Henkilöstöraportti 2015

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 2 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 2 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA... 4 TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA... 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina... 7 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ... 9 TYÖKYVYN YLLÄPITO KOULUTUS JA OSAAMINEN Koulutuskorvaus Esimiestreenit SAIRAUSPOISSAOLOT Kaari-laskuri Sairauspoissaolojen vähenemiseen tähtäävät toimenpiteet Hanke kotihoidossa sairauspoissaolojen vähenemiseksi ja työhyvinvoinnin lisääntymiseksi Varhemaksut TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveysyhteistyö Työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset Työfysioterapeuttien ja työpsykologin ennaltaehkäisevä työ Työntekijöiden työssäselviytymisen seuranta TYÖTAPATURMAT PALKKAKUSTANNUKSET ELÄKÖITYMINEN REKRYTOINTI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA Kannessa Ruskon Maununkodin ja Maununtuvan työntekijöitä

3 2 YLEISTÄ Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on kerätä yhteen henkilöstöön liittyviä tilastotietoja sekä henkilöstöön vuoden 2015 aikana kohdistuneita tapahtumia. Kertomus on laadittu kiinteässä yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken. Kertomuksessa on myös tarkasteltu toimenpiteitä henkilöstöstrategian osalta. Tärkeää olisi, että näiden kerättyjen tietojen pohjalta voitaisiin suunnata toimenpiteitä, joilla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista sekä resurssien oikeaa kohdentamista TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Pitkään jatkuneen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen osalta tehtiin päätökset alkuvuodesta. Turun alueella ei kuntarakenteessa tapahtunut muutoksia. Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä koskeva keskustelu ja valmistelu jatkuu edelleen. Edellisenä kahtena vuotena jouduttiin tekemään säästöjä henkilöstömenojen osalta. Vuosi 2015 oli helpompi ja erillisiä lomautuksia tai palkattomia vapaita lomautusten vaihtoehtona ei toteutettu. Sairauspoissaoloihin ja niiden kasvuun kiinnitettiin paljon huomiota. Henkilöstöhallinto, työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuollon edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti käsittelemään toimenpiteitä, Kuntien eläkevakuutus laati selvityksen kaupungin sairauspoissaolojen kustannuksista ja erillistoimenpiteitä kohdistettiin työyksiköihin, joissa on paljon sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolojen määrä onkin saatu laskuun. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Henkilöstöstrategia on laadittu vuosille Siinä on kuusi pääkohtaa, joiden toteutumista on lyhyesti kommentoitu seuraavassa. 1. Oikein mitoitettu ja motivoitunut henkilöstö Strategiaa laadittaessa lähdettiin siitä, että talouden tasapainotuksen yhteydessä selvitetään myös henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentamista pitkällä aikavälillä. Palvelutuotantosuunnitelman kanssa yhtäaikaisesti kartoitettiin henkilöstöresursseja ja täyttölupaprosesseja viimeisen kahden vuoden ajalta.

4 Kaupungin rekrytointijärjestelmää on kehitetty ottamalla käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä. Kunta 10-mittaustulokset liittyen työn hallintaan ja hyvän työnantajan maineeseen saadaan kahden vuoden välein ja seuraava kysely tehdään vuonna Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön koulutuksen painopistettä on siirretty keskitetystä koulutuksesta keskusten vastuulle. Esimiestreenejä on jatkettu esimiesten keskitettynä koulutuksena. Vuonna 2015 järjestettiin 10 tilaisuutta seitsemästä eri aiheesta. Vuodelle 2015 laadittiin koulutuskorvausjärjestelmän mukainen suunnitelma ja haettiin korvaus vuodelta Korvausta saatiin euroa Palkkaus Kaupungin tehtäväkohtaisten palkkojen kehitystä seurataan alueellisesti Kuntatyönantajien tilastojen kautta. Viimeisin tilasto on vuodelta Seurantaan on asetettu myös työn palkitsevuus. Tavoite on asteikolla 1 5 taso 2,35. Raisiossa ollaan tasolla 2, Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Työterveyshuolto tekee säännöllisesti työpaikkakäyntejä työyhteisöihin. Tarkastuspöytäkirjat tuodaan tiedoksi myös yhteistoimintaryhmälle. Henkilöstöhallinnon, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon edustajien yhteistyötä on tiivistetty. Kotihoidon henkilöstölle on kohdistettu erillinen työhyvinvointi hanke. Henkilökunnan päivä toteutettiin perinteiseen tapaan ja R1PitStop -työhyvinvointikurssi kaupungin omana hankkeena suunnattiin kotihoidon henkilöstölle. 5. Johtaminen Raisiossa on panostettu avoimeen johtamiskulttuuriin. Kaikissa johtoryhmissä ja kehittämishankkeissa on otettu henkilöstön edustus mukaan. Myös sisäinen tiedotus on ollut aktiivista mm. sisäisen tiedotteen Resorin kautta sekä henkilöstön käytössä olevan intranet-sivuston Raitin kautta. Esimiesten koulutusta jatkettiin esimiestreenien muodossa.

5 4 6. Tasa-arvo Kaupungilla on tasa-arvosuunnitelma sekä asiakkaita ja henkilöstöä koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA Kaupungin ja henkilöstön välisenä yhteistoimintaelimenä toimi yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä toimii samalla myös kaupungin työsuojelutoimikuntana. Kaupunkia toimikunnassa edustaa kymmenen jäsentä, joista kolme on ollut vuonna 2015 kaupunginhallituksen edustajia ja seitsemän johtavia viranhaltijoita. Johtavista viranhaltijoista yksi on työsuojelupäällikkö, joka samalla toimii toimikunnan sihteerinä. Toimikunnan toimikausi on neljä vuotta ja se on vastaava kuin työsuojelutoimikuntien toimikausi. Kulunut vuosi oli toimikunnan toinen toimintavuosi. Puheenjohtajana toimi henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä ja varapuheenjohtajana pääluottamusmies Jorma Uoti. Henkilökuntaa toimikunnassa edustavat pääluottamusmiehet (7 kpl), työsuojeluvaltuutettu sekä erikseen valittava toimihenkilöiden edustaja. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Ryhmä käsitteli mm. edellisenä vuotena toteutettujen Kunta 10- ja Innostuksen spiraali - kyselyn tuloksia, kyselyä jossa selvitettiin esimiesten ja henkilöstön tyytyväisyyttä kaupungin työterveyshuoltoon sekä uudistettua päihdeohjelmaa ja ohjeita lääkärissä sekä tutkimuksissa käynneistä. Lisäksi käsiteltiin Kuntien eläkevakuutuksen selvitystä keskisuurten kaupunkien sairauspoissaolokustannuksista. Innostuksen spiraali ja Kunta 10 -tutkimuksissa vuoden 2014 tulokset, joita käsiteltiin 2015, eivät olleet erityisen hyviä. Näihin vaikutti varmasti suoritetut henkilöstösäästöt. Sen sijaan työterveyshuoltoon oltiin kaupungin esimiesten ja henkilöstön taholta hyvin tyytyväisiä. Keskusten yhteistyöryhmät käsittelevät keskusten toimialaan liittyviä yhteistyökysymyksiä. Yhteistoiminnan johtosäännön mukaan niiden tulee kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa. Teknisen keskuksen yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana yhden kerran, sivistyskeskuksen yhteistyöryhmä yhden kerran ja sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöryhmä kaksi kertaa. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA Työsuojeluhenkilöstön toiminta keskittyi vuoden 2015 aikana työterveysyhteistyön kehittämiseen, työpaikkaselvitysprosessin selkeyttämiseen sekä työterveyshuollon tilaajamallin määrittämiseen. Toiminnan on suunniteltu jatkuvan vielä vuoden 2016 aikana. Lisäksi työsuojelussa käsiteltiin kehitteillä olevia työhyvinvoinnin toimintamalleja. Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jatkamista edistettiin varhaisen tuen toimintamallin aktiivisella jalkauttamisella työpaikoille ja tiedotusta sen mukaisista menetelmistä sekä esimieskoulutuksella.

6 Vuoden 2015 aikana tapahtui työsuojeluhenkilöstömuutoksia, 1.työsuojelunvaravaltuutettu/ työsuojeluasiamies siirtyi muihin tehtäviin ja tilalle valittiin loppukaudeksi uusi työsuojeluasiamies sosiaalija terveyskeskukselle. Työsuojeluhenkilöstön työtä ohjaa vuosittain päivitettävä Raision kaupungin työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelutoiminnan kehittämisen keskiössä on edelleen luoda tehokkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan työn turvallisuutta ja tuloksellisuutta sekä osallistuminen eri työyhteisöjen kehittämisryhmien toimintaan. Työsuojelun painopiste vuoden 2015 aikana on ollut työyhteisöjen työilmapiirin tukemisessa. Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut työhyvinvointihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimii aktiivisesti työilmapiiriongelma tilanteissa. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen tulee edelleen korostetusti kiinnittää huomiota. Hätäensiapukoulutuksia, tulityökursseja ja turvallisuuskoulutuksia on toteutettu avoimissa ryhmissä sekä työyksikkökohtaisesti läpi vuoden. Koulutus lisää selvästi henkilöstön ammatillisuutta erilaisissa työskentelyolosuhteissa. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet perehtyivät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikkojen olosuhteisiin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraamalla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Ilmoittivat havaituista puutteista ja epäkohdista ao. työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle. Vastasivat edustettavien yhteydenottoihin asiantuntijaneuvoin ja antoivat keskusteluapua sekä tukivat ja opastivat työturvallisuusasioissa. Sisäilmasto-ongelmien käsittelyssä työsuojelun edustajat ovat oman asiantuntijuuden osalta tukeneet sisäilmastotyöryhmän toimintaa. Työyhteisötilaisuuksissa on kerrottu ajankohtaisista työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. 5 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärätiedot voidaan ilmaista monella eri tavalla. Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa todetaan, että raportin tiedot tulee koota vuosittain tilanteen mukaan. Näin eri vuosien ja eri kuntien tiedot ovat vertailukelpoisia. Raision kaupungilla oli vakituista työntekijää. Vuoteen 2014 verrattuna vakinaisten määrä on vähentynyt 20 henkilöllä. Määräaikaisia oli tilanteessa 16 työntekijää vähemmän kuin vuonna Määräaikaisista työntekijöistä 5 työntekijää oli työllistetty palkkatuella. Määräaikaisiin palvelussuhteisiin ei ole laskettu mukaan omais- ja perhehoitajia.

7 6 Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset ,5 Määräaikaiset ,1 joista palkkatukityöllistettyjä Yhteensä ,2 Koha Sike Sote Teke Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vakanssit Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä

8 7 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta henkilöstöä kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä (31.12.). Henkilötyövuosien kokonaismäärään on laskettu kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta omais- ja perhehoitajia) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä. Nämä palkalliset päivät kalenteripäivinä jaetaan tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin saadaan keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Esimerkki henkilötyövuoden laskennasta: Kokoaikainen työntekijä joka ei ole ollut vuoden aikana lainkaan palkattomilla vapailla näkyy seurannassa yhtenä henkilötyövuotena. 50 % työaikaa tekevä työntekijä jolla ei ole palkattomia vapaita lasketaan 0,5 henkilötyövuodeksi. Henkilö, joka on ollut vuoden aikana 3 kuukauden työsuhteessa 100 % työajalla, lasketaan 0,25 henkilötyövuodeksi. Raision kaupungin henkilöstön määrä kasvoi vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 henkilötyövuotta. Vuonna 2014 Raision kaupungilla toteutettiin lomautukset, jotka pienensivät henkilötyövuosien kokonaismäärää. Konsernihallinnon työvoima kasvoi 0,1 htv, sosiaali- ja terveyskeskuksen työvoima väheni 14,1 htv, sivistyskeskuksen työvoima kasvoi 0,8 htv ja teknisen keskuksen työvoima kasvoi 17,5 htv vuoteen 2014 verrattuna.

9 Henkilötyövuodet Kk- ja tuntipalkkaiset yhteensä Konsernihallinto 19,5 21,4 20,4 18,7 18,9 0,1 0, Soster/hallinto 11,2 9,9 8,3 9,8 10,0 0,2 2, Vastaanottopalvelut 69,3 77,1 80,6 81,3 81,5 0,1 0, Kuntoutuspalvelut 11,0 12,4 11,7 11,5 11,9 0,4 3, Suun terveydenhuolto 43,0 42,6 42,5 43,1 47,6 4,5 10, Työterveyshuolto 16,3 16,9 15,9 16,2 18,8 2,7 16, Perhepalvelut 27,0 29,0 28,8 29,8 30,2 0,4 1, Aikuissosiaalityö 28,4 34,7 33,4 31,2 29,2-2,0-6, Vammaispalvelut 31,0 31,7 31,6 29,1 30,4 1,3 4, Aikuisten psykosos.palvelut 12,6 12,8 15,7 15,6 19,0 3,3 21, Hoito- ja hoivapalvelut 306,1 318,6 324,7 330,9 305,9-24,9-7, Sike/hallinto 4,8 4,8 4,4 4,3 6,6 2,3 53, Lukio 29,2 29,3 29,2 28,4 28,1-0,3-1, Perusopetus 193,6 208,7 215,8 219,7 220,3 0,7 0, Työväenopisto 8,8 7,4 7,9 7,2 7,8 0,6 8, Varhaiskasvatus 258,9 264,6 261,8 251,9 247,1-4,8-1, Kirjastopalvelut 20,4 21,5 20,2 19,4 19,3-0,1-0, Kulttuuripalvelut 4,9 3,5 3,6 3,4 4,6 1,2 34, Liikuntapalvelut 23,9 22,6 22,8 23,5 23,4-0,1-0, Nuorisopalvelut 14,9 13,5 13,8 16,3 17,5 1,3 7, Ympäristö- ja rakennusvalvonta 18,7 18,5 17,4 16,2 17,1 0,9 5, Talous- ja hallintopalvelut 19,6 19,7 19,1 18,5 19,5 1,0 5, Tietohallintopalvelut 6,9 7,4 6,0 6,0 6,9 0,9 15, Tilapalvelut 134,4 135,8 129,8 124,8 133,5 8,7 6, Maankäyttöpalvelut 23,4 23,3 22,4 20,4 19,4-0,9-4, Kunnallistekniset palvelut 41,3 40,4 36,6 38,0 44,2 6,2 16, Kaukolämpöpalvelut 1,6 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Vesihuoltopalvelut 12,0 10,1 9,4 9,2 9,9 0,6 6,9 Keskuksittain Muutos htv 2014/2015 Muutos % 2014/2015 Konsernihallinto 19,5 21,4 20,4 18,7 18,9 0,1 0,8 Sosiaali- ja terveyskeskus 555,9 585,8 592,9 598,6 584,5-14,1-2,4 Sivistyskeskus 559,4 575,9 579,5 574,1 574,9 0,8 0,1 Tekninen keskus 258,0 255,4 240,7 233,0 250,4 17,5 7,5 Raisio 1392,8 1438,4 1433,5 1424,4 1428,7 4,3 0,3 8 htv = työpäivät - palkattomat poissaolot = palkallinen palveluksessaolo (sis. vuosilomat ja palkalliset sairauslomat) Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuoriso ja työväenopisto: Luvut laskettu manuaalisesti tehtyjen työtuntien määrästä, yht. n. 200 henk. Soten luvuista on poistettu omais- ja perhehoitajat. Aikuissosisaalityön työvoima sisältää kaikki sosiaalisin perustein palkatut.

10 9 HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Raision kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 47,3 vuotta. Vakituisista työntekijöistä 47, 8 % on yli 50 vuotiaita. Alle 30-vuotiaita vakituisista työntekijöistä on 5,3 %.

11 10 TYÖKYVYN YLLÄPITO Työkyvyn ylläpitoon tähtää osaltaan virkistystoiminta, johon sisältyy liikuntaa, kulttuuritoimintaa ja yhteisiä juhlia. Suurin yksittäinen liikuntamuoto on uintikeskus Ulpukan uinti ja kuntosalin ilmainen käyttömahdollisuus kerran viikossa. Vuonna 2015 kertyi (vuonna 2013 kertyi 4 670) uintikertaa tai kuntosalikäyntiä.

12 11 KOULUTUS JA OSAAMINEN Kunta-alalla työskentelee ammattitaitoista, osaavaa ja korkeasti koulutettua henkilöstöä. Kuntatyönantajan tilastojen mukaan suurin osa kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä on suorittanut vähintään keskiasteen koulutuksen. Vähintään kolmasosalla on korkeakoulututkinto. Raision kaupungilla ei kerätä systemaattisesti tietoa henkilöstön koulutustasosta. Työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve määritellään tehtävä- ja henkilökohtaisesti esimerkiksi kehityskeskustelussa esille tulleiden tarpeiden mukaan. Tällä hetkellä Raision kaupungilla ei ole käytössä tietojärjestelmää, jolla voisi kerätä kaupunkitasoista tietoa työntekijöiden koulutuspäivien määrästä. Vuoden 2015 kaupunkitasoisena tavoitteena oli aloittaa kaupunkitasoisen osaamisen arvioinnin, ennakoinnin ja kehittämisen toimintatavan kehittäminen. Tavoite ei toteutunut vuonna Koulutuskorvaus tuli voimaan lakikokonaisuus (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (kuntakonsernin yhteisöt) ja Laki koulutuksen korvaamisesta), jotka edellyttävät, että työnantaja laatii vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Työnantajan on mahdollista saada koulutuskorvausta (max. 3 päivää/työntekijä), kunhan ko. koulutukset on kirjattu koulutussuunnitelmaan. Raision kaupungin koulutussuunnitelma vuodelle 2015 käsiteltiin yhteistoimintaryhmässä ja kaupunginhallituksen konsernijaostossa joulukuussa Suunnitelmassa ei määritelty vuodelle 2015 kaupunkitasoista koulutuspäivien tavoitelukumäärää. Koulutuksiin osallistutaan tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Painopiste on ammattialakohtaisissa ammatillisissa koulutuksissa. Työttömyysvakuutusrahastolle toimitettiin koulutuskorvaushakemus, jossa korvausta haettiin 1431 (vuonna ) koulutuspäivältä. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä (vähintään 6 tunnin koulutus) voi olla enintään kolme työntekijää kohti. Näin laskettuna koulutuskorvauksen kriteerit täyttyivät siten, että 285 työntekijän kohdalla haettiin korvausta 1 koulutuspäivältä, 182 työntekijältä 2 koulutuspäivältä ja 318 työntekijällä 3 korvauspäivältä. Työttömyysvakuutusrahasto päätti myöntää hakemuksen perusteella Raision kaupungille koulutuskorvausta vuonna Korvaus suoritetaan kaupungille vähentämällä se työttömyysvakuutusmaksuista. Henkilökunnan omaehtoiseen koulutukseen (suoritetaan omalla ajalla), myönnettiin tukea euroa yhteensä 12 henkilölle.

13 12 Esimiestreenit Vuonna 2015 jatkui syksyllä 2014 aloitettu esimiestyön perusteiden tehostettu koulutus. Henkilöstöhallinto ja työsuojelu järjesti koulutuksia mm. Raision kaupungin päihdeohjelmasta, hyvinvoinnista, tiedottamisesta, Raision kaupungin strategiasta, yhteistoiminnasta ja palvelussuhdeasioista. Pvm Koulutuksen teema Kouluttaja Osallistujamäärä Varhainen tuki Pekka Järvinen, Peter Kvist, Anne Kujanpää Varhainen tuki Pekka Järvinen, Peter Kvist, Anne Kujanpää Kunta10 -kyselyn tulokset Anne Kujanpää Päihdeohjelma Pekka Järvinen Päihdeohjelma Pekka Järvinen Innostuksen spiraali Saija Koskensalmi, Työterveyslaitos Hyvinvointijohtaminen työssä - esimies hyvinvoinnin jreijo Hakorinta Esimiehen jaksaminen Reijo Hakorinta Tiedottamisen ABC Mari Koivunen Raision tulevaisuuden näkymät ja strategiat Ari Korhonen, Marja-Riitta Pulkkinen Yhteistoiminta ja työsuojelu Jussi Moilanen, Pekka Järvinen, Jarmo Niitynperä Yhteistoiminta ja työsuojelu Jussi Moilanen, Pekka Järvinen, Jarmo Niitynperä Palvelusuhdeasiat ja työsuhdelainsäädäntö Vesa Hällfors, Directio Oy Päätöksenteko henkilöstöasioissa Outi Reinikainen, Kaija Jalasmäki, Jarmo Niitynperä, Anne Kujanpää 68 Ennen koulutuksia esimiehiltä kerättiin koulutusteemaan liittyviä kommentteja ja kysymyksiä, joita käytiin läpi koulutuksissa. Esimiehiltä kerättiin myös palautetta koulutuksista. Annettujen palautteiden keskiarvo oli 8,1 (asteikko 1-10). SAIRAUSPOISSAOLOT Raision kaupungin henkilöstöstrategisena tavoitteena on henkilöstön työkyvyn ylläpitämisestä huolehtiminen sekä sairauspoissaolojen vähentäminen vuosittain. Keskeisimpiä keinoja tähän ovat yksiköiden sitoutuminen varhaisen tuen toimintamallin käyttöön kaikissa toimipisteissä sekä työterveyshuoltoyhteistyön yhteistyömuotojen kehittäminen ja vuorovaikutuksen tiivistäminen. Osaava johtaminen on tärkeä peruste pitkäjänteiselle toiminnan kehittämiselle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Vuoden 2015 aikana esimiehiä on koulutettu määrätietoisesti, tarkoituksena kokonaisvaltaisesti kehittää työkyvyn ja työhyvinvoinnin vastuullista johtamista. Vuonna 2015 sairauspoissaolojen kokonaismäärä väheni 1156 päivää vuoteen 2014 verrattuna. Kaikkien työntekijöiden sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä Sairauspoissaolojen kokonaismäärän kasvu näyttää tällä hetkellä taittuneen ja lähteneen pieneen laskuun. Vuoteen 2013 verrattuna sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuositasolla noin 2000 päivää.

14 13 Ylläolevassa taulukossa sairauspoissaolot on jaoteltu poissaolon pituuden mukaan. Lyhyet (1-3 päivää ja 4-10 päivää kestävät sairauspoissaolot) ovat pysyneet melko ennallaan päivinä laskettuna. 1-3 päivää kestäviä poissaolokertoja oli vuonna kpl ja vuonna Selkeimmin parin viime vuoden aikana ovat vähentyneet 1-3 kk mittaiset ja yli 6 kk kestäneet sairauspoissaolot. Pitkät (yli 6 kk kestäneet) sairauspoissaolot ovat siis vähentyneet, mutta pääsääntöisesti tilanteet ovat johtaneet ennenaikaiseen eläköitymiseen eikä työhönpaluuseen. Viimeisen viiden vuoden sairauspoissaoloja tarkasteltaessa pitkien (yli 3 kk kestävien sairauspoissaolojen) osuus on selkeästi kasvanut. Vuosina 2011 ja 2012 osuus oli 9-10 %, kun vuosina pitkien sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista on ollut n. 26 %.

15 14 Keskuksittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat vähentyneet sosiaali- ja terveyskeskuksessa ja sivistyskeskuksessa. Teknisessä keskuksessa määrä on hiukan lisääntynyt vuodesta 2014, mutta pysynyt hyvin samansuuruisena viimeiset neljä vuotta. Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen yhteydessä laskemien tietojen mukaan Raision kaupungin sairaus- ja työtapaturmapoissaolot pysyivät vuonna 2015 ennallaan vuoteen 2014 verrattuna (vuonna ,77 päivää henkilötyövuotta kohti ja vuonna ,80 päivää henkilötyövuotta kohti). Viiden vuoden vertailujaksolla eli vuoteen 2010 verrattuna poissaolot ovat lisääntyneet selvästi (3,3 päivää henkilötyövuotta kohden).

16 15

17 16 Kaari-laskuri Eläkelaitos Keva arvioi vuonna 2015 Raision kaupungin työkykyjohtamisen ja työkyvyttömyyden kustannuksia Kaari-laskuri palvelulla. Selvityksessä todettiin, että työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset Raision kaupungilla olivat vuonna 2014 kuusi miljoonaa euroa. Laskelma sisältää sairauspoissaolokustannukset, arvion sijaiskustannuksista, työterveyshuoltokustannukset, tapaturmamaksut, varhe-maksut ja omavastuinen työkyvyttömyysriskimaksun. Keva totesi analyysissaan, että Raision työkyvyttömyyskustannukset ovat pääsääntöisesti verrokkikuntia alhaisemmalla tasolla. Työterveyshuollon kustannukset ovat hieman koholla vertailukuntiin nähden. Keva suosittelee, että painopistettä suunnattaisiin enemmän työterveyshuollon ennaltaehkäisevään työhön. Työtapaturmia on suhteellisen vähän, mutta kustannukset ovat korkeampia kuin verrokeilla. Sairauspoissaolojen vähenemiseen tähtäävät toimenpiteet Sairauspoissaolojen lisääntymiseen on reagoitu kaupungin työterveyssuunnitelmassa, sairauspoissaolojen seurannassa ja esimiestyössä. Työterveyssuunnitelmaan on kirjattu pitkän aikavälin tavoitteeksi sairauspoissaolojen hallinnan parantaminen. Vuonna 2015 tavoitteeksi asetettiin sairauspoissaolojen vähentäminen 2-3 päivää/työntekijä vuoden 2016 loppuun mennessä, varhaisen tuen toimintamallin juurruttaminen ja kaupunkitasoisen työkaarimallin suunnittelu. Pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin sairauspoissaolojen hallinta ja työntekijän työssäjaksamisen tukeminen ja esimiesten työkyky-, työhyvinvointi- ja ikäjohtamisen osaamisen tukeminen. (Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2015) Hanke kotihoidossa sairauspoissaolojen vähenemiseksi ja työhyvinvoinnin lisääntymiseksi Sosiaali- ja terveyskeskuksen Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen kotihoidossa aloitettiin syksyllä 2014 sairauspoissaolojen vähenemiseen ja työhyvinvoinnin lisääntymiseen tähtäävä hanke. Sairauspoissaolojen määrä oli kotihoidossa yli kaksinkertaistunut välillä. Hankkeen tarkoitus on selvittää sairauspoissaolojen lisääntymisen syitä. Tavoitteena on kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Hanketta toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyskeskuksen esimiesten, työsuojelun, työterveyshuollon, liikuntapalveluiden ja henkilöstöhallinnon kesken. Vuonna 2015 toteutettiin kotihoidon henkilöstön tarpeisiin räätälöity R1PitStop -valmennusohjelma. Kotihoidon työntekijöistä koottu ryhmä paneutui työkyky- ja työhyvinvointiasioihin (liikuntaa, ravintotietoutta, tuki- ja liikuntaelintietoutta). Syksyllä 2015 toteutettiin uusi kysely henkilöstölle ja jatkettiin yhteistä pohdintaa poissaolojen syiden selvittämiseksi. Vuonna 2015 kotihoidon poissaolojen kasvu taittui ja sairauspoissaolot vähenivät 9 % vuoteen 2014 verrattuna.

18 17 Varhemaksut Toimivat työkykyjohtamisen käytännöt ovat olennainen osa kustannustietoista henkilöstöjohtamista. Sairauspoissaolokustannusten lisäksi (mm. sairauspoissaoloajan palkka, sijaiskustannukset) työnantaja maksaa eläkelaitokselle ns.varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua. Työnantaja maksaa varhemaksua, kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Varhemaksua ei makseta omais- tai perhehoitajista eikä työhallinnon palkkatukea saavista henkilöistä. Ennenaikaisista eläkkeistä kuntatyönantajille aiheutuvat eläkemaksut on määritelty siten, että maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Vuonna 2015 Raision kaupungin varhemaksu oli euroa (vuonna 2014: ). Vuosina 2009 ja 2010 Raision kaupungin maksama varhemaksu oli selvästi korkeampi kuin kuntasektorin keskiarvo. Vuosina tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Ennakkotieto vuoden 2016 varhemaksuista kertoo ennenaikaisten eläköitymisten ja varhemaksujen lisääntymisestä. Tämä on ollut jonkin verran ennakoitavissa lisääntyneistä pitkistä sairauspoissaoloista.

19 18 Vuosi maksu suurena maksu % palkkasummasta maksu % kuntien keskiarvosta ,45 89, ,82 102, ,33 120, ,65 149, ,83 140, ,98 97, ,72 72, ,67 74, ,83 92, ,84 105,6 2016* ,30 144,8 * Ennakkotieto TYÖTERVEYSHUOLTO Raision terveyskeskuksen työterveysyksikkö Työterveyshuolto Aurinkoristeys tuottaa Raision kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut. Raision kaupungin työterveyssopimus käsittää lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut ja sairaanhoitopalvelut työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa mainitussa laajuudessa. Kaupungin henkilöstölle työterveyspalveluja on ollut toteuttamassa kaupungille nimetyt työterveyslääkärit sekä työterveyshoitajat (2). Vakituisten lääkäreiden vajetta on pyritty paikkaamaan sijaislääkäreillä. Asiantuntijoina ovat toimineet työfysioterapeutit (2 kpl) ja työpsykologi. Ennaltaehkäisevänä toimintana on tehty terveystarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä, järjestetty työterveysneuvotteluja työkyvyn tukemiseksi ja annettu ohjausta ja neuvontaa työympäristön turvallisuuden ja fyysisten, kemiallisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden terveydellisestä merkityksestä. Vakituisessa työsuhteessa toimivien työntekijöiden lisäksi Raision kaupunki tarjoaa työterveyshuollon palveluita työllistetyille, siviilipalvelusvelvollisille ja määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleville. Työterveyshuolto vastaa siitä, että sen toiminta on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista ja että toiminnalla on vaikuttavuutta. Vuonna 2015 toteutettiin ensimmäinen laajamittainen asiakaspalautekysely (työntekijät ja esimiehet) yhteistyössä Raision kaupungin henkilöstöhallinnon kanssa. Asiakaspalautteita hyödynnettiin laadittaessa vuoden 2016 työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Työterveyshuollon laadun seuranta on osa työterveyshuollon vaikuttavuutta. Työterveyshuolto Aurinkoristeyksen laatukäsikirja valmistuu vuonna 2016, ja vuonna 2015 sen laadintaa osallistui työterveyshuollon koko henkilökunta.

20 Työterveysyhteistyö Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon, työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa on tehtävä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämiseksi. Parhaimmillaan eri toimintajärjestelmät (työturvallisuustoiminta, työhyvinvointitoiminta, työkykyä ylläpitävä toiminta ja työkykyjohtaminen) on intergoitu toisiinsa niin, että niiden rajapinnat eivät ole esteenä yhteistyölle. Työterveyshuollon uusi toimintasuunnitelma vuodelle 2016 laadittiin yhteistoiminnassa työsuojelun ja henkilöstöhallinnan kanssa niin, että työterveysyhteistyö ja sen jatkuva kehittäminen on toiminnan yksi keskeisistä periaatteista. Yhteistoimintatyöryhmän kokouksiin työterveyshuolto osallistui vakiojäsenenä kuten aikaisempinakin vuosina. 19 Työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset Vuonna 2015 tehtiin työpaikkaselvitykset seuraaviin kohteisiin: Raision alakoulut (Kaanaan, Kuloisten, Kerttulan, Ihalan, Friisilän, Tahvion ja Tikanmaan koulut), Vaisaaren yläkoulu ja Teknisen keskuksen hallintopalvelut, Liikuntapalvelutoimisto Nuoli ja Nuorisotila Noppa. Loppuvuodesta valmisteltiin käyntejä Raision terveyskeskukseen ja Ruskon hammashuoltoon. Vuonna 2015 työpaikkaselvityskäytäntöjä uudistettiin niin, että prosessi alkaa esiselvityksellä. Esiselvityksen tavoitteena on työpaikkakäynnin kohdentaminen ja työterveysyhteistyön lisääminen työyksikön työntekijöiden ja esimiesten kanssa. Työpaikkaselvitysten perusteella työterveyshuolto arvioi esille tulleiden riskien, kuormitustekijöiden ja vaaratilanteiden terveydellisen merkityksen ja antoi toimenpide-ehdotuksia niiden korjaamiseksi ja/tai ennaltaehkäisemiseksi. Terveystarkastuksia tehtiin työpaikkaselvityskohteiden henkilökunnalle, työterveyslakiin perustuen (esim. yötyön tekijät, maalarit, muurarit ja hammashuollon työntekijät) ja työntekijöitä työhön sijoitettaessa. Ikäryhmätoimintana jatkettiin 50- vuotiaille suunnattuja terveystarkastuksia. Työfysioterapeuttien ja työpsykologin ennaltaehkäisevä työ Työfysioterapeutit ovat tehneet työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä työn fyysisen kuormituksen arvioimiseksi, työergonomian parantamiseksi ja asianmukaisten työvälineiden ja näyttöpäätelasien hankintaa varten. Ryhmille työfysioterapeutit ovat antaneet ohjausta ja neuvontaa muun muassa potilassiirroista, työergonomiasta ja ääniergonomiasta. Työtapoja ja -menetelmiä on videoitu osana ohjausta, ja loppuvuodesta käynnistyi laajamittaisempi potilasergonomia- ja riskienarviointihanke yhteistyössä potilasosastojen ergonomiavastaavien kanssa. Työpsykologin tehtävänä on arvioida työpaikan psykososiaalisia kuormitustekijöitä, antaa ohjausta ja neuvontaa kyseisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyssä ja työterveyshuollon ammattihenkilön roolista käsin ohjata ja neuvoa yksilöitä ja työyhteisöjä tilanteissa, joissa psykososiaaliset kuormitustekijät ovat havaittavia. Vuonna 2015 työpsykologin yksilötyö on keskittynyt työkykyyn ja työssä jaksamiseen vaikuttavien ongelmien arviointiin, selvittelyyn ja jatkosuunnitelmien tekemiseen. Työyhteisötyö on perustunut toimintasuunnitelmaan ja työyhteisön tarpeisiin. Lisäksi työpsykologi on ohjannut istuntoja työyhteisöjä kohdanneissa kriisitilanteissa.

21 20 Työntekijöiden työssäselviytymisen seuranta Työterveyshuolto on osallistunut Aslak-kuntoutuskurssien yhteistoimintapäiviin, kuntoutustarveselvittelyihin, työntekijöiden uudelleensijoitusarvioihin ja laatinut lausuntoja työntekijöiden työkyvystä. Sairauspoissaolojen syitä ja määriä on tarkasteltu työkyvyn näkökulmasta yhdessä työnantajan edustajien kanssa, ja keskusteltu toimenpiteistä, joilla työterveyshuollon interventiot saataisiin aikaistettua, ja siten työterveyshuollon resurssit paremmin kohdennettua ennaltaehkäisevään työkykyä ylläpitävään toimintaan. Taulukko: Työterveyshuollon toimenpidetilasto, Työterveyshuollon ammattiryhmä Työntekijään kohdistunut toiminta (kpl) Työympäristö ja työyhteisö (tuntia) Terveystarkastukset Tietojen anto ja ohjaus Sairaanhoitokäynnit Työpaikkakäynnit Lääkäri Terveydenhoitaja Työfysioterapeutti Psykologi Erikoislääkäri Laboratorio Kuvantaminen Työpaikkaselvityksiä tehtiin vuonna 2015 aikaisempia vuosia enemmän (lääkäri, terveydenhoitaja ja työfysioterapeutit). Terveystarkastusmäärissä oli laskua työfysioterapeuttien osalta, mikä selittyy työpaikkaselvityskohteiden (koulut) työn luonteesta johtuen. Fyysisesti raskaammassa työssä (kuten esim. hoitotyö) fysioterapeutille ohjautuu terveystarkastuskäyntejä suhteellisesti enemmän kuin opetustyössä. Vuonna 2015 työfysioterapeuttien antama ohjaus- ja neuvonta -toiminta oli aikaisempiin vuosiin verrattuna vilkkaampaa. Psykologin toimenpiteissä oli laskua, koska avoimeen toimeen saatiin työntekijä vasta maaliskuussa. Erikoislääkärien toimenpiteet kohdentuivat aikaisempaan verrattuna paremmin ennaltaehkäisevään toimintaan. Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksissa muutoksia ei juuri tapahtunut. (Ks.Taulukko) TYÖTAPATURMAT Työ- ja työmatkatapaturmia sattui vuonna 2015 yhteensä 116 kappaletta. Vuonna 2014 sattuneiden tapaturmien määrä oli 98 kappaletta. Vakuutusyhtiön maksamat tapaturmakorvaukset olivat vuonna 2015 n tuhatta euroa. Korvaussumma lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden. Nousu aiheutui yhdestä pitkäaikaisesta 2014 sattuneesta työtapaturmasta, jossa korvaussumma oli n euroa. Tapaturmista sattui töissä 92 ja työmatkalla 24, näistä 27 työtapaturmaa ja 8 työmatkaturmaa aiheuttivat poissaolopäiviä. Tapaturmien tutkinnan hallinta on jatkuva vuosittainen kehittämisprosessi. Tapaturmat tulee tutkia tarkasti ja tutkinnan tulokset tulee käsiteltävä työpaikkakokouksissa, jotta pystytään ennakoivasti estämään uusien tapaturmien syntyminen. Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt työpaikoilla itsenäisiä

22 työsuojelutarkastuksia ja osallistunut aktiivisesti tarvittaessa tapaturmien tutkintaan. Jokapäiväinen työturvallisuustyö tehdään työpaikoilla. Työpaikan vaaran ja riskien arviointitiedot tulee päivittää ja korjata vuosittain, useamminkin, jos työpaikalla tapahtuu muutoksia esim. henkilökunnassa, työkoneissa, tilojen käyttötarkoituksessa ym. Riskien arvioinnit tehdään 4-ks -ohjelmiston riskipisteen avulla tai vaihtoehtoisesti käyttämällä lomakkeita, jotka löytyvät Raitilta (Henkilöstön opas -> Työsuojelu ja turvallisuus -> Vaaran arviointi). 21

23 22 PALKKAKUSTANNUKSET Vuoden 2014 käyttötalouden palkkakustannukset (palkat ja palkkiot, joista vähennetty henkilöstökorvaukset) olivat ,2 euroa (vuonna ,42 euroa). Palkkasumma kasvoi vuoteen 2014 verrattuna 0,6 %. Keskipalkka vuonna 2015, tehtäväkohtainen palkka Vakituiset Kvtes 2210,07 Perhepäivähoitajat 1573,59 Teknisten sopimus 2531,25 Lääkärisopimus 4887,48 Ovtes 2920,90 ELÄKÖITYMINEN Keva toimittaa vuosittain tilaston Raision kaupungin eläkkeelle jääneistä työntekijöistä eläkelajeittain. Tilaston mukaan vuonna 2015 jäi toistaiseksi voimassa olevalle kokoaikaiselle eläkkeelle (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke) 39 kaupungin työntekijää (vuonna ). Osa-aikaiselle eläkkeelle jäi 7 työntekijää (vuonna ). Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 61,2 vuotta. 1 Vuonna 2014 eläköitymisen keski-ikä oli 59 vuotta. Keski-ikä on vuosien välillä vaihdellut 56,9 ja 62 vuoden välillä. 1 Luvussa ei ole mukana osa-aikaeläkkeelle jääneet.

24 23 Vuonna 2015 eläkkeelle jääneistä 35 on jäänyt vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jäi 32 työntekijää. Vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä on kasvanut huomattavasti suhteessa aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2008 vanhuuseläkkeiden osuus kaikista pysyvistä eläkkeistä oli 40 % ja vuonna %. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on toistaiseksi pysynyt melko vähäisenä, mutta vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria. Eläkepäätöksiä kaupungin työntekijöistä tehtiin vuosina seuraavasti: Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osa-aikaeläke Työttömyyseläke Yhteensä

25 24

26 25 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä näyttää olevan kasvamassa. Pysyvästi kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna työntekijää. Kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 työntekijää. Yksi työntekijä siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle.2 Keva on laatinut eläkkeellelähtöennusteen, jonka mukaan Raision kaupungin vakituisista työntekijöistä (KueL) jää tulevien viiden vuoden kuluessa (v ) eläkkeelle n. 300 työntekijää. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä huomioitu ennusteessa. 2 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä perustuu Kevan ilmoitukseen helmikuussa Lukuja tarkistetaan vielä kevään 2016 kuluessa.

27 26

28 27 REKRYTOINTI Henkilökuntaa Raision kaupungille voidaan palkata vain talousarvion määrärahojen ja mahdollisten lisäohjeiden (esim. täyttölupamenettely) puitteissa. Ennen palkkauksia on aina selvitettävä tehtävien tarkoituksenmukaisuus ja välttämättömyys kaupungin palvelutoiminnan kannalta. Lisäksi on selvitettävä, onko vaihtoehtoista tapaa hoitaa em. tehtävät ja tästä aiheutuvat kustannukset. Raision kaupungilla on käytössä sähköinen Kuntarekry-ohjelma. Vuoden 2015 aikana sähköistä rekrytointijärjestelmää käytettiin 121 tehtävän täytössä (vuonna ). Haettavina olleista työpaikoista oli vakituisia 56 ja määräaikaisia 65 kpl. 45 % paikoista on ollut sosiaali- ja terveyskeskuksen tehtäviä, 37 % sivistyskeskuksen ja 17 % teknisen keskuksen. Työpaikat osuus keskuksittain, % Vakinainen Määräaikainen Konsernihallinto Sivistyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Tekninen keskus Raisio Hakijoita tehtäviin oli yhteensä Hakijoiden määrä vaihteli paljon haettavan tehtävän ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Esimerkiksi toimistoalan, luokanopettajan ja lastenhoitajan tehtäviin tuli yli 70 hakemusta kuhunkin, kun taas lääkäritehtäviin tuli 1-5 hakemusta. Keskiarvoisesti hakemuksia tuli 27 työpaikkaa kohden.

29 28 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VUONNA 2015 HENKILÖSTÖPANOKSET Vakituinen henkilöstö lkm Henkilötyövuodet (palkallinen työ) 1428,7 1424,4 1433,5 Palkkasumma (käyttötalous + investointiosa) Palkkasivukulut Henkilöstökorvaukset HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyshuolto Työterveyshuoltokorvaukset Virkistystoiminta HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön keski-ikä, vakituiset vuotta 47, Eläkkeelle siirtyneet (pysyvät, kokoaikaiset) lkm Sairauspoissaolot pv Työtapaturmat (korvatut päivät) pv