ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 16/07/2 Dnro Psy-2005-y-170 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 16/07/2 Dnro Psy-2005-y-170 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kuuhkamonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vihanti, Oulainen ja Pyhäjoki Vapo Oy PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 4 TOIMINTA... 6 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Lisäalueen kuntoonpano ja vesiensuojelurakenteet... 6 Tuotteet ja tuotantomäärä... 6 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet... 7 Vesien käsittely... 8 Poltto- ja voiteluaineet Liikenne Toiminnan lopettaminen Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöhallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin...12 Vedenlaatu Veden määrä Päästöt Arvio tulevasta kuormituksesta Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...18 Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalatalous Muu vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Vaikutus Kuuhkamonlammen vedenkorkeuteen Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pölyn ja melun vaikutukset Vaikutus alueen virkistyskäyttöön TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu Muut vaikutustarkkailut Raportointi Laadun varmistus POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 31

3 Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutus Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetty lausunto Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU... U 44 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU U Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Kuuhkamonevan turvetuotantoalueelle ja lisäalueen kuntoonpanoon. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Kuuhkamonnevan turvetuotantoa ja kunnostaa tuotantoon uutta pinta-alaa korvaamaan tuotannosta poistuneita alueita. Hakemussuunnitelman mukaan Kuuhkamonevan nykyinen tuotannossa oleva pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 226,4 ha ja suunnitellun lisäalueen pinta-ala 100,7 ha. Tuotannosta poistuneita alueita on 18 ha. Hakija on toimittamassaan vastineessa tarkentanut turvetuotantoalueen pinta-alatietoja siten, että lupaa haetaan auma-alueet mukaan lukien yhteensä enimmillään 354 ha:n tuotanto-alalle, josta 247 ha on nykyistä jo tuotannossa olevaa aluetta (hakemuksen muutos +20,6 ha) ja 106,8 ha uutta lisäaluetta (hakemuksen muutos +6,1 ha). Tuotannosta poistuneita alueita on yhteensä 35,4 ha, josta 18,4 ha on ruokohelpiviljelyssä. Kuuhkamonnevan vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta reittiä laskuoja Piipsanjoki Piipsjärvi Pyhäjoki. Kuuhkamonnevan turvetuotantoalue sijaitsee Vihannin kunnan Alpuan ja Korven kylissä noin 14 km Vihannista etelä kaakkoon ja noin 18 km Oulaisista koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 70/94/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kuuhkamonnevan noin 269 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Piipsanjokeen ja edelleen Piipsjärven kautta Pyhäjokeen Vihannin ja Pyhäjoen kunnissa sekä

5 Oulaisten kaupungissa. Lisäksi vesioikeus siirsi hakemuksen käsiteltäväksi vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoimituksessa hankkeesta kalastolle ja kalastukselle, rannan käytölle ja vesistön virkistyskäytölle yleensä, talousveden otolle ja vettymisenä maa-alueille aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja edunmenetysten korvaamista koskevilta osin. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 66/99/2 määrännyt Piipsanjoen vesistöalueella Pyhäjoen vesistössä sijaitsevien Kuuhkamonnevan, Tavaskannevan ja Ojanevan turvetuotantoalueiden vesien johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Vesioikeus määräsi muun muassa, että luvan saajan oli käsiteltävä Kuuhkamonnevan turvetuotantoalueen lohkon 2B vedet nykyistä tehokkaammin laajentamalla pintavalutuskenttää tai muulla vastaavalla tavalla. Yksityiskohtainen tehostamissuunnitelma oli mennessä toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja työt oli tehtävä mennessä. Mikäli luvan saaja aikoi jatkaa vesien johtamista vesistöön vuoden 2005 jälkeen, luvan saajan oli mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä muuttanut Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 66/99/2 kalatalousmaksua koskevaa määräystä, poistanut turvetuotantoalueen ja Kuuhkamonlammen väliin jätettävää suojavyöhykettä koskevan määräyksen ja lisännyt Kuuhkamonlammen veden ja pohjan laatua sekä vedenkorkeutta koskevan määräyksen. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä myöntänyt Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle luvan valittaa päätöksestä ja kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin siinä on määrätty liikaa maksetut kalatalousmaksut palautettaviksi. Vesioikeuden päätös on saatettu sanotulta osalta voimaan. Vapo Oy on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusta hyväksymään Kuuhkamonnevan lohkon 2B vesiensuojelumenetelmien tehostamissuunnitelman. Ympäristökeskus on hyväksynyt Vapo Oy:n esityksen mukaiset toimenpiteet Kuuhkamonnevan lohkojen 2B ja 3 vesiensuojelun tehostamiseksi. Hyväksytyn suunnitelman mukaan Kuuhkamonnevan lohkon 2B (45,1 ha) vesiensuojelua tehostetaan siten, että 13,4 ha lohkon 2B vesistä johdetaan pintavalutuskentälle, 21,3 ha lohkon 2B vesistä ja lohkon 3 (2,8 ha) vedet johdetaan laskeutusaltaalle 1 kokoojaojaan rakennettavan virtaamansäätöpadon ja lietealtaan kautta ja 10,4 ha lohkon 2B vesistä johdetaan nykyisellä tavalla laskeutusaltaaseen 1. Lisäksi pintavalutukseen johdettavan alueen määrää lisätään sitä mukaa, kun lohkoilta 1 ja 2A poistuu alueita tuotannosta. Poistuvien alueiden vedet on myöhemmin mahdollista johtaa pintavalutuskentän ohi, jolloin lohkon 2B vesiä voidaan ohjata pintavalutuskentälle aiheuttamatta kentän ylikuormitusriskiä. Hakijalla on Kuuhkamonevan turvetuotantoalueella hallussaan alueita yhteensä 512 ha, josta 331,9 ha on hakijan omistuksessa ja 180,1 ha on vuokra-alueita. Vuokrasopimukset koskevat tiloja , ja Vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2011 ja osa vuoteen 2016 saakka. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kuuhkamonnevan nykyinen tuotantoalue on merkitty tuo- 5

6 tannossa olevaksi turvesuoksi. Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä lisäalueen osalta. Alueella ei ole yleiskaavaa. 6 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kuuhkamonnevan ojitus turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1982 ja tuotanto alueella on käynnistynyt vuonna Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Kuuhkamonnevan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien enimmillään 354 ha:n alueella, josta uutta aluetta on 106,8 ha. Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2030 saakka. Lisäalueen kuntoonpano ja vesiensuojelurakenteet Kuuhkamonevalle on suunniteltu uutta tuotantoaluetta 106,8 ha, joka koostuu lohkoista 6 9. Lisäalueen kuntoonpanotyöt aloitetaan, kun toiminnalle on saatu lainvoimainen ympäristölupa. Ensiksi alue raivataan sillä olevasta puustosta sekä perataan tai kaivetaan lasku- ja eristysojat tarpeellisilta osilta. Eristysojilla ohjataan ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi laskuojaan. Soveltuvilta osin eristys- ja laskuojina käytetään olemassa olevia ojia. Niitä ei perata, mikäli niiden vedenjohtamiskyky on riittävä, eikä niiden käyttö perkaamattomina aiheuta tulvavaaraa tai ulkopuolisten alueiden vettymistä. Eristysojiin rakennetaan tarpeen vaatiessa putousportaita mahdollisen uomaeroosion estämiseksi. Seuraavaksi tehdään vesiensuojelurakenteet sekä reuna- ja kokoojaojat. Tuotantokenttä sarkaojitetaan noin 20 metrin ojavälein. Sarkaojat varustetaan sarkaojarakenteilla. Sarkaojien kaivun jälkeen alueen annetaan kuivua niin pitkään, että voidaan aloittaa tuotantosarkojen pinnanmuotoilutyöt, jolloin tuotantosarat jyrsitään ja muotoillaan pituus- ja poikkileikkausprofiililtaan sopiviksi. Pinnanmuotoilutöiden jälkeen voidaan aloittaa kunnostusnosto ja sen jälkeen varsinainen turvetuotanto. Kunnostushankkeen kokonaiskesto on normaalisti tällaisella alueella 1 2 vuotta. Kuuhkamonnevan lisäalue on luonnontilaisilta osiltaan varsin märkää, mikä saattaa pidentää huomattavastikin kuntoonpanoaikaa. Märimmillä alueilla kunnostushankkeen kokonaiskesto voi olla viisikin vuotta. Uudelta tuotantoalueelta tuotettava turve on suunniteltu varastoitavaksi olemassa olevan tien laitaan lohkon 5 eteläpäähän ja keskiosaan (uudet alueet), sekä vanhoille varastoalueille lohkon 5 pohjoispäähän ja lohkon 8 lounaiskulmaan. Tuotteet ja tuotantomäärä Kuuhkamonnevan vuosittainen tuotantomäärä tulee olemaan laajennuksen jälkeen keskimäärin m 3 vuodessa. Lisäys (noin m 3 /v) on alkuvuosina lähinnä ympäristöturvetta muuttuen sitten vähitellen kokonaan energiaturpeeksi. Energiaturpeen toimitukset suuntautuvat pääosin Haapaveden alueelle. Loppu kuljetuksista suuntautuu Pietarsaareen Alholmens Kraftille. Lisäksi

7 alueelta toimitetaan ympäristöturvetta lähiseudun maanviljelijöille ja puutarhoille. 7 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Myös muina aikoina tuotanto saattaa olla mahdollista. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelmänä alueella käytetään haku-menetelmää. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kunnostustöihin kuuluu muun muassa tuotantokenttien muotoilua sekä ojien puhdistamista ja kunnostamista, tarvittaessa myös syventämistä. Kunnostusten yhteydessä turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan kaivamista pyritään välttämään ja erityisesti sarkaojat kaivetaan vain turvekerrokseen, mikäli se on riittävä syvyys tuotantokenttien kuivattamiseen. Pitkään tuotannossa olleilla kentillä turvekerros on ohut ja sen loppuun hyödyntäminen vaatii usein ojien vesienjohtokyvyn parantamista ulottamalla ojat tai osa ojista alapuoliseen kivennäismaahan saakka (ns. matalakenttäojitukset). Poistetut kivennäismaamassat joudutaan yleensä kuljettamaan tuotantokenttien ulkopuolelle, koska mahdollinen kivennäismaan sekoittuminen tuotettavaan turpeeseen heikentää tuotteiden laatua. Läjitysalueina voidaan hyödyntää myös työmaalla mahdollisesti olevia massansiirtoaloja. Kuuhkamonnevalla on vuonna 2005 tehty matalakenttäojituksia lohkoilla 2 3. Mikäli tuotantoalueelle jatkossa suunnitellaan laajoja matalakenttäojituksia, esitetään ojitusten määrää ja sijaintia koskevat tiedot sekä niihin mahdollisesti liittyviä vesienkäsittelyn muutoksia koskevat suunnitelmat ennakolta valvontaviranomaiselle. Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantoa tehostaa turvemassan siirroilla. Nämä toteutetaan siten, että joka toiselta saralta turvemassa nostetaan kaivinkoneella viereiselle saralle, jossa siirretyt massat muotoillaan tuotantokoneille sopiviksi kentiksi ja tuotetaan normaalisti. Turvemassan siirtojen tarkoituksena on edistää turpeen loppuun hyödyntämistä alueilla, joilla turvekerroksen alla olevan pohjamaan kivisyys tai muu epätasaisuus haittaa turvetuotantokoneiden toimintaa. Massansiirroilla myös estetään kivisestä pohjamaasta johtuvaa tulipaloriskiä. Turvemassan tarkempi poistaminen vähentää lisäksi maan muokkaustarvetta, jos alueella siirrytään metsänkasvatukseen tai muuhun viljelyyn turvetuotannon päätyttyä. Massansiirtoalueet eli ne alueet, joilta turvemassa on poistettu, toimivat yleensä tuotannon tukialueina, mm. tuotantokentiltä poistettujen kivien keräysalueina. Massansiirtoalueita ei yleensä eroteta tuotantoalueen vesienjohtamisesta eikä massansiirtoihin muutoinkaan liity erityisiä vesienkäsittelyn muutoksia. Massansiirtoalueet jätetään yleensä, mahdollisen maanpinnan tasoittamisen jälkeen, kasvittumaan luontaisesti, kunnes ne yhdessä muutoin tuotannosta poistettujen alojen kanssa muodostavat suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla voidaan siirtyä aktiivisiin jälkihoitotoimiin tai uuteen maankäyttömuotoon.

8 Toteutetut massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirtoalueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi aloiksi. Kuuhkamonnevalla ei ole tällä hetkellä massansiirtoalueita. Tuotannosta merkittävin vapautunut alue on ruokohelpiviljelyksessä (18,4 ha). Muut tuotannosta poistuneet alueet ovat pieniä tuotantoalueen keskellä olevia 0,3 1,3 ha:n suuruisia alueita, joiden vedet kulkevat yhä vesienkäsittelyjärjestelmien kautta. Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esimerkiksi ns. matalakenttäojituksia, esitetään ne etukäteen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi. 8 Vesien käsittely Kuuhkamonnevan vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta reittiä laskuoja Piipsanjoki Piipsjärvi Pyhäjoki. Hankealueella erityisesti kiintoainetta pidätetään jo sarkaojastoon ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä, eli sarkaojarakentein. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan ja ylläpidetään niissä ojissa, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Mikäli ojia joudutaan kuivatuksellisista syistä syventämään kivennäismaahan ulottuviksi (ns. matalakenttäojitukset), voidaan myös lietealtaat ulottaa turvekerroksen alapuolelle, mikäli kivennäismaa on laadultaan sellaista, että syvennykset eivät aiheuta lisääntynyttä eroosio- ja sortumisriskiä. Ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla alueen ohitse. Eristysojiin tehdään kaivun yhteydessä paksuturpeisiin kohtiin syvennyksiä kaivuaikaisten haittojen minimoimiseksi. Tuotantoalueen keskelle jäävän Kuuhkamonlammen vesitaseen säilyminen varmistetaan johtamalla ulkopuolisia vesiä pintavaluntana lampeen alueen pohjoisosasta. Vanhalla tuotantoalueella on toiminut pintavalutuskenttä vuodesta 1991 lähtien ja se jää edelleen toimimaan siten, että sille johdetaan vedet kolmen jo toiminnassa olevan laskeutusaltaan kautta seuraavasti: Lohko 1 Lohko 2 Lohko 3 Lohko 4 Lohko 8 Lohko 9 Lohko 7 (osa) Yhteensä 53,5 ha 108,5 ha 3,1 ha 14,3 ha 11,6 ha 9,3 ha 19,6 ha 219,9 ha Uudelle pintavalutuskentälle vedet johdetaan seuraavasti: Lohko 5 Lohko 6 Lohko 7 (osa) Yhteensä 47,0 ha 32,1 ha 28,1 ha 107,2 ha

9 Vanha pintavalutuskenttä on tarkkailutulosten mukaan toiminut moitteettomasti, ja sitä kuormittava pinta-ala pienenee jatkossa noin 2 ha. Kentän mitoitusta voidaan pitää riittävänä, kun pintavalutuskentän kuormituksesta vähenee 18 ha:n suuruinen ruokohelpialue. Vanhan pintavalutuskentän pinta-ala on 4,2 ha (1,9 % tuotantopintaalasta), veden valuntamatka noin 200 m, turpeen paksuus noin 1 m ja kentän kaltevuus noin 0,1 %. Uuden pintavalutuskentän pinta-ala on 7,2 ha (5,8 % tuotantopinta-alasta), veden valuntamatka m, kentän kaltevuus 0,2 0,5 % ja turpeen paksuus 2,6 metriä. Uudelle pintavalutuskentälle pumpataan vesiä ympärivuotisesti pumppausaltaan kautta. Kuuhkamonnevalla on tehostettu vesiensuojelua vuonna 2003 asentamalla virtaamansäätöpatoja ja lisäämällä pintavalutukseen johdettavan alueen määrää. 9 Hakemuksen tarkennus vesien käsittelyn osalta Hakija on päivätyssä vastineessaan tarkentanut tietoja alueen pinta-alojen ja vesiensuojelurakenteiden osalta seuraavasti: Uudelle pintavalutuskentälle (pvk 2) johdetaan vedet pumppaamalla ympärivuotisesti lohkoilta 5, 6 ja osalta lohkoa 7, yhteensä 123,9 ha:n alalta. Alueesta on uutta pinta-alaa on 71,7 ha, vanhaa 51,9 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 0,3 ha. Vanhalle pintavalutuskentälle (pvk 1) pumpataan vedet roudattomana aikana jo tuotannossa olevilta lohkoilta 1 4 auma-alueineen (199,5 ha), uusilta lohkoilta 8 ja 9 sekä osalta lohkon 7 aluetta (35,1 ha) sekä tuotannosta poistuneelta 16,7 ha:n suuruiselta alueelta, yhteensä 251,3 ha:n alalta. Hakemussuunnitelmassa pintavalutuskentän 1 koko oli virheellisesti 4,2 ha, kun se tarkistuksen mukaan on noin 5 ha eli 2 % kentälle johdettavasta pinta-alasta. Silloin kun vesiä ei voida maan jäätymisen takia pumpata pintavalutuskentälle 1, vedet johdetaan lohkolta 4 laskeutusaltaiden 2 3 kautta laskuojaan ja edelleen Piipsanjokeen. Lohkojen 2, 3, 8, 9 ja osa lohkon 7 vesistä johdetaan laskeutusaltaiden 4 6 kautta laskuojaan ja edelleen Piipsanjokeen. Virtausta säädellään ympärivuotisesti altaiden alapuolella olevalla jakokaivolla. Lisäksi lohkolla 2 virtaamansäätöpadon kautta vesiä johdetaan noin 21 ha:n alalta. Altaiden 4 6 kautta johdettava vesimäärä tulee noin 146,1 ha:n suuruiselta alueelta. Pumppausallas mitoitetaan käyttämällä sen vesitilavuutena 5 m 3 /valuma-aluehehtaari. Allas 1 jää pois tuotantoalueiden vesienkäsittelystä. Altaaseen yhdistetään alueen eristysoja, jolloin siihen tulee vähäisiä määriä vettä tuotantoalueen ja Kuuhkamonlammen välistä. Lohkon 1 vedet johdetaan laskuojaan talvisaikana sarkaojarakenteiden kautta. Tuotannosta poistetut alueet tulevat olemaan edelleen vesienkäsittelyn piirissä ruokohelpialuetta (18,4 ha) lukuun ottamatta. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistetuilla alueilla ilmenee tarvetta tuotantosuunnitelmasta poikkeaviin, jälkihoitotoimiin liittyviin vesien johtamisjärjestelyihin tai alueita

10 siirtyy uuteen maankäyttöön, niistä ilmoitetaan ennakolta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kuuhkamonnevan vesien käsittely tehostuu nykyisestä, koska koko tuotantoalue on vähintään sulan maan aikaisen pintavalutuksen piirissä. Lisäksi talviajan vesien käsittelyä tehostetaan ympäristökeskuksen vaatimuksen mukaisesti kaivamalla kaksi uutta laskeutusallasta. Uudessa suunnitelmassa on otettu huomioon lisäksi ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty parannusehdotus, eli lohkojen 7 ja 8 väliin on jätetty alkuperäistä suunnitelmaa leveämpi kaistale luonnontilaiseksi alueeksi. Lohkojen väliin rakennetaan turvetie koneiden siirtymistä varten. 10 Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Tuotantokoneiden polttoainehuolto on järjestetty litran siirrettävillä polttoainesäiliöillä, jotka säilytetään työmaalla yllä mainituissa paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa, pääasiassa työmaan tukikohta-alueella sekä yhdellä tukikohdassa sijaitsevalla litran polttoainesäiliöllä. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Liikenne Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen yleensä pyörä- tai kauhakuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin autokuormallista. Kuuhkamonnevan energiaturpeen kuljetukset tapahtuvat pääosin talven pakkaskuukausina sekä keväällä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa Lumimetsän kylän kautta Pirnesjärven ohitse edelleen Haapavedelle. Lisäksi liikennöintiä on vähäisemmässä määrin valtateiden kautta Ouluun ja Pietarsaareen. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Toiminnan lopettaminen Kuuhkamonnevalla turvetuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2030 saakka, joten tarvetta tai mahdollisuutta erityisten koko aluetta koskevien tuotannon päättämiseen liittyvien toimien suunnitteluun ei tässä vaiheessa vielä ole. Kun tuotannosta poistuu alueita ja niistä muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, siistitään alueet siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat,

11 jätteet yms. sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Vapo Oy:n omistuksessa olevat alueet pyritään kunnostamaan uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian tuotannon päättymisen jälkeen ja rajataan pois tuotantoalueista. Tuotannosta poistuneet alueet siirretään uuden maankäytön piiriin sopivina kokonaisuuksina, esimerkiksi kokonaisina lohkoina. Tällä hetkellä Kuuhkamonnevalta on poistettu tuotannosta yhteensä 18,4 ha lohkolta 1. Tuotannosta poistettu alue on otettu kokonaisuudessaan ruokohelven viljelykäyttöön. Myös jatkossa tuotannosta poistetuilla alueilla uutena maankäyttömuotona tulee kysymykseen ruokohelven viljely tai muu maatalouskäyttö ja osalla alueella mahdollisesti metsittäminen pohjamaasta ja kuivatusmahdollisuuksista riippuen. Hakijan omistuksessa olevilla alueilla yksi mahdollinen vaihtoehto on myös alueiden uudelleen soistaminen tai muu luontainen kasvittuminen, mikäli kuivatusedellytykset eivät täyty. Vuokra-alueet luovutetaan maanomistajille takaisin vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa ja rajataan tarvittaessa ojituksella pois tuotantoalueesta. Alueen uudesta maankäyttömuodosta päättää vuokra-alueen omistaja. Lupakauden aikana uuteen maankäyttöön otettavista alueista ilmoitetaan ympäristökeskukselle ennen töiden toteuttamista. 11 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kuuhkamonnevan vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin ja pintavalutukseen. Hakija on katsonut, että nykyiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Kuuhkamonnevan olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Kuuhkamonnevan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi järjestetään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään tai vesistöön. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Kuuhkamonnevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS ISO ja SFS ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein.

12 Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. 12 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vedenlaatu Kuuhkamonneva on ollut vuosina ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailusuona. Tarkkailukohteena on ollut pintavalutuskenttä. Kuuhkamonnevan pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on ollut selvästi parempi kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Lähtevän veden pitoisuudet ovat ammoniumtyppeä lukuun ottamatta olleet lähellä luonnontilaisten alueiden pitoisuuksia vuosina Humuspitoisuus on ollut lähellä kemikaloinnilla käsitellyn veden pitoisuustasoa. Kuuhkamonnevan pintavalutuskenttä on sekä tarkkailutulosten että silmämääräisen seurannan perusteella toiminut erittäin hyvin tehdyn maastokatselmuksen yhteydessä pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hyvin kirkasta. Kesällä 2005 mitattiin kolme kertaa myös mittapadolta lähtevän veden ph. Mittapadolla mitattu ph oli kemikaloidun veden tasolla eli keskimäärin 4,2. ph nousi lähes välittömästi yli 6,0:n mittapadon jälkeen, kun laskuoja yhtyi tummavetiseen ojaan. Samanaikaisesti Piipsanjoessa mitattu ph oli tasolla 6,2 sekä laskuojan ylä- että alapuolella, joten Kuuhkamonnevalta lähtevillä happamilla vesillä ei ole vaikutusta vesistöön. Pintavalutuskentän jakoaltaassa ja pumppausaltaassa mittauskertojen ph oli selvästi suurempi kuin mittapadolla eli 5,5 6,3. Vuosina humuspitoisuus oli suhteellisen korkea, mikä viittaa siihen, että vielä tuolloin ph ei ollut erityisen alhainen. Kuuhkamonnevalta lähtevän veden kiintoainepitoisuus on jatkuvasti ollut alhaisella tasolla. Kuuhkamonnevan pintavalutuskentältä purkautuneen veden keskimääräinen laatu vuosina ja sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen (PPO) pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu vuosina n COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 2+3 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kuuhkamonneva , , , ,0 PPO Kuuhkamonnevan lisäalueelta kuntoonpanovaiheessa lähtevän veden laatua voidaan arvioida vastaavanlaisten tarkkailusoiden perusteella. Kuntoonpanovaiheen vaikutukset valumaveden laatuun vaihtelevat muun mu-

13 assa suotyypin mukaan. Turpeeseen aikaisemmin sitoutuneet aineet vapautuvat kuivatusvaiheessa valumavesiin. Usein kiintoaineen, liuenneen orgaanisen aineen, fosforin, typen, erityisesti epäorgaanisen typen sekä raudan pitoisuudet kasvavat. Aina selvää pitoisuuksien kohoamista ei kuitenkaan tapahdu, tai kohoaminen havaitaan vain jonkin aineen kohdalla. Valumavesien vaikutukset vastaanottavassa vesistössä ovat tapauskohtaisia ja riippuvat kuntoonpanotöiden ajankohdasta, kuntoonpanoalueen koosta, vesiensuojelurakenteista, valuma-alueosuudesta, laimentumisolosuhteista, alueen etäisyydestä vesistöön sekä vesistön laadusta. 13 Veden määrä Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikaisemmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huippuvalunta on ehtinyt tapahtua ennen kuin vesistön muun valuma-alueen huippuvalunta. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa suurentavaa vaikutusta. Kuuhkamonnevalla on mitattu pintavalutuskentältä lähtevän veden määrää useana vuonna. Kuuhkamonnnevalla valumat ovat olleet pienempiä kuin tarkkailusoilla keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskivalumat vuosina ovat olleet 7,2 13,6 l/s km 2 keskiarvon ollessa 10,4 l/s km 2. Kuuhkamonnevan keskivirtaamat ja -valumat vuosina ja tuotantokaudella sekä Pohjois-Pohjamaan ympäristökeskuksen alueen (PPO) tarkkailusoiden keskiarvot vuosina MQ= keskivirtaama, Mq= keskivaluma, Hq= suurin valuma ja Nq= pienin valuma Vuosi MQ l/s Mq l/s km 2 Hq l/s km 2 Nq l/s km 2 Kuuhkamonneva , ,4 39, ,5 3,7 26,3 0, , , ,9 3,8 18,2 0, ,9 1,3 14,5 0,03 PPO ,0 10,4 111,7 1,8 Kuuhkamonnevan lisäalueelta kuntoonpanovaiheessa lähtevän veden määrää voidaan arvioida vastaavanlaisten tarkkailusoiden perusteella. Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutusten suuruus riippuu suon vetisyydestä ja turvekerroksen paksuudesta. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää yleensä 3 6 vuotta. Kuuhkamonnevalla kuntoonpanovaiheen arvioitu kesto vaihtelee alueittain. Kuivemmilla jo ojitetuilla alueilla kuntoonpanovaiheen kesto on 1 2 vuotta, ja märemmillä alueilla kunnostusvaihe voi kestää viisikin vuotta. Kuntoonpanovaiheessa valunnan vaihtelu eri vuosina on eri soiden välillä ja samallakin suolla kunnostustöiden vaiheesta ja hydrologisista oloista riippuen suurta. Suurimmillaan valumat ovat yleensä keväällä. Myös rankkojen kesäsateiden aikana hetkelliset valumat voivat olla suuria. Kuntoon-

14 panosoiden keskivaluma on ollut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella vuosien keskiarvona seuraava: talvi ei mittauksia kevät 19,0 l/s km 2 (mitattu vain vuonna 1999) kesä 13,5 l/s km 2 (6,9 26 l/s km 2 ) syksy 13,1 l/s km 2 (4,4 20 l/s km 2 ) 14 Päästöt Vuosina Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailussa käytettiin luonnonhuuhtouman arviointiin Vitmaojan valuma-alueella mitattujen virtaamien ja vedenlaatutulosten perusteella laskettuja huuhtouma-arvoja. Vuonna 2004 luonnonhuuhtouman arvioinnissa siirryttiin käyttämään taustahuuhtoumapitoisuuksia. Virtaamatietona taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty suon omia virtaamatietoja. Happea kuluttavalle ainekselle ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia eikä nettokuormituksia ole siten näiden suureiden osalta arvioitu. Vuoden 2004 nettokuormitusarvot eivät laskentatavasta johtuen ole myöskään suoraan vertailukelpoisia edellisvuosien nettokuormitusarvojen kanssa. Alla olevassa taulukossa on esitetty Kuuhkamonnevan vuosittainen tuotantoaikainen kuormitus vuosina Tulokset on saatu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailuraporteista. Kuuhkamonnevan pintavalutuskentältä mitattu brutto- ja nettoominaiskuormitus keskimääräisessä ja ylivirtaamatilanteessa Vuosi COD Mn g/ha d Kok. P g/ha d Kok. N g/ha d Fe g/ha d Kiintoaine g/ha d COD Mn g/ha d Kok. P g/ha d Kok. N g/ha d Fe g/ha d Kiintoaine g/ha d BRUTTO NETTO ,06 1,9 3, , ,06 1,7 5,6 5, ,11 4, ,29 9,3 68 Ylivaluma ) 276 0, ) valuma 24,6 l/s km 2

15 Kuuhkamonnevan tuotantokauden aikainen keskimääräinen brutto- ja nettokuormitus vuosina ja nettokuormitus vuosina T = tuotantopinta-ala ( bruttokuormituksia ei ole raportoitu) 15 Vuosi T ha COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Fe kg/d Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Fe kg/d Kiintoaine kg/d BRUTTO NETTO ,113 3,4 27 0, ,093 2,1 6,7 8,5 0 0,008 0,8 3, ** ,038 0,8 2, ,025 0,6 1,7 2,6 2001* ,049 1,1 2,9 6 12,5 0,032 0,6 1,91 3,8 2000* ,06 1,3 5, ,007 0, ,189 4,3 11, ,074 2, *** ,051 4,2 7,2 52,7 1997*** ,092 3,6 11,3 9,8 1996* ,1 0,013 0, * ,9 0,01 0,49 0 Keskiarvo 51,2 0,09 2,2 5,8 12,9 24,2 0,038 1,6 3,3 9,1 *kuormitus mitattu **virtaama mitattu, vedenlaatu ***virtaama mitattu, vedenlaatu Arvio tulevasta kuormituksesta Kuuhkamonnevan kuormitus on arvioitu suuremmalle pinta-alalle kuin mikä oli alkuperäisen suunnitelman mukainen pinta-ala. Siten kuormitus oli laskelmissa hieman yliarvioitu. Lisä-alueen pinta-ala oli alkuperäisen suunnitelman mukaan 100,7 ha, mutta kuntoonpanovaiheen kuormitus on arvioitu 14,9 ha suuremmalle pinta-alalle eli 115,6 hehtaarille. Tuotannossa oleva alue oli vastaavasti alunperin 226,4 ha, eli noin 5 ha pienempi kuin kuormitusarviossa. Kuuhkamonnevan hakemussuunnitelman mukainen yhteispinta-ala oli siten 327,1 ha, kun se kuormitusarviossa on 347 ha. Hakija on päivätyssä vastineessaan tarkentanut lisäalueen pinta-alaksi 106,8 ha ja tuotannossa olevan alueen pinta-alaksi 247 ha, eli tuotantopinta-alaa on yhteensä noin 354 ha. Hakijan arvion mukaan uudet pintaalatiedot eivät vaikuta kuormitusarvioon, koska arviossa pinta-alatiedot ovat lähellä oikeita. Kuuhkamonnevan kuormitus on ensiksi arvioitu tilanteessa, kun lisäalue on kuntoonpanossa ja muu alue samanaikaisesti tuotannossa. Lisäksi kuormitus on arvioitu tilanteessa, kun koko tuotantokelpoinen pinta-ala on tuotannossa. Kuormitus on arvioitu tarkkailusta saatujen ominaiskuormituslukujen keskiarvoilla. Kuormitusarvion perusteena on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosien 1999/ keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja vesienkäsittelynmenetelmän mukaisesti. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden ominaiskuormitusta ei ole eritelty vesienkäsittelymenetelmittäin. Tuotantovaiheen kesäajan kuormitusarviossa on käytetty Kuuhkamonnevan ominaiskuormitusta vuosilta , sikäli kun vesiä johdetaan vanhan pintavalutuskentän kautta. Uuden pintavalutuskentän kautta johdettavan tuotantoalueen vesien osalta kesän arviossa on kuitenkin käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden ominaiskuormitusta.

16 Arvio Kuuhkamonnevan kuormituksesta eri vuodenaikoina, kun lisäalue (115,6 ha) on kuntoonpanossa ja muu alue (231,4 ha) tuotannossa 16 Tuleva kuormitus BRUTTO Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi (d=161) 14,2 109,4 0,18 7,0 Kevät (d=31) 133,4 284,2 0,71 16,3 Kesä (d=129) 11,0 80,8 0,09 2,4 Syksy (d=44) 11,9 108,1 0,12 6,2 Vuosi kg/a Tuleva kuormitus NETTO Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi (d=161) 11,9 143,2 0,16 6,6 Kevät (d=31) 106,9 104,7 0,38 9,0 Kesä (d=129) 3,5 24,8 0,03 1,6 Syksy (d=44) 7,0 26,4 0,05 4,4 Vuosi kg/a Lisäalueen ollessa kuntoonpanossa Kuuhkamonnevan vuosinettokuormituksen arvioidaan olevan yhteensä noin kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 44 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Lisäalueen ollessa kuntoonpanovaiheessa kuormitus on suurinta talvella ja keväällä. Arvio Kuuhkamonnevan kuormituksesta, kun koko tuotantokelpoinen pintaala (347 ha) on tuotannossa Tuleva kuormitus BRUTTO Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi (d=161) 16,4 34,9 0,15 3,6 Kevät (d=31) 118,8 148,4 0,58 11,8 Kesä (d=129) 6,6 42,0 0,05 1,5 Syksy (d=44) 11 82,3 0,10 5,4 Rankkasade 104,4 447,3 0,56 20,5 Vuosi kg/a Tuleva kuormitus NETTO Kiintoaine kg/d COD Mn Kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi (d=161) 12,4 10,1 0,06 2,2 Kevät (d=31) 103,3 0,0 0,37 6,1 Kesä (d=129) 2,4 10,3 0,02 0,6 Syksy (d=44) 6,5 22,5 0,04 3,8 Vuosi kg/a Kuormitusarvion perusteella Kuuhkamonnevan turvetuotannosta aiheutuva nettokuormitus on kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa noin 2,4 kg/d kiintoainetta, 10,3 kg/d COD Mn, 0,02 kg/d fosforia ja 0,6 kg/d typpeä. Vuositasolla tuotantovaiheessa nettokuormitus on arvion perusteella noin kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 26 kg/a fosforia ja 757 kg/a typpeä. Arvion mukaan tuotantovaiheen kuormitus keskittyy kevääseen. Tuotantovaiheessa kuormitus on selvästi kuntoonpanovaihetta vähäisempää.

17 Turvetuotantoalueen kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valuntaoloista. Ylivalumatilanteessa kuormitus voi hetkellisesti olla keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana kautena valunta saattaa loppua kokonaan, jolloin kuormitusta ei synny. 17 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Myös paloviranomaiset valvovat polttoaineiden säilytystä turvetuotantotyömailla. Kuuhkamonnevan turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 3,7 kilometrin etäisyydellä Kuuhkamonnevan turvetuotantoalueesta. Näin ollen pohjaveteen ulottuvien päästöjen todennäköisyys myös poikkeustilanteissa, esimerkiksi polttoainesäiliön rikkoutuessa, on hyvin pieni. Lisäksi turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Toiminta ei myöskään vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.

18 Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Kuuhkamonnevan tuotantotoiminnan aiheuttamasta pölystä ei ole tullut valituksia hakijan tietoon. 18 Melu Tutkimustulosten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Kuuhkamonnevan tuotantotoiminnan aiheuttamasta melusta ei ole tullut valituksia hakijan tietoon. Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain noin 800 litraa sekajätettä sekä noin 300 litraa jäteöljyä. Työmaan tukikohta-alueella sijaitsee jätekatos, jossa on keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Kuuhkamonneva sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen (54) Piipsanjoen vesistöalueella (54.07). Kuuhkamonnevan tuotantoalueen vedet johdetaan kahden pintavalutuskentän kautta lyhyen laskuojan jälkeen Piipsanjokeen, josta edelleen Piipsjärven kautta Pyhäjokeen. Piipsanjoen alaosalla sijaitsee säännöstelty Piipsjärvi. Piipsanjoen valuma-alue on 557 km 2 ja sen osuus on 15 % Pyhäjoen valuma-alueesta (3 712 km 2 ). Piipsanjoki yhtyy Pyhäjokeen Oulaisten kaupungin alueella. Piipsanjoki on Kärsämäenjoen ohella Pyhäjoen suurin sivujoki. Kuuhkamonnevalta on vesienlaskureittiä pitkin matkaa Piipsjärveen noin 15 kilometriä ja Pyhäjokeen 25 kilometriä. Kuuhkamonnevan laskuojan kohdalla Piipsanjoen valuma-alue on noin 235 km 2. Kuuhkamonnevan osuus Piipsanjoen valuma-alueesta on noin 0,6 %. Kuuhkamonnevan alapuolella Piipsanjokeen laskevat Vihanninjoki ja Kilpuanoja. Piipsanjoen va-

19 luma-alue on voimakkaasti metsäojitettua aluetta. Jokivarteen on keskittynyt runsaasti peltoviljelyalueita. Piipsjärvi on matala noin 4,3 km 2 :n kokoinen järvi. Järveä ympäröi asutus sekä laajat peltoalueet. Aikoinaan maatalouden tarpeisiin kuivatettu Piipsjärvi on vesitetty uudelleen vuonna 1978 maisema- ja virkistyskäyttöjärveksi. Piipsanjoen keskivirtaama on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä saatujen simuloitujen valuma-arvojen perusteella. Käytetty keskivaluma on 6,9 l/s km 2. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arviota 60 l/s km 2 ja 2,0 l/s km 2. Piipsanjoen arvioidut virtaamat joen alaosalla ja Kuuhkamonnevan alapuolella sekä käytetyt valuma-arvot. Mq=keskivaluma, Hq=maksimivaluma ja Nq=minimivaluma 19 Piipsanjoki Piipsanjoki Kuuhkamonnevan alapuolella 557 km km 2 l/s km 2 l/s l/s Mq (kesä syys) 6, Hq (kesä syys) Nq (kesä syys) Mq (joulu maalis) Alueen luonto ja suojelukohteet Kuuhkamonneva on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, joka tämän hetkiseltä tuotantoalaltaan on 247 ha. Tuotannosta vapautuneita alueita on 18,4 ha (ruokohelpialue). Lisäksi työmaa sisältää pieniä alueita tuotantoalueen sisällä, mitkä eivät ole varsinaisessa tuotantokäytössä. Tuotantosuunnitelmassa on lisäksi esitetty otettavaksi käyttöön uutta aluetta 106,8 ha. Suunnitellut lisäalueet koostuvat lohkoista 6 9 ja ne sijoittuvat välittömästi vanhan tuotantoalueen yhteyteen. Tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Kuuhkamonnevan lisäalue rajoittuu viljelyalueeseen tuotantoalueen pohjoispäässä. Eteläpäässä lähimmät viljelyalueet sijaitsevat noin 110 metriä Kuuhkamonnevalta lounaaseen. Kuuhkamonnevan läheisyydessä ei ole muita turvetuotantoalueita. Kuuhkamonnevan suunniteltu lisäalue on osittain ojitettu ja osittain luonnontilainen. Toisaalta luonnontilaisuuskin on muuttunut reunaojien läheisyydessä noin 100 metrin etäisyydellä, missä ojituksen kuivattava vaikutus on nähtävissä voimakkaana rahkoittumisena sekä vaivaiskoivun ja jäkälien runsastumisena. Lisäalue sijoittuu lähinnä näille muuttuneille reuna-alueille sekä luoteiskulman metsäojitetulle alueelle. Lisäalueella ei ole tiedossa havaintoja valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisista tai silmälläpidettävistä kasvilajeista, eikä sellaisia tavattu myöskään vuoden 2005 kasvillisuusselvityksen yhteydessä. Alueella ei myöskään esiinny luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suon marjamäärä on vähäinen.

20 Linnustoselvityksessä Kuuhkamonnevalla tavattiin EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja seitsemän. Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA) Kuuhkamonnevan linnustosta kuului kahdeksan lajia. Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa kaksi alueen lajeista on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän mukaan muinaisjäännöksiä on löydetty Kuuhkamonnevan lähialueilta, mutta itse Kuuhkamonnevan alueella ei löydöksiä ole tehty. Kuuhkamonnevan ympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita tai arvokkaita maisema-alueita. Lähin suojelualue on noin 7 km tuotantoalueelta etelään sijaitseva Hirvinevan Natura alue. Kuuhkamonnevan ympäristössä ei sijaitse muutoin arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä eikä myöskään Kuuhkamonlampea ole luokiteltu sellaiseksi. 20 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Kuuhkamonneva läheisyydessä, alle 500 metrin etäisyydellä nykyisestä tuotantoalueesta, sijaitsee tuotantoalueen eteläpuolella tila Pirttiranta RN:o 15:40 (490 m), pohjoispuolella Väättäri RN:o 4:7 (300 m) ja koillispuolella Markkula RN:o 21:49 (230 m). Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Purkuvesistön vedenlaadusta ja sen kehityksestä on tehty yhteenveto Pyhäjoen yhteistarkkailuraporttien ja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan vedenlaatutulosten perusteella. Vesistötarkkailupiste Pi33 sijaitsee turvetuotantoalueiden yläpuolella. Tarkkailupiste Pi20 sijaitsee noin 3 km Kuuhkamonevan purkupisteen alapuolella. Piipsanjoen piste Pi9 sijaitsee Vihanninjoen ja Kilpuanojan alapuolella noin 14 km Kuuhkamonevalta. Piipsanjoki Piipsanjoki on sekä fosfori- että typpipitoisuuksien perusteella rehevä joki. Kasvukautena sekä epäorgaanista fosforia että typpeä on saatavilla runsaasti, joten tuotantoa joessa rajoittavat muut tekijät, kuten valon määrä ja/tai virtausolot. COD Mn :n ja värin perusteella joki on hyvin humuspitoinen. Kesäisin happitilanne Piipsanjoessa on hyvä, mutta talvisin happitilanne voi ajoittain heiketä. Kesäajan vuosien keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut havaintopisteellä Pi33 44 µg/l, pisteellä Pi20 63 µg/l ja alimmalla pisteellä Pi9 81 µg/l. Vastaavasti keskimääräinen typpipitoisuus on ylimmällä pisteellä Pi µg/l, pisteellä Pi µg/l ja alimmalla pisteellä Pi9 883 µg/l. Ravinnepitoisuudet kasvavat ylävirrasta alavirtaan ja Vihanninjokisuun alapuolisella Piipsanjoella (Pi9) vedenlaatu on selvästi huonompi kuin ylempänä. Piipsanjoen ph on ollut normaalilla pintavesien tasolla eli keskimäärin 6,5. Happamuudessa ei juuri ole eroa eri havaintopaikkojen välillä. Alkaliniteetti eli hapon sietokyky on Piipsanjoessa hyvä, keskimäärin 0,4 mmol/l.

21 Sähkönjohtavuus on Vihanninjoen alapuolisessa Piipsanjoessa selvästi suurempi (keskimäärin 14,6 ms/m) kuin ylemmillä havaintopisteillä, joilla sähkönjohtavuus on keskimäärin 5 6 ms/m. Piipsanjoen vesi on myös sameinta pisteellä Pi9 kesäajan keskiarvon ollessa 10,5 FTU. Ylempänä joessa veden sameus on vähäisempää ollen 4 8 FTU. Kuuhkamonnevan alapuolisessa Piipsanjoessa (pisteet Pi9 ja Pi20) typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievä laskeva suuntaus. Fosforipitoisuudessa on laskeva suuntaus pisteellä Pi20. Sen sijaan pisteen Pi9 fosforipitoisuus on nousujohteinen, mikä johtunee Vihanninjoesta tulevista erittäin ravinteikkaista vesistä. Samaten turvetuotannon yläpuolisella pisteellä Pi33 ravinnepitoisuuksissa on lievästi nouseva suuntaus. Humuksen määrää kuvaava COD Mn on ollut hieman nousujohteinen kaikilla tarkkailupisteillä. Myös sameus on lievästi nousujohteinen. Havaitut trendit voivat johtua myös sattumasta, joka aiheutuu harvahkosta näytteenotosta ja ajoittaisista pitoisuuspiikeistä. Sameuden vaihtelu on jokivesissä tyypillisesti voimakasta riippuen vuodenajasta ja sadannasta. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Piipsanjoki kuuluu luokkaan "välttävä". Vuoden 2004 yhteistarkkailuraportin mukaan Piipsanjoen ravinnepitoisuudet ovat yleensä ottaen alhaisempia kuin muissa Pyhäjoen sivujoissa keskimäärin. 21 Piipsjärvi Piipsjärven vedenlaatua on tarkasteltu vuoden 2004 tarkkailun perusteella. Vuonna 2004 Piipsjärven happitilanne oli talvella huono, mutta kesällä melko hyvä. Veden ph vaihteli neutraalin molemmin puolin. Sähkönjohtavuus oli kevättalvella lievästi koholla. COD Mn oli mg/l ja väri oli tumma (>200 mg/lpt). Myös rautaa Piipsjärvessä oli runsaasti. Ravinnepitoisuudet olivat rehevien vesien tasoa, ja erityisesti fosforia oli runsaasti. A- klorofyllin pitoisuus oli rehevien vesien tasoa. Vesi oli lievästi sameaa ja kesällä kiintoainepitoisuus oli koholla. Fekaalisia kolibakteereita havaittiin ainoastaan elokuussa, jolloin niitä oli 12 kpl/100 ml. Pyhäjoki Pyhäjoen kevättalvinen vedenlaatu on parantunut 1980-luvun loppupuolelta nykypäivään. Veden väriluku oli ja 1990 lukujen vaihteessa koko joessa ajoittain yli 100 ja joen alaosalla jopa 200. Viime vuosina Pyhäjoen yläosan kevättalvinen väriluku on ollut alle 50 ja joen keski- ja alaosalla noin Humuksen määrää kuvaava COD Mn on laskenut koko joessa tasolta 10 mg/l tasolle 7 mg/l. COD Mn :n vaihtelu tarkkailupaikkojen välillä on ollut vähäistä. Vuosina 1989 ja 1990 mitattiin Pyhäjoessa kevättalvella varsin korkeita ravinnepitoisuuksia. Vuodesta 1991 lähtien fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia ja pitoisuus on joen yläosalla ollut hieman alle 20 μg/l, keskiosalla hieman yli 20 μg/l ja alaosalla pääasiassa noin 40 μg/l. Vuosina 2003 ja 2004 Pyhäjoen alaosan kokonaisfosforipitoisuus on kuitenkin ollut alhaisempi kuin aikaisempina vuosina. Kevättalven kokonaistyppipitoisuudessa on puolestaan ollut selvästi laskeva suunta. Korkeimmillaan pitoisuus oli vuonna 1989 noin μg/l, kun se viime vuo-