Työterveyshuollon tulevaisuuden haasteet Oulu Riitta Sauni, ylilääkäri STM Työsuojeluosasto

Transkriptio

1 Työterveyshuollon tulevaisuuden haasteet Oulu Riitta Sauni, ylilääkäri STM Työsuojeluosasto

2 Millaiset ovat työelämän trendit - haasteet työterveyshuollolle?

3 Vuokratyön yleisyys Työolobarometri TEM raportteja

4 Etätyön yleisyys Työolobarometri TEM raportteja

5 7/24 - työelämä? Työolobarometri TEM raportteja

6

7 Työvoiman saatavuus Henkilöitä Työmarkkinoille tulevat (20-vuotiaat) Työmarkkinoilta poistuvat (60-vuotiaat) Vuosi Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto, väestöennuste 7

8 Eläkeuudistus Vanhuuseläkeikää nostetaan aluksi asteittain 65 ikävuoteen. - Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen. - Tavoite-eläkeikä on laskelma, jonka tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työssä pitempään. - Tavoite-eläkeiässä eläkettä saa sen suuruisena kuin eläkettä olisi karttunut ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä. - Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen (63v), jos on työskennellyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä Riitta Sauni

9 Terveenä työssä - elämän eri vaiheissa (EU- OSHA ). Keskeiset tavoitteet Edistetään kestäviä työuria ja terveenä ikääntymistä työuran alusta alkaen. Korostetaan koko työuran kestävän työkyvyn tukemisen merkitystä ja työpaikalla tapahtuvaa terveydenedistämistä. Autetaan työnantajia ja työntekijöitä tarjoamalla tietoa ja työkaluja. Edistetään tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.

10 Lakimuutokset työkykyä tukemassa 2011: työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malli työpaikalla tuo 50% korvauksen tth ennaltaehkäisevästä toiminnasta. 2012: päivän sääntö; Työterveyshuollon arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, kun sairausloma on kestänyt 90 pv 2014: uudistettu Hyvä työterveyshuoltoasetus korostaa tth työkyvyn koordinaatioroolia ja työterveysyhteistyötä työnantajan ja työntekijöiden kanssa 2014: osasairauspäiväraha-kausi pitenee 72 -> 120 pv

11 Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisen (työterveysyhteistyön) mahdollisuudet Sairauspoissaolojen hallinnassa Eläkeriskin hallinnassa Työhön liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien hallinnassa Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä Yrityskuvan kehittämisessä

12 Työkyvyttömyys maksaa, sen estäminen kannattaa Menetetyn työpanoksen kustannukset (STM 2014): vuosittaiset kustannukset 24 mrd Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015: järjestelmällisellä työkykyjohtamisella voitiin vähentää vuosittain 5% kokonaiskustannuksia edelläkävijäyrityksissä 1 :n systemaattinen panostus työkykyyn tuotti 6 edellytys: selkeät tavoitteet, selkeät vastuut, tulosten seuranta mittaamalla sairauspoissaolot vähenivät vuosittain 10% tapaturmataajuus vähentynyt v:sta 2012 yli 60%

13 Sairauspoissaolojen hallinta Yhdessä sovittu ja dokumentoitu varhaisen tuen malli varmistaa kaikkien osapuolten sitoutumisen Tavoitteena sairauspoissaolojen väheneminen sekä työilmapiirin ja työympäristön paraneminen Yksilötason toimenpiteiden lisäksi tärkeää löytää kehittämismahdollisuuksia myös työstä ja työympäristöstä yhteistyössä kaikkien työpaikan osapuolten kanssa Aktiivinen tapaturmien analysointi ja yhteistyö turvallisuuskulttuurin parantamiseksi Onnistuneella sairauspoissaolojen hallinnalla edistetään Yhteistä vastuuta töiden sujumisesta Työturvallisuutta työn ja työympäristön kehittyessä Työntekijöiden hyvinvointia

14 Työhön paluun tuki Työhönpaluukeskustelu esimiehen kanssa pitkän sairauspoissaolon jälkeen 1.Paluu entiseen työhön ilman erityistoimenpiteitä 2.Paluu entiseen työhön, mutta tarvitaan tukitoimia a) työtehtävien rajaaminen b) työtehtävien muuttaminen c) lyhennetty työaika d) apuvälineet, muut tekniset ratkaisut 3.Korvaavat työtehtävät 4.Uudelleensijoitus omalla työpaikalla 5.Ammatillinen kuntoutus oman työpaikan ulkopuolella

15 Työterveyshuolto: Kela 1/2/3! Työssä selviytymisen tuki Terveyden edistäminen Sairaanhoito

16 Eläkelaji Keskiarvoikä Vanhuuseläke 63,7 Työkyvyttömyyseläke 51,9 Kaikki 60,7

17 17

18 Vuosina työeläkejärjestelmästä varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ja työeläkekuntoutusta saaneet Eläkkeelle siirtyneet Kuntoutusta saaneet Toistaiseksi myönnetty Kuntoutustuki

19 Työterveyshuollon kattavuus Suomessa Palkansaajat Kaikki työlliset Työterveyshuolto Suomessa 2015 Työterveyshuolto Suomessa ,3 Työ ja terveys Kelan työterveyshuoltotilasto ,9

20

21

22 Kannusteet pienyrityksille Eräät kannusteet, jotka toimivat suuremmissa yrityksissä, eivät toimi pienissä. Tästä on tunnettuna esimerkkinä TYEL- järjestelmän työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden ja maksuluokkien välinen yhteys, jonka kannustavuus ei ulotu pieniin yrityksiin. Sama koskee työterveyshuollon korvausjärjestelmää. Pienissä yrityksissä toivotaan selkeämpää ja nopeampaa kannuste- ja palkkiojärjestelmää, joka palkitsee vakavasta panostamisesta työterveyshuoltoon Riitta Sauni, ylilääkäri STM Työsuojeluosasto

23 Työterveys- ja työturvallisuustoiminnan yhteistyö työpaikalla JOHTAMINEN Henkilöstöhallinto - työsuhdeasiat, rekrytoinnit, henkilöstön kehittäminen Työsuojeluorganisaatio - yhteistyö työn, työympäristön ja työyhteisön terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa Työhyvinvointi Linjaorganisaatio - johdon linjausten toimeenpano Työterveyshuolto - terveys, työkyky 23

24

25

26 PIRA - Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallintamalli Työpaikan riskinarvioinnin ja tth:n työpaikkaselvityksen yhdistäminen Tth toimintasuunnitelma systemaattisesti osaksi työsuojelun toimintaohjelmaa Työterveyshuolto pienyritysten avuksi työsuojelun perusasioissa? e-pira valmistumassa Riitta Sauni, ylilääkäri STM Työsuojeluosasto

27 Toimintatavan hyöty Yritysten kynnys riskien arviointiin alenee, kun pienet yritykset saavat tehtyä lain edellyttämän riskinarvioinnin ja siihen liittyvän hallintasuunnitelman yhdessä työterveyshuollon kanssa Työterveyshuollot saavat työvälineen, jonka avulla lähestyä pienyrityksiä ja auttaa heitä työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämisessä yhteistyön tiivistyminen ja jatkuvuus molempien osapuolten osallistuessa toimintaan

28 SOTE-yhteistyö Miten työterveyshuolto saadaan toimimaan hyvin yhteen muiden sektorien kanssa? Tieto ja asenne-ilmastoa muutettava Työterveyshuollon rooli epäselvä pääasiassa tietämättömyyden ja siihen liittyvien epäluulojen vuoksi Yhteiset tavoitteet, yhteinen yhteiskunnallinen arvontuotanto: Työkyvyttömyyden ehkäisy on tavoitteena arvioitavissa, sille voidaan asettaa valtakunnalliset, SOTE-alueelliset ja työpaikkatason tavoitteet indikaattoreineen.

29 Työterveyshuolto 2025 yhteistyöllä terveyttä ja työkykyä periaatepäätöksen tavoitteita 1. Työterveyshuolto on toiminnallisesti integroitunut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. 2. Työterveyshuolto, terveydenhuolto- ja kuntoutusjärjestelmä tekevät oikea-aikaisesti yhteistyötä työikäisten työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työkyvyn palauttamisessa. 3. Työterveyshuollolla on valmiudet vastata työn ja työolojen tuomiin terveydellisiin ja työkyvyn haasteisiin ja vahvistaa työntekijän voimavaroja. 4. Kaikki työnantajat ovat järjestäneet tarpeenmukaisen työterveyshuollon yrityksen koosta riippumatta. 5. Työterveyshuolto on merkittävä yhteistyökumppani työpaikoilla terveyden, työympäristön ja työkyvyn edistämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. 6. Työterveyshuolto kehittää palvelujaan vastaamaan erityisesti pientyöpaikkojen ja yrittäjien tarpeita.

30 Yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa Työterveyshuolto tarvitsee hyvin toimivan yhteistyön muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa onnistuakseen tavoitteidensa saavuttamisessa Tavoitteena saumaton tiedonkulku ja yhteistyö: Joustava ja luottamuksellinen potilastietojen siirto työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä (sähköiset järjestelmät?) Oikea-aikainen ja tarpeenmukainen sairauksien tutkimus ja hoito, hoitoonohjaus ja kuntoutusyhteistyö Erikoissairaanhoidossa sairauksien diagnostiikka, hoito, seuranta, arvio ennusteesta ja toimintakyvystä Työterveyshuollon asiantuntijuus keskittyy Työn ja terveyden välisten yhteyksien tuntemus Työkykyasiat Työhön paluun mahdollisuudet Kaj Husman 30 30

31 Osatyökykyisille tie työelämään - hallituksen kärkihankkeen toimenpiteet 1. Toteutetaan uudistus palvelujärjestelmässä 2. Lisätään vammaisten yrittäjyyttä 3. Poistetaan kannustinloukkuja 4. Tehostetaan työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten työhön pääsyä ja osallisuuttta 5. Rakennetaan toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjaukseen ja varhaiseen tukeen liittyen

32 Työterveyshuollon tulevaisuuden haasteet - positiivista Työterveyshuolto katsotaan yhteiskunnallisesti yhdeksi tärkeistä pehmeistä keinoista eläkkeellejäämisiän nostamisessa. Työkykynäkökulma painottuu työterveyshuollon toiminnassa. Lakimuutokset antavat "valtuutuksen" työterveyshuollolle työterveysyhteistyöhön (HTTHK asetus ja opas 2014). Selkeät raamit ja roolitukset toiminnalle.

33 Haasteitakin on Työterveyshuollon asema sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksessa. Terveydenhuollon monikanava-rahoituksesta yksikanavaiseen merkitys työterveyshuollolle? Työterveyshuollon eriarvoistavuus? Työterveyshuollon sairaanhoidon asema ja sisältö? Toiminnan eettisyydestä huolehtiminen. Luottamuksellisuus ja riippumattomuus säilytettävä.

34 Haasteita myös työpaikkayhteistyössä Työterveyshuolto rohkeasti mukaan yhteistyöhön työpaikan työsuojelun kanssa: tps/riskinarvionteihin, varhaisen tuen mallien toteutukseen, työtapaturmien selvittelyyn, väkivallan uhan torjuntaan ja muiden psykososiaalisten riskien hallintaan jne. Lupa toimia: yhteistyö on sallittua! Suurilla työpaikoilla työterveyshuollon, työsuojelu- ja HR-organisaation yhteistyötä linjajohdon kanssa on syytä tiivistää. Pienillä työpaikoilla Pira-malli tarjoaa hyvän välineen yhteistyöhön ja apua työsuojelun perusasioissa.

35