Yhtymähallitus , liite 23 YT-ryhmä Työsuojelutoimikunta HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
|
|
- Timo-Pekka Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhtymähallitus , liite 23 YT-ryhmä Työsuojelutoimikunta HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
2 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖHALLINTO KARVIAISESSA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA SIJOITTUMINEN IKÄRAKENNE JA ELÄKÖITYMISEN HAASTE HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET, RIITTÄVYYS JA TUOTTAVUUS HENKILÖSTÖKULUT JA PALKKAUS TYÖAIKA JA TYÖPANOS TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA OPISKELIJAYHTEISTYÖ YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU TAVOITTEITA VUOSILLE
3 3 1. Johdanto Henkilöstönäkökulmasta menestystekijöinä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet sekä henkilöstö. Karviaisen vahvuuksia on johdon, esimiesten ja henkilöstön korkea sitoutuneisuus perustehtävän toteuttamiseen ja siitä seuraava sosiaali- ja terveyspalvelujen ensisijaisuus kaikessa toiminnassa. Karviainen sai Sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs ohjelman tunnustuspalkinnon sosiaali- ja terveydenhuollon vetovoimaisena työpaikkana lääkärin vastaanoton osalta. Henkilöstön rekrytoiminen avoimiin tehtäviin on helpottunut. Henkilöstön saatavuuden parantumista on tukenut Karviaisen tulevaisuusorientoitunut toimintatapa, mikä tarkoittaa sitä, että vuosien aikana on tehty johdonmukaista rekrytointityötä oman kelpoisen ja sitoutuneen henkilöstön hankkimisessa. Lisäksi Karviaisessa toteutettu lääkärikoulutus on tuottanut oman ja pysyvän lääkärikunnan samoin kuin Karviaisen panostus yhdessä yliopistojen kanssa sosiaalityön maisterikoulutukseen. Näin ollen myös aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin ja lastensuojeluun on saatu kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä. Lisäksi lääkäritilanne on ollut hyvä jo pidemmän aikaa. Karviaisen tavoitteena on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Painopistealueita ovat olleet työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen, tuloksellinen johtaminen ja työergonomian parantaminen sekä työhyvinvoinnin seurannan kehittäminen. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa ja seurata henkilöstön tilan kehitystä kokoavalla tavalla. Raportti toimii johdon ja esimiestyön ohjaustyökaluna. Käytetty tilastoaineisto on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on saatu mm. tapaturmavakuutusyhtiön tilastoista ja työterveyshuollon raporteista oman kirjanpitoraportoinnin lisäksi. 2. Henkilöstöhallinto Karviaisessa Henkilöstöhallinnossa työskenteli vuonna 2014 kaksi henkilöä; hallinto- ja talouspäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Henkilöstöhallinnon tehtäviä ovat: Strategisen henkilöstöjohtamisen työvälineiden kehittäminen esimiestyön ohjaaminen yhdenmukaisella tavalla Karviaisen arvojen mukaisesti henkilöstösuunnittelu tuloksellisuustavoitteiden mukaisesti henkilöstön osaamisen kehittäminen henkilöstön riittävyyden arviointi ja tasapaino Karviaisen asiakaspalvelun tarpeisiin Palkka- ja palvelussuhdeasiat palkkausjärjestelmästä huolehtiminen ja yhteistyö palkanlaskennan kanssa yhteydenpito KT-kuntatyönantajiin ja henkilöstön palkan ja työkokemuslisien määritykset palvelussuhdekonsultointi Yhteistyö ammattijärjestöjen kanssa yhteistoiminta paikallisneuvottelut Henkilöstöpalvelujen koordinointi henkilöstön työterveyshuoltopalvelut henkilöstöetuudet Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointi työhyvinvoinnin kehittäminen ja arviointi Koulutussuunnittelun koordinointi henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelu esimies- ja henkilöstökoulutusten sisäinen koordinointi Henkilöstöhallinnon raportointi henkilöstöä koskevan tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen vuositason henkilöstöraportointi 3. Henkilöstön määrä ja sijoittuminen Karviaisessa oli 2014 vuonna 465 vakanssia (464 vuonna 2013). Palvelussuhteessa oli 553 henkilöä. Vuonna 2013 oli henkilöitä 569. Karviaisen palveluksessa oli 35 miestä
4 4 Palvelussuhteissa työskenteli toistaiseksi palkattua henkilöstöä 439 (79 %) määräaikaisia 108 (20 %) tukitoimenpitein työllistetyt 6 (1 %) oppisopimussuhteiset 0 Määräaikaisia työntekijöitä otetaan Karviaisessa tarpeen mukaan vakituisten työntekijöiden työlomista ja perhevapaista johtuvien vakanssien hoitamiseen. Määräaikaisia tekijöitä otetaan myös tilanteissa, joissa pätevää tai soveltuvaa vakituista tekijää ei toimeen tai virkaan ole saatu. Määräaikaisia projektityöntekijöitä otetaan talousarviossa hyväksyttyihin hankkeisiin. Rahoitus on näissä tehtävissä yleensä ulkopuolinen. Työaika ja henkilöstön määrä kokoaikatyössä oli 461 henkilöä (84 %) osa-aikatyötä teki yhteensä 92 henkilöä (16 %), joista osa-aikatyössä 42, osa-aikaeläkkeellä 14 henkilöä, osittaisella hoitovapaalla 29 henkilöä ja muu esim. terveydellinen syy oli perusteena 7 henkilöllä. Kuva 1. Henkilöstön sijoittuminen palvelulinjoittain Henkilöstö linjoittain ,20 % 41,80 % 14,30 % Hallinto Lasten- ja nuorten linja Työikäisten linja Ikäihmisten linja 36,70 % Kuva 2. Henkilöstön ikärakenne ja palvelussuhteen luonne Vakinainen Määräaikainen
5 Henkilöstön vaihtuvuus 5 Vakituinen palvelussuhde päättyi 79 henkilöllä, joista 58 palvelussuhdetta päättyi kokonaan irtisanoutumiseen. Palvelussuhteeseen tuli yhteensä 65 henkilöä. Vakituisen lähteneen ja organisaatioon tulleiden henkilöiden tasapainoa kuvaa tulleiden määrä 65 suhteessa kokonaan poislähteneiden määrään 58. Karviaisen vetovoima on ollut hyvä. Tavoitteena on, että henkilöstön rekrytoinnissa avoimiin tehtäviin onnistutaan ja tehtäviin on useita hakijoita. 4. Ikärakenne ja eläköitymisen haaste Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä siirtyy vuosittain eläkkeelle noin 3 % eli henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Karviaisessa henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 45,4 vuotta (45,8 vuonna 2013) Karviaisen tavoitteena on henkilöstön työssä pysyvyyden edistäminen siten, että eläköityminen tapahtuu aikaisintaan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneiden osuus koko henkilöstöstä oli 2,5 %, 14 henkilöä, kun eläkkeelle tosiasiallisesti siirtyi 3,9 %, yhteensä 22 henkilöä. Työssä kuitenkin jatkaa eläkkeeseen oikeutetuista 1,6 % henkilöstöstä, joka on 9 henkilöä. Taulukko 1. Henkilöstön ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä % koko henkilöstöstä alle 20v v v v v v v v v v v ,0 3,4 9,2 10,8 14,8 11,9 13,7 14,6 15,2 4,5 0,9 Yhteensä Keski-ikä ,4 100 Taulukko 2. Eläköityminen suhteessa eläkeikään vuosi henk.koht. eläkeiän saavutti eläkkeelle siirtyi osaaikaeläkkeelle siirtyi eläkeiän saavuttamisesta huolimatta jatkaa työssä (2,5%) 22(3,9%) 1(0,2%) 9 (1,6%) (1,2%) 15 (2,6%) 3 (0,5%) 9 (1,6%) yht. 14 oael. Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2013 eläkkeelle keskimäärin 59,8 vuotiaina. Karviaisessa jäätiin eläkkeelle 2014 vuonna keskimäärin 61,9 vuotiaana.
6 Taulukko 3. Eläköitymisen kustannukset 6 Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen eläkemaksu Varhe-maksu Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta eläkettä karttuu. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai jotka saavat kuntoutustukea. Kuva 3. Arvio työntekijöiden henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisestä Vuonna 2017 eläkelaki uudistuu, jolloin eläkeiän täyttymiseen tulee muutoksia. Taulukko 4. Varhaisen eläköitymisen kustannukset; VARHE-maksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle yksilölliselle varhaiseläkkeelle työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Vuosi Euroa Kuntoutustuelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: Vuosi Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke* *sisältää työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet
7 5. Henkilöstökustannukset, riittävyys ja tuottavuus Henkilöstökulut ja palkkaus Henkilöstömenot ovat kunta-alalla keskimäärin 60 % toimintamenoista. Henkilöstömenojen osuus Karviaisen toimintamenoista oli 23,7 milj. euroa eli 27,9 % bruttomenoista, mikä on selvästi alle kunta-alan keskiarvon. Henkilöstökulujen alhaisuuteen vaikuttaa toimintojen järjestäminen ostopalvelujen avulla. Karviaisen henkilöstökulut alittivat talousarvioon varatun summan 0,7 milj. euroa. Taulukko 5. Henkilöstökulut (milj. euroa) Palkat ja palkkiot 19,5 19,3 Henkilösivukulut Eläkekulut 3,6 3,4 Muut henkilösivukulut 0,9 1,0 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -0,3-0,3 Henkilöstökulut yhteensä 23,7 23,4 5.2 Työaika ja työpanos Tehtyä työaikaa mitataan henkilötyövuosina (=HTV). HTV tarkoittaa yhden henkilön säännöllistä vuosityöaikaa. Kuntayhtymän henkilötyövuosien määrä = kaikki palkalliset työtunnit ja ylityötunnit jaettuna yhteisön keskimääräisellä säännöllisellä vuosityöajalla. Henkilötyövuosien seuraaminen on tyypillinen tapa arvioida organisaatiossa tehtävän työn tehokkuutta. Toteutuneeseen työaikaan on otettu huomioon koulutukseen käytetty aika, mutta muut poissaolot on vähennetty. Kuva 4. Teoreettinen ja toteutunut työaika palvelulinjoittain vuonna 2014
8 Taulukko 6. Toteutunut työaika tulosyksiköittäin henkilötyövuosina vertailtuna suhdeluku teoreettisen ja toteutuneen työajan ja palkan välillä 2014 suhdeluku teoreettisen ja toteutuneen työajan ja palkan välillä 2013 Hallinto Lasten ja nuorten linja Työikäisten linja Ikäihmisten linja 0,83 0,77 0,78 0,73 0,73 0,76 0,79 0,75 Taulukko 7. Ei-tehty työ työpäivinä työpäivinä 2014 työpäivinä 2013 vuosilomat koulutukset pidetyt säästövapaat työtapaturmat *perhepoliittiset vapaat ei tehty työ yhteensä *Perhepoliittiset vapaat: äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä erilaiset lapsen hoitovapaat. Taulukko 8. Palkattomat poissaolot yhteensä Palkattomat poissaolot työpäivinä Yhteensä Henkilöstö on vuoden 2014 aikana pitänyt palkattomia vapaapäiviä säästötoimenpiteenä. 5.3 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Sairauspoissaolot Karviaisen henkilöstö sairasti 2014 yhteensä 5653 työpäivää (palkalliset). Vuonna 2013 kirjattiin palkallisia sairauspäiviä Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,2 päivää työntekijää kohti, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (10,3). Kunta-alalla vuonna 2013 sairauspoissaolot olivat keskimäärin 16,7 kalenteripäivää. Karviaisen sairastavuus on pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat 582 tuhatta euroa eli 1052 euroa työntekijää kohti. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat pysyneet vuoden 2013 tasolla. Toimintasuunnitelmakauden tavoitteita Työterveysyhteistyön tiivistäminen henkilöstön terveyden, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamiseksi sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. TYHY-ryhmän toiminnan tehostaminen ja työhyvinvointiohjelma: a. työhyvinvoinnin arviointi- ja seurantamittarien kehittäminen käytännön välineeksi: sovitaan/tarkennetaan mittareita mm. sairauspoissaolojen seuranta, varhainen tuki ja työkyvyn tukitoiminta, työhönpaluun ratkaisut ja osatyökykyisten uudelleen sijoittaminen, eläköitymisen seuranta, työhön liittyvät sairaudet työtapaturmat, ammattitaudit ym. b. haetaan uusia keinoja ja toimintamalleja esimiesten, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyölle linja/yksikkötasolla Työkyvyn tukitoimien ja osatyökykyisten uudelleensijoitustoiminnan tehostaminen
9 yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työsuojelun kanssa. 9 Ikääntyminen, osatyökykyisyys ja työssä jaksamisen sekä jatkamisen keinot /ratkaisut. TULE-sairauksien ehkäisy ja tehokas varhainen hoito: mm. työn fyysisen kuormituksen keventäminen, työolosuhteiden kehittäminen, apuvälinehankinnat, ergonomiaohjaus, kuntoutus sekä työpaikan ryhmätoiminta. Henkisen kuormituksen ja väkivallan uhkan/masennus/uupumus: haetaan keinoja ja toimintamalleja henkisen kuormituksen vähentämiseen, työssä jaksamisen tukemiseen, työhön paluun ratkaisuihin, työyhteisötyölle. Keinoina ovat lakisääteiset ja muut terveystarkastukset työntekijöille toimintasuunnitelman mukaisesti, kuntoutus, ryhmätoiminta, luennot, työyhteisötyö ja erilaiset hankkeet. Karviaisella on varhaisen tuen ohjelma, jolla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottamaan työhön paluuta pitkän sairauden jälkeen. Sairauspäivien kokonaismäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 %. Pitkät sairauslomat ( päivää) ovat myös vähentyneet 6,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 9. Sairauspäivien luokittelu keston mukaan , sisältää palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot (kalenteripäiviä). sairauspäivien ryhmittely keston mukaan/päivää sairauspäivien määrä yht päivää 60 hlö 57 hlö yhteensä sairauspäivien määrä yht Taulukko 10. Neljä eniten sairauspäiviä aiheuttanutta diagnoosia 2014 ja 2013 diagnoosit sairauspäivien työntekijämäärä sairauspäivien työntekijämäärä määrä/pv määrä/pv tuki- ja liikuntaelin mielenterveys hengityselimet vammat Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja hengityselinsairauksien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Mielenterveyssairauksien sairauspäivien lukumäärä ja henkilömäärä on kasvanut, mutta keskimääräinen sairauspoissaolo henkilöä kohti on pienentynyt. Vammojen aiheuttamat sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Taulukko 11. Työterveyden kustannukset vuonna 2014 ja 2013 lakisääteinen työterveyshuolto vapaaehtoinen terveyden ja sairauden hoito työnantajan todelliset kulut Kela vähennys huomioitu kulut per henkilö ,71 (549 hlö) ,45 (539 hlö) Työterveyden kustannukset henkilöä kohden ovat laskeneet edellisestä vuodesta.
10 Taulukko 12. Muu työhyvinvointi (kuntoutus, tyhy-raha, muistamiset, kulttuuri- ja liikuntasetelit) Kuntoutus (aslak, tyk) Työhyvinvointi Tyhy-raha Muistamiset Kulttuuri- ja liikuntasetelit Suunnattu työhyvinvointia tukeva toiminta Jouluruokailu 2014 henkilöä työyksikköä kustannus Yhteensä Vuosimerkkipäiviä muistettiin Marja Kurjen huivilla tai solmiolla. Henkilöstökysely 2014 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilöstölle on tehty henkilöstökysely vuonna Vuoden 2014 kyselyssä otettiin käyttöön Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) Työhyvinvointisyke-kysely. Kysymyksiin vastattiin viisiportaisella asteikolla (5) erinomainen, (4) hyvä, (3) tyydyttävä, (2) melko huono, (1) huono. Kyselyllä kartoitettiin johtamista, työyhteisön toimivuutta, työoloja ja osaamista, organisaatiokulttuuria, sisäistä viestintää ja yhteistyötä sekä omia voimavaroja ja työssä jatkamista. Henkilöstökyselyyn vastasi 298 työntekijää eli 54,5 % henkilöstöstä, mikä on 10 % enemmän kuin vuoden 2012 kyselyssä. Kyselyn tuloksia ei voitu suoraan verrata aikaisempaan vuoden 2012 kyselyyn. Työhyvinvointisykkeen kysymykset ja arvosteluasteikko poikkesivat aikaisemmasta kyselystä. Vastaukset olivat pääsääntöisesti hyvän ja tyydyttävän välillä. Työyhteisöjen toimivuutta ja omaa jaksamista pidetään hyvänä. Esimiestyöstä ja johtamisesta annetut vastaukset ovat tyydyttävän ja hyvän välillä. Kehittämiskohteita ovat sisäinen viestintä ja kyselyn tulosten hyödyntäminen kehittämisessä. Johtamiseen ja tiedonkulkuun kannattaa edelleen panostaa. Kyselyn perusteella on työyhteisöissä valittu 2-4 kehittämiskohdetta. Kyselyn tuloksia voitiin verrata kunta-alan vastausten keskiarvoihin vuosilta ( vastaajaa). Karviaisen henkilöstökyselyn tulokset vastasivat pääsääntöisesti vertailuaineistona olevia kunta-alan keskiarvoja. Henkilöstökysely tehdään kahden vuoden välein ja seuraava henkilöstökysely tehdään vuonna Henkilöstön kehittäminen ja opiskelijayhteistyö Lasten ja nuorten palvelulinjalla toimintaa on kehitetty varhaisen tukemisen ja jalkautuvien palvelujen suuntaan. Asiakkaita ohjataan ja tavataan paitsi yksilövastaanotolla, myös erilaisissa ryhmätoiminnoissa ja verkostoissa. Esim. neuvoloiden terveydenhoitajat ovat kouluttautuneet Vahvuutta Vanhemmuuteen ryhmätoimintaan ja Varhaisen Vuorovaikutuksen menetelmän käyttöön, jotka molemmat ovat nykyään osa arjen työtä. Terveys- ja terapiapalveluissa ja lastensuojelussa on käyty erilaisia menetelmäkoulutuksia sekä sähköisten ohjelmien (Pegasos, Pro Consona) muutoksiin liittyviä koulutuksia. Lisäksi osa henkilökunnasta kouluttautuu omaehtoisesti johonkin itseä kiinnostavaan teemaan, josta on selkeää hyötyä myös työssä. Ns. ilmaisia koulutuspäiviä (esim. AVIn ja THL:n järjestämiä) hyödynnetään paljon kaikilla sektoreilla. Iso muutos kaikille terveyspuolen työntekijöille oli Kanta-arkistoon ja rakenteiseen kirjaamiseen siirtyminen, joihin kouluttautuminen jatkuu yhä. Palvelulinjapäivissä jaetaan ja tiedotetaan koko linjan henkilökuntaa koskevista asioista ja uusista linjauksista ja mietitään, mitä ne tarkoittavat kunkin omassa työssä. Vuonna 2014 pidettiin kaksi lastenlinjan palvelulinjapäivää, tammikuussa ja joulukuussa. Työikäisten palvelulinjalla toiminnan kehittämiskohteena ovat olleet palvelujen saatavuuden parantaminen ja sähköisten järjestelmien käyttöön ottaminen. Käyttöön otettiin mm. sähköinen toimeentulotukihakemus, jota käyttää jo noin viidennes asiakkaista. Työikäisten palvelulinjalla pidettiin keväällä ja syksyllä palvelulinjapäivät, joissa tiedotettiin koko henkilöstölle keskeisistä Karviaisen asioista
11 ja erityisesti palvelulinjan kehittämistyöstä. Lisäksi palvelulinjapäivien aikana tavoitteena on lisätä terveydenhuollon henkilökunnan osaamista sosiaalihuollon toiminnasta sekä lisätä sosiaalihuollon henkilökunnan osaamista terveydenhuollon toiminnasta. Syksyn palvelulinjapäivän aikana henkilöstö pohti työhyvinvointikyselyn tuloksia ja määritti kehittämiskohteita toiminnalle kyselyn perusteella. Koko palvelulinjalla koulutusten painopistealueena oli mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisääminen. Palvelulinja on tarjonnut koulutuksia myös Karviaisen muille palvelulinjoille osana KOHO hanketta. Sosiaalihuollon lait ovat uudistumassa, joten aikuissosiaalityössä, sosiaalisessa kuntoutuksessa ja vammaispalveluissa on järjestetty lakikoulutusta ja pidetty toiminnan kehittämisseminaareja. Terveydenhuollossa merkittävä panostus käytettiin valmistautumisessa Kanta-arkiston käyttöön. Palvelulinjalla kehitettiin tilastointia ja tehtiin laajasti alueellista yhteistyötä erikoissairaanhoidon, työhön kuntoutumisen ja sosiaalityön kehittämisen eri osa-alueilla. Lisäksi osallistuttiin jatkuvuuden varmistamisen (valmiustoiminta) yhteistyöhön kuntien ja pelastuslaitoksen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos ovat kartoittaneet sote-alan vetovoimaa lisääviä tekijöitä. Työpaikat itse sekä työmarkkina- ja ammattijärjestöt ovat ilmiantaneet vetovoimaisia esimerkkityöpaikkoja, jotka Työterveyslaitos on arvioinut. Työpaikan vetovoimatekijöiksi on tunnistettu muun muassa mahdollisuus osallistua päätöksentekoon työpaikalla, toimiva työterveyshuolto, oikeudenmukainen johtaminen sekä yhteisöllisyys. Vetovoimainen työpaikka onnistuu rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukee nykyisten työntekijöiden työssä jatkamista. Ohjelman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja levittää onnistuneita käytäntöjä ja keinoja sote-alan mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näin varmistetaan alan työvoima tulevaisuudessakin. Karviaisen lääkärin vastaanotto sai sosiaali- ja terveysministeriön tunnustuksen vuonna Ikäihmisten palvelulinjalla vuonna 2014 koulutusta järjestettiin Kaste hankkeessa Kotona kokonainen elämä, jossa kotihoidon henkilöstö osallistui useisiin eri työpajoihin ja koulutuksiin. Asiakkaan arviointijärjestelmä RAI- ohjelmiston käyttöönottokoulutuksia järjestettiin sekä henkilöstölle että esimiehille. RAVAasiakkaan toimintakyvyn mittariston koulutuksia pidettiin kaksi kertaa vuodessa ennen RAVA poikkileikkausotantaa. Lisäksi koulutusta järjestettiin kotihoidon Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon sekä älypuhelinten käyttöön. Vuodeosastoilla on lisäksi järjestetty paloturvallisuus- ja alkusammutuskoulutusta, potilassiirto ja työergonomiakoulutusta, syöpäpotilaan kivunhoitokoulutusta ja aivohalvauspotilaan hoitotyön koulutusta. Johdon ja esimiesten yhteisiä kehittämispäiviä oli vuonna 2014 yhteensä 2 kpl. Karviaisen ja Vihdin kunnan esimiehelle järjestettiin yhteistyössä Vihdin kunnan kanssa mahdollisuus osallistua kolmivuotiseen johtamisen erikoisammattitutkintoon (Jeat) valmistavaan oppisopimuskoulutukseen, joka alkoi vuonna 2013 ja jatkui vuonna Johtamiskoulutukseen osallistuu Karviaisesta 4 esimiestä. Esimiehille järjestettiin sosiaali- ja terveydenhuollon lakikoulutusta. Palvelulinjojen koko henkilöstölle tarkoitetut linjapäivät toteutettiin keväällä ja syksyllä. HaiPro-verkkokoulutuksen on suorittanut 98 henkilöä vuonna 2014 ja yhteensä sen on suorittanut 142 henkilöä. HaiPron avulla käsitellään sähköisesti potilas- ja työturvallisuusilmoitukset. Tarkoituksena on vähentää haittatapahtumia. Love-verkkokoulutuksen (lääkehoidon sähköinen ohjelma) on suorittanut 74 työntekijää vuonna 2014 ja yhteensä verkkokoulutuksen on suorittanut 231 työntekijää. Kansalliseen Potilastiedon arkistoon liittyminen ja arkiston käyttöönotto oli toinen vaihe kansallisen potilastiedon arkiston (KanTa) -palveluiden kokonaisuudessa. Projekti aloitettiin keväällä 2013 ja Karviainen liittyi kansallisen earkiston käyttäjäksi marraskuussa Projektin aikana kaikki terveydenhuollon ja osa sosiaalitoimen henkilöstöstä koulutettiin rakenteiseen kirjaamiseen ja earkiston toimintamalleihin. Koulutukset olivat puolipäiväisiä ja niitä oli yhteensä 40 kpl syksyn 2014 aikana. Kaikki suorittivat lisäksi arkiston verkkokoulun. Vuoden 2013 aikana on Karviaisessa ollut lääkärikoulutettavia yhteensä 21 henkilöä, joista hammaslääketieteen alalta 5, yleislääketieteen erityiskoulutuksessa 4 ja lääkärin erikoistumiskoulutuksessa 12. Opetukseen ja tutkimukseen on haettu erityisvaltionosuutta. Sosiaali- ja terveysalan opintojen työharjoittelua suoritti Karviaisessa yhteensä 120 opiskelijaa (90 opiskelijaa vuonna 2013). Työharjoittelupäiviä kertyi yhteensä 2826 (2506 päivää vuonna 2013). Suurin osa lähihoitajaopiskelijoista oli kotoisin Karviaisen jäsenkunnista. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoista enemmistö tuli muista Uudenmaan kunnista ja yksittäisiä opiskelijoita ympäri Suomea. Henkilöstön koulutuspäiviä oli 2183 ja koulutukseen osallistui 339 henkilöä (Vuonna 2013 oli 1702 koulutuspäivää, joihin osallistui 340 henkilöä). Koulutukseen osallistuneiden määrä on pysynyt ennallaan, mutta koulutuspäiviä on ollut 28 % edellisvuotta enemmän. 11
12 7. Yhteistoiminta ja työsuojelu 12 Yhteistoiminnassa käsiteltiin yhteistoimintalain mukaiset asiat. Yhteistoimintaryhmään kuului Karviaisen johto, työsuojelupäällikkö ja pääluottamusmiehet. Yhteistoimintakokouksia oli 5 kappaletta. Karviaisessa käynnistettiin syksyllä 2014 koko organisaatiota koskeva työn vaativuuden arviointiprosessi (tva). Henkilöstölle järjestettiin infotilaisuus ja esimiehiä koulutettiin työn vaativuuden arviointiin. Työntekijä ja esimies tekivät tehtäväkuvauksen ja suorittivat tehtävän vaativuuden arvioinnin yhdessä. Arviointiryhmä käy läpi työn vaativuuden arviointeja ja suhteuttaa kaikki Karviaisen tehtävät toisiinsa. Arviointiryhmään kuuluvat Karviaisen johto ja pääluottamusmiehet. Työn vaativuuden arviointi saadaan päätökseen vuonna Liukuvasta työajasta järjestettiin liukuvan työajan piirissä oleville kysely. Liukuvan työajan kyselystä saadun palautteen perusteella luovuttiin liukuvasta työajasta lääkärin ja hoitajan vastaanotossa lääkäreitä lukuun ottamatta, suun terveydenhuollossa hammaslääkäreitä lukuun ottamatta ja fysioterapiassa. Karviaisen yhtymähallitus päätti marraskuussa 2014 käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluosapuolina olivat työnantajan puolelta kuntayhtymän johto ja henkilöstön edustajina henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet. Neuvottelut päättyivät tammikuussa Säästöjä haetaan toimintaprosessien tehostamisella, palvelurakenteen muutoksilla, vapaaehtoisilla säästöillä ja henkilöstöetujen vähentämisillä. Irtisanomiset koskevat 21 työntekijää, jotka sijoittuvat mahdollisuuksien mukaan Karviaisen avoimiin tehtäviin tai irtisanomisaikana avoimiksi tuleviin tehtäviin. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaationa toimii Karviaisen työsuojelutoimikunta. Työsuojelua on toteutettu työsuojelupäällikön, työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Myös työhyvinvointiasiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma on voimassa vuosille Työsuojeluvaltuutetun vaali suoritettiin vuonna 2013 ja henkilöstö valitsi työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan edustajan ja heidän varajäsenensä vuosille Ammattijärjestöt ovat valinneet keskuudestaan henkilöstön edustajan Karviaisen johtoryhmään. Työsuojeluorganisaatio on tehnyt suunnitelmallisia ja pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä työpisteisiin, antanut ohjeita ja neuvoja työolojen parantamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Tämän vuoden teemana on ollut työhyvinvoinnin parantaminen, sairauspoissaolojen väheneminen, tapaturmien ehkäisy, vaarojen tunnistamisen ja riskiarvioiden päivittäminen sekä työpaikkojen turvallisuussuunnitelmien laatiminen ajan tasalle. Taulukko 13. Työsuojelun toiminta Vuosi Läheltä piti -ilmoitukset Läheltä piti -ilmoitusten määrä (kpl Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät yhteensä Sairauspoissaolo / tp / henkilö 10,3 10,2 =<3 vrk > 21 vrk Työtapaturmat Työtapaturmat yhteensä (kpl) Työpaikkatapaturmat (kpl) Työmatkatapaturmat (kpl) 4 5 Ammattitaudit (kpl) 0 0 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät Tapaturma taajuus (määrä/milj. työtuntia) Työpaikkakäynnit /-selvitys/kpl Työsuojelun viranomaistarkastus AVI 0 0 Vaarojen arviointien määrä/kpl Toimikunnan kokousten määrä/kpl 6 6
13 Työturvallisuuskoulutusta / suunnittelua//tiedottamista 2 3 Työyhteisöpalaverit Ensiapukoulutuksien määrä (koulutus/kpl) 2014 koulutettu 55 henkeä 2 4 Sisäilmaryhmä, Vihti, Karkkila Tyhy-ryhmä 5 6 Läheltä-piti ilmoitusten määrä on kasvanut ja niitä on tehty 98 kappaletta. Uuden sähköisen ilmoitusjärjestelmän myötä on ilmoitusten tekeminen helpompaa, mikä edesauttaa ilmoitusten tekemistä. 8. Tavoitteita vuosille Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi on Karviaiseen muodostettu osana työsuojelutoimikuntaa työhyvinvoinnin ryhmä, jossa on edustettuna henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto ja henkilöstö. Työhyvinvointiryhmä laati vuonna 2013 työhyvinvoinnin toimintaohjelman. Vuoden painopistealueita ovat: työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen, työkyvyn tuen mallin käytön varmistaminen, työergonomian parantaminen, sairauspoissaolomäärien väheneminen ja kustannusten aleneminen, tuloksellinen johtaminen ja työhyvinvoinnin seuranta eri mittareilla aloitetaan KKI-rahoituksella (Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES) Voi hyvin työssä ja kotona- hanke, jolla aktivoidaan ja tuetaan henkilöstöä liikunnan pariin. Tavoitteena on terveysperusteisten poissaolojen väheneminen, työssä jaksamisen tukeminen ja työtyytyväisyyden lisääminen. Vuoden 2015 aikana päivitetään tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä koulutussuunnitelma. Työn vaativuuden arviointi (tva) aloitettiin vuonna 2014 ja saatetaan päätökseen vuonna 2015.
Yhtymähallitus 25.3.2014, liite 33 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013
Yhtymähallitus 25.3.2014, liite 33 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖHALLINTO KARVIAISESSA... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA SIJOITTUMINEN... 3 4. IKÄRAKENNE
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2011. Kyh 12.6.2012 Kyh liite
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Kyh 12.6.2012 Kyh liite 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖHALLINTO KARVIAISESSA 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA SIJOITTUMINEN 3 4. IKÄRAKENNE JA ELÄKÖITYMISEN
LisätiedotYhtymähallitus , liite YT-ryhmä Työsuojelutoimikunta HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015
Yhtymähallitus 22.3.2016, liite YT-ryhmä Työsuojelutoimikunta HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖHALLINTO KARVIAISESSA... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2016
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotVarhaisen välittämisen
Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotMaakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto
Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyökykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset
Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset Tiina Nurmi, Leena Ojala Helmikuu 2016 Kaari laskuri (Keva) Tarkoituksena saada vertailukelpoista tietoa kunnan henkilöstön työkyvyttömyyden
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2018
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotYhtymävaltuusto
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotUudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009
Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös 2016
Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotMaakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto
Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2 Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto 1 JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 1.1 Palvelussuhteen luonne...4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain...5
LisätiedotPalvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta
1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotHenkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015
Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 1 2 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 2016 3 Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi Kuva
LisätiedotForssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotYhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta
LisätiedotHenkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:
Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotRöntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012
Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,
LisätiedotVetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni
Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2018-2019 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Työhyvinvoinnin tekijät ja vastuut... 2 3. Karkkilan kaupungin työhyvinvointiohjelma... 3 4. Työ, työolot ja johtaminen... 3 4.1 Mittarit ja
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN
AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2017
ALAVUDEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 2 Johdanto Alavuden kaupungin henkilöstötyön tavoitteena on, että kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, jonka osaava ja hyvinvoiva henkilöstö työskentelee
LisätiedotVantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ
Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään
LisätiedotEtua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa
Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2012
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut
LisätiedotPOMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....
LisätiedotLisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö
Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00
LisätiedotHenkilöstöraportti 2016
Henkilöstöraportti 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1 Henkilöstömäärä... 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain... 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika...
LisätiedotPoliisin työikäohjelma
Poliisin työikäohjelma Työelämän risteyksissä 30.1.2018 Poliisin työikäohjelman projektiryhmä 1 Toimintaympäristö muuttuu jatkuvaa muutosta hallittava tehtäviä on uudelleen organisoitava ja priorisoitava
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotKäytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista
Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotTyökyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla
Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Toni Pekka, Keva Laura Räty, Suomen Terveystalo Oy 15.3.2018, Keva-päivä Keva, Avaintiedot: Työkyvyttömyyden kustannukset
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotForssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 6 5. Ikärakenne... 7 7. Terveysperusteiset poissaolot...
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotHenkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,
LisätiedotJuankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012
Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka
LisätiedotHENKILÖSTÖOHJELMA... 3
Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotHenkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016
Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotHUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!
HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotHenkilöstöraportti Kh Kv
Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...
LisätiedotKimpassa-Allihopa Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvä kartoitus
Kimpassa-Allihopa Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvä kartoitus Sivu 1 Tällä kyselyllä kerätään tietoa Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöä luovuttavilta organisaatioilta siirtyvän
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesityksiä (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2013
Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet
Lisätiedot