6589/17 elv/eho/hmu 1 DG B 1C

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en) 6589/17 SOC 140 EMPL 106 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan politiikan täytäntöönpano turvallisempien ja terveellisempien työpaikkojen edistämiseksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena puheenjohtajavaltion tausta-asiakirja edellä mainitusta asiasta työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa (TSTK-neuvostossa) 3. maaliskuuta 2017 käytävää lounaskeskustelua varten. 6589/17 elv/eho/hmu 1

2 Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan politiikan täytäntöönpano turvallisempien ja terveellisempien työpaikkojen edistämiseksi Lounaskeskustelu TSTK-neuvosto 3. maaliskuuta 2017 EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön ja -politiikan uudistamista koskeneessa tiedonannossaan (tammikuu 2017) komissio toteaa, että nykyaikainen työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka perustuu siihen, että useat sidosryhmät tekevät yhteistyötä. Politiikan on koostuttava selkeistä ja ajantasaisista EU:n ja jäsenvaltioiden säännöistä. Yrityksiä on autettava noudattamaan sääntöjä ja hyötymään mahdollisimman tehokkaasti työsuojelutoimista. Tämä koskee erityisesti mikro- ja pienyrityksiä. On erittäin tärkeää, että sääntöjen täytäntöönpanoa työpaikoilla valvotaan, mutta lisäksi tarvitaan säännösten noudattamisen kulttuuria yrityksissä ja työntekijöiden keskuudessa. Koulutus myös osana ammatillista koulutusta tai johtamiskoulutusta edistää tätä kulttuuria. Työmarkkinaosapuolilla on merkittävä rooli EU:n, kansallisella, alakohtaisella ja yritystasolla. EU:n tason toimet Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (RET) mukaisesti äskettäin suoritettu EU:n säännöstön arviointi, jossa tarkistettiin säännösten merkityksellisyyden lisäksi niiden tehokkuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus ja eurooppalainen lisäarvo, vahvisti, että säännöstö "täyttää edelleen työntekijöiden riittävää suojelua koskevan tehtävänsä" 1. Arvioinnin perusteella työterveys- ja työturvallisuussäännöstö, joka koostuu puitedirektiivistä ja sitä täydentävistä erityisdirektiiveistä, on yleisesti ottaen tehokas ja tarkoituksenmukainen. Yksittäisten direktiivien eräät säännökset ovat kuitenkin vanhentuneet tai muuttuneet tarpeettomiksi, ja on löydettävä tehokkaita tapoja puuttua uusiin riskeihin. Arvioinnin perusteella on selvää, että EU:n on edelleen investoitava työsuojeluun, jotta työntekijöitä voidaan suojella tehokkaasti. 1 Ks. asiakirja SWD (2017)10: Ex-post evaluation of the European Union occupational safety and health Directives (RET evaluation) (työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien Euroopan unionin direktiivien jälkiarviointi (RET-arviointi)). 6589/17 elv/eho/hmu 2

3 Komissio on tämän vuoksi käynnistänyt kaksivuotisen ohjelman EU:n työsuojelulainsäädännön vanhentuneiden säännösten poistamiseksi tai ajantasaistamiseksi. Tämän ohjelman tavoitteena on saada aikaan selkeämpiä ja tarkoituksenmukaisempia sääntöjä sekä mahdollisuuksien mukaan vähentää yritysten ja valvontaviranomaisten hallintotaakkaa niin, että samalla säilytetään työntekijöiden suojelun taso tai parannetaan sitä. EU:n laajuisesti sovellettava työsuojelulainsäädäntö edistää yritysten yhtäläisiä toimintaedellytyksiä ja auttaa yli rajojen toimivia yrityksiä. Yritykset voivat säästää säännösten noudattamisesta niille aiheutuvissa kustannuksissa käyttämällä samoja menetelmiä työntekijöidensä suojelemiseksi eri työpaikoilla. Myös mittakaavaedut ovat huomattavat, koska monet (esim. kemikaaleja koskevat) työsuojeludirektiivit edellyttävät monimutkaisia tieteellisiä arviointeja, ja jäsenvaltiot voivat käyttää enemmän varoja suojelu- ja ennaltaehkäisytoimenpiteisiin. Tiedonantoon liittyy yrityksille suunnattu käytännön opas 2, jonka tarkoituksena on auttaa niitä työsuojeluun liittyvissä riskinarvioinneissa, ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä ja koulutuksessa. Tämän yleisoppaan lisäksi komissio on ilmoittanut aikovansa julkaista vuonna 2017 kohdennetummat oppaat riskinhallinnasta maatalous- ja kalastusaloilla sekä sähköisen oppaan työhön liittyvästä ajoneuvoturvallisuudesta. Työsuojelu on näillä erityisen riskialttiilla aloilla poikkeuksellisen haastavaa, ja niillä tapahtuu erityisen paljon tapaturmia. Jäsenvaltioiden toimet EU asettaa työsuojelulainsäädännössä vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltiot voivat antaa yksityiskohtaisempia ja suotuisampia säännöksiä, jos ne parantavat työntekijöiden suojelua. Jäsenvaltiot ovat saattaneet työterveys- ja työturvallisuusdirektiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä eri tavoin, ja sen vuoksi säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset vaihtelevat eikä niitä ole helppo erottaa yksityiskohtaisemmista kansallisista vaatimuksista. 2 Ks. asiakirja SWD (2017)9: Health and Safety at Work is Everybody's Business A practical guidance for employers (Työterveys ja -turvallisuus kuuluu kaikille käytännön opas työnantajille). 6589/17 elv/eho/hmu 3

4 Puitedirektiivi antaa jäsenvaltioille myös liikkumavaraa niiden antaessa vaikkapa riskinarvioinnin dokumentointia koskevia (hallinnollisia) säännöksiä, jotta toimenpiteissä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi yritysten koko ja niiden toiminnan luonne sekä riskien luonne ja laajuus. Tiedonannossa todetaan myönteisenä seikkana, että jotkut jäsenvaltiot ovat tarkistaneet lainsäädäntöään sen yksinkertaistamiseksi ja että samalla on kyetty säilyttämään suojelun taso tai parantamaan sitä. Komission mukaan yritysten kokema työsuojelusääntöjen monimutkaisuus vaihtelee 14 prosentista 60 prosenttiin koko EU:n alueella. 3 Tämä viittaa siihen, että merkittävä osa yritysten hallintotaakasta johtuu pidemminkin kansallisista eroista kuin EU:n vähimmäisvaatimuksista. Mikään ei viittaa siihen, että työtapaturmia ja ammattitauteja olisi enemmän järjestelmissä, joissa taakka koetaan kevyemmäksi. Myös tarkastusten suorittamistapa vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain ja toisinaan jopa jäsenvaltioiden sisällä. Joissain tapauksissa tarkastuksissa keskitytään ainoastaan säännösten noudattamiseen ja seuraamusten määräämiseen. Toisissa tapauksissa tarkastukset ovat laajempia, ja niillä autetaan yrityksiä löytämään parempia tapoja noudattaa säännöksiä. Yritysten toimet Lainsäädännön hyväksymisen jälkeen säännökset on pantava tehokkaasti täytäntöön työpaikoilla. Työsuojelu ei selvästikään ole vain kustannuserä: työnantaja saa jokaista työsuojeluun käytettyä euroa kohti kaksi euroa takaisin. 4 Arvioinnissa kävi kuitenkin selvästi ilmi, että työterveys- ja työturvallisuusdirektiivien noudattaminen on haasteellisempaa pk-yrityksille kuin suurille yrityksille. Pk-yrityksissä syntyy myös enemmän vammoja. Sen vuoksi komissio katsoo, että tarvitaan erityisiä kohdennettuja tukitoimenpiteitä, joiden tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä direktiivien noudattamisessa. 3 4 Kyselytutkimus Euroopan yrityksille uusista ja kehittyvistä riskeistä 2 (ESENER-2), Saatavissa osoitteessa: Kansainvälinen sosiaaliturvajärjestö, "Calculating the international return on prevention for companies: costs and benefits of investments in occupational safety and health", /17 elv/eho/hmu 4

5 Vielä huolestuttavampi on arvioinnin löydös, että vain noin 69 prosenttia mikroyrityksistä suorittaa säännöllisiä riskinarviointeja tai toteuttaa tarvittavia riskinhallintatoimenpiteitä (verrattuna suurin yrityksiin, joista näin tekee 96 prosenttia). 5 Mikroyrityksillä on usein rajalliset taloudelliset, tekniset ja inhimilliset resurssit, ja tietämys ja asiantuntemus voivat olla heikompia kuin suuremmissa yrityksissä. Lisäksi pienemmät yritykset ovat harvemmin kansallisten valvontastrategioiden pääasiallisina kohteina. Tiedonannossa korostetaan, että työsuojelutoimenpiteiden pitäisi kattaa mahdollisimman suuri määrä työntekijöitä työsuhteen luonteesta tai työnantajayrityksen koosta riippumatta. Työsuojelusääntöjen noudattamisen pitäisi olla mahdollista kaikenkokoisille yrityksille, ja sitä pitäisi seurata tehokkaasti työpaikoilla. Tiedonannossa kiinnitetään erityistä huomiota tuloskeskeisiin toimenpiteisiin ja täytäntöönpanoa helpottaviin digitaalisiin välineisiin. Työmarkkinaosapuolten rooli Työmarkkinaosapuolet EU:n, kansallisella, alakohtaisella ja yritystasolla osallistuvat työsuojelusääntöjen täytäntöönpanoon. EU:ssa on vankka työsuojelua koskevien kolmikantaneuvottelujen perinne. Lainsäädäntöehdotukset valmistellaan tiiviissä yhteistyössä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean, työmarkkinaosapuolten ja hallitusten asiantuntijoiden kanssa. Työmarkkinaosapuolia kuullaan erikseen kaikista lainsäädäntöehdotuksista. Työmarkkinaosapuolten rooli on ratkaisevan tärkeä myös työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanossa. Työmarkkinaosapuolten, elinkeinoelämän järjestöjen ja työsuojelutarkastusvirastojen yhteistyö on työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisemisen kannalta olennaista etenkin mikro- ja pienyrityksissä. Tätä taustaa vasten ministereitä pyydetään esittämään näkemyksensä siitä, mitä lisätoimia olisi toteutettava työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanon edistämiseksi. 5 EU-OSHA, ESENER /17 elv/eho/hmu 5

6 1. Terveelliset ja turvalliset työpaikat edellyttävät useiden sidosryhmien ja erityisesti työantajan ja työntekijöiden itsensä toimia. Koko lainsäädäntökehys ja sen täytäntöönpanon valvonta tarkastukset, koulutusjärjestelmät ja teollisuuden järjestöt mukaan luettuina vaikuttavat työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanoon (tutkimukset osoittavat muun muassa, että pienemmät yritykset noudattavat sääntöjä huonommin ja että jotkut elinkeinoalat tai työpaikat ovat vaarallisempia kuin toiset). Millä aloilla toimia tarvitaan kipeimmin työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseksi? Onko maassanne otettu käyttöön kansallisia tai teollisuuden omia seurantavälineitä tai indikaattoreita työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanon tehostamiseksi? Onko verkkopohjaiset riskinarviointivälineet jo sisällytetty kansallisiin oikeudellisiin järjestelmiin? 2. Komission tiedonannossa korostetaan, että on tärkeää antaa yrityksille ohjeita, vaihtaa parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken ja toteuttaa yritysten välistä vertaisoppimista, jotta voidaan edistää työturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanoa. Missä määrin jäsenvaltiot voivat oppia toisiltaan ja vaihtaa parhaita käytäntöjä täytäntöönpanon tukemiseksi? Mitä voidaan ja mitä pitäisi tehdä, jotta muut sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, saadaan paremmin mukaan tähän prosessiin? Mitkä ovat tärkeimmät vertaisoppimisessa huomioon otettavat alat? 6589/17 elv/eho/hmu 6