Työterveyshuolto Ajankohtaista Jukka Uitti, LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen prof., TaY, ylilääkäri, Työterveyslaitos, Tampere

Transkriptio

1 Työterveyshuolto Ajankohtaista Jukka Uitti, LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen prof., TaY, ylilääkäri, Työterveyslaitos, Tampere Jukka Uitti 1

2 Kiitokset Kalvoista: Riitta Sauni Kimmo Räsänen Jan Schugk ja Kari Haring Mikko Kiekara Muut lähteet: KELA Helsingin Sanomat Aamulehti Jukka Uitti 2

3 Mitä ajankohtaista? Vaikutuksia työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisystä Työterveyshuollon tehtävän kirkastaminen Tuoreet keskustelun aiheet: Sairaanhoito työterveyshuollossa (SOTE) Omaa sisäistä keskustelua ja kehitystyötä tarvitaan omaan toimintaan, jotta voidaan vastata lähitulevaisuuden haasteille Jukka Uitti 3

4 Työterveyshuollon erityispiirteet ja kulmakivet Työnantajan järjestämisvastuu Rahoitus: Työtulovakuutus korvaukset KELA:sta, työnantaja n. 88% kustannuksista 3-kantainen kehittäminen Työelämän yhteiset intressit Pidetään huolta maan työ- ja tulosreen vetäjistä Ennaltaehkäisy; sairaanhoito osana kaiken tason ehkäisyä Työterveyshuolto ei ole vain (perus)terveydenhuoltoa oma erikoisala, myös osa työsuojelua Jukka Uitti 4

5 Yhteiskunnan mielikuvalogiikan mukaan ja tavoitteiden sisäisen logiikan mukaan Päätavoitteena voidaan pitää, että: Edistetään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ( palvelulupaus ) Muut tavoitteet tukevat päätavoitetta: Yhteistoimin edistetään: 1.työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2.työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 3.työyhteisön toimintaa ; Jukka Uitti 5

6 Miksi ja miten ehkäistä työkyvyttömyyttä? Työuraa pidennetään ja nostetaan työllisyysastetta (kestävyysvaje) Osatyökykyisten merkitys työvoimana, sairaana voi jatkaa työssä Useita eri tason yhteiskunnan ja talouselämän toimenpiteitä tarvitaan työkyvyn edistämiseksi (eläkeuudistus esimerkkinä) Tiedetään että työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy on mahdollista ja Koska se on mahdollista, sitä kannattaa tehdä win, win, win! työterveysyhteistyössä Lisäarvo, hyöty saavutetaan yhteistyössä Taloudellisesti arvioitavissa vaikutus tuottavuuteen

7 Työterveyshuollon tehtävän kirkastaminen Työterveyshuolto katsotaan aika laajasti yhdeksi tärkeäksi keinoksi työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Lakimuutokset antavat "valtuutuksen" työterveysyhteistyöhön (HTTHK asetus ja opas 2014). Selkeät tavoitteet ja sovitut roolit yhteiselle toiminnalle

8 Työterveyshuollon vaikuttavuus on yhteistyötä TYÖTERVEYS- TOIMINTA -tavoitteet Työterveyshuollon panokset ja toiminta Työterveysyhteistyö -toimintamallit Työpaikan panokset ja toiminta Suoritteet/tuotos Suoritteet/tuotos Suoritteet/tuotos VAIKUTUKSET yhteinen seuranta Jukka Uitti 8

9 Vaikuttavuus ja yhteistyö Vaikuttavuudella tarkoitetaan työterveystoiminnan (työpaikan ja työterveyshuollon toimien ja yhteisten toimien) avulla aikaansaatua muutosta tavoitteen suuntaan Yhteistyötä syntyy, kun työpaikoilla laajasti ymmärretään yhteistyön välttämättömyys vaikutusten aikaansaamiseksi (tavoitteiden saavuttamiseksi). Yhteistyön laatu ja intensiteetti ratkaisee, missä määrin työterveyshuollon avulla saadaan vaikuttavuutta Jukka Uitti 9

10 Vaikuttavuuden arvioinnin ketju Seuraukset (laajemmat vaikutukset) Tarpeet Relevanssi Vaikutukset (välittömät tulokset) Tavoitteet Resurssit (panokset) Toimenpiteet (toteutus) Tuotokset (suoritteet) Tehokkuus Hyöty ja kestävyys Vaikuttavuus Jukka Uitti 10

11 Jukka Uitti 11

12 Edellytyksiä vaikuttavuudelle, mm. Työterveysyhteistyön toiminnan ja tulosten seuranta Tahto/tavoitetila välttämätön, ylin johto, yrittäjäjohtajat, tieto ja osto-osaaminen Tietojärjestelmät (työterveyshuollossa ja työpaikalla) mahdollistavat nyt eri indikaattorien seurannan Arviointitutkimus (vaikuttavuus)- tapausten julkistaminen eri foorumeilla Työterveyshuollon markkinointi työpaikkojen tarpeisiin Laatujärjestelmällä (2016) luodaan edellytystä eli toimintavalmiutta työterveysyhteistyöhön Räätälöidyistä työterveysyhteistyökokemuksista tietoa muille asiakasorganisaatioille esimerkkien voima, tarinat onnistumisista Jukka Uitti 12

13 Trendiä näkyvissä? Työolojen muutokset (Tilastokeskus) HS : Suomalaiset viihtyvät töissään yhä paremmin. Yhä useampi kokee työilmapiirin kannustavaksi. Työsuhteiden kesto on myös pidentynyt. Esimiestyö parantunut 2000-luvulla. Työolobarometri (TEM) 2013 julkaistu Työkykyä edistävä toiminta kuten panostaminen työntekijöiden osaamiseen, terveyteen ja elintapoihin sekä työturvallisuuteen on lisääntynyt. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös parantuneet 90% palkansaajista tuntee työkykynsä hyväksi tai melko hyväksi Jukka Uitti 13

14 Tasapuolinen kohtelu sekä avoin tiedonkulku työpaikalla ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan 2000-luvulla. Joustavat työajat ovat lisääntyneet (60%:lla mahdollisuus) Suurin osa palkansaajista mieltää työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita. koulutukseen osallistuminen on yleistynyt,

15

16 Trendejä työkyvyn tuessa Kaikkien osapuolten kiinnostus ja motivaatio ovat lisääntyneet (mm. eläkesopimukseen kirjatut asiat) Työkyvyn tuen toimintamallit vakiintuvat käyttöön yhä useammalla työpaikalla (arvio n % kaikista työpaikoista, lähes 100% suurista) Työterveysneuvottelut työpaikan ja työterveyshuollon kesken lisääntyneet joka työterveysyksikössä Ammatilliset kuntoutukset lisääntyneet, (75% palaa työhön) Jukka Uitti 16

17 Työterveyslaitos 17

18 ETK:n taskutilasto Jukka Uitti 18

19 STM-Tiedote 269/ :11 Ministeri Räty: Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö tukee työkykyä "Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö tukee ihmisten työkykyä ja työssä jatkamista. Tästä meillä on tutkittua tietoa", sanoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty Kevan Työterveyspäivillä 26. marraskuuta Helsingissä. Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskeva uudistettu asetus tuli voimaan tämän vuoden alussa. Asetuksen mukaan työterveyden kulmakivi on juuri yhteistyö työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi asetus korostaa työntekijän voimavarojen tunnistamista ja tukemista perinteisen riskiajattelun rinnalla. "Työterveyden haasteet muuttuvat jatkuvasti. Työperäisten riskien hallinnasta on siirrytty työhyvinvoinnin aikakaudelle. Tuntumani on, että työhyvinvointi ja työkyky ovat saman asian kaksi puolta, jotka vaikuttavat koko ajan toisiinsa. Hyvä työelämä ja hyvä terveys luovat perustan työssäolovuosien lisäämiselle, jota tavoittelemme", ministeri Räty totesi. "Pitkäjänteinen työkyvyn tukeminen alkaa myös tuottaa tulosta. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun. Eläketurvakeskuksen arvioiden mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy tänä vuonna alle ihmistä, kun pitkään määrä oli vuodessa." Suunta on nyt oikea, vaikka Suomessa jäädään edelleen eläkkeelle aikaisemmin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Määrätietoista yhteistyötä terveyden ja työkyvyn eteen on jatkettava, jotta tulokset ovat mahdollisimman hyviä niin yksittäisen työntekijän, yritysten kuin yhteiskunnankin kannalta", ministeri Räty korosti Jukka Uitti 19

20 Veritas eläkevakuutus, uutinen Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan suomalaiset siirtyivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 61,2- vuotiaana. Vuonna 2013 vastaava luku oli 60,9 vuotta. (HS 6.2, Mikko Kautto, ETK, uutta eläkettä 2014, 25% alenema vuodesta 2008) Suurin syy ilouutiseen on uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna kahdeksan prosenttia vähemmän ihmisiä kuin edeltävänä vuonna. Yhä useampi suomalainen jää siis terveenä eläkkeelle. Veritaksen eläkeratkaisuista vastaava lakimies Tiina Laine uskoo, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen on monen asian summa Jukka Uitti 20

21 Jukka Uitti 21

22 Veritas Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä heijastaa ensinnäkin suomalaisten yleisen terveydentilan paranemista. Me olemme terveempiä kuin koskaan. Mutta myös työpaikoilla on selvästi nyt huomattu, että työssä jatkamisesta hyötyvät kaikki. Yhä useammalla työpaikalla on käytössä varhaisen välittämisen malli, samoin työterveyshuoltoon on panostettu aikaisempaa enemmän. Lainsäädännölläkin on Laineen mukaan näppinsä pelissä. Työnantajilta vaaditaan nykyään työhönpaluusuunnitelma jo kolmen kuukauden sairauspoissaolon jälkeen. Pienistä puroista kasvaa lopulta suuri virta. Keinot työkyvyttömyyden ehkäisyyn ovat monet, mutta kaikkein tärkeintä on tarttua asiaan ajoissa Jukka Uitti 22

23 Veritas Entistä useampi ikääntynyt on töissä Ikääntyneiden työllisyysaste on Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kohentunut maassamme huimasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on kivunnut peräti 10 prosenttiyksikköä noin 60 prosentin tasolle. Tiina Laine uumoilee asenneilmapiirin työpaikoilla muuttuneen ainakin mitä tulee vanhuuseläkeikään Jukka Uitti 23

24 Mitkä keskusteluttavat? Sairaanhoidon vähentäminen ja/tai suuntaaminen työterveyspainotteisesti onko mahdollista ennen kuin perusterveydenhuolto toimii? SOTE- miten työterveyshuolto telakoituu? Ei tiedetä mallia Jukka Uitti 24

25 Jukka Uitti 25

26 Jukka Uitti 26

27 Jukka Uitti 27

28 Väite: Työterveyshuolto aiheuttaa epätasa-arvoa (Eskola AL) Epätasa-arvoa, kun työssäkäyvät pääsevät etuoikeutetusti samana päivänä lääkärille kun muut jonottavat pitkiä aikoja. Perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, kun työterveyshuollon sairaanhoitoon puututaan, mm. saadaan lääkärit työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon. Arvelee, että ei toteudu lähitulevaisuudessa. Haastattelun otsikointi oletettavasti toimittajan

29 Vastine /JU 31.1 AL Työssäkäynnin pyörät on pidettävä pyörimässä, työssäkäyvät eivät voi odottaa vaivoineen. 3.6 milj käyntiä ei siirrettävissä Työ ja ei-työ eriarvoistaa, ei terveydenhuolto, onko tasa-arvoa, että kaikilla yhtä huonosti? Tasa-arvoa on myös, että työn riskit ottaville oma räätälöity terveydenhuolto, työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy kaikkien etu. Sairaanhoidon lisäksi muut ehkäisyn tasot tärkeitä, lääkärin vastaanotolle-pääsy ei ole riittävää perusterveydenhuollossakaan. Mallia ehkäisyyn työterveyshuollosta, omat tutkimus- ja hoitopolut SOTE:ssa hallintohimmelien lisäksi. Yhteistyön tarve ja käytännöt jatkossa Jukka Uitti 29

30 Jukka Uitti 30

31 Jukka Uitti 31

32 AL 8.2. työterveyshuollosta 4s Pekurinen Eskolan linjoilla (THL) Timo Hujanen, KELA: ei järkeä hajoittaa toimivaa järjestelmää, koko yhteiskunta hyötyy, erityisesti kasvukeskuksissa ja niiden ympärillä (Espoo TTH 40% avohoidon kuluista) Asiakkaat toivat esiin työterveyshuollon merkityksen palvelujen saatavuudelle ja työterveyslääkäri Satu Rannisto työkyvyn tuen, millä merkitystä SOTE-yhteistyölle Riitta Sauni 9.2. AL: OECD-tulkinta: Työ (tulotaso) eriarvoistaa, muut julkiset palvelut samalle tasolle kuin tth; SOTE-yhteistyö, ei vastakkainasettelua Jukka Uitti 32

33 Sairaanhoitopalvelujen tarve ja käyttö noin 5,4 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä TTH:ssa v (lääkäri 3,6 miljoonaa)/kela 2,9/työntekijä (lääkärillä 2,0) Arviolta noin % työssä käyvistä kuuluu hoitoa ja seurantaa vaativan ja/tai työssä haittaavan pitkäaikaissairauden, työhön liittyvien oireiden tai sairauspoissaolojen runsauden takia työkyvyn alenemisen riskiryhmään Heidän työkykynsä ylläpidolla on paremmat mahdollisuudet onnistua sairauksien hoidon tai sen koordinaatiovastuun ollessa työterveyshuollossa kuin muualla Työterveyshuollon sairaanhoito/kimmo Räsänen

34 Työterveyshuollon sairaanhoito on työkyvyttömyyden preventiota Esittäjän nimi 34

35 Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tarve ja käyttö suurella osalla työssäkäyvistä palvelujen käyttötarve on vähäistä Dilemma ja resurssikysymys: Palvelujen suuntaamisessa olisi kyettävä tunnistamaan ne, jotka palveluista eniten hyötyvät ja tarvitsevat työkyvyn tukemista vai Palvelujen joustava saanti on turvattava kaikille, myös niiden satunnaiskäyttäjille Työterveyshuollon sairaanhoito/kimmo Räsänen

36 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

37 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

38 Sairaanhoitokäynnit työterveyshuollossa Lähde: Kela 38

39 Työterveyshuoltotilastot

40 Terveydenhuollon kokonaismenot 2012 Lähde: THL/Kela 40

41 Sairausvakuutusmaksujen käyttö vuonna 2013 Lähde: Kela

42 Työterveyshuollon rahoitus Vuonna 2012 työterveyshuollon hyväksytyt kustannukset olivat yhteensä 724,1 miljoonaa euroa Korvauksia maksettiin työnantajille 316,4 miljoonaa euroa (43,7 % kustannuksista) Keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti olivat 395 euroa ja korvaukset 173 euroa (2012) Työterveyshuollon piirissä oli noin 1,83 milj. työntekijää Korvaukset rahoitetaan työtulovakuutusmaksulla, joka kerätään työnantajilta, palkansaajilta ja yrittäjiltä Työtulovakuutuksen menot rahoitetaan työnantajan (71 %) ja työntekijöiden (29 %) vakuutusmaksuilla Valtio osallistuu työterveyshuollon kustannuksiin hyvin pienellä osuudella Työnantajien kokonaismaksuosuus työterveyshuollon kustannuksista oli yht. 87,2 % Työnantajat suoraan 56,0 % Työnantajat/työtulovakuutus 31,2 % Työntekijät ja yrittäjät/työtulovakuutus 12,5 % Valtio/työtulovakuutus 0,3 %

43 Kelan sairausvakuutuskorvausten kehitys Lähde: Kela 43

44 Säästöä? Miten? Jos työterveyshuollon sairaanhoidosta luovuttaisiin kokonaan, siirtyisi julkiseen perusterveydenhuoltoon noin 3-5 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä mutta vain noin 170 miljoonaa rahaa (sairaanhoidon korvaukset). Työtulovakuutukseen perustuvaa rahoitusta ei voida muuttaa, ainakaan ennen kuin perusterveydenhuolto toimii Jukka Uitti 44

45 Työterveyshuoltotilastot

46 Voimavarat sairaanhoidossa Lääkärien osuus käynneistä 66-68,2% Lääkärikeskuksissa suurin lääkäripainotteisuus 70,5 71,5% Työterveyshoitajat 22,4 24,5% Tth hyödynnetään eniten omilla, toisen työnantajan ja yhteisillä työterveysasemilla Käynnit / 100 työntekijää Eniten yhteinen työterveysasema, sitten lääkärikeskus ja toisen työnantajan tai oma työterveysasema Vähiten käyntejä terveyskeskuksissa 46

47 Sairaanhoitokäyntejä lääkärillä / 100 työntekijää Palveluntuottaja / vuosi Terveyskeskus 145,1 178,0 207,3 172,8 Oma työterveysasema 155,8 164,0 182,7 165,0 Lääkärikeskus 208,7 215,7 222,7 225,7 Sairaanhoitokäyntien (lääkäri) absoluuttinen määrä yhteensä kaikilla palveluntuottajilla Sairaanhoitosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden määrä Sairaanhoitokäyntejä lääkärillä / 100 työntekijää (kaikki yhteensä)

48 Jukka Uitti 48

49 Jukka Uitti 49

50 Mielipiteitä Kari Kaukinen Vieraskynä HS: Sairaanhoito häiritsee perustehtävän hoitoa Työtulovakuutuksen tth osuus voidaan poistaa Kimmo Karvonen, HS säesti Martimo, Mäkitalo, Vainio, TTL HS: Ennaltaehkäisevän toiminnan hidastuminen jää sairaanhoidon jalkoihin Elise Kivimäki, Reija Jääskeläinen, KELA HS: Korvaukset työpaikkojen tarpeiden mukaisiin toimenpiteisiin HTTHK:n mukaan Tilastojen mukaan ennaltaehkäisevä toiminta ei ole vähentynyt Jukka Uitti 50

51 Onko sairaanhoito estänyt muuta ehkäisevää toimintaa? Missä määrin tilastojen valossa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa jäänyt tekemättä, Ts. onko sairaanhoito vähentänyt ehkäiseviä prosesseja tilastojen valossa? Eri kysymys, tehdäänkö ehkäisevää toimintaa riittävästi ja/tai ns. oikeilla eli vaikuttavilla tavoilla? Mikä on ihanteellinen ns. lakisääteisen työn ja sairaanhoidon suhde? Onko puolet ja puolet, riippuu tarpeiden edellyttämistä toimenpiteistä? Mihin asiakas on valmis panostamaan? Jukka Uitti 51

52 Työterveyshuoltotilastot

53 Työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia Työpaikkaselvityk siä, tuntia (lääkärit) (33 559) ( ) (75 443) (82 475) Terveystarkastuks ia kpl (lääkärit) ( ) ( ) (341183) (368863) Terveystarkastuks ia (lääkäri) / 100 työntekijää 55,4 (14,5) 53,3 (14,6) 60,7 (18,6) 60,1 (20,1) Terveystarkastuksissa mukana myös tarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Mukana ei ole yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntejä alkaen tilastoitu myös seurantakäynnit.

54 Työterveyshuoltotilastot Toimintaa koskevia tietoja 2012 Työnantajat Muutos-% Työpaikkaselvitykset, t ,4 Ryhmän neuvonta ja ohjaus, t ,4 Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit, kpl ,7 Terveystarkastukset (ERSV) ,2 Muut terveystarkastukset ,9 Sairaanhoitokäynnit ,9 Muut terveydenhuollon käynnit ,5 Tutkimukset (laboratorio ja kuvantaminen) ,

55 Toimintaa koskevia tietoja Työnantajat Työpaikkaselvitykset, t Ryhmän neuvonta ja ohjaus, t Tietojen antaminen ja ohjaus, t Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit, kpl Terveystarkastukset (ERSV) Muut terveystarkastukset Terveystarkastukset Sairaanhoitokäynnit Tutkimukset

56 Voimavarat työpaikkaselvityksissä Lääkärien osuus 16,4-16,9% Lääkärin osuus pienin terveyskeskuksissa 9,5 12,1% Työterveyshoitaja 49,2-51,3% Terveyskeskuksissa tth osuus > 50% koko ajanjakson ajan Työfysioterapeutti 25,1 29% Terveyskeskuksissa paljon käyttöä koko ajanjakson ajan, muissa vuosittaista vaihtelua Lääkärin osuus kaikki lääkäritunnit/1600 ttlääkäri htv:lla= 52 t, jaettuna 40 viikolla, 1.3 t/viikko 56

57 Sairaanhoidon tilanne ja tavoitteet Miten sairaanhoito suunnataan ns. työterveyspainotteisesti? sairaanhoitoa ei ole syytä lopettaa, koska tuottaa työterveyshuollolle kanavan eri tason ehkäisyyn! onko mahdollista keskittyä ns. omaan sairaanhoitoon ennen kuin perusterveydenhuolto toimii riittävästi Muutokset? Sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntöjen lisääntyminen (3-5 päivää) keventäisi akuuttia palvelun tarvetta. Porrastettu työterveyshoitajan ja lääkärin yhteistyö vs. verkkoajanvaraus? Back to basics! Nyt osa ohjautuu myös yleislääkäreille KELA-korvausrajojen muuttaminen 1-luokkaa suosivammaksi? Jukka Uitti 57

58 Sairaanhoidon tilanne ja tavoitteet 2 Asetus sairaanhoidosta?? Potilaan vai ajanvarauksen asia seuloa? Työterveyshuollossa toimii arviolta yleislääkäriä vain heissä potentiaalia muuhun terveydenhuoltoon Annukka Ikosen väitöskirja 2012: sairauskäynneissä runsaasti työhön liittyviä ongelmia ja lääkäri saa tietoa sekä antaa tietoa työhön liittyvistä asioista Tarvitaan lisää tutkimusta sairaanhoidon roolista työkyvyn tuessa! Jukka Uitti 58

59 Tulevaisuudessa omalääkäri ja työterveyslääkäri -yhteistyö Jatkohoitoon ohjaamiskäytäntöjä kehitettävä muusta pth:sta/esh:sta työterveyslääkärille -> kun työhön liittyviä sairauksia tai ongelmia työkykyyn liittyen Sovitut tutkimus- ja hoitopolut SOTEalueittain työkykytautien suhteen (perusterveydenhuollon yksikkö? työterveysylilääkäri koordinoimassa alueen toimintaa?) Tampereen malli sopimuksen ylittävistä laboratorio- ja kuvantamispalveluista (tth lääkärin lähetteellä, ei käyntiä tk:ssa)? Jukka Uitti 59

60 SOTE-yhteistyö Miten työterveyshuolto saadaan toimimaan hyvin yhteen muiden sektorien kanssa? Keskustelu ja kehittäminen Työterveyshuollon rooli osalle epäselvä osin tietämättömyyden vuoksi Insentiivejä ja järkeviä sääntöjä (a la ) ja niiden implementointia tarvitaan --> toimiva työnjako Jukka Uitti 60

61 Yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa Työterveyshuolto tarvitsee hyvin toimivan yhteistyön muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa onnistuakseen tavoitteidensa saavuttamisessa Tavoitteena saumaton tiedonkulku ja yhteistyö: Joustava ja luottamuksellinen potilastietojen siirto työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä (sähköiset järjestelmät?) Oikea-aikainen ja tarpeenmukainen sairauksien tutkimus ja hoito, hoitoonohjaus ja kuntoutusyhteistyö Erikoissairaanhoidossa sairauksien diagnostiikka, hoito, seuranta, arvio ennusteesta ja toimintakyvystä Työterveyshuollon asiantuntijuus keskittyy Työn ja terveyden välisten yhteyksien tuntemus Työkykyasiat Työhön paluun mahdollisuudet Jukka Kaj Husman Uitti 61

62 Yhteiset tavoitteet työkyvyn tuelle ja työkyvyttömyyden ehkäisylle Työkyvyn tuki jatkossa työikäisessä väestössä? Yli puolet alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä työttömien keskuudesta paljon poissaoloja 10 vuoden ajalta, vähän kuntoutusta -> tarve jäljellä olevan työkyvyn arviointiin, ->työllistymiskykyyn? Muut työelämän rajapinnalla (pätkä-, vuokratyö yms.) olevat, kuka huolehtii? Työterveystoiminnan mahdollisuuksien (potentiaalisen hyödyn) täysmääräinen hyödyntäminen yhteiskunnassa? Yhteiskunnan tuki poikkihallinnollisesti Tavoitteet ja indikaattorit voidaan asettaa työkyvyn tuelle ja työkyvyttömyyden ehkäisylle makro yhteiskunnan päättäjät, meso - terveydenhuolto mikro - työpaikka Jukka Uitti 62

63 Kiitos! Jukka Uitti 63