Henkilöstötilinpäätös /20 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

Transkriptio

1

2 Henkilöstötilinpäätös /20 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

3 Henkilöstötilinpäätös /20 Sisällysluettelo Johdanto Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Palvelussuhderakenne Sukupuolirakenne Ikärakenne ja eläköityminen Koulutusrakenne Palvelussuhteen kesto Rekrytointi ja vaihtuvuus Organisaatio ja johtaminen Hallintovirasto Esimiestyö ja johtaminen Palkitseminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Henkilöstöstrategian toteutuminen Työaika Työajan käyttö Joustava työaika Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työtyytyväisyys Terveys ja työkyky Työvoimakustannukset... 17

4 Henkilöstötilinpäätös /20 Johdanto Suomen Akatemian henkilöstötilinpäätös on henkilöstön strategisen johtamisen ja henkilöstön kehittämisen työväline. Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavasti tietoa Suomen Akatemian henkilöstöstä ja henkilöstörakenteen kehityksestä viiden vuoden aikana. Se on ollut myös yksi keskeisistä mittareista seurattaessa vuoden 2015 loppuun voimassa olleen henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman toteutumista. Henkilöstöstrategian painopistealueet olivat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Vuoden 2015 henkilöstötilinpäätöksen tiedot toimivat viimeisen kerran henkilöstöstrategian toteutumisen mittarina. Henkilöstöstrategian toteutumisesta on lisätty tämän vuoden henkilöstötilinpäätökseen oma lukunsa 2.5. Henkilöstötilinpäätöksen taustatietoina on hyödynnetty Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI-järjestelmästä saatavia raportteja ja Kieku-tietojärjestelmän hakuraportteja. Vertailutietoina on käytetty Suomen Akatemian hallintoviraston vuoden 2014 henkilöstötilinpäätöstietoja sekä Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTIjärjestelmästä saatavia valtion henkilöstön vuoden 2015 henkilöstötilinpäätöstietoja. Henkilöstötilinpäätös koskee hallintovirastoon palvelussuhteessa olevaa henkilöstöä. Laskelmissa, kuvioissa ja taulukoissa on yleensä kuvattu koko hallintoviraston henkilöstö (sisältäen myös yliopistojen rahoittamat harjoittelijat) joulukuun 2015 tilanteen mukaan pois lukien palkattomalla virkavapaalla olevat työntekijät. Vuoden 2015 henkilöstötilinpäätöksen sisältöä on tiivistetty ja kehitetty aikaisemmista vuosista. Lopussa olevaan taulukkoon on koottu kattavasti henkilöstötunnuslukuja vuosilta Henkilöstötilinpäätöstä on käsitelty päällikkökokouksessa

5 Henkilöstötilinpäätös /20 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuoden 2015 lopussa Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan kuului 144 henkilöä eli yksi enemmän kuin vuoden 2014 lopussa. (kuvio 1). Lisäksi yhdeksän henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä nousi 0,7 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 138,4 henkilötyövuotta, mikä on sama kuin vuonna Viime vuosina toimintamenomäärärahojen väheneminen on johtanut henkilöstövähennyksiin. Viiden vuoden aikana henkilötyövuodet ovat vähentyneet yli kymmenellä ja kymmenessä vuodessa lähes 30 henkilötyövuodella. Vuonna 2014 henkilöstön määrä kasvoi, kun Akatemian yhteyteen perustettiin strategisen tutkimuksen neuvosto ja hallintovirastoon perustettiin neuvoston toiminnoista huolehtiva strategisen tutkimuksen yksikkö, johon palkattiin vuosina 2014 ja 2015 yhteensä yhdeksän henkilöä. Vuonna 2015 rekrytoitiin lisäksi kaksi henkilöä määräaikaiseen Tiedepoliittisen tuen kehittäminen ja tutkimuksen vaikuttavuus -hankkeeseen. Henkilöstön määrän kasvu on kuitenkin ollut vähäisempää kuin uusiin tehtäviin rekrytoitujen henkilöiden määrä, koska muita tehtäviä on jätetty täyttämättä. Akatemia on myös saanut sellaisia uusia tehtäviä, joihin ei ole rekrytoitu uusia työntekijöitä , , , , , , , , , , Henkilöitä Htv Kuvio 1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Toimintamenomomentilta palkattujen osuus kokonaishenkilötyövuosista oli 127,6 henkilötyövuotta Akatemiaohjelmien koordinaatiotehtäviin oli tutkimusmäärärahoista palkattu yhdeksän henkilötyövuotta. Ulkopuolisilla varoilla (mm. ERA-NET ja liikuntatieteen arviointi) palkattujen osuus oli 1,8 henkilötyövuotta, mikä on vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeisiin käytettiin enemmän työtunteja, kuin mistä Akatemia sai korvauksen. Toisaalta eri ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa on erilaiset laskutus- ja korvauskäytännöt. Henkilötyövuosissa viime vuosina tapahtunut väheneminen on tapahtunut pääosin toimintamenomäärärahoilla palkatuista Toimintamenot 138,5 131,7 122,3 125,8 127,6 Tutkimusmäärärahat 8,6 8,9 9,8 9,9 9,0 Ulkopuoliset varat 2,6 1,9 3,2 2,2 1,8 Yhteensä 149,5 142,6 135,3 138,4 138,4

6 Henkilöstötilinpäätös /20 70,0 60,0 50,0 59,7 58,9 prosenttia 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 7,1 2,9 2,2 2,7 7,4 7,2 59,5 28,4 27,6 27,9 Johto Esimiehet Asiantuntijat Toim pan henkilöstö 3,2 2,5 2,7 Harjoittelijat %-osuus 2013 %-osuus 2014 %-osuus 2015 Kuvio 2. Henkilötyövuosijakauma henkilöstöryhmittäin, prosenttiosuudet Akatemian henkilöstörakenteessa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää toimeenpanevan henkilöstön 1 osuutta suhteessa asiantuntijoihin. Toimeenpanevan henkilöstön tehtävät ovat myös kehittyneet asiantuntijatyön suuntaan ja henkilöstöryhmien välinen ero on kaventunut. Tietojärjestelmien kehitys ja palvelujen ulkoistaminen muun muassa palvelukeskuksille ovat vähentäneet rutiinityön määrää virastossa. Harjoittelijoiden suhteellinen osuus on kasvanut ja tullee edelleen kasvamaan kun henkilöstömäärä vähenee. Harjoittelijoiden käyttöön suhtaudutaan erittäin myönteisesti ja heidän rekrytoinnistaan ja perehdyttämisestään on tullut osa normaalitoimintaa. Myös harjoittelijoiden kokemukset Suomen Akatemiasta harjoittelupaikkana ovat olleet myönteisiä Palvelussuhderakenne Vuoden 2015 lopussa palvelussuhteessa oli vain virkasuhteisia, yhteensä 144 henkilöä. Valtion henkilöstöstä virkasuhteisia oli 87,4 prosenttia. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 118 henkilöä (81,9 prosenttia) ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 26 henkilöä (18,1 prosenttia) mukaan lukien kaksi yliopistoharjoittelijaa. Vakinaisiksi on laskettu henkilöt, jotka olivat vakinaisesta virastaan virkavapaalla hoitaakseen Akatemian määräaikaista virkaa tai tehtävää (yhdeksän henkilöä). Määräaikaisten palvelussuhteiden yleisimmät perusteet olivat sijaisuudet sekä työn luonne (esimerkiksi projektit, harjoittelu). Akatemian tavoitteena on henkilöstöstrategian mukaisesti ollut määräaikaisten osuuden vähentäminen. Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä on viidessä vuodessa laskenut melko tasaisesti. Perhevapaista johtuvat sijaisuudet ovat vähentyneet eikä määräaikaisiin projekteihin ole aina rekrytoitu uusia työntekijöitä. Toisaalta harjoittelijoiden määrän kasvu on lisännyt määräaikaisuuksia. Akatemian määräaikaisista yhdeksän on palkattu tutkimusmäärärahoista akatemiaohjelmien koordinaatiotehtäviin. Tutkimusmäärärahoista ei voi palkata toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin, mutta joillakin edellä mainituista henkilöistä on taustavirka, joten heidät katsotaan vakinaisiksi. Vuoden lopussa 30,0 prosenttia miehistä oli määräaikaisessa palvelussuhteessa, naisista määräaikaisia oli 13,5 prosenttia. Valtiolla määräaikaisten osuus on Akatemiaa pienempi, eli 12,5 prosenttia henkilöstöstä. 1 Toimeenpanevaan henkilöstöön on luettu seuraavilla nimikkeillä olevat: henkilöstösihteeri, johdon assistentti, kirjaaja, osastosihteeri, projektisihteeri, pääkirjanpitäjä, rahoitussihteeri, taloussihteeri, tietopalvelusihteeri, toimistosihteeri, viestintäassistentti, yksikön sihteeri ja ylivirastomestari.

7 Henkilöstötilinpäätös / Valtio 2015 Vakinaiset lukumäärä %-osuus 74,2 77,5 80,0 80,0 82,5 87,3 Määräaikaiset lukumäärä %-osuus 25,8 22,5 20,0 19,7 17,5 12,7 Kokoaikaiset lukumäärä %-osuus 89,9 91,4 91,4 92,7 88,8 94,4 Osa-aikaiset lukumäärä %-osuus 10,1 8,6 8,6 7,3 11,8 5,5 Vuoden 2015 lopussa henkilöstöstä oli kokoaikaisia 127 henkilöä (88,2 prosenttia) ja osa-aikaisia 17 henkilöä (11,8 prosenttia). Osa-aikaisista osittaisella hoitovapaalla oli kahdeksan henkilöä ja osaaikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä seitsemän henkilöä. Muita syitä olivat työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja toisen tehtävän hoitaminen muualla. Osa-aikaisten lukumäärä ja osuus henkilöstä on kasvanut viime vuosina. Akatemiassa suhtaudutaan myönteisesti erilaisiin joustaviin työaikajärjestelyihin työkyvyn tukemiseksi sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi. Valtiolla osa-aikaisia on vain 5,2 prosenttia henkilöstöstä Sukupuolirakenne Suomen Akatemian henkilöstöstä vuoden 2015 lopussa oli naisia 72,2 prosenttia ja miehiä 27,8 prosenttia. Henkilöstöstä on ollut naisia viime vuosina keskimäärin 70 prosenttia ja miehiä keskimäärin 30 prosenttia. Valtiolla naisten osuus vuonna 2015 oli 48,8 prosenttia ja miesten osuus 51,2 prosenttia. 100,0 80,0 80,0 65,5 90,2 prosenttia 60,0 40,0 20,0 50,0 50,0 20,0 34,5 9,8 0,0 Johto Esimiehet Asiantuntijat Toim pan henkilöstö %-osuus miehiä %-osuus naisia Kuvio 3. Sukupuolijakauma henkilöstöryhmittäin, prosenttiosuus Vuoden 2015 lopussa naiset olivat enemmistönä muissa henkilöstöryhmissä paitsi johdossa, missä naisten ja miesten osuus on yhtä suuri. Johdossa naisten ja miesten osuus on sama. Esimiestehtävissä naisten osuus on 80,0 prosenttia ja toimeenpanevissa tehtävissä 90,2 prosenttia. Asiantuntijoista naisten osuus on 65,5 prosenttia. Naisista hieman yli puolet (55 prosenttia) ja miehistä pääosa (75 prosenttia) toimii asiantuntijatehtävissä, mikä on Akatemian suurin henkilöstöryhmä. Tasa-arvosuunnitelmassa Akatemian tasa-arvotyön painoalueiksi on määritelty muun muassa tasapainoisen sukupuolirakenteen vahvistaminen hallintoviraston eri henkilöstöryhmissä. Tasapainoiseen sukupuolirakenteeseen pyritään rekrytointia, tehtävänjakoa ja urakehitystä koskevissa toimissa. Sukupuolirakenne noudattaa melko tarkasti myös avoinna olleiden tehtävien hakijoiden sukupuolijakaumaa. Akatemiassa oli 14 ulkopuolista rekrytointihakua Valtiolle.fi -sivustolla. Niistä palkattiin 17 henkilöä. Hakijoita oli1724, joista naisia oli 1220 (71 prosenttia) ja miehiä 504 (29 prosenttia).

8 Henkilöstötilinpäätös / Ikärakenne ja eläköityminen Vuoden 2015 lopussa hallintoviraston henkilöstön keski-ikä oli 49,3 vuotta (miehet 46,1 ja naiset 50,5 vuotta). Vähintään 45-vuotiaiden osuus oli 66,7 prosenttia. Suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (49 henkilöä, 34 prosenttia) ja vuotiaat (41 henkilöä, 28 prosenttia). Naiset olivat enemmistönä kaikissa ikäryhmissä. Akatemian keski-ikä on noussut hitaasti viime vuosien ajan. Valtion henkilöstön keskiikä oli 46,4 vuotta ja 45-vuotiaita tai vanhempia oli 57,6 prosenttia Lukumäärät Naiset Miehet Vuotta Kuvio 4. Ikärakenne ikäryhmittäin ja sukupuolittain Vuonna 2015 Akatemiasta ei jäänyt ketään vanhuuseläkkeelle. Viimeisen viiden vuoden aikana eläkkeelle on jäänyt vuosittain nollasta viiteen henkilöä. Vanhuuseläkkeelle on siirtymässä lähimmän kymmenen vuoden aikana noin 33 prosenttia henkilöstöstä (47 henkilöä), kun laskennalliseksi eläkkeelle jäämisiäksi on arvioitu 65 vuotta. Vuosittain eläkkeelle jäävien määrää on vaikeaa ennakoida tarkkaan joustavista eläkkeellesiirtymisajoista johtuen. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä vuotiaana Koulutusrakenne Suomen Akatemia on asiantuntijavirasto, jonka henkilöstö on keskimäärin hyvin korkeasti koulutettua, etenkin miehet, joista valtaosa työskentelee asiantuntijatehtävissä. Koulutustaso on myös noussut tehtävien muuttuessa vaativammiksi. Akatemian koulutustasoindeksi 2 vuonna 2015 oli 6,7. Miesten koulutustasoindeksi oli 6,9 ja naisten 6,6. Valtiolla koulutustasoindeksi oli 5,1. 2 Koulutustasoindeksin laskennassa kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä ja lasketaan näin saadut tulot yhteen eli (alemman perusasteen omaavien henkilöiden lkm x 1) + (ylemmän perusasteen (ml. henkilöt, joilla koulutus on tuntematon) omaavien henkilöiden lkm x 2) + (keskiasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 3,5) + (alimman korkea-asteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 5) + (alemman korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 6) + (ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen omaavien henkilöiden lkm x 7) + (tutkijakoulutusasteen omaavien henkilöiden lkm x 8). Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaismäärällä, joka on em. eri koulutusasteiden omaavien henkilöiden lukumäärien summa.

9 Henkilöstötilinpäätös /20 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 9,0 15,0 6,7 Perus- ja keskiaste Alin korkea-aste 16,0 8,3 20,2 5,0 2,5 10,6 Alempi korkeakouluaste 27,1 25,0 27,9 Ylempi korkeakouluaste 39,6 52,5 34,6 Tutkijakoulutus %-osuus miehistä %-osuus naisista % osuus kaikista Kuvio 5. Koulutusaste sukupuolittain, prosenttiosuus Vuoden 2015 lopussa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä oli 66,7 prosenttia. Yleisin koulutusaste oli tutkijankoulutusaste, 39,6 prosentilla on tohtorintutkinto. Valtiolla vastaavasti ylempi korkeakoulututkinto oli 30,2 prosentilla henkilöstöstä ja tutkijakoulutus 3,7 prosentilla henkilöstöstä 1.6. Palvelussuhteen kesto Palvelussuhde Suomen Akatemiaan oli voimassa yhteensä 153 henkilöllä, mukaan lukien virkavapaalla olevat. Palvelussuhde on alkanut alle viisi vuotta sitten 52 henkilöllä (34 prosenttia henkilöstöstä) ja yli 20 vuotta sitten 30 henkilöllä (20 prosenttia henkilöstöstä). Palvelussuhde on ollut voimassa yli 30 vuotta 12 henkilöllä. Melko korkea lähtövaihtuvuus vuonna 2015 vaikutti erityisesti kuudesta kymmeneen vuotta Akatemiassa työskennelleiden määrän vähenemiseen alle 1 v 1-5 vuotta 6-10 vuotta vuotta yli 20 vuotta Miehet Naiset Yhteensä Kuvio 6. Palvelussuhde Suomen Akatemiassa, lukumäärät Rekrytointi ja vaihtuvuus Hallintovirastoon tuli vuonna 2015 vakinaiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen 14 uutta henkilöä. Uusista työntekijöistä yhdeksän tuli määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja viisi suoraan vakinaiseen palvelussuhteeseen. Näiden lisäksi harjoittelijoita tuli 18. Strategisen tutkimuksen neuvoston ja strategisen

10 Henkilöstötilinpäätös /20 tutkimuksen yksikön perustaminen aiheuttivat Akatemiassa rekrytointitarvetta, joka ilmeni tulovaihtuvuuden kasvuna vuonna Vuonna 2015 tulovaihtuvuus palasi lähelle aikaisempaa tasoa. Neljä määräaikaista työntekijää vakinaistettiin vuoden aikana joko avoimen haun kautta tai perustamalla virka määräaikaisen tehtävän tilalle. Yksi heistä siirtyi toiseen yksikköön. Vuoden 2015 aikana perhevapailla oli viisi eri henkilöä. Äitiysvapaalla ei ollut yhtään, isyysvapaalla oli kolme ja vanhempainvapaalla yksi henkilö. Hoitovapaalla oli kolme, osin samoja henkilöitä kuin muilla perhevapailla. Akatemian palveluksesta irtisanoutui tai määräajan päätyttyä palveluksen päätti vuoden 2015 aikana yhteensä 18 henkilöä. Lisäksi palvelussuhde päättyi 17 harjoittelijalla. Vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutuneita oli kymmenen, joista kaksi IT-asiantuntijaa siirtyi Valtion tietotekniikkakeskuksen eli Valtorin palvelukseen. Lähtövaihtuvuus kasvoi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2015 lopussa virkavapaalla toisen organisaation palveluksessa oli viisi henkilöä. Muilla pidemmillä vähintään kuukauden kestävillä virkavapailla (palkaton opintovapaa, vuorotteluvapaa) oli neljä henkilöä Sisäinen vaihtuvuus 3 4,4 4,0 3,6 4,4 2,1 Lähtövaihtuvuus (eronneet) 4 11,3 4,6 5,0 3,6 6,3 Tulovaihtuvuus 5 10,7 7,9 9,3 17,5 11,9 2. Organisaatio ja johtaminen Akatemian organisaatiossa tai johtamisjärjestelmässä ei tapahtunut muutoksia vuonna Hallintovirasto Suomen Akatemiaa johtaa pääjohtaja. Kolmea vastuualuetta johtavat ja niiden esimiehinä toimivat tutkimusasioista vastaava ylijohtaja, hallinnosta vastaava ylijohtaja sekä temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja. Hallintoviraston henkilöstö hoitaa Akatemian hallintoa, huolehtii hallituksen, tieteellisten toimikuntien, strategisen tutkimuksen neuvoston sekä tutkimusinfrastruktuurikomitean asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta, valmistelee tiedepoliittisia selvityksiä ja suunnitelmia sekä osallistuu useiden kotimaisten ja kansainvälisten työryhmien toimintaan. 3 Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 2015 tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2014 henkilöstöstä 4 Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2015 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2014 lopun henkilöstöstä 5 Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta vuonna 2015 palanneiden henkilöiden lukumäärän prosenttiosuus vuoden 2014 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät ole mukana luvuissa eivätkä perhevapaalta palanneet)

11 Henkilöstötilinpäätös /20 Organisaatio on kuvattu alla olevassa kaaviossa: 2.2. Esimiestyö ja johtaminen Suomen Akatemiassa vuosittain tehtävä esimiestyön arviointi on osoittanut, että esimiestyö on kokonaisuudessaan hyvällä tasolla, mutta arvioinnin tulokset ovat laskeneet hieman viime vuosien aikana. Kehittämistarvetta on ollut johtamisjärjestelmän, johtamisvastuiden ja -roolien selkeyttämisessä. Akatemian strategiset linjaukset ja niiden taustalla olevat muutospaineet edellyttävät toiminnan ja toimintaprosessien jatkuvaa uudelleenarviointia ja kehittämistä. Tämä asettaa esimiestyölle ja sen linjakkuudelle vaatimuksia: toimintaa ja tekemistä tulee suunnata ja kehittää henkilöresurssit huomioiden. Tarvitaan valintoja ja priorisointia. Esimiehet ovat avainasemassa myös jaksamisesta huolehtimisessa: siinä, miten yksilöiden tarpeet ja tilanteet huomioidaan, miten tavoitteista ja tehtävistä sovitaan ja miten osaamisen hyödyntäminen mahdollistetaan. Toisaalta on tärkeää huolehtia myös esimiesten jaksamisesta ja esimiestyön tukemisesta asiantuntijan ja esimiehen roolien ristipaineissa. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,8 3,7 3,6 3,7 3,7 3,6 Motivointi ja viestintätaidot Tavoitteellisuus ja toiminnan organisointi 4,0 3,9 3,8 Luotettavuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus Kuvio 7. Esimiestyön arvioinnin tulokset osa-alueittain ,8 3,7 3,6 3,7 3,7 3,6 Yhteistyökyky, kannustaminen ja palautteen antaminen Yksikön voimavaroista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen

12 Henkilöstötilinpäätös /20 Vahvuuksina vuoden 2015 esimiestoiminnan arvioinnissa olivat sitoutuminen esimiestyöhön ja luottamus henkilökuntaan sekä työntekijöiden kykyyn tehdä omia innovatiivisia ratkaisuja. Alhaisimmat arvot taas tulivat työtehtävien tasaisesta jakautumisesta huolehtimisessa. Myös palautteen anto ja vastaanottaminen, yksikkökokoukset ja toiminnan muutosten suunnittelu yhdessä saivat alle 3,5 keskiarvon asteikolla 1-5. Keskiarvot viidellä osa-alueella vaihtelivat 3,61 ja 3,82 välillä, kysymyskohtaiset keskiarvot 3,32 (työtehtävien tasaisesta jakautumisesta huolehtiminen) ja 4,01 (sitoutuminen esimiestyöhön) välillä. Merkittävin muutos oli kysymyksessä Esimies keskustelee ja kertoo asioista avoimesti 3,55 (viime vuonna 3,82). Avoimuus sekä johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä nousivat kehittämiskohteeksi myös VMBaro -työtyytyväisyyskyselyssä, joten tämä tulos oli linjassa sen kanssa. Jatkossa on kiinnitettävä edelleen huomiota toiminnan tavoitteellisuuteen ja organisointiin, priorisointiin sekä erityisesti työtehtävien tasapuoliseen jakamiseen ja kuormittumisen ennalta ehkäisemiseen. Myös kannustavan ja tavoitteiden mukaisen palautteen antamisen merkitys korostuu. Lisäksi on tärkeää panostaa avoimeen keskusteluun ja asioiden valmisteluun Palkitseminen Akatemian hallintoviraston palkkausjärjestelmässä palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkkausjärjestelmän piirissä on vakinaisessa virkasuhteessa sekä yli kuuden kuukauden määräaikaisessa virkasuhteessa oleva henkilöstö johtoa lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmän piiriin kuului vuoden lopussa 95,1 prosenttia henkilöstöstä (137 henkilöä) Kuvio 8. Vaativuustasojakauma, lukumäärät Vaativuustasoille sijoittuvat toimeenpanevat tehtävät ja vaativuustasoille asiantuntijatehtävät. Esimiestehtävät sijoittuvat vaativuustasoille 93 ja 94. Vuoden 2015 aikana henkilökohtaisen palkankorotuksen tehtävän vaativuustason noston seurauksena sai yksi henkilö. Vuonna 2014 vaativuustaso nousi seitsemällä prosentilla henkilöstöstä. Valtionhallinnossa vastaava luku vuonna 2015 oli 3,8 prosenttia.

13 Henkilöstötilinpäätös / Kuvio 9. Suoritustasojakauma, lukumäärät Suoritustasojakaumassa ei ole huomioitu niitä suoritustasoja, joilla on alle kolme henkilöä. Akatemian palkkausjärjestelmässä henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 48 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Suoritustasoja on 15 ja tason muutos on kolme prosenttia. Eniten henkilöitä on tasolla 13, joka vastaa 42 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Suoritustasojen keskiarvo oli vuoden lopussa 11,1 ja se on viime vuosina pysynyt samantasoisena. Vuoden 2015 aikana palkankorotuksen suoritustason nousun johdosta sai 16,7 prosenttia henkilöstöstä (laskettuna henkilötilanteesta). Valtionhallinnossa vastaava luku on 7,9 prosenttia. Akatemian suoritusarviointitulosten käsittelyprosessia tarkistettiin ottaen huomioon valtioneuvoston päätös palkkaliukuman rajoittamisesta Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Suomen Akatemian tasa-arvosuunnitelma vuosille koskee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta niin hallintovirastossa kuin tutkimusrahoituksessakin. Tasa-arvosuunnitelmaa laadittaessa on tehty palkkakartoitus ja selvitys tasa-arvotilanteesta tutkimusrahoituksessa sekä hallintovirastossa. Perusteettomia palkkaeroja naisten ja miesten välillä ei ilmennyt. Hallintovirastossa joka toinen vuosi tehtävän työtyytyväisyyskyselyn (VMBaro) avulla on selvitetty henkilöstön tyytyväisyyttä työyhteisön tasa-arvoisuuteen ja tasa-arvon toteutumiseen käytännössä. Henkilöstön tyytyväisyys työyhteisön tasa-arvotilanteeseen on säilynyt korkealla tasolla kyselyvuosina Tavoitteena on edelleen henkilöstön tasapainoisempi sukupuolirakenne. Kuitenkin esimerkiksi vuoden 2015 aikana Akatemian tehtäviä hakeneista vain 29 prosenttia oli miehiä, joten tasapuolisempaan sukupuolirakenteeseen pääseminen on haastavaa. Toimenpiteitä suunniteltiin myös seuraavilla osa-alueilla: suunnitteluprosessin ja tasa-arvotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen; tasa-arvo Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa; samapalkkaisuus ja samat palvelussuhteen ehdot; työhönotto, tasapuolinen sijoittuminen ja urakehitys; syrjinnän ja häirinnän ehkäisy ja poistaminen; työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä työyhteisön ilmapiirin ja työolosuhteiden kehittäminen Henkilöstöstrategian toteutuminen Suomen Akatemia käynnisti henkilöstöstrategiansa tekemisen vuonna 2007 ja sen voimassaolo päättyi vuoden 2015 lopussa. Kahdeksan vuoden aikana Akatemian toiminta ja toimintaympäristö on muuttunut

14 Henkilöstötilinpäätös /20 monella tavoin. Valtiontalouden tilanteen heijastuminen toimintamenoihin, toimitilasuunnittelun kehitys ja digitalisaatio ovat esimerkkejä asioista, joita ei osattu ennakoida strategiaa laadittaessa. Siitä huolimatta Akatemian luonne asiantuntijaorganisaationa, jossa huomiota on kiinnitettävä osaamiseen ja henkilöstösuunnitteluun, työhyvinvointiin ja työssä jakamiseen sekä esimiestyöhön ja osaamiseen, ei ole muuttunut. Tavoitteita on saavutettu vaihtelevasti, esimerkiksi joustavat käytännöt (etätyö, työaikajoustot) eri elämäntilanteiden huomioimiseksi ovat kehittyneet merkittävästi, kun taas urapolut ja sisäinen liikkuvuus ovat olleet haastavampia kehitettäviä. Henkilöstötilinpäätöksen luvuista mm. xxx toimivat mittareina henkilöstöstrategian toteutumisen suhteen. 3. Työaika 3.1. Työajan käyttö Vuonna 2015 Suomen Akatemiassa säännöllisestä työajasta 79,3 prosenttia käytettiin varsinaisten työtehtävien tekemiseen ja 20,7 prosenttia esimerkiksi vuosilomiin, muihin palkallisiin vapaisiin tai henkilöstökoulutukseen. Tehdyn työajan osuus on hieman kasvanut muun muassa sairauspoissaolojen vähentymisestä johtuen. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 78,3 prosenttia. 2,9 1,1 3,1 13,7 tehty työaika koulutus vuosilomat sairauspoissaolot 79,3 muu palkalliset poissaolot Kuvio 10. Työajan käyttö vuoden 2015 aikana Suomen Akatemian henkilöstön työajan käyttö vuonna 2015 on vastannut valtion keskimääräistä työajan käyttöä. Sairauspoissaoloajan prosenttiosuus on hieman pienempi kuin valtion prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta. Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan prosenttiosuus 3,1 ylitti valtion prosenttiosuuden Joustava työaika Ylityöt Ylitöitä tehtiin vuonna 2015 vähän. Saldovapaamahdollisuus ja joustavat työaikajärjestelyt ovat vähentäneet ylitöitä merkittävästi viime vuosina. Ylityökorvauksia maksettiin yhteensä vain 12 henkilölle. Ylityövapaata pidettiin yhteensä kolme työpäivää. Henkilöstölle aiheutui ylitöitä etenkin tutkimusrahoituspäätösten arviointiin liittyvästä paneelityöskentelystä. Tehtyjen ylitöiden määrä toimii yhtenä mittarina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen -osion suhteen. Myönteistä on, että joustavat työaikajärjestelyt ovat vähentäneet ylitöiden tekemistä.

15 Henkilöstötilinpäätös /20 Saldovapaa hallintovirastossa on käytössä saldovapaajärjestelmä. Saldovapaata voi pitää kokonaisina päivinä tai osan työpäivästä. Saldovapaata käytettiin viime vuonna 728 päivää. Henkilöstöstä 77 prosenttia (laskettuna henkilötilanteesta) piti saldovapaata. Saldovapaan määrä ja osuus säännöllisestä työajasta on noussut samoin kuin saldovapaata pitäneiden osuus henkilöstöstä. Muu kuin rahana tai ylityövapaana korvattava työaika Vuonna 2015 säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan (eli niin sanottujen leikkautuneiden tuntien) osuus oli säännöllisestä vuosityöajasta vain 0,05 prosenttia (124 tuntia). Vuonna 2015 toteutettiin tasoitusjaksomuutos, joten tunnit leikkautuivat vain kerran. Jatkossa tunnit leikkautuvat jälleen kaksi kertaa vuodessa. Etätyö Akatemiassa suhtaudutaan myönteisesti etätyöhön ja sen tekeminen on lisääntynyt. Vuonna 2015 etätyön osuus säännöllisestä vuosityöajasta laskettuna oli 4,6 prosenttia. Etätyömahdollisuutta käytti suurin osa henkilöstöstä. Erityisesti säännöllisen etätyön tekeminen on lisääntynyt, osaltaan myös monitilaympäristöön siirtymisen myötä. Etätyö Päiviä Etätöissä olleet (% henkilöstöstä) 47 (31 %) 93 (66 %) 86 (63 %) 86 (60 %) 126 (87 %) Päiviä/htv 1,3 3,9 6,2 7,3 11,6 4. Osaamisen kehittäminen 4.1. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Vuosittain laadittava henkilöstön kehittämissuunnitelma vastaa hallintoviraston yhteisiin osaamisen kehittämistarpeisiin: siinä huomioidaan Akatemian eri yksiköiden tarpeet ja toiveet. Yksiköt vastaavat henkilöstönsä omasta, henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin perustuvasta osaamisen kehittämisestä sekä yksikkökohtaisesta kehittämisestä (esimerkiksi yksiköiden kehittämispäivät). Esimiehet käyvät vuosittain alaistensa kanssa take-keskusteluissa läpi kunkin henkilökohtaiset osaamisen kehittämis- ja koulutustarpeet. Vuonna 2015 Akatemian työntekijät ylläpitivät ja kehittivät henkilökohtaista osaamistaan osallistumalla oman alansa konferensseihin ja seminaareihin. Heille järjestettiin myös työyhteisötaitokoulutusta, prosessien kehittämiskoulutusta sekä strategiapäiviä. Esimiehet osallistuivat ajankohtaisia aiheita käsitelleisiin keskustelutilaisuuksiin ja heille tarjottiin ryhmätyönohjausta. Henkilöstö osallistui myös muuhun asiantuntemustaan kehittävään koulutukseen Akatemian ulkopuolella. Koulutuksen osalta jatkettiin yhteistyötä: Akatemian, Opetushallituksen ja CIMOn toinen yhteinen mentorointiohjelma päättyi keväällä Opetushallituksen ja CIMOn kanssa jatkettiin myös yhteisiä kielija hallintokoulutuksia. Lisäksi Akatemian ja Tekesin henkilöstölle järjestettiin avoimen tieteen koulutusta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen kanssa. Koulutuspäivien määrä Koulutuspäivien määrä (1071) kasvoi Akatemiassa vuonna 2015 edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön koulutukseen käyttämä aika oli yhteensä noin 2,3 henkilötyövuotta. Koulutukseen käytettiin henkilötyövuotta kohden 7,7 työpäivää, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 6,3 työpäivää. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen käyttämä työaika on noin 3,1 prosenttia työajasta (sisältäen koulutuksen ja muun osaamisen kehittämiseen käytetyn työajan). Valtiolla vastaava luku vuonna 2015 on 1,1 prosenttia.

16 Henkilöstötilinpäätös /20 Koulutuskustannukset Henkilöstön osaamisen kehittämisen kustannukset ilman palkkakustannuksia olivat yhteensä euroa. Koulutusajan palkkauskustannukset olivat euroa. Henkilöstökoulutuksen kokonaiskustannukset ( euroa) nousivat edelliseen vuoteen verrattuna noin eurolla. Akatemiassa suhtaudutaan myönteisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hallintovirastossa järjestetään monipuolisesti erilaisia koulutuksia. Koulutuspäivät/htv ja henkilöstökoulutus-kustannukset toimivat henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman Osaaminen ja henkilöstösuunnittelu -osion mittareina. 5. Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi 5.1. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Suomen Akatemian henkilöstöstrategian painopistealueita ovat olleet osaaminen ja henkilöstösuunnittelu, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Akatemian työhyvinvointia ja työkykyä edistävästä toiminnasta vastaa TYHY-ryhmä, jossa ovat edustettuina työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen asiantuntemus sekä eri henkilöstöryhmät. TYHY-toiminta perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä kehittävässä, työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen uhkaa lieventävässä toiminnassa. Henkilöstölle tarjottiin vuoden aikana muun muassa työhyvinvointiin liittyvä luento, taukoliikuntaa ja tuettua hierontaa, kulttuuri- ja liikuntaseteleitä sekä yhteisiä retkiä, liikuntatapahtumia ja kulttuuritilaisuuksia. Teemana oli kestävä kehitys. Vuonna 2015 laadittiin Akatemian toimitilastrategia ja sen toimenpidesuunnitelma. Toimitiloja tiivistettiin ja uudistettiin toimitilastrategian mukaisesti osana Hakaniemenranta 6 virastotalon opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kampusratkaisua. Akatemia luopui 670 m²:n suuruisesta työtila-alueesta sekä omasta kirjastosta. Työskentelytiloja tiivistettiin toteuttamalla enenevässä määrin monitilaympäristöä. Uusien työpisteiden suunnittelussa ja kalustuksessa kiinnitettiin erityisesti huomiota tilojen akustiikkaan sekä ergonomisuuteen muun muassa hankkimalla sähkösäätöisiä työpöytiä. Uusien toimitilojen käyttöön ottoon liittyen järjestettiin henkilöstölle työpaja yhteisistä toimintatavoista. Henkilöstöruokailua tuettiin vuonna 2015 yhteensä eurolla eli 122 eurolla henkilötyövuotta kohti. TYHY-toiminnan kustannukset (ei sisällä palkkakustannuksia osallistumisajalta) nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen euroa (285 euroa/htv) Työtyytyväisyys Vuonna 2015 henkilöstölle tehtiin VMBaro-työtyytyväisyyskysely, jonka tulokset olivat kokonaisuutena hyvät ja pääosin edellistä keväällä 2013 tehtyä kyselyä paremmat. Kokonaistulos nousi hieman edellisestä kyselystä ollen 3,64, kun se edellisellä kerralla oli 3,6. Valtion kokonaistulos oli 3,48 ja vertailuryhmänä toimineen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan 3,49. Akatemian vahvuuksia ovat kyselyn mukaan esimiestyö, työn sisältö ja haasteellisuus, työpaikkakoulutusmahdollisuudet ja osaamisen kehittäminen, oikeudenmukainen kohtelu työtovereiden taholta, osaamisen ja työpanostuksen arvostus, sukupuolten tasa-arvon toteutuminen, mahdollisuudet sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämä sekä työpaikan maine hyvänä työnantajana. Näissä keskiarvo oli lähellä neljää tai yli neljä. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa sekä johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Tilanteen parantamiseksi on järjestetty useammin päällikkökokouksia ja johto on lisännyt tiedottamista valmisteilla olevista asioista. Tulosten käsittelyyn liittyen järjestettiin työpaja henkilöstölle.

17 Henkilöstötilinpäätös /20 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,6 3,5 3,6 Johtaminen 3,9 3,7 3,9 Työn sisältö ja haastellisuus 3,1 3,2 3,4 3,4 3,4 3,3 3,9 3,9 Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö 3,9 3,8 3,6 3,8 3,2 3,3 3,2 3,7 3,5 3,6 Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva Kuvio 11. VMBaro -tulokset Erittäin tyytymätön Tyytymätön Ei tyytymätön eikä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Johtaminen 1,4 14,6 25,6 37,0 20,2 2. Työn sisältö ja haasteellisuus 4,3 22,4 52,3 20,9 3. Palkkaus 2,3 13,6 36,6 38,6 9,0 4. Kehittymisen tuki 2,0 13,3 37,8 35,7 11,2 5. Työilmapiiri ja yhteistyö 1,06,5 18,4 50,1 23,9 6. Työolot 2,0 8,0 19,0 46,4 24,6 7. Tiedon kulku 6,1 18,4 31,6 38,3 5,6 8. Työnantajakuva 2,4 8,8 31,0 42,1 15,8 Kuvio 12. VMBaro -tulosten jakaumat Terveys ja työkyky Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2015 oli 6,2 sairauspäivää henkilötyövuotta kohden, kun edellisenä vuonna määrä oli 9,5 sairauspäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2013 tapahtunut suuri nousu sairauspoissaolopäivissä henkilötyövuotta kohden saatiin vuonna 2014 käännettyä laskusuuntaan. Vuonna 2015 sairauspäivät laskivat merkittävästi. Tähän vaikutti osaltaan se, että yksittäisiltä pitkiltä sairauslomilta siirryttiin kuntoutustuelle, mistä kertyi yhteensä 273 päivää vuonna Henkilöitä oli myös työkokeilussa ja osallistui Aslak-kuntoutukseen, yhteensä 134 päivää. Sairauspoissaolot vastasivat 3,4 henkilötyövuotta, kun vuonna 2014 ne vastasivat 5,2 henkilötyövuotta. Pitkiltä sairauslomilta työhön paluuta ja työssä jaksamista tuettiin kuntoutuksen ja erilaisten osa-aikaisten työjärjestelyjen avulla. Työterveyshuollon kanssa jatkettiin aktiivista yhteistyötä. Henkilöstön ikääntyessä ja henkilöstömäärän pienentyessä on odotettavissa, että sairauspäivien määrän suurehko vaihtelu jatkuu tulevaisuudessakin, koska yksittäisten pitkien sairauslomien vaikutus lukuihin on merkittävä.

18 Henkilöstötilinpäätös /20 Keskimääräinen sairauspäivän hinta Akatemiassa on 429 euroa (valtiolla 390 euroa), joten sairauspäivien väheneminen merkitsee kustannussäästöjä. Lyhyet 1-3 päivän sairauspoissaolot henkilön omalla ilmoituksella muodostavat suurimman poissaoloryhmän. Työterveyshuollon raporttien mukaan vuonna 2015 suurin osa muista sairauspoissaoloista aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista, mielenterveyshäiriöistä sekä infektioista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on kasvanut aiemmista vuosista. Sairauspäivät ja lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen määrä toimivat mittareina henkilöstöstrategian ja sen toimenpidesuunnitelman työhyvinvointi ja työssä jaksaminen -osion suhteen. Valtio Sairauspoissaolojen tunnuslukuja 2015 Sairauspoissaolojen lukumäärä Sairauspäivien lukumäärä Sairauspäivää/sairausjakso 3,0 2,8 3,5 3,9 2,9 4,2 Sairauspäivät/htv 7,8 7,9 10,3 9,5 6,2 8,6 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 80,5 85,8 81,5 79,3 82,6 75,8 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 29,0 32,1 21,9 38,5 30,6 40,3 Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lukumäärä/henkilötyövuosi 3,4 3,6 4,1 3,6 3,6 4,3 Tapaturmapoissaolot Työtapaturmat ovat harvinaisia Akatemian hallintovirastossa, kuten valtiolla yleensä. Vuonna 2015 tapahtuneet seitsemän työtapaturmaa olivat pääosin työmatkalla jalkaisin tai polkupyörällä sattuneita kaatumisia. Sairauspoissaoloja tuli näistä kolmessa tapauksessa, yhteensä 23 päivää. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset laskivat hieman vuoteen verrattuna, mutta olivat edelleen korkealla tasolla ( euroa ja 824 euroa/htv). Toteutuneista työterveyshuollon kustannuksista käytettiin ennalta ehkäisevään ja työkykyä ylläpi tävään toimintaan yhteen sä noin euroa. Näistä kustannuksista ei ole vähennetty Kela-palautuksia. 6. Työvoimakustannukset Vuonna 2015 Suomen Akatemian hallintoviraston työvoimakustannukset olivat euroa ja palkkasumma euroa. (lähde: TAHTI-järjestelmä) Valtio 2015 Kokonaistyövoimakustannukset, euroa Palkkasumma, euroa Tehdyn työajan palkat, euroa Välilliset työvoimakustannukset, euroa Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista 61,1 61,5 60,5 59,9 Kokonaistyövoimakustannukset/htv

19 Henkilöstötilinpäätös /20 HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA Valtio 2015 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa Henkilöstön lukumäärän % muutos ed. v lopusta -5-7,3-2,1 4,4 0,7-6,5 Henkilötyövuodet (htv) 149,5 142,5 135,3 138,4 138, Henkilötyövuosien määrän % muutos ed. vuodesta -5,1 2,3 0,0-7 Palvelussuhderakenne Kokoaikaisten %-osuus henkilöstöstä 91,4 91,4 92,7 88,8 88,2 94,8 Osa-aikaisten %-osuus henkilöstöstä 8,6 8,6 7,3 11,2 11,8 5,2 Vakinaisten %-osuus henkilöstöstä 77, ,3 82,5 82,5 87,5 Määräaikaisten %-osuus henkilöstöstä 22, ,7 17,5 17,5 12,5 (ml 2 harjoitttelijaa) Virkasuhteisten %-osuus henkilöstöstä 99,3 99,3 99,3 99, Henkilöstöryhmät Johtoon kuuluvien %-osuus henkilöstöstä 2,0 2,2 2,2 2,8 2,8 1,8 Esimiesten %-osuus henkilöstöstä 6,6 7,1 7,3 6,4 6,9 6,4 Asiantuntijatehtävien %-osuus henkilöstöstä 60,9 60,7 59,9 61,0 60,4 38,9 Toimeenpanotehtävien %-osuus henkilöstöstä 29,1 27,1 28,5 29,8 28,5 Harjoittelijoiden lukumäärä koko vuoden aikana Henkilöstöryhmät %-osuus henkilötyövuosista Johtoon kuuluvien %-osuus henkilöstöstä 2,2 2,7 2,9 Esimiesten %-osuus henkilöstöstä 7,4 7,2 7,1 Asiantuntijatehtävien %-osuus henkilöstöstä 59,5 59,7 58,9 Toimeenpanotehtävien %-osuus henkilöstöstä 28,4 27,6 27,9 Harjoittelijoiden %-osuus henkilöstöstä 2,5 2,7 3,2 Tasa-arvo /Sukupuolirakenne Naisten lukumäärä Miesten lukumäärä Naisten %-osuus henkilöstöstä 71,5 70,7 71,5 70,6 72,2 48,8 Miesten %-osuus henkiöstöstä 28,5 29,3 28,5 29,4 27,8 51,2 Naisten %-osuus johdosta 33,3 33,3 33,3 50,0 50,0 33,9 Naisten %-osuus esimiehistä 90,9 90,0 80,0 78,0 80,0 24,7 Naisten %-osuus asiantuntijatehtävistä 60,9 59,0 61,3 60,0 65,5 51,2 Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä 47,8 48,3 49,1 48,8 49,3 46,4 Miesten keski-ikä 45,9 45,2 46,0 46,3 46,1 Naisten keski-ikä 48,5 49,6 50,3 49,8 50,5 Vähintään 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä (%) 62,3 65,7 65,7 64,3 66,7 57,6 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksi (1-7) 6,3 6,4 6,3 6,6 6,7 5,1 Koulutustasoindeksi (1-7), miehet 6,6 6,5 6,8 6,8 6,9 Koulutustasoindeksi (1-7), naiset 6,1 6,3 6,2 6,5 6,6 Koulutusaste tuntematon (%-osuus henkilöstöstä) 2,0 2,9 2,2 1,4 0 Perusasteen koulutus (%-osuus henkilöstöstä) 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Keskiasteen koulutus (%-osuus henkilöstöstä) 11, ,7 7,7 8,3 Alin korkea-aste koulutus (%-osuus henkilöstöstä) 17,2 17,9 18,2 16,1 16 Alempi korkeakouluaste (%-osuus henkilöstöstä) 8,6 7,9 5,8 7,7 8,3 10,1 Ylempi korkeakouluaste (%-osuus henkilöstöstä) 27,8 27,1 27, ,1 30,2 Tutkijakoulutus (%-osuus henkilöstöstä) 32,5 33,6 33,6 38,5 39,6 3,7 Työajan käyttö, %-osuus säänn vuosityöajasta Säännöllinen vuosityöaika/tehty vuosityöaika 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 Henkilöstökoulutuksen %-osuus 3,0 2,2 1,7 2,4 3,1 1,1 Vuosiloma-ajan %-osuus 14, ,6 13,7 14,8 Sairauspoissaoloajan %-osuus 2,7 3,1 4,1 4,1 2,9 3,5 Tapaturmapoissaoloajan %-osuus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1

20 Henkilöstötilinpäätös /20 HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA Rahana korvatun ylityöajan %-osuus 0,4 0,4 0,2 0,1 0,2 1,3 Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun 0,2 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 säänn työajan ylittävän ylim työajan %-osuus Joustava työaika vuonna 2015 Saldovapaapäivät Saldovapaana pidetyt päivät /htv 4,2 4,6 4,2 5,0 5,2 Saldovapaata pitäneet (% henkilöstöstä) 109(72%) 105(75%) 103(75%) 106(74%) 111(77%) Saldovapaa henkilötyövuosina 2,5 2,6 2,3 2,8 2,9 Saldovapaan %-osuus säänn vuosityöajasta (htv) 1,7 1,8 1,7 2,0 2,1 Etätyöpäivät Etätyönä tehdyt työpäivät/htv 1,3 3,9 6,2 7,3 11,6 Etätöissä olleet (%-henkilöstöstä) 47(31%) 93(66%) 86(63%) 86(60%) 126(87%) Etätyöpäiviä/htv 1,3 3,9 6,2 7,3 11,6 Etätyö henkilötyövuosina 0,8 2,2 3,4 4,0 6,4 Ylityövapaapäivät Ylityövapaana pidetyt päivät/htv 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säänn vuosityöajasta REKRYTOINTI JA VAIHTUVUUS Henkilöstötarve Ulkoiset henkilöstörekrytoinnit vuoden aikana, lkm 0,4 0,4 0,2 0,1 0, Hakeneiden lkm/rekryjen lkm ulkoisissa 35,3 30, ,4 97,0 60,0 rekrytoinneissa vuoden aikana Vaihtuvuus Sisäinen vaihtuvuus (%) 4,4 4 3,6 4,4 2,1 Lähtövaihtuvuus (%) 11,3 4,6 5 3,6 6,3 Kokonaispoistuma (eronneet) (%) 22 15,2 11,4 8 16,1 Tulovaihtuvuus (%) 10,7 7,9 9,3 17,5 11,9 Eläkkeelle siirtyneet henkilöt (kaikki eläkelajit) 3, ,1 3,6 1,4 (%) Vuoden aikana eläkkeelle jääneiden lukumäärä (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke) MOTIVAATIO JA OAMINEN Työtyytyväisyysindeksi tutkimusvuonna Kokonaistyötyytyväisyys 3,5 3,6 3,6 3,5 Tyytyväisyys johtamiseen 3,5 3,6 3,6 3,5 Tyytyväisyys työn sisältöön ja haasteellisuuteen 3,7 3,9 3,9 3,8 Tyytyväisyys palkkaukseen 3,1 3,2 3,4 3,0 Tyytyväisyys kehittymisen tukeen 3,4 3,3 3,4 3,2 Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön 3,9 3,9 3,9 3,8 Tyytyväisyys työoloihin 3,6 3,8 3,8 3,6 Tyytyväisyys tiedon kulkuun 3,2 3,3 3,2 3,2 Tyytyväisyys työnantajakuvaan 3,5 3,7 3,6 3,4 Työtyytyväisyystiedustelun vastausprosentti 73,0 71,1 Esimiestyö ja johtaminen Motivointi ja viestintätaidot 3,8 3,7 3,8 3,7 3,6 Tavoitteellisuus ja toiminnan organisointi 3,7 3,6 3,7 3,7 3.6 Luotettavuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus 4,0 3,9 4,0 3,9 3,8 Yhteistyökyky, kannustaminen ja palautteen antaminen Yksikön voimavaroista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen 3,8 3,7 3,8 3,7 3,6 3,7 3,7 3,7 3,7 3,6 Valtio 2015

21 Henkilöstötilinpäätös /20 HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA IRAUSPOISOLOT, TYÖTERVEYS Sairastavuus ja tapaturmat vuoden aikana Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8 7,9 10,3 9,5 6,2 Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 3 2,8 3,5 3,9 2,9 Työtapaturmien lukumäärä Työtapaturmapoissaolot, työpäivää/htv 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Sairaustapausten yleisyys vuoden aikana 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista Terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja olleiden %-osuus Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv Työterveydenhoito vuoden aikana Työterveydenhuollon kustannukset euroa/htv ennen KELA palautuksia, (euroa/htv) ,5 85,8 81,5 79,3 82, ,1 21,9 38,5 30,6 3,4 3,6 4,1 3,6 3, Valtio 2015 Työterveyspalvelujen kustannukset nettona, 402,7 473,7 564,2 658,4 597,6 517,5 euroa/htv KOULUTUS Pätevyys ja sen kehittäminen Koulutuspäivät (työpäivien määrä) Koulutuspäivien määrä (pv/htv) 7,5 5,5 4,2 6,3 7,7 2,7 Koulutukseen käyt työajan %-osuus säänn v 3,0 2,2 1,7 2,4 3,1 1,1 työajasta Koulutuskustannukset, euroa (ilman palkkakustannuksia) Koulutuskustannukset, euroa/htv Koulutusajan palkkakustannukset, euroa Kokonaiskoulutuskustannukset (sis. koulutusajan palkat) Kokonaiskoulutuskustannukset, euroa/htv HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työkunnon edistäminen vuoden aikana TYHY kustannukset (euroa) Työhyvinvointitoiminnan kustannukset ( /htv) ,2 Virkistystoim liittyvät investoinnit, euroa/htv ,8 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Työvoimakustannukset (lähde: Tahti-järjestelmä) Kokonaistyövoimakustannukset, tuhatta Palkkasumma, tuhatta Tehdyn työajan palkat, tuhatta Tehdyn työajan palkat, %-osuus palkkasummasta 74,9 75,0 76,0 77,0 77,0 78,0 välilliset palkat, tuhatta sosiaaliturvakustannukset, tuhatta muut välilliset kustannukset, tuhatta Välilliset työvoimakustannukset, tuhatta Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista Kokonaistyövoimakustannukset/htv (henkilötyövuoden hinta) 64,7 64,5 61,1 61,5 60,5 59,