Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos nousi vaatimuksena esille jo vuosi sitten, kun eduskunta ryhtyi käsittelemään takuueläkelakia. On ollut kohtuutonta, että jos työttömyyspäivärahan lisäpäivillä oleva jää vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ja hakee samalla myös takuueläkettä, vanhuuseläke maksetaan vähentämättömänä, mutta takuueläkkeeseen tehdään varhennusvähennys. Varhennusvähennys on ollut takuueläkkeen voimassaolon ajan, siis maaliskuun 2011 alusta lähtien, 14,4 prosenttia, jos eläke alkaa henkilön täyttäessä 62 vuotta. Nyt lakiesitys korjaa tämän epäkohdan. On perusteltua, ettei työttömyysputkesta, ts. työttömyysturvan lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle siirtyvän takuueläkkeeseen tehdä varhennusvähennystä. Korjauksen aiheuttamat kustannukset on arvioitu vuositasolla euroksi. Siksi hämmästelin jo vuosi sitten, miksi epäkohta jätettiin korjaamatta. Tästä takuueläkkeen pienestä korjauksesta huolimatta varhennettua vanhuuseläkettä saavien kehno eläketurva jää korjaamatta. Ennen vuoden 2005 työeläkeuudistusta ja kansaneläkelain muutoksia varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääneiden asema on lohduttoman heikko. Heitä on tuhansia. Silloin kun varhennetulle vanhuuseläkkeelle on jääty raskaista, kuluttavista ja pienipalkkaisista töistä, on toimeentulo ollut varhennusvähennyksellä leikatun kansaneläkkeen suuruinen, siis jopa selvästi alle 500 euron kuukaudessa. Lukuisat pienillä varhennuseläkkeillä kituuttavat ovat ottaneet yhteyttä ja ihmetelleet, miksi luvattua takuueläkettä, jonka piti taata luvattu n. 687 euron minimitoimeentulo, ei sitten tullutkaan. Heidän kohdallaan pettymys on ollut suuri järkytys. Tavallinen on ollut tilanne, jossa mies on työskennellyt keskipalkkaisessa teollisuustyössä ja hänen puolisonsa naisvaltaisilla matalapalkkaaloilla mm. tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, kaupan alalla jne. Työkyvyn heiketessä raskaan vuorotyön ja pitkien työmatkojen ja kodin hoivavelvoitteiden uuvuttamat, useimmiten ikääntyneet perheenäidit ovat aikoinaan harkinneet järkeväksi vaihtoehdoksi jäädä varhennetulle eläkkeelle. Takuueläkkeestä annetun lain julistettu tarkoitus kohtuullisen toimeentulon turvaamisesta on heidän kohdallaan jäänyt toteutumatta. Monet heistä ovat jääneet yksin puolison kuoltua, ja vaatimaton taloudellinen turva on pettänyt. Hallituksen on kiireesti korjattava näiden ikääntyneiden köyhien ihmisten asema. Vähimmäiseläke on turvattava kaikille kansalaisille ilman varhennusvähennyksiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ja asianomainen ministeri aikovat ryhtyä takuueläkkeestä annetun lain lupaaman kohtuullisen toimeentulon ja takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaami- Versio 2.0

2 seksi myös varhennetulla eläkkeellä oleville? Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2011 Jyrki Yrttiaho /vr 2

3 Ministerin vastaus KK 136/2011 vp Jyrki Yrttiaho /vr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Yrttiahon /vr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 136/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ja asianomainen ministeri aikovat ryhtyä takuueläkkeestä annetun lain lupaaman kohtuullisen toimeentulon ja takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaamiseksi myös varhennetulla eläkkeellä oleville? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Takuueläke on muita eläkkeitä täydentävä vähimmäiseläke-etuus. Takuueläkettä ei makseta, jos eläkkeensaajan muut eläketulot ylittävät 681,51 euroa kuukaudessa. Täysi takuueläke on 687,74 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeeseen on oikeus vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä saavalla henkilöllä. Takuueläkkeeseen on oikeus myös työttömyyseläkettä saavalla henkilöllä sekä henkilöllä, joka saa maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain mukaista luopumistukea. Lisäksi takuueläkkeeseen on oikeus 65 vuotta täyttäneellä maahanmuuttajalla sekä maahanmuuttajalla, joka on kansaneläkelaissa määritellyllä tavalla työkyvytön. Vanhuuseläkkeellä oleva on oikeutettu takuueläkkeeseen myös silloin, kun hän saa varhennettua vanhuuseläkettä. Edellytyksenä on kuitenkin, että eläkkeensaaja on täyttänyt 62 vuotta. Varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevalle takuueläkettä ei kuitenkaan myönnetä täysimääräisenä, vaan takuueläkkeen määrään tehdään varhennusvähennys. Takuueläkettä vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta 65 ikävuotta edeltävältä kalenterikuukaudelta. Takuueläkkeestä tehtävä varhennusvähennys on 14,4 prosenttia, jos kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saava henkilö ottaa takuueläkkeen täyttäessään 62 vuotta. Jos takuueläkkeenhakija saa pelkästään työeläkkeenä maksettavaa varhennettua vanhuuseläkettä tai ulkomailta maksettavaa varhennettua vanhuuseläkettä, varhennusvähennys määräytyy kuitenkin kyseisen eläkkeen varhennusvähennysprosentin mukaan. Takuueläkkeistä noin viisi prosenttia on myönnetty varhennettuina. Takuueläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä, jos henkilö ei ole vanhuuseläkkeellä vaan saa takuueläkkeeseen oikeuttavaa työkyvyttömyys- tai tapaturmaeläkettä. Sama koskee myös alle 65-vuotiasta maahanmuuttajaa, jolle takuueläke myönnetään työkyvyttömyyden perusteella. Mainituissa tapauksissa henkilön sairaus tai vamma ei siten johda takuueläkkeen vähentämiseen. Varhennusvähennystä ei tehdä takuueläkkeeseen myöskään silloin, kun henkilö saa työttömyyseläkettä. Kuten kysymyksen perusteluissa on todettu, hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, joka mahdollistaisi työttömyyspäivärahan lisäpäivillä olevan pitkäaikaistyöttömän jäämisen vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman takuueläkkeeseen tehtävää varhennusvähennystä. Pitkäaikaistyötön voisi siten 62 vuotta täytettyään saada takuueläkkeen vähentämättömänä riippumatta siitä, saako hän työttömyyseläkettä vai siirtyykö työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta. Myös vanhuuseläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle 3

4 Ministerin vastaus ennen säädettyä eläkeikää. Varhennetun vanhuuseläkkeen tarkoituksena on ollut lisätä yksilön valinnan vapautta ja mahdollistaa eläkkeelle siirtyminen joustavasti. Jotta varhennettu vanhuuseläke olisi rahoitukseltaan mahdollisimman kustannusneutraali normaaliin vanhuuseläkkeeseen nähden eikä kannustaisi taloudellisesti varhaiseen eläkkeelle jäämiseen, varhennettu vanhuuseläke maksetaan pienempänä kuin varhentamaton vanhuuseläke. Eläkkeelle jäävä tekee henkilökohtaisen elämäntilanteensa perusteella päätöksen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdasta. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvän eläke jää pysyvästi pienemmäksi kuin jos hän jäisi eläkkeelle säädetyssä eläkeiässä. Jos myös takuueläkkeeseen ei tällöin tehtäisi varhennusvähennystä, takuueläke kumoaisi vanhuuseläkkeeseen tehdyn varhennusvähennyksen vaikutuksen. Takuueläkkeen myöntämisellä ei ole ollut tarkoitus poistaa tätä vanhuuseläkkeen varhennusvähennyksen vaikutusta. Eläkepolitiikan yleisenä tavoitteena on työelämässä jatkamisen kannustaminen. Takuueläkkeeseen tehtävällä varhennusvähennyksellä estetään se, että henkilöt, jotka ovat ottaneet tai ottavat vanhuuseläkkeen varhennettuna, saisivat takuueläkkeessä kompensaatiota vanhuuseläkkeen ennenaikaisesta ottamisesta. Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 136/2011 vp Jyrki Yrttiaho /vr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 136/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Jyrki Yrttiaho /vg: Vilka åtgärder ämnar regeringen och den behöriga ministern vidta för att se till att den skäliga utkomst som utlovas enligt lagen om garantipension och minimipensionen motsvarande garantipensionen säkerställs även personer med förtida pension? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Garantipensionen är en minimipensionsförmån som kompletterar de övriga pensionerna. Garantipensionen betalas inte om pensionstagarens övriga pensionsinkomster överskrider 681,51 euro i månaden. Den fulla garantipensionen uppgår till 687,74 euro i månaden. Rätt till garantipension har en person som får ålderspension eller sjukpension. Rätt till garantipension har också en person som får arbetslöshetspension eller en person som får avträdelsestöd enligt lagen om avträdelsestöd för lantbruksföretagare. Rätt till garantipension har också en invandrare som har fyllt 65 år och en invandrare som är arbetsoförmögen på det sätt som föreskrivs i folkpensionslagen. Rätt till garantipension har också en person som får ålderspension även då han eller hon får förtida ålderspension. En förutsättning är dock att pensionstagaren har fyllt 62 år. Den som får förtida ålderspension beviljas dock inte full garantipension utan av garantipensionsbeloppet görs en förtidsminskning. Garantipensionen minskas permanent med 0,4 procent för varje månad som garantipensionen tidigareläggs med innan pensionstagaren fyller 65 år. Förtidsminskningen av garantipensionen uppgår till 14,4 procent om den person som får förtida ålderspension enligt folkpensionslagen lyfter garantipensionen när han eller hon fyller 62 år. Om den som ansöker om garantipension får endast förtida ålderspension som betalas som arbetspension eller förtida ålderspension som betalas från utlandet, bestäms förtidsminskningen dock i enlighet med tidigareläggningsprocenten för pensionen i fråga. Av garantipensionerna har cirka fem procent beviljats som tidigarelagda. Av garantipensionen görs inte någon förtidsminskning om personen i fråga inte får ålderspension utan sjuk- eller olycksfallspension som berättigar till garantipension. Samma gäller också invandrare under 65 år vilka beviljas garantipension på grundval av arbetsoförmåga. I de ovan anförda fallen leder således en persons sjukdom eller skada inte till att garantipensionen minskar. Av garantipensionen görs inte heller någon förtidsminskning om en person får arbetslöshetspension. Såsom det har konstaterats i motiveringen till spörsmålet har regeringen överlämnat en proposition till riksdagen enligt vilken det ska vara möjligt att inte längre göra någon förtidsminskning av garantipensionen om en person vid 62 års ålder övergår till ålderpension från att ha fått arbetslöshetsdagpenning för tilläggsdagar. En långtidsarbetslös kan således få garantipensionen utan avdrag oberoende av om han eller hon får arbetslöshetspension eller vid 62 års ålder övergår från arbetslöshetsdagpenning för tillläggsdagar till ålderspension. Ändringen avses träda i kraft vid ingången av

6 Ministerns svar Även av ålderspensionen görs en förtidsminskning om en person beviljas ålderspension före den lagstadgade pensionsåldern. Avsikten med förtida ålderspension har varit att öka den enskildes valfrihet och att möjliggöra en flexibel övergång till pensioneringen. För att den förtida ålderspensionen ska vara så kostnadsneutral som möjligt i fråga om finansieringen i förhållande till den normala ålderspensionen, och inte ekonomiskt uppmuntra någon till att lämna på förtida pension, betalas den förtida ålderspensionen till ett mindre belopp än icke-förtida ålderspension. Den som ska gå i pension fattar på grundval av sin personliga livssituation ett beslut om tidpunkten för övergången till ålderspension. En som väljer att få förtida ålderspension får en pension som till sitt belopp permanent är mindre än om han eller hon skulle gå i pension vid den föreskrivna pensionsåldern. Om det inte då gjordes en förtidsminskning även av garantipensionen skulle garantipensionen upphäva effekten av den förtidsminskning som görs av ålderspensionen. Avsikten med beviljandet av garantipensionen var inte att eliminera den här effekten av förtidsminskningen av ålderspensionen. Ett allmänt mål med pensionspolitiken är att uppmuntra befolkningen till att fortsättningsvis vara i arbetslivet. Med hjälp av den minskning som görs av garantipensionen förhindrar man att personer som har fått eller får förtida ålderspension med hjälp av garantipensionen skulle få en kompensation för att de får förtida ålderspension. Helsingfors den 26 oktober 2011 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 6