Forssan kaupunki HENKILÖSTÖ- KERTOMUS. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Transkriptio

1 1 Henkilöstökertomus Forssan kaupungin HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2012 Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

2 2 1. HENKILÖSTÖKERTOMUS... 6 HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TIEDOT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 6 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TOIMIALOILLA...6 VAKANSSIEN LUKUMÄÄRÄ...7 SIJAISET JA MUUT MÄÄRÄAIKAISET...7 SIJAISTEN SIJOITUSPAIKAT...7 ALLE 3 KK SIJAISET SEUTUREKRYN KAUTTA...7 MUIDEN MÄÄRÄAIKAISTEN SIJOITUSPAIKAT...8 KOKO-/ OSA-AIKAISUUS...8 SUKUPUOLIJAKAUMA...8 IKÄ...8 VANHIMMAT AMMATTILUOKAT...9 SUURIN IKÄRYHMÄ...9 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN...9 LÄHTÖVAIHTUVUUS...9 JOHTOPÄÄTÖKSET...10 TOIMENPITEET...10

3 3 3. OSAAMINEN JA INNOVATIIVISUUS YHTEISET KOULUTUKSET...11 TYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS...11 KEHITTÄMISHANKKEET...12 INNOVAATIOTOIMINTA...12 HENKILÖSTÖTIEDOTTEET...13 HENKILÖSTÖPALVELUT -VERKKOKANSIO...13 PEREHDYTTÄMINEN...13 TYÖPAIKKAKOKOUKSET...13 YHTEISTOIMINTARYHMÄ...13 JOHTOPÄÄTÖKSET...14 TOIMENPITEET TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY SAIRAUSPOISSAOLOT...15 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA...16 SAIRAANHOITO...16 TYÖTAPATURMAT...16 KUNTOUTUSTUKI...16 TYÖKYVYN HALLINNAN TOIMINTAMALLI...16 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS JA SUUNNITELMA...17 JOHTOPÄÄTÖKSET...17 TOIMENPITEET...17

4 4 5. TYÖHYVINVOINTI RISKIEN HALLINTA...18 PÄIHDEOHJELMA...18 IKÄOHJELMA...18 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA...18 TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ...19 KOULUTUSVALMENNUSKANSIOT...19 HENKILÖSTÖKYSELY...19 MUUT KYSELYT...19 JOHTOPÄÄTÖKSET...19 TOIMENPITEET HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET KANNUSTEVAPAAT JA LOMARAHAVAPAAT...20 TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKITSEMINEN...20 HENKILÖKOHTAISET LISÄT...21 TULOSPALKKIOT...21 MUUT PALKITSEMISTAVAT...21 HENKILÖSTÖKULUT...22 TYÖTERVEYSHUOLTO...22 HENKILÖSTÖN KOULUTUS...22 HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA...23 TYÖSSÄOLON KESKEYTYKSET...23

5 5 JOHTOPÄÄTÖKSET...24 TOIMENPITEET HENKILÖSTÖN TILA TAVOITTEEN MUKAISET SAAVUTUKSET...25 KEHITTÄMISKOHTEET...25 HENKILÖSTÖTALOUS SEURANTA YHTEISTOIMINTAMENETTELY...26 HENKILÖSTÖKERTOMUKSESTA TIEDOTTAMINEN...26 HENKILÖSTÖKERTOMUS KEHITTÄMISTYÖSSÄ...26

6 6 1. HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TIEDOT Tämän henkilöstökertomuksen tiedot on ilmoitettu tilanteen mukaan. Kertomuksessa esitellään Forssan kaupungin henkilöstöä koskevia tietoja. Kaupungin yhtiöt ja vesihuoltoliikelaitos antavat omat toimintakertomuksensa. Tämä henkilöstökertomus kattaa in työsuhteessa ja virkasuhteessa eli päätoimisessa ja sivutoimisessa palvelussuhteessa sekä koko- ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Omais- ja perhehoitajat sekä palkattomat harjoittelijat ja muut palkattomat työntekijät eivät sisälly lukuihin. 2.HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Vakinaiset lkm % Määräaikaiset lkm % Yhteensä lkm % Henkilöstön määrä toimialoittain Vaki- Yht. Vaki- Henkilötyövuosina (Htv 3) laskettuna henkilömäärä on ollut vuoden viimeisenä päivänä 9 henkilötyövuotta suurempi kuin edellisenä vuonna. Htv 3 laskennassa on huomioitu keskeytykset. Määrä- naiset aikaiset Määrä- naiset aikaiset Yht. Vak. Määr. Kasv u Kasv u Toimiala Keskushallinto Kasvatus Perusturva Vapaa-aika Tekninen Yht Htv HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TOIMIALOILLA Henkilöstön kokonaislukumäärä oli vuoden lopussa ilman vesihuoltoliikelaitosta 968 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä on vuoden viimeisenä päivänä ollut kolme henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten määrä on ollut kuusi henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Määräaikaisten määrä on ollut kolme henkilöä pienempi kuin edellisenä vuonna.

7 7 Henkilöstökertomus Vakanssien lukumäärä 725 Vakanssit Vakinaisesti täytetyt Tilap. täytetyt ja avoimet Vakanssit yhteensä VAKANSSIEN LUKUMÄÄRÄ Vakanssien lukumäärä vuoden viimeisenä päivänä oli 725. Vakanssien lukumäärä on lisääntynyt viidellä. Vakansseista 661 oli täytetty vakinaisella henkilöstöllä ja 64 vakanssia oli täytetty tilapäisesti tai vakanssi oli avoin eli vailla hoitajaa. Tilapäisesti täytettyjä vakansseja on ollut yllättävän paljon. Sijaiset 84 Muut määräaikaiset Sijaisten osuus määräaikaisista Ero % /12 Sijaiset Muut määräaikaiset Yhteensä Htv SIJAISET JA MUUT MÄÄR ÄAIKAISET Sijaisia ovat ne työntekijät, jotka ovat vakinaisen henkilöstön sijaisena. Vakinaisen työntekijän palattua tehtäväänsä sijaisen sijaisuus päättyy. Sijaiset otetaan töihin vakinaisen henkilön työnteon keskeytyksen ajaksi. Muut määräaikaiset työntekijät eivät ole kenenkään sijaisena vaan heidät on otettu tilapäistä tehtävää esim. projektityötä, kurssityötä tai kausityötä varten. Sijaisia on vuoden viimeisenä päivänä ollut kaupungin palveluksessa 84 henkilöä eli 29 % koko määräaikaisesta henkilöstöstä. Sijaisten määrä on likimain samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Muiden määräaikaisten kuin sijaisten määrä on vähentynyt 4 henkilöllä. Perusturva 43 Sijaisten sijoituspaikat Ero 11/12 Keskushallinto Kasvatus- ja vapaa-aika Perusturva Tekninen ja ympäristö Yhteensä Htv SIJAISTEN SIJOITUSPAI KAT Eniten sijaisia on vuoden viimeisenä päivänä ollut perusturvan toimialalla (43) kuten aiempinakin vuosina. Seuraavaksi eniten sijaisia on ollut kasvatus- ja vapaa-aika toimialalla. Seuturekry vuokratyö htv 27 Sijaistyötunnit ja (1 htv = 1610 tuntia) tunnit Henkilötyövuosia htv ALLE 3 KK SIJAISET SEUTUREKRYN KAUTTA vuokraa lyhytaikaiset alle kolmen kuukauden sijaiset hoivatehtäviin Seuturekry Oy:n kautta. Työntekijät ovat tällöin Seuturekry Oy.n palveluksessa. Kaupunki omistaa Seuturekry:stä 12,5 %. Muut omistajat ovat Hämeenlinna, Riihimäki ja FSTKY. Seuturekryltä on vuokrattu työntekijöitä hoivatyöhön 27 henkilötyövuoden verran. Seuturekryn käyttö on edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt kahdella henkilötyövuodella.

8 8 Kasvatus- ja vapaa-aika 146 Muiden määräaikaisten Ero sijoituspaikat /12 Keskushallinto Kasvatus- ja vapaa-aika Perusturva Tekninen ja ympäristö Yhteensä htv MUIDEN MÄÄRÄAIKAISTEN SIJOITUSPAIKAT Muiden määräaikaisten (ei sijaiset) lukumäärä on vähentynyt kasvatus- ja vapaa-aikatoimialalla jo kolmena vuotena peräkkäin. Muilla toimialoilla muiden määräaikaisten määrä on pysynyt lähes edellisvuosien tasolla. Muut määräaikaiset ovat tehneet työtä 152 henkilötyövuotta vaikka heitä lukumääräisesti on ollut 207. Merkittävä osa heistä on tehnyt osa-aikatyötä. Kokoaikaisia 82 % Osa-aikaisuus lkm % lkm % lkm % Kokoaikaiset Osa-aikaiset Kokoaikaisten muutos ed. vuoteen 29 hlöä 18 hlöä KOKO-/ OSA-AIKAISUUS Kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 791 henkilöä eli 82 % henkilöstöstä. Kokoaikaisten määrä on edellisvuodesta lisääntynyt 18 henkilöllä. Kokoaikaisten määrä on lisääntynyt jo kolmena vuotena peräkkäin. Osa-aikaisena työskenteli 177 henkilöä eli 18 % henkilöstöstä. Naiset 78 % Sukupuoli 2010 % 2011 % 2012 % Naiset , , ,4 Miehet , , , SUKUPUOLIJAKAUMA Naisten osuus koko henkilöstöstä on 78 % ja miesten osuus on 22 %. Miesten osuus on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumääräisesti miehiä on ollut vuoden viimeisenä päivänä seitsemän enemmän kuin edellisen vuoden viimeisenä päivänä. Henkilöstön keski-ikä 45,5 Kunnat Forssa Forssa Forssa Keski-ikä 45,6 45,8 46,0 45,5 Naiset 45,5 45,9 46,0 45,4 Miehet 45,7 45,1 45,0 45,9 Vakinaiset 47,7 48,0 48,0 47,5 IKÄ Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 45,5 vuotta. Keski-ikä on edellisestä vuodesta laskenut 0,5 vuodella. Nuorempaa työvoimaa on palkattu eläkkeelle jääneiden tilalle. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 47,5 vuotta. Keski-iän lasku puolella vuodella näkyy myös vakinaisten keski-iässä. Keski-ikä Forssassa on lähes samaa luokkaa kuin kunnissa keskimäärin.

9 9 Vanhimmat Kirjastohenkilöstö 55,0 Kiinteistöhenkilöstö 59,0 Kiinteistöhenkilöstö 54,0 Aktiivin tuntipalkkaiset54,9 Toimistohenkilöstö 50,0 Toimistohenkilöstö 51,5 Nuorimmat Vapaa-aika henkilöstö 40,0 Vapaa-aika henkilöstö40,0 Sosiaalihenkilöstö 41,0 Sosiaalihenkilöstö 41,2 Kotipalveluhenkilöstö 42,0 Kotipalveluhenkilöstö 41,5 VANHIMMAT AMMATTILUOKAT Keski-iältään vanhin henkilöstön ammattiluokka vuonna 2012 on kiinteistöhenkilöstö. Heidän keski-ikänsä on 59 vuotta. Keski-iältään nuorin ammattiluokka on edelleen vapaa-aikahenkilöstö. Heidän keski-ikänsä on 40 vuotta. Ikäryhmät Vuosi Suurin ikäryhmä Pienin ikäryhmä Yli 50 v lkm Alle 25 v lkm yli yli yli SUURIN IKÄRYHMÄ Suurin ikäryhmä vuonna 2012 on vuotiaat kun se edellisenä vuonna oli vuotiaat. Yli 50 vuotiaiden määrä on lisääntynyt 20 henkilöllä ja alle 25 vuotiaiden määrä on vähentynyt 12 henkilöllä Eläkkeelle siirtyneitä 23 Eläkepoistumaprosentti 3,4 KuEL ja VaEL eläkkeelle siirtyneet vakituiset Vuosi Eläkkeelle siirtyneet Henkilöstö lkm Eläkepoist.% , , ,4 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Kuntoutustuella olevia määräajaksi myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä, ei lasketa tässä eläkkeelle siirtyneiden lukumääriin mukaan eikä myöskään osa-aika eläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia, jotka ovat kaupunkiin osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Eläkkeelle siirtyneiden määrä ei ole lisääntynyt edellisestä vuodesta. Eläkepoistumaprosentti on 3,4 %. Eläkkeelle siirtyi vuonna 2012 yhteensä 23 henkilöä. Lähteneitä 28 Lähtövaihtuvuusprosentti 4,1 Vakinaisen henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus (ml. kuolleet, mutta ei 2010 eläkkeelle 2011siirtyneet) 2012 Lkm, vak.hlöstö Päättyneet: Lähtövaihtuvuus % 2,7 3,6 4,1 LÄHTÖVAIHTUVUUS Vakinaisen henkilöstön ulkoinen lähtövaihtuvuus on esitetty vuoden aikana palvelukseen palveluksesta eronneiden (ml. kuolleet, mutta ei eläkkeelle siirtyneet tai sisäiset siirrot tai määräaikaiset siirrot) henkilöiden lukumäärinä sekä lähtövaihtuvuusprosenttina, jotka lasketaan suhteuttamalla lähteneiden henkilöiden lukumäärät vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään. Lähtövaihtuvuus vuonna 2012 oli 4,1 % Päättyneitä vakinaisten palvelussuhteita oli 28 kappaletta Lähtövaihtuvuus on lisääntynyt neljällä henkilöllä

10 10 JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstömäärä ilman liikelaitosta ja yhtiöitä on vuoden viimeisenä päivänä ollut 968 henkilöä. Forssan kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrä on lisääntynyt kolmella henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vakanssien lukumäärä on lisääntynyt viidellä vakanssilla. Kasvu on kohdistunut kasvatuksen toimialalle. Määräaikaisen henkilöstön määrä on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt kolmella henkilöllä. Sijaisten lukumäärä on pysynyt lähes ennallaan. Sijaisia oli vuoden viimeisenä päivänä 84 ja muita määräaikaisia 207. Määräaikaista henkilöstöä on Forssan kaupungin palveluksessa merkittävästi enemmän kuin kunnissa keskimäärin. Forssassa 30 % ja kunnat keskimäärin 22 % (vuonna 2011). Määräaikaisten työsuhteiden ja virkasuhteiden käyttö edellyttää laissa määrättyä perustetta. Määräaikaisuuden peruste tulee kirjata työsopimukseen tai virkamääräykseen. Kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 82 % henkilöstöstä. Kokoaikaisten määrä on edellisvuodesta lisääntynyt 18 henkilöllä. Henkilöstöstä 78 % on naisia ja 22 % miehiä. Naisten lukumäärä on lisääntynyt kolmella edelliseen vuoteen verrattuna ja miesten lukumäärä on pysynyt ennallaan. Koko henkilöstön keski-ikä on Forssassa 45,5 vuotta. Keski-ikä on laskenut edellisestä vuodesta 0,5 vuodella. Eläkkeelle siirtyvien lukumäärä on sama kuin edellisenä vuonna eli 23 henkilöä. Lähtövaihtuvuus lisääntyi neljällä henkilöllä 24:sta 28:ään. Alle 25 vuotiaiden lukumäärä on vähentynyt kahdella henkilöllä. TOIMENPITEET Määräaikaisen henkilöstön määrään on kiinnitettävä edelleen huomiota. Jonkin verran vakinaistamista tarvitaan. Samoin on huolehdittava, että vapautuvat tarpeelliset vakanssit täytetään viivyttelemättä. Vuokratyövoiman käyttö edellyttää lain mukaisen määräaikaisuuden perusteiden toteutumista tilaajan taholta. Vuokratyövoiman määrä on pysynyt edellisten vuosientasolla. Työssäolon pidentämiseksi on hyödynnettävä konsernissa hyväksyttyä ikäohjelmaa. Työkyvyn hallinnan toimintamalli on otettu käyttöön vuoden 2012 alusta lukien. Sillä pyritään edistämään työkyvyttömyyttä ja edesauttamaan työurien pidentymistä.

11 11 Henkilöstökertomus 3. OSAAMINEN JA INNOVATIIVISUUS Osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisuus ovat osa työilmapiiriä ja työkulttuuria. Työyksiköiden ja työntekijöiden toimintatapoja kehitetään koulutuksella ja erilaisilla kehittämishankkeilla. Osaamista ja innovatiivisuutta lisätään yhteistoiminnalla ja tarkoituksenmukaisilla viestintä-, perehdyttämis- ja aloitejärjestelmillä. Henkilöstökoulutus, yhteinen 2012 Johtamisen erikoisammattitutkinto Dynastia koulutus Ensiapukurssit 2012 kevät Turvallisuupäivä TA-ohjelma Budnetti 3 koulutus Talousarvion laadinta info Potkua esimiestyöhön koulutus Kokemus kiertoon Voormannit 19.4, 18.10, Vaativat asiakkaat-koulutus YHTEISET KOULUTUKSET on järjestänyt työntekijöilleen ja esimiehilleen luettelossa mainittuja yhteisiä koulutuksia. Sen lisäksi toimialat ovat järjestäneet henkilöstölleen ammatillista täydennyskoulutusta. Työhyvinvointiasiat ja työyhteisötaidot ovat perinteisesti ja säännöllisin väliajoin olleet teemana yhteisissä koulutuksissa. Vuoden 2012 aikana ikääntymisen ja eri-ikäisten huomioiminen oli kaupungissa uusi avaus. Teemaan liittyi seminaari Kokemus kiertoon, hiljaisen tiedon siirtäminen organisaatiossa. Forssan kaupungilla on vakinaisen henkilöstön osalta käytössä henkilökansiot, joihin on kerätty henkilöä koskevat tutkintotiedot ja työkokemustiedot. Pääperiaate on, että henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen tulee perustua kunnan palvelutoiminnan järjestämisen ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutuspäivät 2240 Vuosi Henkilöstön koulutus Kal.pvää Muutos edelliseen vuoteen 82 TYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS Henkilöstöhallintojärjestelmään kirjatut henkilöstön koulutuspäivien lukumäärät näkyvät oheisesta taulukosta. Koulutuspäivien lukumäärä on vuonna 2012 yhteensä 2240 koulutuspäivää. Koulutuspäivien lukumäärä on lisääntynyt 82:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuspäiviin on laskettu mukaan työnantajan kustantama palkallinen koulutus sekä ammattiyhdistys- ja yhteistoimintakoulutus.

12 12 Kehittämishankkeet 2012 Savuttomuusohjelma, Savuton Forssa Osaamisen siirtämishanke Työkyvyn hallinnan toimintamallin laatiminen Päihdeohjelman laatiminen Viestintäohjeiden laatiminen Lasten Forssa -hanke Intranet, kaupungin sisäinen tietoverkko Toimisto-ohjelmistojen uudistaminen Hankintatoimen kehittäminen ja sähköinen kilpailutus Cloudia Ikäohjelma, eri-ikäisten huomiointi organisaatiossa Uuden sukupolven johtaminen ja organisaatiot, Uso -hanke Sopimusten hallinta Dynastian avulla Konserniohjeet Pohjois-Forssan kasvatus- ja opetuskeskus Jätelautakunta Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Kehitysvammahuollon kehittämistyö Riskien ja vaarojen arviointityö jatkuu KEHITTÄMISHANKKEET Luettelossa on mainittu henkilöstöön vaikuttavia vuonna 2012 käynnissä olevia tai ko. vuonna päättyneitä kehittämishankkeita. Merkittävä osa hankkeista kuuluu talousarvion kehitys- ja toimenpideohjelman tai henkilöstöstrategian toimintaohjelmassa mainittuihin hankkeisiin. Lisäksi kaupunki myöntää organisaation tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia edistäviin toimialojen hankkeisiin henkilöstön kehittämismäärärahaa. Vuoden 2012 aikana päivitettiin ja valmisteltiin monia henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia ohjelmia kuten: - Päihdeohjelma - Savuttomuusohjelma - Osaamisen siirtämisen malli - Ikäohjelma -Työkyvyn hallinnan toimintamalli Innovaatioaloitteet Työhyvinvointitoiminnan edistäminen Ohjeiden ja tiedotteiden päivittäminen Tietojen jakaminen sosiaalisessa mediassa INNOVAATIOTOIMINTA Innovaatiosääntö hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Innovaatiosäännön perusteella palkitaan kaupungin työntekijöitä ja ryhmiä organisaatiota hyödyttävistä uudistuksista ja parannuksista. Innovaatioehdotus voi olla mm. sellainen ratkaisu-, toimenpidetai kehittämisehdotus, joka käyttöönoton seurauksena parantaa asiakaspalvelua ja julkisuuskuvaa kehittää työn toimivuutta, laatua ja tuottavuutta parantaa turvallisuutta ja lisää työhyvinvointia ja viihtyisyyttä saa aikaan kustannusten säästöä ja poistaa päällekkäistä työtä Innovaatioita tehtiin vuoden 2012 aikana yhteensä 3. Ehdotuksia on tullut vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aloitetoiminta on alkupyrähdyksen jälkeen hieman hiipunut.

13 13 HENKILÖSTÖTIEDOTTEET Kaupunkiorganisaatiossa on käytössä sisäinen henkilöstötiedote, jonka lähettämisestä palveluyksiköihin huolehtii keskushallinnon henkilöstöpalveluyksikkö. Tiedote lähetetään sähköpostilla ja paperisena versiona. Alla on linkki tiedotteisiin. Sen lisäksi muita erillisiä tiedotteita ajankohtaisista aiheista lähetetään kirjallisena ja sähköpostina tarpeen mukaan. Henkilöstötiedotteita lähetettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 13. Henkilöstötiedotteet HENKILÖSTÖPALVELUT -VERKKOKANSIO Henkilöstöasioista saa tietoa sisäisen hallintoverkon kautta. Hallintoverkkoon on avattu kansio. kansioon tallennetaan henkilöstön ja esimiesten käyttöön henkilöstöasioita koskevaa materiaalia sähköisessä muodossa. Alla on linkki kansioon: PEREHDYTTÄMINEN Forssan kaupungin hallintoverkkoon on avattu Perehdyttämiskansio, josta työntekijät, viranhaltijat ja esimiehet saavat organisaation ja henkilöstötyöhön liittyvää tietoa perehdyttämisen toteuttamiseksi. Kansiossa on kootusti keskeisiä henkilöstöön vaikuttavia säädöksiä, määräyksiä, suunnitelmia ja ohjeita. Lisäksi on päivitetty perehdytyslomake, jota voi hyödyntää uuden työntekijän systemaattisessa perehdyttämisessä. Alla on linkit kansioon ja lomakkeeseen: Perehdyttämiskansio Perehdyttämislomake TYÖPAIKKAKOKOUKSET Työpaikkakokouksia koskevien ohjeiden mukaan työpaikkakokouksia on pidettävä vähintään 3 kertaa vuodessa. Työpaikkakokouksissa käsiteltävistä asioista on työyksiköihin lähetetty suositus. Suositus avautuu alla olevasta linkistä: Työpaikkakokousten vuosikello Työpaikkakokousten muistiot toimitetaan yhteistoimintaryhmälle, mikäli niissä on työsuojeluun liittyviä tai yhteistoimintaryhmän toimialaan liittyviä muita asioita, joihin halutaan yhteistoimintaryhmän kannanottoja asian eteenpäin viemiseksi päättäviin toimielimiin. Keskeisiin henkilöstöä koskeviin hankkeisiin perustetaan ohjausryhmät, joissa on henkilöstön edustajat. YHTEISTOIMINTARYHMÄ Yhteistoimintaryhmän (YTR) kokouksia on ollut vuoden 2012 aikana 7 kappaletta ja pykäliä käsittelyssä yhteensä 66. Yhteistoimintaryhmä toimii myös kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmässä on seitsemän pääluottamusmiestä (JHL-90, JHL- 73, Super, Tehy, JUKO, Jyty ja KTN) ja seitsemän työnantajan edustajaa, joista kaksi on kaupunginhallituksen jäsentä. Varsinaisia työsuojeluvaltuutettuja on lukien kaksi. Toisen valtuutetun vastuualueena on opetushenkilöstö jolloin toinen vastuualueeseen muun henkilöstön Lisäksi työnantajan edustajana on työsuojelupäällikkö.

14 14 JOHTOPÄÄTÖKSET Sisäistä tiedottamista henkilöstöä koskevista asioista hoidetaan hallintoverkon verkkokansioiden ja laajan sähköposti- ja kirje- ja tiedotejakelun avulla sekä järjestämällä erillisiä tiedotus-, informaatio- ja keskustelutilaisuuksia tarpeen mukaan. Forssan kaupungin omia kehittämishankkeita on laajasti käynnissä. Kehittämistä on edesauttanut käytettävissä oleva kehittämismääräraha ja siihen liittyvät periaatteet. Henkilöstön yhteisille koulutuksille on tasainen vuosittainen tarve. Innovaatiosäännön laatiminen ja käyttöönotto on käynnistänyt täysin pysähdyksissä olleen aloitetoiminnan uudelleen, joskin alkuinnostuksen jälkeen innovoinnissa on tapahtunut hiipumista. Esimiesinfot eli Voormannit ovat vakiinnuttaneet paikkansa esimiesten informaatiokanavana. Esimiehet saavat tiedotustilaisuuksien kautta tietoa kaupunkiorganisaatiossa käynnissä olevista ajankohtaisista asioista ja voivat tuoda esille heitä askarruttavia aiheita yhteiseen käsittelyyn. Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaminen on ollut yksi esimiesten osaamisen lisäämisen tapa. Johtamisen erikoisammattitutkinto on ollut jo usean vuoden ajan vakiintunut esimiesten koulutus- ja kehittämismuoto. TOIMENPITEET Kehittämishankelistaa päivitetään vuosittain uusien hankkeiden myötä. Kehittämishankkeiden etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistoimintaryhmässä vuosittain. Talousarvioin toimenpideohjelmaan on otettu keskeisiä kaupunkistrategiaa ja henkilöstöstrategiaa edistäviä hankkeita toimialojen toteutettavaksi. Toimenpideohjelma on terävöittänyt hanketoimintaa ja lisännyt sen suunnitelmallisuutta. Sisäistä tiedottamisen ja hallinnon läpinäkyvyyden sekä osaamisen siirtämiseksi ja tuloksellisuuden lisäämiseksi ollaan kaupungille hankkimassa selainpohjainen intranet järjestelmä toivon mukaan vuoden 2013 aikana. Hanke on edennyt valitettavan hitaasti ja toivon mukaan ei tyrehdy talouden taantuman vuoksi. Innovaatiotoimintaa pyritään pitämään aktiivisena noudattamalla aloitteiden käsittelyyn matalan kynnyksen politiikkaa. Työhön liittyvien riskien ja vaarojen arviointi ja niiden vähentämis- ja poistamistoimenpiteet toteuttamista jatketaan vuoden 2013 aikana kaikilla toimialoilla. Sen avulla lisätään työn turvallisuutta, terveellisyyttä ja henkilöstön työhyvinvointia. Sähköisten järjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen on edelleen tärkeällä sijalla toimialojen palvelutoimintojen ja luottamushenkilötyön kehittämistyössä.

15 15 Henkilöstökertomus 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Sairaspoissaolot, kal.pvä/hlö/v 13,7 13,1 14,5 Sairaspoissaoloprosentti 4,0 3,7 4,1 Sairaspoissolot henkilötyövuosina Henkilömäärä Sairaspoissaolopäivien lukumäärä KESKUSHALLINTO 14,6 19,8 25,7 Keskusjohto, hallinto, talous, henkilöstö 6,8 10,1 36,2 Toimistopalvelut 17,2 22,3 23,1 KASVATUS- JA VAPAA-AIKATOIMI 10,4 8,8 10,7 Talsoilan koulu 8,2 7,3 4,8 Tölön koulu 15,7 13,0 18,1 Kuhalan peruskoulu 9,3 8,7 13,0 Keskuskoulu 5,8 5,3 5,7 Forssan Yhteislyseo 2,6 7,2 4,8 Vieremän koulu 8,1 13,5 23,1 Heikan koulu 5,8 5,1 4,1 Sivistysvirasto, hallinto, Matku ja Kojo 2,7 4,0 6,5 Perhepäivähoito 24,5 15,7 15,0 Pihakoivun päiväkoti 12,0 15,1 26,3 Taikatuulen päiväkoti 13,7 8,6 8,8 Augustinan päiväkoti 21,4 17,2 14,9 Kurjenpesän päiväkoti 28,7 2,4 5,7 Vasikkahaan päiväkoti 8,7 8,1 25,5 Varhaiserityiskasvatus 13,6 18,7 8,9 Kuvataide, nuoriso, työpaja, liikunta, vesihelmi 6,7 5,8 6,0 Kaupunginkirjasto 9,8 12,7 22,8 Musiikkiopisto 5,9 5,8 6,2 Wahren-opisto 2,0 1,5 1,8 PERUSTURVAN TOIMIALA 19,7 20,5 19,2 Hallinto, talous/velka, aik.sosiaalityö 11,8 25,7 12,4 Lastensuojeluyksikkö ja Kaarisilta 11,9 15,2 21,4 Heikanrinteen palvelukeskus 16,7 18,5 21,7 Kotihoitoyksikkö 14,9 19,1 14,9 Rimpikoto ja Tyykihovi palvelukeskukset 33,4 32,0 25,0 Kehitysvammahuolto; Niittyvilla/Päiväniitty 17,7 16,4 15,9 Työvalmennuskeskus Aktiivi 10,5 19,3 15,9 TYP (työvoima), työllistäminen, Palveluseteli 21,5 7,6 16,4 TEKNINEN TOIMIALA 16,8 7,2 15,4 Hallinto, maaseutu, rak.valv./ymp., kaupunkisuunn. 6,1 2,4 13,2 ja maankäyttö ja maankäytönsuunnittelu Katu- ja Viherlaitos 23,9 11,9 12,8 Tilapalvelu 19,3 6,8 21,8 KUNNALLISET LIIKELAITOKSET 6,1 17,4 16,1 Forssan vesihuoltoliikelaitos 6,1 17,4 16,1 KAIKKI YHTEENSÄ 13,7 13,1 14,5 joista oma ilmoitus poissaolot 1,4 1,3 1,2 SAIRAUSPOISSAOLOT Tässä esitetään kaupungin henkilöstölle vuoden aikana kertyneet palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot. Sairauspoissaolot ovat koko kaupungin osalta lisääntyneet 1,4 kalenteripäivää vuoteen 2011 verrattuna. Sairauspoissaolopäiviä henkilöstölle kertyi vuonna 2012 keskimäärin 14,5 kalenteripäivää/henkilö/vuosi. Henkilöstön määrä on päivän mukainen. Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2012 on 4,1 % kun se edellisenä vuonna oli 3,7 %. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä 2012 = kalenteripäivää. Vuoden 2009 alusta lukien on otettu käyttöön aktiivisen aikaisen tuen toimintamalli. Vuoden 2011 lopussa yhteistoimintaryhmä hyväksyi Työkyvyn hallinnan toimintamallin, joka selkiyttää työkyvyn hallintaa koskevia toimintatapoja ja yhteistyötä henkilöstön, työnantajan ja työterveyshuollon osalta. Työkyvyn hallinnan toimintamalli Terveenä työssä Terveenä työssä mallin tavoitteena on lisätä pitkäaikaisterveyttä organisaatiossa ja työkykyä tukemalla vähentää sairauspoissaoloja. Työpanos htv kalenteripäivinä lasketaan: organisaation henkilöstön määrä kerrotaan vuoden kalenteripäivien lukumäärällä (38 x 365). Joten 965 henkilöä x 365 kal.pvä/v = htv Poissaoloprosentti Organisaation sairauspoissaolopäivien lukumäärä jaetaan organisaation työpanoksella (htv) ja kerrotaan sadalla kal.pv / htv x 100 = 3,7 % Sairauspäivät ja tapaturmapäivät muutetaan henkilötyövuosiksi jakamalla työpaikalla kertyneiden sairauspoissaolopäivien määrä vuoden työpäivien määrällä ( x /252) ja tapaturmapäivien määrä vuoden työpäivien määrällä ( y/252). Vuosi 2011 Forssa, sair.polo.pvää / 252 = 52 htv.

16 16 Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta Muutos Työpaikkaselvitykset (h) Tietojen antaminen ja ohjaus (h) Terveystarkastukset (kpl) TYÖTERVEYSHUOLLON TOI MINTA Ennalta ehkäisevän toiminnan osalta työpaikkaselvityksiin käytetyt tunnit ovat lisääntyneet 65 tunnilla. Tietojen antamiseen ja ohjaukseen käytetyt tunnit ovat lisääntyneet 37 tunnilla. Terveystarkastusten lukumäärä on lisääntynyt 77 käynnillä. Ennalta ehkäisevän toiminnan lisääntyminen johtunee suurelta osin Savuttomuusohjelman käyttöönotosta eli tupakasta vieroitukseen liittyvistä tarkastuksista ja ohjauksesta sekä perusturvan toimialan työhyvinvointikyselyn johdosta toteutetuista toimenpiteistä. Terveystarkastuskäytäntöä on muutettu siten, että kutsun tarkastukseen saavat 50 ja 60 vuotiaat, mutta 45 ja 55 vuotiaat voivat halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Työterveyshuollon toiminta Lääkäri Terv.h. Käynnit Käynnit Käynnit Muutos ed.vuoteen SAIRAANHOITO Sairaanhoidon osalta lääkärillä käynnit ovat lähes samaa tasoa edelliseen vuoteen verrattuna ja terveydenhoitajalla käynnit ovat lisääntyneet. Työterveyshuollon lääkärin sairaanhoito on kuulunut alkaen työntekijöille, joiden palvelussuhde on yli kolmen kuukauden pituinen. Työtapaturmat 51 Muutos edelliseen vuoteen 7 TYÖTAPATURMAT Työtapaturmien lukumäärä on lisääntynyt (+7) edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutustuelle siirtyneet 4,0 Kuntoutustuelle siirtyneet KUNTOUTUSTUKI Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutustuki voidaan myöntää, jos työkyky arvioidaan voitavan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä kuntoutustuelle on, että työkyvyttömyys on kestänyt tai sen arvioidaan kestävän vähintään vuoden siitä, kun sairasloma on alkanut. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on tullut määräaikaisesti työkyvyttömäksi omaan työhönsä tai työntekijän työkyky arvioidaan heikentyneen ainakin vuoden ajaksi vähintään 3/5:lla. Kuntoutustuelle on vuoden 2012 aikana siirtynyt 4 henkilöä. TYÖKYVYN HALLINNAN TOIMINTAMALLI Työkyvyn hallinnan toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2012 tammikuussa. Työkyvyn hallinnan toimintamalli sisältää kuvauksen käytännöistä, joiden avulla työpaikalla huolehditaan työkyvyn seurannasta ja raportoinneista, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksiottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta.

17 17 Kuvauksessa kerrotaan toimintatavoista työkyvyn edistämiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Kuvauksessa kerrotaan eri osapuolten rooleista, tehtävistä ja vastuista. Siinä kuvataan myös sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö, sairauspoissaolotodistusten ja sairauspoissaoloja koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon. Lisäksi siinä on kuvaus työterveyshuollon tekemästä sairauspoissaoloja koskevasta seurannasta sekä siitä saatujen tietojen käsittelemisestä ja esittämisestä työpaikalla. Työkyvyn hallinnan toimintamalli TYÖTERVEYSHUOLLON TOI MINTAKERTOMUS JA SUUNNITELMA Työterveyshuolto on laatinut kertomuksen toiminnastaan vuodelta Sen lisäksi työterveyshuolto laatii yhteistyössä työnantajan edustajien kanssa vuosittain seuraavaa vuotta koskevan työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon toimintakertomus käsitellään yhteistoimintaryhmässä ja lähetetään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja tiedoksi. Työterveyshuollon toimintakertomus 2012 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2013 JOHTOPÄÄTÖKSET Sairauspoissaolopäiviä oli keskimäärin 14,5 kalenteripäivää / henkilö / vuosi. Sairauspoissaolopäivät ovat lisääntynet 1,4 kalenteripäivällä / henkilö / vuosi. Muun muassa keskushallinnossa on ollut yllättäviä pitkiä sairauspoissaoloja, joihin ei työnantajan työhyvinvointitoimenpitein voida vaikuttaa. Ennaltaehkäisevän toiminnan osalta Savuttomuusohjelman toimenpiteet näkyvät terveystarkastusten lisääntyneinä määrinä ja Työterveyshoitaja on vetänyt savuttomuusryhmää ja antanut yksilöohjausta tupakasta vieroituksen osalta, mikä näkyy käyntien lukumäärän lisääntymisenä. TOIMENPITEET Työkyvyn hallinnan toimintamallin avulla tehostetaan ja yhdenmukaistetaan ja tehdään näkyväksi käytäntöjä, joiden avulla työpaikalla ja työterveyshuollossa huolehditaan työkyvyn seurannasta ja raportoinneista, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksiottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta. Sairauspoissaolojen hälytysjärjestelmä antaa herätteen esimiehen sähköpostiin silloin kun työntekijän kohdalla sairauspoissaolojen herätearvot ylittyvät. Esimiehen tehtävä on silloin käynnistää tukikeskustelu työntekijän kanssa ja suunnitella tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa työkyvyn edistämiseen liittyvät toimenpiteet joilla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työterveyshuollon toimintakertomus antaa tarkemman kuvan työterveyshuollon käytännön toiminnasta. Sen laatimista jatketaan myös tulevina vuosina. Savuttomuusohjelman toimenpiteitä jatketaan myös tulevina vuosina. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaehdotus laaditaan vuosittain työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä ja se tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

18 18 5. TYÖHYVINVOINTI RISKIEN HALLINTA Työhön liittyvien riskien ja vaarojen arviointityössä käytetään apuna uudistettua Riski Arvi 3.0 atk - ohjelmaa. Vuoden 2011 lopussa päätettiin käynnistää organisaatiossa uusi vaarojen arviointikierros vuoden 2012 alusta lukien. Työsuojelupäällikkö koordinoi riskien ja vaarojen arviointityötä organisaatiossa. Riskien ja vaarojen arviointityötä varten laadittiin kirjalliset ohjeet, jotka lähetettiin toimialoille ja käytiin läpi esimiesten informaatiotilaisuudessa Voormanneissa. Riskien arviointityö jatkuu myös vuonna Arviointikierros 2012, ohje Keskushallinnossa toimiva riskienhallintatyöryhmä kehittää riskienhallintatyötä keskitetysti. Riskienhallintatyöryhmässä ovat mukana myös kaupungin yhtiöt. Riskienhallintatyöryhmä on valmistellut mm. riskinhallintapolitiikka-asiakirjan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Lisäksi on ajanmukaistettu vakuutuspolitiikkaa sekä sisäistä ja ulkoista valvontaa. Konserniohjeet on uudistettu. Konserniohjeet PÄIHDEOHJELMA Päihdeohjelman uudistaminen aloitettiin vuoden 2011 loppupuolella. Työryhmään kuuluvat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö ja henkilöstöpäällikkö. Uudistettu päihdeohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Päihdeasioita käsitellään organisaatiossa noin 1-2 henkilön kohdalla vuosittain. Päihdeohjelma IKÄOHJELMA Ikäohjelman laatiminen aloitettiin konsernin yhteisen työsuojelupäällikön ehdotuksesta. Ikäohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Ikäohjelma on ohjeistus, jonka avulla työpaikalla voidaan huomioida eri-ikäiset työntekijät ja viranhaltijat ja edistää ikäsidonnaisten tekijöiden huomioimista johtamisessa, työskentelyssä ja työskentely-ympäristössä. Ikäohjelman osalta on järjestetty Kokemus kiertoon seminaari, jossa ikäohjelman lisäksi käsiteltiin hiljaisen tiedon siirtämistä organisaatiossa. Ikäohjelma TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Forssan kaupungin työhyvinvointiohjelma antaa painopisteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi organisaatiossa. Työhyvinvointiohjelma on hyväksytty maaliskuussa Työhyvinvointiohjelma on uudistuksen kohteena. Vuonna 2005 laadittu työhyvinvointiohjelma on luettavissa mm. Forssan kaupungin kotisivuilla osoitteessa

19 19 TYÖSUOJELU YHTEISTYÖ Työsuojeluyhteistyötä ja yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja lisättiin kaupungin ja kaupungin yhtiöiden ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kesken rekrytoimalla sopimuskumppaneiden käytettäväksi yhteinen työsuojelupäällikkö, joka päätoimisesti vastaa työsuojeluyhteistyöstä. Yhteinen työsuojelupäällikkö aloitti virassaan lukien. Vuoden 2012 työsuojelutoiminnasta on laadittu toimintakertomus. Lisäksi on laadittu vuodelle 2013 työsuojelun toimintasuunnitelma. Työsuojelun toimintakertomus 2012 Työsuojelun toimintasuunnitelma 2013 KOULUTUSVALMENNUSKANS IOT Esimiesten työvälineiksi työhyvinvoinnin lisäämiseksi on hankittu Suomen videokeskuksesta opetuselokuvia ja koulutusvalmennuskansioita seuraavilta aihealueilta: Vuorovaikutus, palautteen antaminen, kehityskeskustelut, osaamisen lisääminen, valmentava esimiestyö. Opetuselokuvat ovat esimiesten ja työyhteisön lainattavissa kaupungintalon palvelupisteestä HENKILÖSTÖKYSELY Vuonna 2012 toteutettiin Perusturvan henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely. Työhyvinvointikysely suunnattiin perusturvan toimialan vakinaiselle henkilökunnalle. Kyselyssä oli 14 monivalintatehtävää ja 4 avointa kysymystä Vastausprosentti oli 83. Kyselyyn vastasi 175 henkilöä, vakinaisen henkilöstön määrän ollessa 210. Kyselyn tulosten perusteella ei voi sanoa perusturvassa olevan laajaa työilmapiiriongelmaa. Suurimmassa osassa työyksiköistä voidaan hyvin. Osassa yksiköitä tuli esille erityyppisiä epäkohtia ja kehittämistarpeita. Kyselyn tuloksista laadittiin yleinen tiedote, joka avautuu alla olevasta linkistä. Perusturvan työhyvinvointikysely MUUT KYSELYT Varhaiskasvatus toteutti varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamiskartoituksen. Perusopetus toteutti henkilöstölle suunnatun yleisen tuen oppimissuunnitelman arviointi- ja kehittämistutkimuksen Keskushallinto toteutti kaupunkipalvelututkimuksen KAPA. Kaupunkipalvelututkimus JOHTOPÄÄTÖKSET Riskien hallintatyö jatkuu. Työhön liittyvien vaarojen arviointikierros päättyy vuoden 2013 aikana. Työsuojelutyö jatkuu työsuojelun toimintasuunnitelman viitoittamalla tiellä vuonna Päihdeohjelma on päivitetty ja se antaa selkeän toimintamallin päihdehaittatilanteessa esimiehille ja muille toimijoille. Ikäohjelma antaa työyksiköille vinkkejä eri-ikäisten työntekijöiden huomioimiseksi työyhteisössä. TOIMENPITEET Työhön liittyvien riskien ja vaarojen kartoitus-, arviointi-, vähentämis- ja poistamiskierros päättyy Työsuojeluvaalit toteutetaan vuoden 2013 aikana työsuojelun toimintasuunnitelman mukaisesti. Työpaikkojen omaehtoista työhyvinvointitoimintaa tuetaan henkilöstön kehittämismäärärahoista. Henkilöstökyselyitä ja asiakaspalvelu- ja tyytyväisyyskyselyitä toteutetaan tarpeen mukaan.

20 20 6. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET KANNUSTEVAPAAT JA LOMARAHAVAPAAT Kannustevapaat. Osana kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarvion toimenpideohjelmaa kaupunki on suositellut työntekijöilleen harkinnanvaraisten palkattomien virkavapaiden ja työlomien pitämistä. Kannustimena palkattomien vapaiden pitämisestä työntekijä saa jokaista viittä palkatonta työpäivää kohden yhden ylimääräisen palkallisen vapaapäivän. Palkattomalle ajalle ei saa ottaa sijaista tilalle. Lomarahavapaat. Lomarahan tai sen osan vaihtaminen vapaaksi on ollut vapaaehtoista ja tapahtunut viranhaltijan tai työntekijän aloitteesta. Vaihtaminen on työnantajan harkittavissa eikä siitä saa aiheutua työpisteessä sijaisuuskustannuksia. Lomarahavapaiden ja kannustevapaiden avulla henkilöstökuluja saadaan säästettyä noin euroa vuodessa. TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKITSEMINEN KVTES järjestelyerällä korotettiin vakituisen henkilöstön henkilökohtaisia lisiä ja tehtäväkohtaisia palkkoja. Järjestelyerästä 0,2 % käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin. Järjestelyerän 0,2 %:n osuudella korotettiin yhteensä 45 viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa ja korotus oli keskimäärin 49,00 euroa kuukaudessa. Korotuksia kohdennettiin mm. toimisto- ja tietohallintotyöhön, vapaa-aika- ja nuorisotyöhön ja ohjaus- ja päiväkotityöhön. OVTES järjestelyerä (0,3 %) kohdennettiin opettajien työn vaativuuden arviointijärjestelmään siten, että otettiin käyttöön kolme uutta TVA-lisää; aluerehtorin vastuut, toimialan laaja kehittämistehtävä ja oppilaitoskohtainen kehittämistehtävä. Lisäksi korotettiin perustellusti neljän opettajaviranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa. OVTES:n järjestelyerän jakaminen kohdentui 14 opettajaviranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan korottamiseen pääosin työn vaativuuden arviointijärjestelmän kautta. Korotus on keskimäärin suuruudeltaan noin 169,00 /kk. TS järjestelyerä (0,6 %) jaettiin teknisen alan vakinaiselle henkilöstölle tehtäväkohtaiseen palkkaan ja henkilökohtaiseen lisään siten, että yhteensä 18 viranhaltijan tai työntekijän palkkaa korotettiin. Tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin /kk. TTES järjestelyerä (0,6 %) jaettiin kaikille vakituiselle tuntipalkkaisten sopimuksen piirissä oleville työntekijöille tasasuuruisena sentti siten, että perustuntipalkkaa korotettiin 0,08 /tunti.

21 21 HENKILÖKOHTAISET LISÄT KVTES järjestelyerästä kohdennettiin 0,4 % henkilökohtaisiin lisiin. Toimialajohtajat yksiköiden esimiesten esittelystä päättivät toimialansa osalta henkilökohtaisten lisien myöntämisestä. Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä on 30 /kk. Myös teknisten sopimuksen (TS) piirissä muutamien työntekijöiden henkilökohtaisia lisiä korotettiin perustellusta syystä /kk. Forssan kaupungilla on henkilökohtaisen lisän arviointiperusteet, joiden pääotsikot ovat: 1. Työn tuloksellisuus suhteessa tavoitteisiin 2. Osaaminen ja ammatin hallinta 3. Kehittämisote työssä 4. Vastuuntunto 5. Yhteistyökyky TULOSPALKKIOT Tulospalkkiojärjestelmää ei ollut käytössä missään kaupungin työyksikössä vuonna Tulospalkkiota on maksettu edellisen kerran vuonna 2009 Heikanrinteen henkilöstölle. Vuonna 2010 ja 2011 Heikanrinteen henkilöstö ei saavuttanut asetettuja tavoitteita ja tulospalkkiota ei tullut maksettavaksi kumpanakaan vuonna. MUUT PALKITSEMISTAVAT Forssan kaupungissa on pyritty pitämään esillä rahalla palkitsemisen lisäksi myös muun tyyppisiä palkitsemismuotoja. Työntekijöillä on ollut mahdollisuus osallistua organisaatiomuutosten valmisteluun ja omaa työtään koskevien prosessien kehittämiseen työryhmissä. Suurin osa näistä aineettoman palkitsemisen muodoista ovat myös sellaisia joita lähiesimiehet voivat työssään käyttää. Aineettoman palkitsemisen muotoja ovat mm. seuraavat tekijät: - Kehittymismahdollisuuksien luominen - Uralla etenemismahdollisuuksien tukeminen - Vaikutus- ja osallistumismahdollisuus kehittämiseen, päätöksentekoon ja tavoitteen asettamiseen - Palvelussuhteen pysyvyyden takaaminen - Palaute työstä suoriutumisesta - Työntekijöille joustavat työajan järjestelyt

22 22 Henkilöstökulujen nousu 3,3 % Henkilöstökulut Ero % Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,3 Eläkekulut ,7 Muut sivukulut ,7 Henkilöstökulut ,3 HENKILÖSTÖKULUT Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu vuoden 2011 ja vuoden 2012 aikana maksetut palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen. Henkilöstökulut kokonaisuudessaan ovat nousseet 3,3 %. Kuntataloustiedotteen 1/2013 mukaan henkilöstökulut kunta-alalla ovat nousseet keskimäärin 3,7 %. Palkka- ja palkkiokulut ovat nousseet 3,6 %. Eläkekulut ovat nousseet 2,7 %. Muut sivukulut ovat nousseet 0,7 %. Työterveyshuollon kust. nousu % 12,9 Työterveyshuollon kustannukset Kasvu % Ennalta ehkäisevä, lk ,2 Sairaanhoito, lk ,1 Brutto ,9 Netto ,5 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon palvelut on ostettu Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Palveluihin sisältyy lakisääteinen toiminta ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Työterveyshuoltopalveluihin käytettiin vuonna 2012 nettomääräisesti noin euroa. Työterveyshuollon kustannukset ovat lisääntyneet euroa eli 12,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu on kohdistunut pääosin ennalta ehkäisevään toimintaan ja hieman myös sairaanhoitotoimintaan. Kustannusten nousua on aiheuttanut erityisesti savuttomuusohjelman toteuttaminen. Koulutuspäivien kasvu % 3,7 Koulutuspäivät pv/hlö 3,3 Koulutusostot, palkat ja päivät Vuosi Ostot tili 4440 Palkat Koulutuspäivät HENKILÖSTÖN KOULUTUS Työn edellyttämiä henkilöstön palkallisia koulutuspäiviä oli palkanlaskentajärjestelmään kirjattu vuonna 2012 yhteensä 2240 päivää, joista aiheutui euron palkkakustannus. Henkilöstön koulutuspäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 82 päivällä Ulkoisten koulutuspalvelujen ostoihin (tili 4440) on vuonna 2012 käytetty euroa enemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Koulutukset ovat pääosin vakinaisen henkilöstön koulutuspäiviä ja niitä on kertynyt keskimäärin noin 3,3 päivää vakinaista henkilöä kohden vuoden 2012 aikana.

23 23 Virkistysmäärärahan käyttö Virkistykseen käytetyt määrärahat Seteleitä käytetty, kappaletta Henkilöä hakenut seteleitä/lkm Keskiarvo, seteliä/henkilö 16,25 18,62 16,55 Määrärahan käyttö liik.seteleihin Koko virkistysmäärärahasta % 48,76 47,02 51,15 Liikuntaseteleiden yhteistyötahot: Vanhan Kutomon fysioterapia Yleisjumppa Päivi Salminen KKI/Vesihelmen kuntosali KuntoForssa Tanssikerho Fortus L-H Rasti, suunnistus Forssan naisvoimistelijat Wahren opisto, eri ryhmät Tyky-ryhmät, kevät ja syksy Keilaus Paavolan perusjumppa Miian liikuntapalvelut Forssan Alku ry, jumppat Tanssikoulu 1 st Step Rentoutuskeskus Kehrä Katin MP Pilates Mirja Luuppala, jooga Yhteensä Muuta virkistystoimintaa: Vesihelmen uinnit (4 ), käyntiä/vuosi Elokuvalipun tukeminen 4 /hlö/kk Suvi-iltatapahtuma, osallistujat TYKY-ryhmät, hlöitä yht Henkilökuntajuhla osallistujat Forssan Teatteri Konsertit, lippuja/hlöitä Nice Run, osallistujat (16 joukkuetta) HENKILÖSTÖN VIRKISTYS TOIMINTA Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2012 yhteensä noin euroa. Liikuntasetelin arvo nostettiin alkaen 3 eurosta 4 euroon, joka vaikuttaa vuoden 2012 määrärahoihin. Liikuntasetelien käyttömäärä on hieman vähentynyt vajaan 200 setelin verran ja Vesihelmen käytön tukemiseen liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet. Vesihelmen käyntejä työnantaja tukee 4 eurolla per käynti ja työntekijät maksavat itse 3 euroa käyntimaksusta. Vesihelmen työnantajan tuki nostettiin 3 eurosta 4 euroon alkaen. Liikuntaseteleitä käytetään eniten Vanhan Kutomon fysioterapian järjestämiin liikuntatoimintoihin. Seuraavaksi eniten seteleitä käytetään Kunto Forssan liikuntapalveluihin ja KKI/Vesihelmen kuntosalitoimintaan. TYÖSSÄOLON KESKEYTYKS ET Työssäolon keskeytysten suurin syy on vuosilomat 8,4 % ja sen jälkeen sairauslomat 4,1 %. Vuosilomat aiheuttavat työnantajalle vuosittain noin 2 miljoonan euron kustannukset ja sairauslomat noin euron vuosikustannukset. Taulukot työssäolon keskeytyksistä ovat kirjan lopussa liitteenä. Keskeytykset syykoodeittain Keskeytysten kustannukset

24 24 Henkilöstökertomus JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstökustannukset ovat Forssassa kokonaisuudessaan nousseet 3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Palkka- ja palkkiokulut ovat nousseet 3,6 %. Henkilöstökulut ovat Forssassa nousseet vähemmän kuin kunnissa keskimäärin (3,7 %). Henkilöstökoulutus on lisääntynyt koulutuspäivien lukumäärällä ja koulutuspäivien palkkakustannuksilla mitattuna. Ulkoisiin koulutusostoihin on myös käytetty enemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina. Työterveyshuollon kustannukset ovat hieman lisääntyneet, johtuen erityisesti Savuttomuusohjelman käyttöönotosta ja siihen liittyvistä tarkastuksista ja henkilöohjauksesta. Liikuntasetelin arvoa nostettiin alkaen 3 eurosta 4 euroon. Vesihelmen käyttö on lisääntynyt, kun työnantajan tuki nostettiin 3 eurosta 4 euroon lukien. Kannustevapaita ja lomarahavapaita käytettiin noin euron verran. Palkitseminen tapahtui järjestelyvaraerien jakamisen avulla. Järjestelyvaraerin jakamisesta neuvoteltiin ja päästiin pääosin yhteisymmärrykseen henkilöstöjärjestöjen edustajien ja työnantajan edustajien välillä. Vuonna 2012 suurin osa KVTES sopimusalueen järjestelyeräkorotuksista kohdennettiin henkilökohtaisiin lisiin. TOIMENPITEET Työhyvinvointia edistävillä toimenpiteillä pyritään lisäämään terveyttä ja vähentämään työkyvyttömyyttä. Sitä kautta saavutetaan myös säästöä henkilöstökustannuksissa. Savuton ohjelma on saanut noin 20 henkilöä lopettamaan tupakoinnin. Työn tuloksellisuuden lisäämisestä ja palvelutuotannon tehostamistoimenpiteistä palkitaan niitä työntekijöitä, jotka osallistuvat tuloksellisuuden lisäämis- ja palvelutuotannon tehostamisjärjestelyihin. Henkilöstön koulutus- ja kehittämismäärärahat pidetään kohtuullisella tasolla, jotta kyetään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin ja turvataan riittävä tuottavuuden kehitys henkilöstön osaamista kehittämällä. Kannustevapaakäytäntöä ja lomarahojen vaihtamista vapaaksi jatketaan myös vuoden 2013 aikana. Savuttomuusohjelman toimenpiteet ovat käytössä myös tulevina vuosina. Liikuntasetelijärjestelmä on pysyvä tuki liikunnan edistämiseksi työntekijöiden keskuudessa.

25 25 7. HENKILÖSTÖN TILA TAVOITTEEN MUKAISET S AAVUTUKSET Savuton, tupakasta vieroituksen toimenpiteet Ikäohjelma, eri-ikäisten huomioiminen organisaatiossa Riskien hallinnan ja vaarojen arvioinnin toimenpiteet ovat käytössä Keski-ikä on laskenut Kehittämishankkeita on toteutettu, niitä on käynnissä ja hankeseuranta järjestetty Henkilöstökoulutus on lisääntynyt KEHITTÄMISKOHTEET Sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet Työtapaturmat ovat hieman lisääntyneet Innovaatio- ja aloitetoiminta on heikentynyt Lähtövaihtuvuus on hieman lisääntynyt Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt HENKILÖSTÖTALOUS Henkilöstötalous Muutos Henkilötyövuodet Htv Henkilöstön lukumäärä joista naisia, % joista miehiä, % Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Keskushallinto Perusturva Kasvatus, vapaa-aika Tekninen toimi Vakanssien lukumäärä joista vakinaisesti täytetyt joista tilap.täytetyt ja avoimet Eläkkeellepoistumaprosentti 3,4 3,4 0 Lähtövaihtuvuus % 3,6 4,1 0,5 Henkilöstön keski-ikä (v) 46 45,5-0,5 Sairauspoissaolo prosentti 3,7 4,1 0,4 Palkat ja palkkiot (M ) 27,4 28,4 1 Henkilösivukulut (M ) 9,3 9,5 0,2 Yhteenvetotaulukossa esitetään Forssan kaupungin henkilöstöä koskevat keskeiset luvut, kuten henkilöstömäärä, palvelussuhteen luonne, sukupuolijakauma, eläkepoistumaprosentti, lähtövaihtuvuus. keski-ikä, sairauspoissaolot ja henkilöstökustannukset. Taulukosta voi seurata henkilöstötalouden kehittymistä edelliseen vuoteen verrattuna.

26 26 8. SEURANTA YHTEISTOIMINTAMENETTELY Henkilöstökertomus käsitellään Forssan kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Henkilöstökertomus käsitellään myös kaupunginhallituksessa ja lähetetään valtuustolle tiedoksi. Yhteistoimintaryhmä antaa kannanottonsa henkilöstökertomuksesta ja toimenpiteistä, joihin henkilöstökertomuksen johdosta on syytä ryhtyä. Yhteistoimintaryhmässä keskustellaan siitä, mitä henkilöstökertomus kertoo henkilöstöasioiden tilasta Forssan kaupungissa tällä hetkellä, miten asioiden pitäisi olla ja miten siihen päästään. Yhteistoimintaryhmässä pohditaan, miten vahvistetaan henkilöstökertomuksen osoittamia vahvuuksia ja kehitetään tai käännetään parempaan kehityssuuntaan ne asiat, joissa henkilöstökertomuksen mukaan on ongelmia tai kehittämisen varaa. HENKILÖSTÖKERTOMUKSES TA TIEDOTTAMINEN Henkilöstökertomus 2012 on nähtävissä kaupungin internet sivuilla osoitteessa Henkilöstökertomuksen viestinnässä käytetään tiedotuskokouksia ja työpaikkakokouksia, sekä henkilöstötiedotetta ja työyksiköihin jaettavaa henkilöstökertomusta. Keskeistä on, että esimiehet ottavat vastuun henkilöstökertomuksen käsittelystä työpaikkakokouksessa yhdessä henkilöstön kanssa. HENKILÖSTÖKERTOMUS KEHITTÄMISTYÖSSÄ Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään kaupungin strategisen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen tukena. Henkilöstökertomuksen hyödyntämisen tavoitteena on ennen kaikkea tarjota organisaation johdolle riittävän kattava ja selkeä tietopohja päätöksenteon tueksi. Toinen tavoite on kuntatyönantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoimintamenettelyssä yhteinen arvio henkilöstöasioiden tilasta kunnassa.