Henkilöstöraportti 2013

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2013

2 1 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 2 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 2 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA... 3 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA... 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ... 9 TYÖKYVYN YLLÄPITO KOULUTUS SAIRAUSPOISSAOLOT TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTAPATURMAT PALKKAKUSTANNUKSET ELÄKÖITYMINEN REKRYTOINTI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA

3 2 YLEISTÄ Henkilöstöraportin tarkoituksena on kerätä yhteen henkilöstöön liittyviä tilastotietoja sekä henkilöstöön vuoden 2013 aikana kohdistuneita tapahtumia. Kertomus on laadittu kiinteässä yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken. Kertomuksessa on myös tarkasteltu toimenpiteitä henkilöstöstrategian osalta. Tärkeää olisi, että näiden kerättyjen tietojen pohjalta voitaisiin suunnata toimenpiteitä, joilla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista sekä resurssien oikeaa kohdentamista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi Raisiossa jouduttiin vuonna 2013 suorittamaan toimenpiteitä henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi. Tavoitteena oli 1,5 milj. euron säästön aikaansaaminen. Keinot säästöjen aikaan saamiseksi jaettiin kolmeen suunnilleen yhtä suureen erään. Nämä olivat lomapalkkavarauksen pienentäminen, tehtävien täyttämättä jättäminen ja sijaisuuksien vähentäminen sekä lomautukset ja vapaaehtoiset vapaat. Maan hallituksen hankkeessa kuntarakenteen uudistamiseksi oltiin siirtymässä vaiheeseen, jossa suurten kaupunkiseutujen kuntarakennetta tarkastellaan valtion velvoittamana. Samoin sosiaali- ja terveystoimen rakenteen uudistamiseen tähtäävä sote-hanke eteni vuoden aikana. Hankkeet ovat työllistäneet erityisesti johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Ne ovat myös aiheuttaneet epävarmuutta tulevaisuuden suhteen koko henkilöstössä. Työhyvinvoinnin kehittämisen osalta Raisio on ollut mukana valtakunnallisessa TK2-hankkeessa, jossa selvitetään mahdollisuutta kehittää perinteisiä Kelan kuntoutuksia niin, että huomioidaan paremmin yksilön tarpeet ja huomioidaan työyhteisö kuntoutuksen yhteydessä. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Henkilöstöstrategia on laadittu vuosille Siinä on kuusi pääkohtaa joiden toteutumista on lyhyesti kommentoitu seuraavassa. 1. Oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö Henkilöstöstrategiaa laadittaessa lähdettiin siitä, että huomioiden kaupungin taloudellinen tilanne ei henkilöstömäärä saisi kasvaa. Henkilöstön määrä on kuitenkin kasvanut strategiakaudella. Ainoastaan viime vuonna on saatu aikaan pientä laskua henkilöstömäärässä. Henkilöstön näkemyksiä on tarkasteltu Kunta 10 tutkimuksen yhteydessä. Viimeisin kysely toteutettiin vuonna Sen mukaan Raision kaupungin viranhaltijat ja työntekijät kokevat vähemmän paineita työssään kuin vertailukaupungeissa. Tämän voi tulkita henkilöstön mitoituksen kannalta positiiviseksi asiaksi. Raisiolaiset olivat myös keskimääräistä valmiimpia suosittelemaan työnantajaansa ulkopuolisille. 76,2 % viranhaltijoista ja työntekijöistä suositteli kaupunkia työnantajana kun tutkimuksen keskiarvo oli 72,9 %. Sen sijaan työpaikan ilmapiiri nähtiin Raisiossa huonompana kuin muissa tutkimuskunnissa keskimäärin.

4 3 2. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Kaupungin oma keskitetty koulutus painottui esimiesten valmentamiseen ns. esimiestreenien muodossa. Muu koulutus on ollut keskusten vastuulla. Kaupunki tukee myös henkilöstön omalla ajalla tapahtuvaa omaehtoista kouluttautumista. 3. Palkkaus Kaupungin tehtäväkohtaisten palkkojen kehitystä seurataan alueellisesti Kuntatyönantajien tilastojen kautta. Viimeisin tilasto on vuodelta Tämän mukaan 10 suurimmassa ammattiryhmässä Raision keskimääräinen kuukausipalkka on 16,5 alle alueellisen keskiarvon. 4. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi R1PitStop hankkeen puitteissa jatkettiin esimiesten valmennusta oman ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Lisäksi omana ryhmänään järjestettiin painonhallintaan keskittynyt hanke. Hankkeiden pääasiallisen vetovastuun kantoi liikuntatoimi. Perinteinen henkilökunnan päivä järjestettiin Osallistumisia kirjattiin päivän aikana noin 550. Kela on pyrkinyt kehittämään omaa työikäisten kuntoutustansa TK2 hankkeen puitteissa. Raisiolla ja Naantalilla on ollut hankkeessa kaksi yhteistä kymmenen hengen ryhmää. Tavoitteena on ollut kehittää yksilöllisempää ja paremmin työelämän huomioivaa kuntoutusta. Työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmat pidetään ajan tasalla. 5. Johtaminen Raisiossa on panostettu avoimeen johtamiskulttuuriin. Kaikissa johtoryhmissä ja kehittämishankkeissa on henkilöstön edustus. Myös sisäinen tiedotus on ollut aktiivista mm. sisäisen tiedotteen Resorin kautta sekä henkilöstön käytössä olevan intranet sivuston Raitin kautta. Esimiesten koulutusta jatkettiin esimiestreenien muodossa. 6. Tasa-arvo Kaupungilla on tasa-arvosuunnitelma sekä ohjeistuksena yhdessä henkilöstön edustajien kanssa laaditut työpaikan pelisäännöt. Asiakkaita ja henkilöstöä koskevaa yhdenvertaisuussuunnitelmaa laadittiin vuoden aikana. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA Kaupungin ja henkilöstön yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä toimi samalla myös kaupungin työsuojelutoimikuntana. Kaupunkia toimikunnassa edustaa kymmenen jäsentä, joista kolme on kaupunginhallituksen edustajia ja seitsemän johtavia viranhaltijoita. Henkilöstöä ryhmässä edustavat pääluottamusmiehet (7 kpl), työsuojeluvaltuutettu ja erikseen valittava toimihenkilöedustaja. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta ja se on vastaava kuin työsuoje-

5 lun toimielinten toimikausi. Vuosi 2013 oli toimikunnan neljäs toimintavuosi. Puheenjohtajana toimi henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä ja varapuheenjohtajana pääluottamusmies Jorma Uoti. Sihteerinä toimi työsuojelupäällikkö Jussi Moilanen. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Yhteistoimintaryhmä käsitteli kokouksissaan mm. kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä, valtakunnallista työsuojelun valvontahanketta, rikkomusten hallintaan liittyvää ohjetta, Kunta 10 -tutkimuksen tuloksia, yhteistoiminnan johtosäännön tarkistusta ja valitsi henkilöstön edustajat johtoryhmiin. Lisäksi jokaisessa kokouksessa käsiteltiin kaupungissa tehtyjä työsuojelutarkastuksia. Keskusten yhteistyöryhmät käsittelivät keskusten toimialaan liittyviä yhteistyökysymyksiä. Teknisen keskuksen yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja sivistyskeskuksen ryhmä kerran. Sosiaali- ja terveyskeskuksen ryhmä ei kokoontunut vuonna TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinnan merkitystä on korostettu työturvallisuuden parantamiseksi, työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi ja korvauskustannusten minimoimiseksi. Tavoitteena on löytää tehokkaita toimenpiteitä vaarojen ja haittojen tunnistamiseen ja poistamiseen. Työsuojelussa vuoden 2013 teemana on ollut työyhteisön ilmapiirin tukeminen. Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa ja ihmisten välinen yhteistyö sekä vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Tässä työsuojeluorganisaatio on ollut tuottamassa asiantuntijapalveluja työyhteisön kehittämiseen. Turvallisuus on parantunut myös edelleen jatkuvalla pelastussuunnitelmien päivityksillä. Turvallisuuskoulutukset jatkuivat vuoden 2013 aikana. Koulutuksia järjestettiin mm. ensiavusta, alkusammutuksesta ja asiakasväkivallan uhka tilanteista. Vuosi 2013 oli myös työsuojeluvaalivuosi. Vaaleissa valittiin työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua kaudelle Työsuojeluvaltuutetuksi valittiin Pekka Järvinen ja varavaltuutetuiksi Sari Pönkä ja Kimmo Suominen. Vuonna 2014 aloittaa toimintansa myös kolme työsuojeluasiamiestä. Työsuojeluhenkilöstö on kehittänyt yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja on osallistunut aktiivisesti yhteistoimintaryhmän ja sisäilmastotyöryhmän toimintaan. Sisäilmastoasioiden ratkaisemiseksi on kaupungissa tehty paljon työtä, valitettavasti kaikkia ongelmia ei vielä ole saatu selvitettyä. Työpaikkakokouksissa on käyty puhumassa ajankohtaisista turvallisuus- ja työsuojeluasioista. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärätiedot voidaan ilmaista monella eri tavalla. Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa todetaan, että raportin tiedot tulee koota vuosittain tilanteen mukaan. Näin eri vuosien ja eri kuntien tiedot ovat vertailukelpoisia. Raision kaupungissa on vuoteen 2010 asti seurattu kaupungin palveluksessa olleen vakinaisen henkilöstön määrää seuraamalla tilanteessa käytössä olleiden vakanssien määrällä.

6 5 Palkkajärjestelmän vaihtumisen myötä seurannassa on siirrytty seuraamaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrää tilanteessa. Vuoteen 2012 verrattuna vakinaisten määrä on vähentynyt 5 henkilöllä. Määräaikaisia oli tilanteessa 51 työntekijää vähemmän kuin vuonna Määräaikaisista työntekijöistä 16 työntekijää oli työllistetty palkkatuella. Määräaikaisiin palvelussuhteisiin ei ole laskettu mukaan omais- ja perhehoitajia. 1 Vuoden 2012 henkilöstöraportissa määräaikaisen henkilöstön määräksi on ilmoitettu 193. Lukumäärä on tarkistettu helmikuussa 2014 ja tässä korjattu oikeaksi.

7 6 Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset ,4 Määräaikaiset ,1 joista palkkatukityöllistettyjä Yhteensä ,4 Palvelussuhde Koha Sote Sike Teke Vakinaiset Määräaikaiset joista palkkatukityöllistettyjä Yhteensä Palvelussuhde Koha Sote Sike Teke Osa-aikaiset työntekijät, vakituiset joista naisia Vakanssit Määräaikaiset Yhteensä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä (31.12.). Työvoimaksi lasketaan kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta omais- ja perhehoitajia) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä. Nämä palkalliset päivät kalenteripäivinä jaetaan tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin saadaan keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Esim. henkilötyövuoden laskennasta: Kokoaikainen työntekijä joka ei ole ollut vuoden aikana lainkaan palkattomilla vapailla näkyy seurannassa yhtenä henkilötyövuotena. 50 % työaikaa tekevä työntekijä jolla ei ole palkattomia vapaita lasketaan 0,5 henkilötyövuodeksi. Henkilö, joka on ollut vuoden aikana 3 kuukauden työsuhteessa 100 % työajalla, lasketaan 0,25 henkilötyövuodeksi.

8 7 Raision kaupungin henkilöstön määrä väheni vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrän vähenemiseen vaikutti vuonna 2013 lomautukset ja palkattomat vapaat. Konsernihallinnon työvoima väheni 0,9 htv, sosiaali- ja terveyskeskuksen työvoima lisääntyi 7,1 htv, sivistyskeskuksen lisääntyi 3,6 htv ja teknisen keskuksen työvoima väheni 14,8 htv.

9 8 Henkilötyövuodet Kk- ja tuntipalkkaiset yhteensä Konsernihallinto 19,5 21,4 20,4-0, Soster/hallinto 11,2 9,9 8,3-1, Vastaanottopalvelut 69,3 77,1 80,6 3, Kuntoutuspalvelut 11,0 12,4 11,7-0, Suun terveydenhuolto 43,0 42,6 42,5-0, Työterveyshuolto 16,3 16,9 15,9-1, Perhepalvelut 27,0 29,0 28,8-0, Aikuissosiaalityö 28,4 34,7 33,4-1, Vammaispalvelut 31,0 31,7 31,6-0, Aikuisten psykosos.palvelut 12,6 12,8 15,7 2, Hoito- ja hoivapalvelut 306,1 318,6 324,7 6, Sike/hallinto 4,8 4,8 4,4-0, Lukio 29,2 29,3 29,2-0, Perusopetus 193,6 208,7 215,8 7, Työväenopisto 8,8 7,4 7,9 0, Varhaiskasvatus 258,9 264,6 261,8-2, Kirjastopalvelut 20,4 21,5 20,2-1, Kulttuuripalvelut 4,9 3,5 3,6 0, Liikuntapalvelut 23,9 22,6 22,8 0, Nuorisopalvelut 14,9 13,5 13,8 0, Ympäristö- ja rakennusvalvonta 18,7 18,5 17,4-1, Talous- ja hallintopalvelut 19,6 19,7 19,1-0, Tietohallintopalvelut 6,9 7,4 6,0-1, Tilapalvelut 134,4 135,8 129,8-6, Maankäyttöpalvelut 23,4 23,3 22,4-0, Kuntatekniset palvelut 41,3 40,4 36,6-3, Kaukolämpöpalvelut 1,6 0,2 0,0-0, Vesihuoltopalvelut 12,0 10,1 9,4-0,7 Keskuksittain Konsernihallinto 19,5 21,4 20,4-0,9 Sosiaali- ja terveyskeskus 555,9 585,8 592,9 7,1 Sivistyskeskus 559,4 575,9 579,5 3,6 Tekninen keskus 258,0 255,4 240,7-14,8 Raisio 1392,8 1438,4 1433,5-4,9 htv Muutos 2012/2013 htv = työpäivät - palkattomat poissaolot = palkallinen palveluksessaolo (sis. vuosilomat ja palkalliset sairauslomat) Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuoriso ja työväenopisto: Luvut laskettu manuaalisesti keskusten ilmoittamien tuntimäärien perusteella, yht. n. 200 henk. Soten luvuista on poistettu omais- ja perhehoitajat. Aikuissosisaalityön työvoima sisältää kaikki sosiaalisin perustein palkatut.

10 9 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Raision kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 47 vuotta. Vakituisista työntekijöistä 46,5 % on yli 50 vuotiaita. Alle 30-vuotiaita vakituisista työntekijöistä on 6 %.

11 10

12 11 TYÖKYVYN YLLÄPITO Kaupungin työntekijöitä on osallistunut Kelan rahoittamaan TK2 hankkeen kuntoutukseen sekä TYK ja Aslak-kuntoutuksiin. Työntekijät ovat oma-aloitteisesti hakeutuneet Aslak-kursseille. TK2 hanke alkoi vuonna 2012 ja sai jatkoa v Kurssi toteutettiin yhdessä Naantalin kaupungin kanssa. TYK muotoiseen kuntoutukseen on hakeutunut eri ammattien edustajia joko työterveyslääkärin suosituksesta tai omasta aloitteesta. Työkyvyn ylläpitoon tähtää osaltaan myös virkistystoiminta, johon sisältyy liikuntaa, kulttuuritoimintaa, yhteisiä juhlia ja kahden kesämökin käyttömahdollisuus Villan tilan yhteydessä. Suurin yksittäinen liikuntamuoto on uintikeskus Ulpukan uinti ja kuntosalin ilmainen käyttömahdollisuus. Vuonna 2012 kertyi (vuonna 2012 kertyi 5 144) uintikertaa tai kuntosalikäyntiä. KOULUTUS Tällä hetkellä Raision kaupungilla ei ole käytössä ohjelmaa jolla voisi kerätä kaupunkitasoista tietoa työntekijöiden koulutuspäivien määrästä tuli voimaan lakikokonaisuus (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (kuntakonsernin yhteisöt) ja Laki koulutuksen korvaamisesta), jotka edellyttävät että työnantaja laatii vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Työnantajan on mahdollista saada koulutuskorvausta (max. 3 päivää/työntekijä), kunhan ko. koulutukset on kirjattu koulutussuunnitelmaan. Raision kaupungin koulutussuunnitelma vuodelle 2014 käsiteltiin yhteistoimintaryhmässä ( ) ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ( ). Raision kaupungille on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle Suunnitelmassa ei ole määritelty vuodelle 2014 kaupunkitasoista koulutuspäivien lukumäärää. Koulutuksiin osallistutaan tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Painopiste tulee olemaan ammattialakohtaisissa ammatillisissa koulutuksissa. Vuoden 2014 kaupunkitasoisena tavoitteena on aloittaa kaupunkitasoisen osaamisen arvioinnin, ennakoinnin ja kehittämisen toimintatavan kehittäminen. Vuonna 2014 kiinnitetään erityistä huomioita eläköitymisen hallintaan. Toteutettavien koulutusten tulee perustua osaamisen arvioinnin ja ennakoinnin analyysiin, Raision kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja kehittämiskeskusteluissa asetettuihin tavoitteisiin. Työntekijöiden näkökulmaa toteutuneen koulutuksen riittävyyteen seurataan Kunta 10-kyselyn yhteydessä (seuraava kysely syksyllä 2014). Henkilöstöhallinto, keskusten johto ja esimiehet seuraavat koulutussuunnitelman toteutumista. Toteutumisesta raportoidaan vuoden 2014 henkilöstöraportissa ja vuoden 2015 koulutussuunnitelmassa.

13 12 Esimiestreenejä järjestettiin 2 kpl: Kunta 10 tulosten käsittely, 74 osallistujaa Raision kaupungin strategia , 84 osallistujaa Henkilökunnan omaehtoiseen koulutukseen (suoritetaan omalla ajalla), myönnettiin tukea euroa yhteensä 10 henkilölle. SAIRAUSPOISSAOLOT Työterveyslaitoksen Kunta 10 tutkimuksen yhteydessä keräämien ja laskemien tietojen mukaan Raision kaupungin sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuoteen 2012 verrattuna 0,4 päivää henkilötyövuotta kohti. (TTL: Kunta10 tutkimus). Vuoteen 2010 verrattuna sairauspoissaolot ovat lisääntyneet selvästi, n 3 pv henkilötyövuotta kohden.

14 13 Työterveyslaitoksen tuottaman tiedon rinnalle on Raisiossa kehitetty sairauspoissaolotilastointia, jonka tiedot on kerätty palkkajärjestelmästä siten, että henkilötyövuosiin on laskettu mukaan kaikki palkallinen työ ja koko henkilöstö (sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät). Tämän laskentatavan mukaan Raision kaupungin sairauspoissaolot vuonna 2013 olivat 18,7 päivää henkilötyövuotta kohden eli lisääntyneet 1,2 päivää henkilötyövuotta kohden vuoteen 2012 verrattuna. Sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden htv 1392,8 1438,4 1433,5 sairauspäiviä/htv 17,8 17,5 18,7

15 14 Vuonna 2013 lyhyet (1-3 päivää ja 4-10 päivää kestävät sairauspoissaolot) ovat jonkin verran vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna, mutta yli kuukauden ja etenkin yli 3 kk kestävät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ja niiden kasvun myötä myös sairauspoissaolojen kokonaismäärä on kasvanut. Keskuksittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat kasvaneet sosiaali- ja terveyskeskuksessa ja sivistyskeskuksessa.

16 15 Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus pv pv pv pv pv yli 180 pv yhteensä pv Raision kaupungin varhaisen puuttumisen/tuen ohje päivitettiin vuoden 2012 aikana. Ohjeen mukaan esimiehen tulee ottaa poissaolot puheeksi työntekijän kanssa silloin kun henkilö on ollut poissa kalenterivuoden aikana sairauden takia yli kolmekymmentä (30) päivää tai usein toistuen vähintään viisi (5) kertaa kalenterivuoden aikana. Sairauspoissaolojen seuranta on tehostunut vuoden 2013 aikana. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki velvoittavat työnantajan ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun henkilö on poissa työstä kalenterivuoden aikana 30 päivää. Raisiossa sairauspoissaolot ilmoitetaan työterveyshuollolle keskitetysti henkilöstöhallinnosta kerran kuussa. Myös esimiehille lähetetään kuukausittain tieto ns. poissaolojen hälytysrajat ylittäneiden työntekijöiden sairauspoissaoloista. Uudistusten tavoitteena on edistää työntekijän työkyvyn palautumista, selvittää mahdollisuuksia mukauttaa työtä jäljellä olevan työkyvyn mukaiseksi ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Sairauspoissaolo yli 30 pv v aikana, päivien lukumäärä/työntekijä väh yli 150 yhteensä Toimivat työkykyjohtamisen käytännöt ovat olennainen osa kustannustietoista henkilöstöjohtamista. Sairauspoissaolokustannusten lisäksi (mm. sairauspoissaoloajan palkka, sijaiskustannukset) työnantaja maksaa eläkelaitokselle ns.varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua. Työnantaja maksaa varhemaksua, kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, joka myönnetään silloin kun arvioidaan että määräaikaisesta työkyvyttömyydestä huolimatta työkyky voidaan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Ennenaikaisista eläkkeistä kuntatyönantajille aiheutuvat eläkemaksut on määritelty siten, että maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Keva päättää varhemaksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Vuonna 2013 Raision kaupungin varhemaksu oli euroa (vuonna 2012: ). Vuosina 2009 ja 2010 Raision kaupungin maksama varhemaksu oli selvästi korkeampi kuin kuntasektorin keskiarvo. Vuosina tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan, tällä hetkellä Raision kaupungin varhemaksut ovat alle kuntien keskiarvon. Lisääntyneet sairauspoissaolot saattavat kuitenkin ennakoida sitä että tulevina vuosina ennenaikainen eläköityminen lisääntyy.

17 16 maksu % Vuosi maksu suurena maksu % palkkasummasta kuntien keskiarvosta ,4 89, ,8 102, ,3 120, ,6 149, ,8 140, ,0 97, ,7 72, * ,7 74, * ,7 79,0 * Ennakkotieto, vuoden 2013 lopulliset maksut selviävät syksyllä 2014 ja vuoden 2014 maksut syksyllä 2015 TYÖTERVEYSHUOLTO Raision terveyskeskuksen työterveyshoitoyksikkö Työterveyshuolto Aurinkoristeys tuottaa Raision kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut. Raision kaupungin työterveyssopimus käsittää henkilöstön lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut. Kaupungin henkilöstölle työterveyspalveluja on ollut toteuttamassa kaupungille nimetyt työterveyslääkärit (2) sekä työterveyshoitajat (2). Vakituisten lääkäreiden vajetta on pyritty paikkaamaan sijaislääkäreillä. Asiantuntijoina ovat toimineet työfysioterapeutti ja työpsykologi. Toimintasuunnitelman mukaan toiminta

18 on ollut lakisääteistä ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, sisältäen suunnitellut työpaikkaselvitykset, työpaikkakäynnit sekä henkilöstön ohjauksen ja neuvonnan. 17 Vuoden 2013 aikana tehtiin työpaikkakäyntejä Huvikummun, Lapiokujan, Metsäaron ja Pasalan päiväkoteihin. Pasalan päiväkodissa käytiin myös rakennustarkastuskäynnillä pitkän remontin jälkeen. Lisäksi työpaikkakäyntejä on tehty Raision sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastoille sekä aikuissosiaalikeskuksen tiloihin. Työpaikkakäynteihin liittyivät työntekijöiden terveystarkastukset (terveydenhoitajan sekä tarvittaessa työfysioterapeutin ohjeistus). Työterveyshuolto on osallistunut työyhteisöjen kehittämiseen, kuntoutustarveselvittelyihin sekä uudelleensijoitus- ja työkykyarvioihin. Ikäryhmätoimintana jatkettiin 50-vuotiaille suunnattuja terveystarkastuksia. Määräaikaistarkastuksiin on kutsuttu riskityöntekijät: maalarit, muurarit ja hoitoalan yötyöntekijät. Työterveyshuollon palvelut ovat olleet saatavana myös työllistetyille, kuntoutusrahalla oleville sekä siviilipalvelusvelvollisille ja kesätyöntekijöille. Työfysioterapeutti on asiantuntijana tehnyt työpaikkakäyntejä ja selvityksiä, fyysisen työn kuormituksen arviointia, sekä ergonomian tarkistamista näyttöpäätelasien hankintaa varten. Työfysioterapeutti on toimintasuunnitelman mukaisesti toteuttanut ergonomian ja kohdennettujen ryhmien potilassiirto-ohjausta ja neuvontaa. Työpsykologin tiedonanto-, neuvonta- ja ohjaus-toiminta on kohdistunut sekä yksittäisiin työntekijöihin että työyhteisöihin. Yksilötyö on keskittynyt työkykyyn ja työssä jaksamiseen vaikuttavien ongelmien arviointiin, selvittelyyn ja jatkosuunnitelmien tekemiseen. Työyhteisötyö on perustunut toimintasuunnitelmaan ja työyhteisöjen tarpeisiin. Työpsykologi on selvittänyt psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta kyselyin ja haastatteluin sekä järjestänyt palaute-, ohjaus- ja keskustelutilaisuuksia työryhmille. Lisäksi työpsykologi on osallistunut esimiesten tukena konfliktien selvittelyyn ja vetänyt kriisi-istuntoja työyhteisöjä kohdanneissa kriisitilanteissa. Työterveyshuollon asiakaskäynti- sekä työpaikkakäyntitilasto Työntekijään kohdistettua toiminta (kpl) Työympäristö ja työyhteisö (tuntia) Työntekijä Tietojen anto ja Terveystarkastukset ohjaus Sairaanhoitokäynnit Työpaikkakäynnit Lääkäri ,5 21 Terveydenhoitaja ,5 54,5 Fysioterapeutti ,5 165,5 Psykologi Erikoislääkäri Laboratorio Röntgen

19 18 TYÖTAPATURMAT Työtapaturmien määrässä on tapahtunut laskua vuoteen 2012 verraten. Työtapaturmia sattui vuonna 2013 yhteensä 111 kappaletta. Vuonna 2012 tapaturmia sattui 131. Tapaturmat jakaantuvat työtapaturmiin 90 kpl, työmatkatapaturmiin19 kpl ja ammattitauteihin /tutkimuksiin 2 kpl. 2 Tapaturmien torjuntatyöhön on olemassa välineitä ja tavoitteeksi asetetaan pyrkimys kohti nollaa tapaturmaa. Kaikkien tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden tutkiminen on välttämätöntä. Tapaturmien tutkintatulokset ja tehdyt työturvallisuutta parantavat toimenpiteet täytyy käsitellä työpaikkakokouksissa. Vaaran arvioinnit ja niiden päivitykset tehdään vuosittain. Työsuojeluhenkilöstö auttaa tarvittaessa näissä toimenpiteissä. 2 Vuodesta 2013 lähtien henkilöstöraportin tapaturmalukujen ilmoitustapaa on hiukan muutettu. Vakuutusyhtiön ilmoittamiin lukuihin on lisätty 1-3 päivän tapaturmapoissaolot. Myös korvaussummia on täydennetty. Vakuutusyhtiö kohdistaa tapaturmasta aiheutuneita korvaussummat vain sille vuodelle jolloin tapaturma on sattunut. Nyt on käytetty laskutapaa jossa esim. vuoden 2013 korvaussummiin on lisätty ne korvaukset jotka on maksettu vuonna 2013 vaikka tapaturma on sattunut vuonna Ilman laskutapamuutoksia vuoden 2013 luvut olisivat pienemmät: tapaturmien määrä 100, korvauspäivät yhteensä 576 ja tapaturmakorvaukset yhteensä

20 19 PALKKAKUSTANNUKSET Vuoden 2013 käyttötalouden palkkakustannukset (palkat ja palkkiot joista vähennetty henkilöstökorvaukset) olivat euroa. Palkkasumma väheni vuoteen 2012 verrattuna 3,4 %. Palkankorotusten kustannusvaikutus vuoteen 2012 verrattuna oli keskimäärin + 1,9 %. Keskipalkka, kokonaisansio (tehtäväkohtainen palkka + lisät), koko henkilöstö Kaikki Miehet Naiset Kvtes 2595,5 3112,9 2521,2 Perhepäivähoitajat 1728,8 Teknisten sopimus 2447,0 2967,8 2250,4 Lääkärisopimus 5300,8 5893,7 5173,8 Ovtes 3522,2 3640,1 3478,6 ELÄKÖITYMINEN Keva toimittaa vuosittain tilaston Raision kaupungin eläkkeelle jääneistä työntekijöistä eläkelajeittain. Tilaston mukaan vuonna 2013 jäi toistaiseksi voimassa olevalle kokoaikaiselle eläkkeelle (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke) 48 kaupungin työntekijää. Osa-aikaiselle eläkkeelle jäi 10 työntekijää.

21 Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 61,9 vuotta. 3 Keski-ikä on vuosien välillä vaihdellut 57,3 ja 61,9 vuoden välillä. Eläkkeelle jääneistä 42 on jäänyt vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä on kasvanut huomattavasti suhteessa aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2008 vanhuuseläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä oli 30 % ja vuonna %. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on toistaiseksi pysynyt melko vähäisenä, mutta vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria. Eläkepäätöksiä kaupungin työntekijöistä tehtiin vuosina seuraavasti: Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osa-aikaeläke Työttömyyseläke Yhteensä Luvussa ei ole mukana osa-aikaeläkkeelle jääneet.

22 Keva on laatinut eläkkeellelähtöennusteen, jonka mukaan Raision kaupungin vakituisista työntekijöistä jää tulevien viiden vuoden kuluessa (v ) eläkkeelle n. 240 työntekijää. 21

23 22 REKRYTOINTI Taloudellisen tilanteen vuoksi Raision kaupungilla oli vuonna 2013 käytössä täyttölupamenettely. Rekrytointiprosessin tehostamiseksi aloitettiin Raisiossa joulukuussa 2012 sähköisen Kuntarekryjärjestelmän käyttöönotto. Käyttöönoton jälkeen työpaikkailmoituksia on julkaistu sanomalehdissä hyvin vähän. Vuoden 2013 aikana sähköistä rekrytointijärjestelmää käytettiin 86 tehtävän täytössä. Haettavina olleista työpaikoista oli vakituisia 49 ja määräaikaisia 38 kpl. 60 % paikoista on ollut sosiaali- ja terveyskeskuksen tehtäviä, 30 % sivistyskeskuksen ja 10 % teknisen keskuksen. Hakijoita tehtäviin oli yhteensä Hakijoiden määrä vaihteli paljon haettavan tehtävän ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Esimerkiksi lastenhoitajan, ruokapalvelutyöntekijän ja siivoojan tehtäviin tuli yli 70 hakemusta kun taas joihinkin sosiaali- ja terveyskeskuksen tehtäviin tuli vain 1-5 hakemusta. Vuonna 2014 Kuntarekry-järjestelmän käyttöönottoa jatketaan ja laajennetaan sijaisten hakuprosessin tehostamiseksi.

24 23 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA 2013 HENKILÖSTÖPANOKSET 2013 Vakituinen henkilöstö lkm Palkkasumma (käyttötalous + investointiosa) Palkkasivukulut Henkilöstökorvaukset HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyshuolto Työterveyshuoltokorvaukset Virkistystoiminta HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön keski-ikä, vakituiset vuotta 47 Kokoaikaiselle eläkkeelle siirtyneet lkm 48 Sairauspoissaolot pv Työtapaturmat (korvatut päivät) pv 801