Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI

2 1. Johdanto Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet Työajan jakautuminen Ikärakenne Terveysperusteiset poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen Työvoimakustannukset Työhyvinvointi Kannustevapaat Mielekäs-ohjelma Työhyvinvointitutkimus Virkistys- ja tyhy -toiminta Yhteistoimintaryhmä... 13

3 1. Johdanto Henkilöstökustannukset muodostavat valtaosan kuntayhtymän oman toiminnan käyttömenoista. Taloudellisen ja tehokkaan päätöksenteon sekä muutoksen johtamisen välineenä voidaan käyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilöstötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu johdolle, esimiehille ja luottamushenkilöille henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen apuvälineeksi. Henkilöstöstä saadut tiedot antavat pohjan tehtäessä henkilöstörakennetta ja henkilöstön kehittämistä koskevia päätöksiä ja henkilöstörakenteen korjaussuunnitelmia. Raportin tietoja voidaan hyödyntää myös kuntayhtymän strategisen johtamisen suunnittelussa. Raportoinnissa on käytetty Kuntatyönantajien henkilöstöraportointia koskevan uusimman suosituksen mukaisia tunnuslukuja siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat määrälliset tunnusluvut mahdollistavat jatkossa kuntaorganisaatioiden välisen vertailun. Tiedot henkilöstöraporttiin on koottu palkkalaskennassa käytössä olevasta Populus -henkilö- ja palkkahallintojärjestelmästä. Lisäksi tietoja on kerätty kirjanpitojärjestelmästä. Sosiaalihuollon palvelut ovat siirtyneet kuntayhtymän tuotettavaksi 1.1., joten vertailu on mahdollista vasta kahdelta vuodelta. 2. Henkilöstömäärä Kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 1254 henkilöä. Heistä 984 oli vakituisessa ja 270 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kuntayhtymän henkilöstömäärä : Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Palvelussuhde () () () () () () Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä (1) (0) (8) (6) (9) (6) - 0,10 39,90 Yhteensä ,45 Palvelualueittain henkilöstömäärä jakaantui seuraavasti: Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Palvelussuhde () () () () () () Yhtymähallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Perhepalvelut

4 Määrällisesti eniten vakinaista henkilöstöä on vanhuspalveluissa. Seuraavaksi eniten henkilöstöä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelualueilla. Kasvu määräaikaisen henkilöstön määrässä on keskittynyt loppuvuoteen ja oletettavasti kysymys on lomasijaisten palkkaamisesta omaan palvelussuhteeseen vuokratyövoiman käytön sijaan. Vakinaisen henkilön prosentuaalinen jakauma palvelualueittain Perhepalvelut 8 % Yhtymähallinto 3 % Perusterveydenhuolto 17 % Vanhuspalvelut 40 % Aikuissosiaalityö 6 % Erikoissairaanhoito 19 % Mielenterveys-ja päihdetyö 7 % 3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut vuonna yhteensä 1080,11. Henkilötyövuosien jakaantuminen palvelualueittain: Palvelualue Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet Yhtymähallinto 66,97 62,53 Perusterveydenhuolto 162,51 167,69 Erikoissairaanhoito 195,82 198,93 Mielenterveys- ja päihdetyö 61,61 61,5 Aikuissosiaalityö 74,97 78,87 Vanhuspalvelut 446,41 424,18 Perhepalvelut 82,86 86,41 Yhteensä 1091, ,11 4

5 Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet Raportointiohjelma jakaa henkilötyövuodet palvelualueille kustannusten jaon mukaan. Vuonna varahenkilöstön palkkakustannukset ovat menneet yleishallinnosta, minkä johdosta henkilötyövuodet ovat yleishallinnossa huomattavasti suuremmat kuin henkilömäärä. Lisäksi kuntayhtymä on käyttänyt lääkäreiden ja hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa. Hoitohenkilöstön osalta lyhytaikaisiin (alle 3 kk) sijaisuuksiin hoitohenkilöstön työpanosta ostettiin Seuturekry Oy:ltä. Vuonna vuokratyövoimaa on hoitohenkilöstössä käytetty 72,82 henkilötyövuotta. Vuokratyövoimaa perus-ja erikoissairaanhoidon lääkäripäivystyksessä on käytetty 6 henkilötyövuotta ja suun terveydenhuollon päivystyksessä 2 henkilötyövuotta. Kustannuksia työvoiman vuokrauksesta on aiheutunut yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodet palvelusuhteessa Henkilötyövuodet vuokratyövoima (hoitotyö) v. v. Muutos % ed. vuodesta 1091, ,10-1,0 54,79 72,82 32,9 Henkilötyövuosien määrä palvelussuhteessa on hienoisesti laskenut verrattuna edellisvuoteen ja vuokratyövoiman käyttö lisääntynyt. Vuokratyövoiman käytön lisääntyminen johtuu siitä, että sosiaalihuollon palvelualueet siirtyivät lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa vuokratyövoiman käyttöön asteittain vuonna. Näin ollen vuodet ja eivät ole verrannollisia toisiinsa. Vuoden loppupuolella toimintaa sopeutettiin ja vuokratyövoiman käyttöä sen johdosta vähennettiin. 5

6 4. Työajan jakautuminen Työajan jakautuminen kertoo, miten työntekoon käytettyä työaikaa todellisuudessa on käytetty. Teoreettinen säännöllinen työaika Vähennetään: - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset poissaolot - perhevapaat - koulutus - muut palkalliset poissaolot - muut palkattomat poissaolot Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä työajasta ,8 4,7 2,7 0,6 0,2 3,6 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt Tehty vuosityöaika ,2 6

7 5. Ikärakenne Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöstä suurimman ikäryhmän muodostavat vuotiaat. Seuraavaksi suurin ryhmä on vuotiaat. Kuntayhtymän vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,65 vuotta vuonna ja se on noussut vuodesta vajaalla kahdella kuukaudella Henkilöstön ikärakenne Alle yli 65 Prosenttiosuus vakinaisesta henkilökunnasta 42,5 % 9,9 % 0,2 % 6,6 % 17,7 % 23,2 % Alle 30 vuotiaat yli 65 Palvelualueittain ikärakenne ei poikkea merkittävästi koko organisaation ikärakenteesta. 7

8 Ikäjakauma palvelualueittan Alle yli Henkilöstön osaamisen kehittäminen Vuonna Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä on järjestetty koulutusta oheisen luettelon mukaisesti. Lisäksi eri palvelualueet ovat järjestäneet henkilöstölleen ammatillista koulutusta. Koulutukset Alueellinen haavahoitokoulutus Hengellisten ja henkisten tarpeiden huomioiminen potilas- ja asiakastyössä Hygieniakoulutus Hätäensiapu Itsemääräämisen kysymyksiä käytännön työssä Leikkaukseen savuttomana Painehaavojen ennaltaehkäisy, riskiluokitus ja apuvälineet Rakenteinen kirjaaminen Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen Seudullinen haavanhoito koulutus Suonensisäinen neste-ja lääkehoito Turvapaikanhakijakoulutus Uudet jaksotyömääräykset Virtsatieinfektiot ja ESBL Koulutuksiin hyvinvointikuntayhtymässä osallistuttiin 2039 päivää vuonna. Keväällä käynnistettiin Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän arvoihin liittyvä arvokeskustelu, joka vietiin läpi työyksiköissä loppuvuoden aikana. Effica-hoitokertomus, joka on hoitotyön kirjaamisosio, otettiin käyttöön terveydenhuollon yksiköissä ja vanhus- ja vammaispalveluissa Koko hoitohenkilökunta koulutettiin hoitokertomuksen käyttöön ja rakenteiseen kirjaamiseen vuoden aikana. 8

9 7. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisia poissaoloja ei ole lainkaan 318 henkilöllä. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät kalenteripäivät % työajasta % työajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv ,08 1, pv ,04 1, pv ,77 0, pv ,38 0, pv ,67 0,56 yli 180 pv ,13 0,06 Yhteensä ,07 4, ,71 Terveysperusteiset poissaolot ovat vähentyneet 1131 kalenteripäivää eli 5,3 % edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteisia poissaolomääriä verrataan henkilötyövuosiin, jotta luvut ovat vertailukelpoiset vuosien välillä, vaikka tehdyn työn määrä vaihtelisi. Terveysperusteiset poissaolot keskimäärin/ HTV keskimäärin/ HTV Lyhyet poissaolot alle 4 pv 3,54 3, pv 7,99 7, pv 3,04 3, pv 1,56 1, pv 2,73 2,31 yli 180 pv 0,53 0,25 Yhteensä 19,39 18,54 Terveysperusteisten poissaolojen määrä (kalenteripäivä) on pienentynyt erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdetyön, aikuissosiaalityön ja vanhuspalvelujen palvelualueilla. Terveysperusteiset poissaolot ja palvelualueittain (kalenteripv) Yleishallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelualue Perhepalvelut

10 Terveysperusteiset poissaolot ja palvelualueittain (kalenteripv) Sitran rahoittaman ODUM-hyvinvointihankkeen toinen kysely toteutettiin vuonna. Vuonna jatkettiin myös vuoden kyselyn tulosten perusteella perustettuja perusliikuntaryhmiä. 8. Henkilöstön vaihtuvuus. Vuonna alkaneisiin palvelussuhteisiin sisältyy sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen ehdoin 1.1. kuntayhtymään. Vuoden henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti oli 8,63 % ja tulovaihtuvuusprosentti 8,53 %. Vakinaiset Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet ,53 Päättyneet palvelussuhteet ,63 9. Eläköityminen Vuonna jäi eläkkeelle 21 henkilöä. Eläkelaji % koko henkilöstöstä Keski-ikä, v. Osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä, % Vanhuuseläkkeet ,13 64,1 67,74 Täysi työkyvyttömyyseläke 1 0,10 * 3,23 Täysi kuntoutustuki 7 4 0,41 50,4 12,90 Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä 4 5 0,51 56,2 16,13 Yhteensä ,00 Osa-aikaeläke 2 4 0,41 61,1 11,43 10

11 Eläköityminen Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä Täysi kuntoutustuki Täysi työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläkkeet Maksut 1000 euroa Varhemaksu 241 0,59 Eläkemenoperusteinen maksu %-osuus palkkakustannuksista Kuntien eläkevakuutusyhtiön raportointitietokannasta ei edelleenkään saada koko kuntayhtymän eläkepoistumaennustetta tietojärjestelmämuutoksen johdosta. Kevan viimeisin ennuste perustuu terveydenhuollon kuntayhtymän aikaiseen ennusteeseen eikä kuvaa koko henkilöstön ennustetta. 10. Työvoimakustannukset Kuntayhtymä on maksanut palkkoja, palkkioita ja henkilösivukuluja: v. (milj. ) v. (milj ) Palkat ja palkkiot 41,1 41,0 Henkilösivukulut 11,1 11,4 Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöltä vuonna yhteensä euroa. 11. Työhyvinvointi Kannustevapaat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä otettiin käyttöön kannustevapaat, joissa viiden päivän palkattomalla vapaalla ansaitsee yhden palkallisen vapaapäivän. Kannustevapaita käytettiin loppuvuoden aikana yhteensä 214 päivää. 11

12 11.2. Mielekäs-ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna Mielekäs-ohjelman toisessa vaiheessa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän lääkekeskukselle tunnustuksen vetovoimaisesta työpaikasta Työhyvinvointitutkimus Hyvinvointikuntayhtymässä toteutettiin vuonna koko henkilöstölle kohdennettu työhyvinvointia koskeva kysely. Vastausprosentti kyselyyn oli erittäin hyvä, 83 % henkilöstöstä ja vastausprosentti oli 5 % edellisvuotta korkeampi. Jatkossa kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Joka neljäs vuosi kysely on laajempi ja niiden välillä kysely toteutetaan suppeampana. Seuraava kysely toteutetaan vuonna Työhyvinvointikyselyn tutkittavat aihealueet olivat työ, työyhteisö, johtaminen ja muutokset työssä. Kuntayhtymän tasolla tulokset olivat kaikilla osa-alueilla hyvät. Kehittämiskohteeksi tuloksissa nousee kehityskeskustelujen käynti. Vuoden kyselyssä kohderyhmänä oli koko nykyinen henkilöstö. Kysely toteutettiin syyskuussa. Työtyytyväisyys (mitä suurempi arvo sitä enemmän) ,24 5,15 5,03 5,04 FSHKY Kaikki org Virkistys- ja tyhy -toiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin vuonna yhteensä euroa. Virkistysmäärärahoilla tuettiin sekä liikunta- että kulttuuritoimintaa otettiin käyttöön koko henkilökunnalle suunnattu sähköinen tyky-online liikunta-ja kulttuuriseteli. Liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöaste syys-joulukuun aikana oli 47,21 % viettiin perinteinen koko organisaation yhteinen Syyspäivä, missä jaettiin laatu-ja kehittämispalkinnot sekä Vuoden hyvä työyksikkö-palkinto. 12

13 Lamminkirmun virkistyspaikan käyttöaste oli kesäkuukausina lähes 100 prosenttia. Lisäksi työyhteisöt järjestivät omia työhyvinvointipäiviä. 12. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna 8 kertaa. Ryhmässä käsiteltiin säännöllisin väliajoin sote-tilannetta sekä hyvinvointikuntayhtymän tilannekatsausta. 13