta ja käyttötarkkailusta. Uusi ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä ympäristölupavirastolle vuoden 2013 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Pihlajasuon kuormituksella on selvä vaikutus vedenlaatuun Pihlajapurossa. Venejärvessä vaikutus on vähäisempi, mutta se voi kuitenkin näkyä Pihlajapuron suun läheisyydessä. Venejärven vesi olisi tummaa, hapanta ja ravinteikasta ilman Pihlajasuon kuormitustakin, eikä alueella ole muitakaan pistekuormittajia. Kuormitus on vedenlaatuun nähden siinä määrin vähäistä, ettei kalataloudellinen kompensaatio ole yleisen kalatalousedun näkökulmasta tarpeen. Pihlajapuro on kaivettu kanavaksi, eikä sillä ole juurikaan kalataloudellista merkitystä. Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että kuormitusta ja vesistövaikutuksia on tarkkailtava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, ja tarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi työvoima- ja elinkeinokeskukselle. 3. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto on ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että hakemuksessa ei ole esitetty laskeutusaltaiden mitoitusta. Tuotannosta poistettavalta alueelta tulee myös kuormitusta, jota hakemuksessa ei ole otettu huomioon. Hakemuksessa on todettu, että vesiensuojelun tehostamiseksi ei ole mahdollista rakentaa pintavalutuskenttiä. Virtaamansäädön käytön mahdollisuutta ei ole selvitetty. Ympäristönsuojeluviranomainen on vaatinut, että mikäli toiminnasta aiheutuu asutukselle melu- tai pölyhaittoja, hakijan on selvitettävä haitat ja tarvittaessa tarkkailtava melu- ja pölyhaittoja sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Polttoaineiden ja jäteöljyn käsittely on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden joutuminen maaperään estetään. 16

17 17 4. Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöterveydenhuollon tulosalue on terveydensuojeluviranomaisena vaatinut, että mikäli toiminnasta aiheutuu asutukselle melu- tai pölyhaittoja, on hakijan selvitettävä haitat ja tarvittaessa tarkkailtava melu- ja pölyhaittoja sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Jos toiminnan aiheuttamia päästöjä voidaan teknisten ratkaisujen kehittymisen myötä vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, on toiminnanharjoittajan myös otettava näitä ratkaisuja käyttöönsä. Muistutus 5. AA (Peijonniemi RN:o 34:4 Kajaani, Murtomäki, Kantapää RN:o 34:5 Kajaani, Murtomäki, Riihiranta RN:o 34:10 Kajaani, Murtomäki) Muistuttaja on huomauttanut, että vaikka vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta ennen niiden joutumista varsinaiseen vesistöön, ei kiintoaineita saada poistettua. Monesti laskeutusaltaat ovat niin täynnä, ettei niillä ole paljon merkitystä. Raudanjärvi on rehevöitynyt viime vuosina paljon ja sen tila on ratkaisevasti heikentynyt. Raudanjärven vettä ei enää voi käyttää aika-ajoin pesuvetenä. Varsinkin talviaikaan vesi haisee mädäntyneelle kuumennettaessa. Kesällä uimasta noustessa on ihon pinnalla selvä limainen ruskea turvekerros. Järven vesi on niin humuspitoista, että näkyvyys on alle puoli metriä. Muistuttaja on ilmoittanut, että hänen omistamansa kiinteistöt sijaitsevat Raudanjärven rannalla juuri Venejoen laskuaukon välittömässä läheisyydessä. Muistuttaja on edellyttänyt ympäristöviranomaisilta parempaa valvontaa ja tehokkaampia toimia vesistöjen rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Raudanjärvi on ollut suojelumerkinnällä Kainuun seutukaavassa. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija on toimittamassaan vastineessa lausunut seuraavaa: 1. Kainuun ympäristökeskus Vesiensuojelun tehostamiseksi hakija uusii altaisiin virtaamansäätölaitteet. Pihlajasuolla on 2 laskeutusallasta, joiden koko on 42 m x 8 m ja jotka on varustettu pintapuomein ja vedenkorkeussäätöpuomein. Turverajala -nimisen tuotantoalan puolella laskeutusaltaan koko on 25 m x 8 m. Lietetilavuus 125 m 3. Allas on varustettu pintapuomilla ja vedenkorkeussäätöpuomilla. Tuotantopäiviä on kesässä.

18 Vesistötarkkailu hoidetaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pihlajasuo liitetään vesistöalueensa perusteella voimassa olevaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. Vastineen oheen on liitetty PSV Maa- ja Vesi Oy:n laatima arvio Pihlajasuon kuormituksesta ja vesistövaikutuksista. Arviossa on otettu huomioon myös tuotannosta poistuneen 22 ha:n suuruisen alueen kuormitus ja vesistövaikutukset. Arvio on esitetty edellä tämän päätöksen kohdassa "Vaikutus pintavesiin" alkaen sivulta Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Imuturve Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Kajaanin kaupungissa sijaitsevalla Pihlajasuolla sekä turvetuotantoalueen, mukaan lukien tuotannosta poistunut alue, vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden ja Pihlajapuron kautta Venejärveen. Tuotannossa oleva suopinta-ala on yhteensä 48 ha. Tuotannosta poistunutta aluetta on 22 ha. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Tuotantoalueelta vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan piirustuksen "Pihlajasuo" MK 1:5 000 mukaisesti laskeutusaltaiden kautta sekä muutoin hakemuksesta ilmenevästi alapuoliseen vesistöön. Myös tuotannosta poistuneen alueen vedet on johdettava edellä mainitun mukaisesti. Alueella olevien laskeutusaltaiden tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöministeriön moniste nro 117) kohdassa esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Mahdollisesti tarvittavat muutokset on toteutettava vuoden 2006 loppuun mennessä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laskeutusaltaat 1 3 on varustettava virtaamansäätöpadoilla. Virtaamansäädön tulee keskeisiltä osin täyttää julkaisun "Turvetuotantoalueen vesistökuormituksen synty: Virtaamansäädön käyttö ja soveltaminen vesiensuojeluun, Björn Klöve, Jordforsk 64/2000" mitoitukset. Virtaamansäätöpadot on rakennettava ja otettava käyttöön vuoden 2006 loppuun mennessä.

19 Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. 2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Aumaalueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. 3. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Ojien kaivamista kivennäismaahan on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen Kainuun ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä laskuojana toimiva Pihlajapuro on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Altaat ja lietesyvennykset on tyhjennettävä lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse takaisin altaisiin tai ojastoon. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla turvepölyn pääsyn estämiseksi alapuoliseen vesistöön. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on tiedot merkittävä käyttöpäiväkirjaan ja annettava tarvittavat tiedot Kainuun ympäristökeskukselle. Vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana. 19 Päästöt ilmaan 7. Tuotantotoimet on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on järjestettävä niin, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 8. Tuulen nopeutta ja suuntaa on seurattava. Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Kun tuuli käy lähiasutukseen päin, pölyävät tuotantotoimet on keskeytettävä alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia. Melu 9. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. Melua aiheuttavat työt on keskeytettävä yöajaksi (klo 22:00 7:00) alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia.

20 20 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Jätehuolto on järjestettävä Kajaanin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. Varastointi 11. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Toiminnan lopettaminen 14. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta. 15. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomattava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin. Tarkkailu- ja raportointimääräys 16. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi on järjestettävä tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

21 Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Kainuun ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa. Vaikutustarkkailun vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. 21 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Mikäli hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia eliölajeja tai erityisiä luontoarvoja. Alueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia vesistössä, ettei lupaa voitaisi myöntää. Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Toiminnasta voi aiheutua melua lähinnä toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä, mikä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Pölyä voi kulkeutua kauemmaksikin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippuen. Lupamääräyksissä olevin rajoituksin pölyn leviämistä voidaan vähentää niin, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu huomattavaa haittaa tai vaaraa terveydelle. Myöskään kohtuutonta melua ei arvioida aiheutuvan asutuilla kiinteistöillä. Kun otetaan huomioon Pihlajasuon tuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

22 22 Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat olosuhteet, suon tämän hetkinen tila ja pinta-ala huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset. Tuotannosta jo poistunutta 22 ha:n suuruista aluetta ei ole erotettu tuotantoalueesta eikä sen jälkihoito-/jälkikäyttötoimia aloitettu. Näin ollen sen vedet on tarpeen johtaa, ja ne hakemuksen mukaan myös johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta alapuoliseen vesistöön. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on noudatettava lupamääräystä 14. Lupamääräykset 7 ja 8 on annettu pölyämisestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen, erityisesti terveyshaitan ehkäisemiseksi. Lisäksi määräykset ovat tarpeen viihtyisyyden suojaamiseksi. Pihlajasuon tuotantoaluetta lähinnä oleva asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tämän vuoksi on ilmeistä, että ilman päästön rajoittamistoimia tuotantoalueelta kulkeutuvasta pölystä aiheutuu ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi pölyävien työvaiheiden keskeyttämistä tuulen suunnan ollessa lähiasutukseen päin on pidettävä tarpeellisena. Lupamääräys 9 on annettu meluhaittojen estämiseksi ottaen huomioon lähellä sijaitseva asutus ja valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset melun ohjearvot. Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksityiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille viranomaisille. Tuotannon lopettamista ja jälkikäyttöä koskevat määräykset annetaan lupamääräyksistä 14 ja 15 ilmenevinä siten, että tuotannon lopettamista koskevat toimet ovat oleellinen osa lupaa. Turvetuotantoon sovellettuna tämä säännös tarkoittaa turvetuottajan velvollisuutta huolehtia esim. vesiensuojelutoimista, kunnes alueelta ei tule sanottavasti enempää kuormitusta kuin luonnontilaiseltakaan suolta tai maanomistaja on ottanut alueen sellaiseen käyttöön, että turvetuotannosta johtuva kuormitus loppuu. Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja raportoinnista on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöä kuormittavaa toimintaa harjoittavan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa. Tarkkailua koskeva määräys sisältää käyttö- ja päästötarkkailun. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan