TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

Transkriptio

1

2 Sisällys YLEISTÄ... 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 3 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 3 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA... 5 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA... 5 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 6 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ... 9 TYÖKYVYN YLLÄPITO KOULUTUS SAIRAUSPOISSAOLOT TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTAPATURMAT PALKKAKUSTANNUKSET ELÄKÖITYMINEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA

3 3 YLEISTÄ Henkilöstökertomukseen on koottu henkilöstöön liittyviä tilastotietoja sekä henkilöstöön vuoden 2012 aikana kohdistuneita tapahtumia. Kertomus on laadittu kiinteässä yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken. Kertomuksessa on myös tarkasteltu toimenpiteitä henkilöstöstrategian osalta. Tärkeää olisi, että näiden kerättyjen tietojen pohjalta voitaisiin suunnata toimenpiteitä, joilla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista sekä resurssien oikeaa kohdentamista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vuotta 2012 kunnallishallinnossa leimasi keskustelu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Raisiossa toteutettiin laaja kuntalaiskysely kaupungin valtiolle antaman lausunnon tueksi. Sekä kuntalaisten että kaupungin luottamushenkilöiden näkemyksissä korostui näkemys Raision pitämisestä itsenäisenä kuntana. Asiasta järjestettiin myös tiedotustilaisuuksia henkilöstölle ja sitä käsiteltiin yhteistoimintaryhmässä. Kuntarakenteen uudistamisen ohella myös sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistaminen oli käsittelyssä vuoden aikana. Raision kaupunki osallistui Työterveyslaitoksen Inspi-kyselyyn, jonka tulokset valmistuivat vuoden aikana. Kyselyyn osallistui 87 työpaikkaa ja työntekijää. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten työpaikkojen voimavaroja. Näitä selvitettiin mm. uusien käsitteiden työn imun, työn tuunaamisen ja palvelevan johtamisen kautta. Raision tulokset sijoittuivat jokseenkin kyselyn keskiarvojen tuntumaan. Raision vahvuuksiksi todettiin mm. hyvät tehtävätason voimavarat, työn itsenäisyys sekä kehittävyys ja työn selkeät tavoitteet. Työntekijät myös pyrkivät kehittämään työtään ja kokevat työnsä tärkeäksi. Asioiksi, joihin tulee kiinnittää huomiota, mainittiin palvelevan esimiestoiminnan tukeminen sekä vuorovaikutuksen kehittäminen työyhteisöissä. Perinteinen kunta 10-tutkimus jatkui vuonna 2012 suoritetulla kyselyllä. Kyselyt suoritetaan kahden vuoden välein. Tulokset saadaan vuonna HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Henkilöstöstrategia on laadittu vuosille Siinä on kuusi pääkohtaa joiden toteutumista on lyhyesti kommentoitu seuraavassa. 1. Oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö. Strategiaa laadittaessa lähdettiin siitä, että huomioiden kaupungin taloudellinen tilanne ei henkilöstömäärää saisi kasvaa. Palveluiden tarpeesta johtuen uusia vakansseja on kuitenkin jouduttu perustamaan erityisesti sosiaali- ja terveyskeskukseen.

4 4 Henkilöstön näkemyksiä on tarkasteltu Kunta 10 tutkimuksen yhteydessä. Viimeisin kysely toteutettiin vuonna Sen mukaan Raision kaupungin viranhaltijat ja työntekijät kokevat hieman vähemmän paineita työssään kuin vertailukaupungeissa. Tämän voi tulkita henkilöstön mitoituksen kannalta positiiviseksi asiaksi. Raisiolaiset ovat myös keskimääräistä valmiimpia suosittelemaan kaupunkia työnantajana ulkopuolisille. 76,2 % viranhaltijoista ja työntekijöistä suosittelisi kaupunkia työnantajana kun Kunta10-kaupunkien keskiarvo on 72,3 %. Sen sijaan työpaikan ilmapiiri nähdään Raisiossa kuntien keskiarvoa huonompana. Vuonna 2011 toteutetussa Innostuksen Spiraali hankkeen kyselyn yhteenvedossa todetaan, että tehtävätason voimavarat ovat Raisiossa hyvällä tasolla eli työ koetaan suhteellisen itsenäiseksi ja kehittäväksi ja sen tavoitteet ovat selkeät. Lisäksi todetaan työntekijöiden pitävän pääsääntöisesti työpaikan tavoitteita tärkeinä ja he ovat valmiita panostamaan sen perustehtävän toteuttamiseen. Sen sijaan tulisi edistää työntekijän kokemusta siitä, että häntä arvostetaan ja kuullaan organisaatiossa. Myös palvelevan esimiestoiminnan tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota tutkimuksen mukaan. 2. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön koulutuksen painopistettä on siirretty keskitetystä koulutuksesta keskusten vastuulle. Esimiestreenejä on jatkettu esimiesten koulutuksena. Kaupunki tukee myös henkilöstönsä omalla ajalla tapahtuvaa omaehtoista kouluttautumista. 3. Palkkaus Raision palkkaus on seurannan mukaan alueellista keskitasoa. 4. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Työyhteisöjen edustajia on valmennettu huolehtimaan omasta ja työyhteisön jäsenten hyvinvoinnista R1Pit Stop-hankkeen puitteissa. Hankkeen vetäjänä on toiminut liikuntatoimi, mutta työhyvinvointia on hankkeen puitteissa käsitelty laajasti. Henkilökunnan edustajista koottu virkistystoimikunta on toiminut aktiivisesti järjestäen mm. liikuntatapahtumia, matkoja ja kaupungin henkilöstön joulujuhlat. 5. Johtaminen Raisiossa on panostettu avoimeen johtamiskulttuuriin. Kaikissa johtoryhmissä ja kehittämishankkeissa on henkilöstön edustus. Myös sisäinen tiedotus on ollut aktiivista mm. sisäisen tiedotteen Resorin kautta sekä henkilöstön käytössä olevan intranet sivuston Raitin kautta. Esimiesten koulutusta jatkettiin esimiestreenien muodossa. 6. Tasa-arvo Kaupungilla on tasa-arvosuunnitelma. Asiakkaita ja henkilöstöä koskevan yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta on kesken.

5 5 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA Kaupungin ja henkilöstön välisenä yhteistoimintaelimenä toimi yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä toimii samalla myös kaupungin työsuojelutoimikuntana. Kaupunkia toimikunnassa edustaa kymmenen jäsentä, joista kolme on ollut vuonna 2012 kaupunginhallituksen edustajia ja seitsemän johtavia viranhaltijoita. Johtavista viranhaltijoista yksi on työsuojelupäällikkö, joka samalla toimii toimikunnan sihteerinä. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta ja se on vastaava kuin työsuojelutoimikuntien toimikausi. Kulunut vuosi oli toimikunnan kolmas toimintavuosi. Puheenjohtajana toimi henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä ja varapuheenjohtajana pääluottamusmies Pekka Rantanen. Henkilökuntaa toimikunnassa edustavat pääluottamusmiehet (7 kpl), työsuojeluvaltuutettu sekä erikseen valittava toimihenkilöiden edustaja. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Ryhmä käsitteli mm. talouden sopeuttamisohjelmaa, sähköisen rekrytointiohjelman käyttöönottoa Raisiossa, työterveys- ja sairausvakuutuslain muutoksia, sisäilma-asioita, sekä päihdeohjelman ja varhaisen tuen mallien muutoksia. Keskusten yhteistyöryhmät käsittelevät keskusten toimialaan liittyviä yhteistyökysymyksiä. Teknisen keskuksen yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, sivistyskeskuksen yhteistyöryhmä kaksi kertaa ja sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöryhmä kaksi kertaa. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Turvallisuuden saralla jatkui 4ks- ohjelmiston käyttöönotto. Ohjelmiston avulla voidaan tehdä pelastuslainsäädännön mukaiset pelastussuunnitelmat lisättynä koulujen turvallisuuteen keskittyvä kouluturva osuus. Näiden lisäksi pilotoitiin mm. vaarojen arvioinnin tekemistä ohjelmistoon liittyvällä riskipisteosiolla. Jatkossa ohjelmiston kautta voidaan tehdä myös työturvallisuuteen liittyviä raportteja. Koulut ovat ansiokkaasti päivittäneet omia suunnitelmiaan. Päiväkodeissa suunnitelmien päivitys on alkanut loppuvuodesta 2012 ja jatkuu vuonna 2013 samoin kuin sosiaali- ja terveyskeskuksen osalta. Pelastussuunnitelmien päivittäminen täytyy tapahtua kaupungin valmiussuunnitelman mukaan syyskuun loppuun mennessä vuonna Tapaturmien- ja läheltä piti tilanteiden tutkintaa pyrittiin tehostamaan. Työtä sillä saralla riittää tulevillekin vuosille. Tutkinnan tarkoituksena on selvittää tapaturman/ läheltä piti tilanteen mahdollistaneet tekijät, ja oppia tehdyistä virheistä, etteivät tapahtumat toistuisi. Vuoden aikana on ollut turvallisuus ja työsuojelukoulutuksia. Koulutuksia on järjestetty mm. ensiavusta, alkusammutuksesta, asiakasväkivallan hallinnasta, koulujen ja päiväkotien turvallisuudesta. Työsuojeluhenkilöstä on jatkanut ja kehittänyt yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, samoin on osallistuttu aktiivisesti yhteistoimintaryhmän ja sisäilmastotyöryhmän toimintaan, henkilökunnan päivän suunnitteluun ja kaupungin ohjeistuksen päivityksiin. Työpaikkakokouksissa on käyty puhumassa ajankohtaisista työsuojeluasioista. Vuoden aikana päivitettiin varhaisen tuen ohjeistus, sekä päihdeohjelma. Näiden lisäksi otettiin käyttöön myös rikkomusten hallinnan ohjeet.

6 Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut paikallisiin koulutustapahtumiin ja työsuojeluvaltuutettu on toiminut JHL:n Varsinais- suomen työsuojeluverkoston puheenjohtajana. Työsuojeluvaltuutettu suoritti loppuun työyhteisöneuvojakoulutuksen ja turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö suoritti työsuojelupäällikkökoulutuksen. 6 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärätiedot voidaan ilmaista monella eri tavalla. Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa todetaan, että raportin tiedot tulee koota vuosittain tilanteen mukaan. Näin eri vuosien ja eri kuntien tiedot ovat vertailukelpoisia. Raision kaupungissa on vuoteen 2010 asti seurattu kaupungin palveluksessa olleen vakinaisen henkilöstön määrää seuraamalla tilanteessa käytössä olleiden vakanssien määrällä. Palkkajärjestelmän vaihtumisen myötä seurannassa on siirrytty seuraamaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrää tilanteessa. Vuoteen 2011 verrattuna vakinaisten määrä oli kasvanut 14 henkilöllä. Määräaikaisia oli tilanteessa lähes sata vähemmän kuin vuonna Määräaikaisiin palvelussuhteisiin ei ole laskettu mukaan omais- ja perhehoitajia.

7 7 Henkilöstömenojen ja kokonaistyövoiman käytön kannalta paras tapa seurata henkilöstön lukumäärää on henkilötyövuosina mitattava työvoiman käyttö. Työvoimaksi lasketaan kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta omais- ja perhehoitajia) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä. Nämä palkalliset päivät kalenteripäivinä jaetaan tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin saadaan keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä. Esim. henkilötyövuoden laskennasta: Kokoaikainen työntekijä joka ei ole ollut vuoden aikana lainkaan palkattomilla vapailla näkyy seurannassa yhtenä henkilötyövuotena. 50 % työaikaa tekevä työntekijä jolla ei ole palkattomia vapaita lasketaan 0,5 henkilötyövuodeksi. Henkilö, joka on ollut vuoden aikana 3 kuukauden työsuhteessa, lasketaan 0,25 henkilötyövuodeksi. Raision kaupungin henkilöstön määrä kasvoi vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna 46 henkilötyövuotta. Konsernihallinnon työvoima kasvoi 2 htv, sosiaali- ja terveyskeskuksen 30 htv, sivistyskeskuksen 16 htv ja teknisen keskuksen työvoima väheni 2,6 htv. Henkilötyövuodet keskuksittain Muutos Konsernihallinto 19,5 21,4 1,9 Sosiaali- ja terveyskeskus 555,9 585,8 29,9 Sivistyskeskus 559,4 575,9 16,4 Tekninen keskus 258,0 255,4-2,6 Raisio 1392,8 1438,4 45,7

8 8 Henkilötyövuodet Kk- ja tuntipalkkaiset yhteensä htv Muutos Konsernihallinto 19,5 21,4 1, Soster/hallinto 11,2 9,9-1, Vastaanottopalvelut 69,3 77,1 7, Kuntoutuspalvelut 11,0 12,4 1, Suun terveydenhuolto 43,0 42,6-0, Työterveyshuolto 16,3 16,9 0, Perhepalvelut 27,0 29,0 2, Aikuissosiaalityö 28,4 34,7 6, Vammaispalvelut 31,0 31,7 0, Aikuisten psykosos.palvelut 12,6 12,8 0, Hoito- ja hoivapalvelut 306,1 318,6 12, Sike/hallinto 4,8 4,8 0, Lukio 29,2 29,3 0, Perusopetus 193,6 208,7 15, Työväenopisto 8,8 7,4-1, Varhaiskasvatus 258,9 264,6 5, Kirjastopalvelut 20,4 21,5 1, Kulttuuripalvelut 4,9 3,5-1, Liikuntapalvelut 23,9 22,6-1, Nuorisopalvelut 14,9 13,5-1, Ympäristö- ja rakennusvalvonta 18,7 18,5-0, Talous- ja hallintopalvelut 19,6 19,7 0, Tietohallintopalvelut 6,9 7,4 0, Tilapalvelut 134,4 135,8 1, Maankäyttöpalvelut 23,4 23,3-0, Kuntatekniset palvelut 41,3 40,4-0, Kaukolämpöpalvelut 1,6 0,2-1, Vesihuoltopalvelut 12,0 10,1-2,0 yhteensä 1392,8 1438,4 45,7 htv = työpäivät - palkattomat poissaolot = palkallinen palveluksessaolo (sis. vuosilomat ja palkalliset sairauslomat) Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuoriso ja työväenopisto: palkkajärjestelmästä ei saa satunnaista tuntityötä tekevien (silti kk-palkkaisten) htv-lukua. Luvut laskettu manuaalisesti keskusten ilmoittamien tuntimäärien perusteella, yht. n. 200 henk. Soten luvuista on poistettu omais- ja perhehoitajat. Aikuissosisaalityön työvoimaan siirretty kaikki sosiaalisin perustein palkatut (yht. 1,36 htv) Takautuvasti korjattu perhepalveluiden, ympäristö- ja rakennusvalvonnan ja kuntateknisten palveluiden v htv määrää.

9 9 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Raision kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 47 vuotta. Vakituisista työntekijöistä lähes 46 % on yli 50 vuotiaita. Alle 30-vuotiaita vakituisista työntekijöistä on 6 %. 47,5 Keski-ikä, vakituiset työntekijät 47 46, , ,3 46,6 47,3 47,3 47, ,7 47, ,8 47 Ikäjakauma, vakituiset työntekijät alle yli 65

10 Ikärakenne sukupuolittain , vakituiset työntekijät yli 1 alle yli 65 Miehet 216 Naiset 1075 TYÖKYVYN YLLÄPITO Työyhteisöjen edustajia, jotka ovat olleet lähinnä esimiehiä, on koulutettu huolehtimaan omasta ja työyhteisönsä työkyvystä R1PitStop ryhmissä. Viime vuonna aloitettiin kaksi uutta jaksoa, joihin osallistui 20 henkilöä. Työkyvyn ylläpitoon tähtää osaltaan myös virkistystoiminta, johon sisältyy liikuntaa, kulttuuritoimintaa, yhteisiä juhlia ja kahden kesämökin käyttömahdollisuus Villan tilan yhteydessä. Suurin yksittäinen liikuntamuoto on uintikeskus Ulpukan uinti ja kuntosalin ilmainen käyttömahdollisuus. Vuonna 2012 kertyi (vuonna 2011 kertyi 5 121) uintikertaa tai kuntosalikäyntiä. Kaupungin työntekijöitä on osallistunut kaupungin tekemien hakemusten pohjalta Kelan kustantamaan Aslak- ja TYK-kuntoutuksiin. Aslak-kursseja anottiin ja saatiin alakoulunopettajille Kuntoutumiskeskus Apilaan 10 paikkaa. Kuntoutuskeskus Petrean kanssa aloitettiin uusimuotoinen Aslak TK2 hanke, johon osallistuu Raisiosta viisi eri ammatin edustajaa. TYK muotoiseen kuntoutukseen on hakeutunut eri ammattien edustajia joko oma-aloitteisesti tai työterveyslääkärin suosituksesta. KOULUTUS Tietojärjestelmän vaihtamisen vuoksi vuodelta 2012 ei ole käytössä kaupunkitasoista tietoa työntekijöiden koulutuspäivien määrästä. Uusi seurantamalli on työn alla. Esimiestreenejä järjestettiin 3 kpl: Varhainen tuki, 58 osallistujaa Syrjintä ja epäasiallinen kohtelu, 73 osallistujaa Tietosuoja- ja julkisuuslainsäädännön perusteita kunnassa, 133 osallistujaa

11 Henkilökunnan omaehtoiseen koulutukseen (suoritetaan omalla ajalla), myönnettiin tukea 1736 euroa yhteensä 6 henkilölle. 11 SAIRAUSPOISSAOLOT Raision kaupungin sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuoteen 2011 verrattuna 1,1 päivää henkilötyövuotta kohti. Verrattuna vuoden 2009 sairauspoissaolojen määrään, sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 3 päivää henkilötyövuotta kohden ,71 16,24 Sairauspoissaolot, pv/htv Raisio ,11 14,12 14,42 16,08 17,

12 Keskuksittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat kasvaneet etenkin teknisessä keskuksessa. Myös sivistyskeskuksessa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet jonkin verran. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa sairauspoissaolot ovat vähentyneet jonkin verran. Osaltaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sivistyskeskuksen muuttuneita tietoja selittää varhaiskasvatuksen siirtyminen sosiaali- ja terveyskeskuksen alaisuudesta sivistyskeskukseen v Raision kaupungin varhaisen puuttumisen/tuen ohje päivitettiin vuoden 2012 aikana. Ohjeen mukaan esimiehen tulee ottaa poissaolot puheeksi työntekijän kanssa silloin kun henkilö on ollut poissa kalenterivuoden aikana sairauden takia yli kolmekymmentä (30) päivää tai usein toistuen vähintään viisi (5) kertaa kalenterivuoden aikana. Myös voimaan tullut sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää sairauslomien määrän ja syiden seurantaa. Lakimuutokset velvoittavat työnantajan ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun henkilö on poissa työstä kalenterivuoden aikana 30 päivää. Raisiossa sairauspoissaolot ilmoitetaan työterveyshuollolle keskitetysti henkilöstöhallinnosta. Uudistusten tavoitteena on edistää työntekijän työkyvyn palautumista, selvittää mahdollisuuksia mukauttaa työtä jäljellä olevan työkyvyn mukaiseksi ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Toimivat työkykyjohtamisen käytännöt ovat olennainen osa kustannustietoista henkilöstöjohtamista. Sairauspoissaolokustannusten lisäksi (mm. sairauspoissaoloajan palkka, sijaiskustannukset) työnantaja maksaa eläkelaitokselle ns.varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua. Työnantaja maksaa varhemaksua, kun sen työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Varhaiseläkkeistä kuntatyönantajille aiheutuvat eläkemaksut on määritelty siten, että maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Keva päättää varhemaksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Vuonna 2012 Raision kaupungin varhemaksu oli euroa. Vuosina 2009 ja 2010 Raision kaupungin maksama varhemaksu oli selvästi korkeampi kuin kuntasektorin keskiarvo. Vuonna 2011 maksut olivat keskiarvossa ja v varhemaksu (ennakkomaksu) oli selvästi alle keskiarvon (keskiarvo 1 % palkkasummasta, Raisio 0,74 % palkkasummasta).

13 13 2 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu , % 1,5 % palkkasummasta 1 0, maksu % keskimäärin palkasta Raisio maksu % palkasta TYÖTERVEYSHUOLTO Raision terveyskeskuksen työterveyshoitoyksikkö Työterveyshuolto Aurinkoristeys tuottaa Raision kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut. Raision kaupungin työterveyssopimus käsittää henkilöstön lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut. Kaupungin henkilöstölle työterveyspalveluja on ollut toteuttamassa kaupungille nimetyt työterveyslääkärit (2-3) sekä työterveyshoitajat (2). Vakituisten lääkäreiden vajetta on pyritty paikkaamaan sijaislääkäreillä. Asiantuntijoina ovat toimineet työfysioterapeutti ja työpsykologi. Toimintasuunnitelman mukaan toiminta on ollut lakisääteistä ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, sisältäen suunnitellut työpaikkaselvitykset, työpaikkakäynnit sekä henkilöstön ohjauksen ja neuvonnan. Työpaikkakäyntejä on tehty vuoden 2012 aikana Hulvelan palvelukeskuksen eri hoitoosastoille, Ruskon terveysasemalle, Karhutien konevarikolle, Ruokapalvelun toimintapisteisiin Vaisaaren ja Kuloisten kouluun, Elaukseen, Leijapuiston päiväkotiin, Hulvelan palvelukeskukseen, jäähalleihin, Kerttulan liikuntahalliin ja Ulpukkaan. Työpaikkakäynteihin liittyvät työntekijöiden terveystarkastukset. Työterveyshuolto on osallistunut työyhteisöjen kehittämiseen, kuntoutustarveselvittelyihin sekä uudelleensijoitus- ja työkykyarvioihin. Ikäryhmätoimintana jatkettiin 50-vuotiaille suunnattuja terveystarkastuksia. Määräaikaistarkastuksiin on kutsuttu riskityöntekijät: maalarit, muurarit ja hoitoalan yötyöntekijät. Työterveyshuollon palvelut ovat olleet saatavana myös työllistetyille, kuntoutusrahalla oleville sekä siviilipalvelusvelvollisille ja kesätyöntekijöille.

14 14 Työfysioterapeutti on asiantuntijana tehnyt työpaikkakäyntejä ja selvityksiä, fyysisen työn kuormituksen arviointia, sekä ergonomian tarkistamista näyttöpäätelasien hankintaa varten. Työfysioterapeutti on toimintasuunnitelman mukaisesti toteuttanut ergonomian ja kohdennettujen ryhmien potilassiirto-ohjausta ja neuvontaa. Työpsykologin tiedonanto-, neuvonta- ja ohjaus-toiminta on kohdistunut sekä yksittäisiin työntekijöihin että työyhteisöihin. Yksilötyö on keskittynyt työkykyyn ja työssä jaksamiseen vaikuttavien ongelmien arviointiin, selvittelyyn ja jatkosuunnitelmien tekemiseen. Työyhteisötyö on perustunut toimintasuunnitelmaan ja työyhteisöjen tarpeisiin. Työpsykologi on selvittänyt psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta kyselyin ja haastatteluin sekä järjestänyt palaute-, ohjausja keskustelutilaisuuksia työryhmille. Lisäksi työpsykologi on osallistunut esimiesten tukena konfliktien selvittelyyn ja vetänyt kriisi-istuntoja työyhteisöjä kohdanneissa kriisitilanteissa. Työterveyshuollon asiakaskäynti- sekä työpaikkakäyntitilasto Työntekijä Työntekijään kohdistettua toimintaa (kpl) Terveystarkastus Tietojen anto ja ohjaus Sairaanhoitokäynti Työympäristö ja työyhteisö (tuntia) Työpaikkakäynti Lääkäri ,5 55,5 Terveydenhoitaja ,5 Fysioterapeutti ,5 Psykologi ,5 13 Erikoislääkäri Laboratorio Röntgen 625 TYÖTAPATURMAT Työtapaturmien määrä kasvoi vuodesta 2011 (v kpl, v kpl). Myös korvauspäivien määrä yhteensä ja tapaturmaa kohti kasvoi - tapaturmat siis ovat olleet edellistä vuotta vakavampia ja toipuminen pitkäkestoisempaa. Tapaturmien yhteydessä käydään aina läpi niiden syyt ja pyritään ennaltaehkäisemään vastaavat tapaturmat. Myös työolosuhteiden mahdollisia vaaroja arvioidaan ja kartoitetaan säännöllisesti.

15 15

16 16 PALKKAKUSTANNUKSET Vuoden 2012 käyttötalouden palkkakustannukset (palkat ja palkkiot joista vähennetty henkilöstökorvaukset) olivat euroa. Palkkasumma kasvoi vuoteen 2011 verrattuna 10,05 %. Palkankorotusten kustannusvaikutus vuoteen 2011 verrattuna oli + 3,07 %. Keskipalkka Sopimusala Kaikki Miehet Naiset Kuukausipalkkaiset Perhepäivähoitajat 1830 Teknisten sopimus Lääkärisopimus Opettajat ELÄKÖITYMINEN Keva on toimittanut vuosittain tilaston Raision kaupungin eläkkeelle jääneistä työntekijöistä eläkelajeittain. Kevan tietojärjestelmäuudistuksen vuoksi vuoden 2012 eläkkeellejäämistilastoa ei ole vielä käytettävissä. Palkkajärjestelmän tilaston mukaan eläkkeelle jäi (kaikki eläkelajit) vuonna 2012 yhteensä 41 työntekijää.

17 17 Eläkepäätöksiä kaupungin työntekijöistä tehtiin vuosina seuraavasti: Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osa-aikaeläke Työttömyyseläke Yhteensä Keva on laatinut eläkkeellelähtöennusteen, jonka mukaan Raision kaupungin vakituisista työntekijöistä jää tulevien viiden vuoden kuluessa (v ) eläkkeelle n. 250 työntekijää.

18 Lähivuosina tarvitaan siis uutta osaavaa työvoimaa nykyisen vakituisen henkilöstön eläköitymisen ja väestön yleisen ikääntymisen ja palvelutarpeen kasvun vuoksi. Eniten uutta henkilöstöä tullaan tarvitsemaan sosiaali- ja terveyssektorilla, mutta myös opetus- ja kasvatusalalla. Rekrytointiprosessin tehostamiseksi vuonna 2012 aloitettiin Raisiossa sähköisen rekrytointijärjestelmän, Kuntarekryn, käyttöönotto. 18

19 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA