ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Ryttylä, Kulmatie Korttelit 210 ja 214

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Ryttylä, Kulmatie Korttelit 210 ja 214 KValt 29.9.2014 66 Lainvoimainen 6.11.2014

1 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Hausjärven kunnan Ryttylän kylän kortteleita 210 ja 214 sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven Ryttylän kylän korttelit 210 ja 214 sekä niihin liittyvät katualueet. Selostus koskee 25.4.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Hausjärven kunnan Ryttylän kylässä, taajaman keskustassa. Aluetta rajaavat pohjoisessa Ohikulkutie, lännessä rautatie, idästä Tiilitehtaantie ja etelässä Vanha Kylätie. Kaavamuutosalue on rakennettua asemakaava aluetta. Asemakaava alueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavamuutoshakemuksen mukaisesti tarkistaa korttelissa 214 tontin nro 1 rajausta ja osoittaa tontti kahdeksi rakennuspaikaksi ottaen huomioon olemassa oleva rakentaminen. Samalla tarkastellaan kulkuyhteydet mm. rata alueeseen rajoittuville kiinteistöille sekä asemalaiturille.

2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Selostuksen liitteet... 2 1.6 Selostuksen lähdeaineisto... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite... 9 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Kokonaismitoitus... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Nimistö... 14 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet... 14 1.5 Selostuksen liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kuvia suunnittelualueelta Ortoilmakuva Kunnallistekninen verkosto Sähköverkosto Tietoliikenneverkosto Kulttuuriympäristökohteet Rautatien melualueet, Kirkkomäen meluselvitys Ote pääradan melu ja tärinähaitat esiselvityksestä Ote Kirkkomäen tärinäselvityksestä Maanomistustilanne Ote maakuntakaavasta ja 1. vaihemaakuntakaavasta Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta Ote osayleiskaavaluonnoksesta Ote voimassa olevien asemakaavojen indeksikartasta Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta Ote esiselvityksestä Hämeen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu Luonnos II, lausuntojen tiivistelmä ja vastaukset Ehdotus, lausuntojen ja muistutusten tiivistelmä ja vastineet Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta ja määräykset

3 1.6 Selostuksen lähdeaineisto - Rakennettu Häme 2003, Hämeen liitto - Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2005 - Kanta Hämeen Lumos inventointi 2004 2005 - Ryttylän Kirkkomäen alueen melu ja tärinäselvitykset 2012, FCG - Esiselvitys pääradan melu ja tärinähaitoista rataosilla Kerava Riihimäki ja Riihimäki Hausjärvi. Uudenmaan liiton julkaisuja C 58 2007 - Hämeen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu, esiselvitys 18.3.2010 v.1.0 Pöyry Oyj 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alueelta on tullut kaavamuutoshakemus koskien tilaa Seppälä RN:o 1:127, joka käsittää Ryttylässä korttelin 214 tontin 1. Kaavamuutoksella on tarkoitus muodostaa nykyisin osittain korttelialueen ulkopuoliselle katualueelle sijoittuvalle erillispientalolle oma tontti ja säilyttää pohjoisosa rivitalorakentamiseen soveltuvana. Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kortteleita 210 ja 214 koskevan kaavoituspäätöksen 20.5.2003 253. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 4.7.2003 päivätyllä kuulutuksella. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 2.7.2003 96 päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos I on ollut nähtävillä 8. 23.7.2003. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kaavaluonnoksesta neuvoteltu muutosta hakeneiden maanomistajien kanssa. Ympäristölautakunta on 22.3.2007 35 käsitellyt kaava asiaa kokouksessaan ja päättänyt asettaa tarkennetun asemakaavamuutoksen luonnoksen sekä päivitetyn osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtäville. Kaavoitustyö keskeytettiin ennen luonnoksen nähtäville asettamista muutosta hakeneen omistuksessa olevan tilan kiinteistörajaepäselvyyden vuoksi. Maanomistajien sovittua asiasta kaavoitusta jatkettiin huomioiden raja asiasta syntynyt ratkaisu loppuvuodesta 2013. Alueelle laadittiin uusi kaavaluonnos II joka huomioi aiemmin saadut mielipiteet mm. Kulmatien kaventamisesta. Ympäristölautakunta on 3.3.2014 29 käsitellyt tarkennettua II kaavaluonnosta kokouksessaan ja päättänyt tarkennetun luonnoksen sekä OAS:n nähtäville asettamisesta. Luonnos II on ollut nähtävillä 13.3. 11.4.2014 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kaavaluonnoksesta ei jätetty kirjallisia mielipiteitä. Kunnanhallitus on 13.5.2014 167 päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut nähtävillä 22.5. 25.6.2014 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavan muutosta kokouksessaan 26.8.2014 272. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 29.9.2014 66. Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 6.11.2014.

2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 210 ja 214 sekä niihin liittyvät katualueet. Alueella todetaan pääosin voimassa olevan kaavan mukaiset toiminnot, joten kaavoituksesta aiheutuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Tonttien osalta kaavoituksen vaikutus on myönteinen, koska nykytilanne olemassa olevien rakennusten kannalta tulee huomioitua. Yksi yksityinen rakennuspaikka poistuu muutoksen myötä. Alueelle kohdistuu rautatie ja tieliikenteestä aiheutuvia häiriövaikutuksia, joiden suhteen asemakaavassa on annettu tonttikohtaisia sekä yleisiä määräyksiä. Määräyksissä on pyritty huomioimaan, etteivät ne muodostu nykyisiä maanomistajia kohtaan kohtuuttomiksi. Uusi rakentaminen aiheuttaa jonkin verran lisääntyvää liikennettä, mutta ei merkittävissä määrin. Rakentamatta olevat tontit ovat voimassa olevan kaavan mukaiset. Luonnonolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Alue sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueella kunnallistekniikka on rakennettu. Uudisrakentamisessa tulee huomioida alueelle sijoittuvat tekniset ja kaapeliverkostot. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Alue sijoittuu keskeisesti Ryttylän taajamaan ja on pääosin rakennettua pientaloaluetta. Alueella on kolme asuin ja liikerakennusten tonttia, joista yhdellä toimii ravintola ja kaksi on rakentamatta. Yhdellä pientalotontilla olevassa rakennuksessa toimii ryhmäperhepäiväkoti. Selostuksen kannessa on viistoilmakuva lännestä kaavoitettavan alueen suuntaan vuodelta 2003. Kuvia suunnittelualueelta sekä ortoilmakuva vuodelta 2011 ovat liitteenä (Liitteet 2 ja 3). 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Asemakaava alue kuuluu ympäristöministeriön asettaman maisema aluetyöryhmän laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Hämeen viljely ja järvimaahan ja tarkemmin Keski Hämeen viljely ja järviseutuun. Valtakunnallista maisemamaakuntajakoa täydentävän Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaan kaava alue sijoittuu Salpausselän Puujokilaakson viljelymaisemiin, joille tyypillistä on laajojen tasaisten tai loivasti kumpuilevien peltoaukeiden sekä korkealle kohoavien harju ja moreenimuodostumien vuorottelu. Suunnittelualue on maisemaltaan puustoista ja sulkeutunutta. Alueen rakennukset peittyvät olemassa olevan kasvillisuuden suojaan. Erityisesti Kulmatien katunäkymä on nykyisellään kapea ja raittimainen. Ympäristö on iäkkäämpien rakennusten ja täysikasvuisen kasvillisuuden ansiosta paikoin viehättävää, mutta osin avointen hiekkapihaalueiden ja katulevikkeiden takia jäsentymätön. Kuvia alueelta on liitteenä (Liite 2). 4

5 Luonnonolot Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kasvillisuus kaavoitettavalla alueella on pääosin olemassa olevien tonttien istutettua kasvillisuutta sekä puustoa. Alueella on jonkin verran kookkaita kuusiaitoja, osin tontteja ympäröivä kasvillisuus on hyvin luonnonmukaista ja kerroksellista. Kulmatien ja Tiilitehtaantien kulmauksessa oleva tontin alue kasvaa muusta alueesta poiketen tasaikäistä koivua ja aluskasvillisuutena on leikattu nurmi. Pohjavesi Asemakaava alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Pintavesi Alue kuuluu Pohjanlahteen laskevaan Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Pintavedet johtuvat alueelta pinnanmuotojen perusteella koilliseen. Maaperä Maaperäkarttatarkastelun mukaan kaavoitettava alue on karkeaa hietaa (Ht). Pinnanmuodot Kaavoitettava alue on suhteellisen tasaista, sijoittuen noin välille 84 88 metriä mpy. Maasto viettää koilliseen. Maaston korkeimmat kohdat ovat alueen lounaisosassa, lukuun ottamatta Vanhan Kylätien viettoa rautatien alikulkutunneliin. Ohikulkutie laskee kaavoitettavan alueen kohdalla radan alikulun suuntaan, korkeusasemaan 82,8 metriä mpy. Rautatie on suunnittelualueen kohdalla likimain korkeusasemassa 89 metriä mpy, ja laiturialue vajaan metrin korkeammalla, maaston laskiessa suunnittelualueen suuntaan. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti pääosin asumistoimintoja. Rakentaminen on pääosin rintamamiestalotyyppistä, rakentamisajankohdan sijoittuessa 1950 1960 luvuille. Rakennusrekisterin tietojen mukaan alueella on myös 1900 luvun alkupuolelle sijoittuvaa rakennuskantaa. Alueelle asemakaavassa osoitettu rivitalorakentaminen ei ole toteutunut, vaan osin rivitalotontille ja osin asemakaavan mukaiselle katualueelle sijoittuu kunnostettu 1920 luvun erillispientalo. Tiilitehtaantien ja Vanhan Kylätien kulmauksessa on osin voimassa olevan asemakaavan mukaisella asuin ja liikerakennusten tontilla asuinrakennus, joka sijoittuu omalle erilliselle kiinteistölleen. Myös radan varressa on kaksi asuinrakennusta, jotka sijoittuvat yhdelle asemakaavan mukaiselle tontille, toisen rakennuksista sijoittuessa rakennusalan ulkopuolelle, istutettavalle alueen osalle. Alueelle sijoittuvassa ravintolarakennuksessa on rekisteritietojen mukaan kaksi asuntoa. Palvelut Alueella Vanhan Kylätien varressa toimii ravintola Vanha Trokari ja Kulmatien varrella olevassa rakennuksessa yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Taikametsän maahiset, jossa ryhmäkoko on tällä hetkellä kolme ja enimmäiskoko 10 lasta. Alueella on kaksi rakentamatonta asuin, liike ja toimistorakennusten tonttia.

6 Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Ryttylän kylätalo, jossa toimii terveysasema, kirjasto sekä kuntosali. Lähin päivittäistavarakauppa on radan länsipuolella ja saavutettavissa radan alikulkua myöten jalan. Alakoululle on matkaa vajaa kilometri. Pääosa kunnallisista palveluista sijaitsee keskustaajamassa Oitissa. Liikenne Kaavoitettava alue on saavutettavissa Ohikulkutieltä Tiilitehtaantietä myöten. Ohikulkutie on taajaman ulkopuolistakin liikennettä palveleva yhdystie ja Tiilitehtaantie taajaman sisäinen, pohjois eteläsuuntainen pääkokoojakatu. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Vanha Kylätie muuttuu radalle saavuttaessa kevyen liikenteen väyläksi, jota myöten on alikulkuyhteys radan länsipuolelle. Sekä Kulmatien että Vanhan Kylätien päästä on yhteys kaavoitettavan alueen länsipuolella sijaitsevalle rautatieseisakkeelle. Tiilitehtaantien itäreunalla on linja autoseisake. Tekninen huolto Alueella on kunnallisteknistä verkostoa liitekartan mukaisesti (Liite 3). Ote Fortumin sähköverkostokartasta (27.8.2013) on liitteenä (Liite 4). Alueella on Elisan tietoliikenneverkostoa ilma ja maakaapeleina liitekartan mukaisesti (Liite 4). Virkistys Taajaman tarjoamat virkistysmahdollisuudet ovat alueelta hyvin tavoitettavissa. 3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Välittömästi suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Lumoskohteita tai maisema alueita. Alue sekä sen eteläpuoleiset teollisuusrakennukset kuuluvat pääosin Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen alueeseen 97 Ryttylän aseman seutu. Selvityksestä todetaan alueen osalta: Ryttylän aseman seutu jatkuu alueena myös radan keskustan puolelle aina entisiin Jalmari Vaara Oy:n huonekalutehtaisiin 1930 luvun lopulta. Radan varrella on muutamia asuinrakennuksia 1900 luvun alusta. Ote Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen rajauksesta on liitteenä (Liite 4). Ryttylän asemanseudulla radan länsipuolella on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 3.1.5 Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Asemakaava alueella ei ole erityisalueita. Kaava alue rajoittuu pohjoisessa Ohikulkutiehen, jonka liikennemäärä Liikenneviraston liikennemääräkartan (KVL 2010) mukaan on 1262 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiehallinnon Maanteiden teoreettiset melualueet 2008 kartan mukaan Ohikulkutien 55 db päiväajan melualueen leveys tien keskilinjasta on 1 40 m. Rautatiemelua on tarkasteltu alueen läheisyydessä Kirkkomäen alueen asemakaavoituksen yhteydessä, jonka selvityksen melukäyrät ulottuvat myös tarkastelun kohteena olevalle alueelle. Kirkkomäen meluselvityksen karttaesitysten mukaan melutaso suunnittelualueen rautatietä lähinnä olevilla tonteilla on nykytilanteessa (v.2012) päiväaikana osin äänitasovyöhykkeellä 65 70 db ja osin vyöhykkeellä 60 65 db. Seuraavaksi

7 lähimpien tonttien melutaso sijoittuu pääosin äänitasovyöhykkeelle 60 65 db. Väliin jäävät sekä Tiilitehtaantien varrella sijaitsevat tontit sijoittuvat vyöhykkeelle 55 60 db ja pieneltä osin melutason päiväohjearvon 55 db alittavalle vyöhykkeelle 50 55 db. Osin rakennusten taakse jää rautatien suunnasta katsoen suojaisaa pihatilaa, joka alittaa päiväohjearvon 55 db. Ennustetilanteessa (v.2030) päiväajan melutilanne on likipitäen nykytilanteen kaltainen. Yöajan meluvyöhykkeet vastaavat lähes päiväaikaista tilannetta, melutason yöohjearvon ollessa päiväaikaista alhaisempi, eli vanhoilla alueilla 50 db. Ohikulkutien päiväaikainen vaikutus alueen melutilanteeseen on melunleviämiskartoissa havaittavissa. Otteet Kirkkomäen alueen meluselvityksen kartoista ovat liitteenä (Liite 5). Tärinän suhteen käytettävissä on esiselvitys pääradan melu ja tärinähaitoista rataosilla Kerava Riihimäki ja Riihimäki Hausjärvi. Karttaote selvityksen tärinäriskialuekartasta Ryttylän osalta on liitteenä (Liite 6). Tärinää on tutkittu alueen läheisyydessä rautatien länsipuolella, Kirkkomäen asemakaava alueella. Kirkkomäen tärinäselvityksessä todettiin, ettei suunnittelualueen rakennuksissa ole runkomeluriskiä, kun rakennusten etäisyys radasta on 40 metriä. Samalla 40 metriä oli osoitettu värähtelyluokan C rajaksi, joka on suositus uusien rakennusten suunnittelussa, keskimäärin 15% asukkaista kokee tärinän häiriönä. Ote Kirkkomäen tärinäselvityksen tärinävyöhykekartasta on liitteenä (Liite 6). Kaava alueen rataa lähinnä oleva rakennus on noin 40 m etäisyydellä radasta. 3.1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin yksityisomistuksessa. Vanhan Kylätien varrella oleva rakentamaton liiketontti sekä pieni alue Vanhaa Kylätietä ovat Hausjärven kunnan omistuksessa. Muutoin katualueita ei ole otettu kaavan mukaisesti haltuun. Kunnan maanomistus ilmenee liitteestä (Liite 7). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kanta Hämeen maakuntakaavassa (28.9.2006, KHO 28.12.2007) kaavoitettava alue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta (A). Alueen vieressä on merkittävä yhdystie (2896) sekä merkittävästi parannettava päärata ja taajamajuna asema (la). Kanta Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (asuminen, elinkeinot ja logistiikka), joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012 mutta ei ole vielä Ympäristöministeriön vahvistama, kaava alue kuuluu kehitettävän liikennekäytävän HHT vaikutusalueeseen. Otteet maakuntakaavasta ja 1. vaihemaakuntakaavasta ovat liitteenä (Liite 7). 3.2.2 Yleiskaava Ryttylän oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (KValt 25.9.1979) alue on pientalovaltaista asuinaluetta (AOR) ja liike ja asuinkerrostalojen aluetta (K). Ryttylässä on vireillä osayleiskaavan ajantasaistaminen, jonka osalta on ollut nähtävillä 2.12.2003 päivätty luonnos. Osayleiskaavan luonnoksessa alue on pientalovaltainen asuntoalue (AP) ja rautatien varressa on suojaviheralue (EV). Alueen eteläosaan on merkitty itälänsisuuntainen kevyen liikenteen reitti. Otteet oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta ja osayleiskaavan luonnoksesta ovat liitteenä (Liite 8).

8 3.2.3 Asemakaava Alue on asemakaavoitettu. Alueen pohjoisosassa, korttelissa 210, on pääosin voimassa rakennuskaavan muutos 25.1.1982, jossa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Korttelin 210 tontilla 6 on voimassa rakennuskaavan muutos 2.6.1990, jossa alue on asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Kulmatien eteläpuoleista korttelia 214 koskee rakennuskaavan muutos 5.6.1981, jossa käyttötarkoitukset ovat asuinpientalojen korttelialue (AP), rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR) sekä asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Vanhan Kylätien sekä Vanhan kylätien ja Kulmatien välille osoitetulla katualueella voimassa on Ryttylän alkuperäinen rakennuskaava 8.8.1974. Ote voimassa olevien asemakaavojen indeksikartasta sekä asemakaavojen yhdistelmäkartasta ovat liitteenä (Liite 9). 3.2.4 Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.9.2010 65 ja se on tullut voimaan 1.12.2010. 3.2.5 Kaava aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Kanta Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2009 on rataosalle Riihimäki Tampere esitetty toimenpiteinä selvitys rataosan välityskyvyn parantamisesta. Rataosalta on laadittu selvitys Hämeen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu (18.3.2010 Pöyry Oyj), jonka tavoitteena oli määrittää lisäraiteiden vaatimat tilantarpeet sekä selvittää lisäraiteiden rakentamiseen liittyvät rajoitteet. Tilantarvetarkastelun lähtökohtana oli neliraiteisuus, mikä tarkoittaa kahta uutta linjaraidetta ja tarkasteluvyöhykkeen leveys 16 tai 24 metriä huoltotien tarpeesta riippuen. Osa suunnittelualueen rakennuksista muodostaa selvityksessä vaativan rajoitteen (nro 23). Ote esiselvityksen kartasta on liitteenä (Liite 10). Kaavan laadinnassa käytetyt lähtökohta aineistot on lueteltu selostuksen kohdassa 1.6. 3.2.6 Pohjakartta Alueelle on laadittu asemakaavan numeerinen pohjakartta EUREF FIN GK 25 koordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään N2000 joka on hyväksytty 25.4.2014. 3.2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.

9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite Kaavahankkeeseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta, koskien tilaa Seppälä RN:o 1:127. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavamuutoshakemuksen mukaisesti tarkistaa korttelissa 214 tontin nro 1 rajausta ja osoittaa tontti kahdeksi rakennuspaikaksi ottaen huomioon olemassa oleva rakentaminen. Samalla tarkastellaan kulkuyhteydet mm. rata alueeseen rajoittuville kiinteistöille sekä asemalaiturille. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kortteleita 210 ja 214 koskevan kaavoituspäätöksen 20.5.2003 253. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 4.7.2003 päivätyllä kuulutuksella. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 2.7.2003 96 päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos I on ollut nähtävillä 8. 23.7.2003. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kaavaluonnoksesta neuvoteltu maanomistajien kanssa. Ympäristölautakunta on 22.3.2007 35 käsitellyt kaava asiaa kokouksessaan ja päättänyt asettaa tarkennetun asemakaavamuutoksen luonnoksen sekä päivitetyn osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtäville. Kaavoitustyö keskeytettiin ennen luonnoksen nähtäville asettamista muutosta hakeneen omistuksessa olevan tilan kiinteistörajaepäselvyyden vuoksi. Maanomistajien sovittua asiasta, kaavoitusta jatkettiin huomioiden raja asiasta syntynyt ratkaisu ja tilan Seppälä RN:o 1:127 lohkomistoimitus. Ympäristölautakunta on 3.3.2014 29 käsitellyt tarkennettua II kaavaluonnosta kokouksessaan ja päättänyt tarkennetun luonnoksen sekä OAS:n nähtäville asettamisesta. Luonnos II on ollut nähtävillä 13.3. 11.4.2014 ja siitä on pyydetty lausunnot. II luonnoksesta ei jätetty kirjallisia mielipiteitä. Kunnanhallitus on 13.5.2014 167 päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut nähtävillä 22.5. 25.6.2014 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavan muutosta kokouksessaan 26.8.2014 272. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 29.9.2014 66. Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 6.11.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Asemakaavan I luonnos oli nähtävillä 8. 23.7.2003. Luonnoksesta saatiin kaksi mielipidettä, joiden pohjalta mm. Kulmatien katualuetta kavennettiin, Tiilitehtaantien katualueen leveyttä tarkennettiin kevyen liikenteen järjestelyitä varten sekä Vanhan Kylätien aluerajausta muutettiin. Tiehallinnon antamassa lausunnossa (11.7.2003,

10 1064/2003/04) todettiin, että maantie 2896 (Ohikulkutie) on yhdystie, joka palvelee suuressa määrin myös pidempimatkaista läpikulkuliikennettä, minkä vuoksi maantielle voidaan asemakaavoissa osoittaa merkinnäksi yleisen tien alue, LT. Kaavamerkintä on näytettävä kaavakartassa sekä merkintöjen selityksessä, vaikka tie rajautuukin kaavaalueen ulkopuolelle. Asemakaavan II luonnos oli nähtävillä 13.3. 11.4.2014. II luonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY keskukselta, Uudenmaan ELY keskukselta, Museovirastolta, Liikennevirastolta, Turvallisuus ja kemikaalivirastolta, Kanta Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Fortum sähkönsiirto Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä sekä sivistyslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Tiivistelmä II luonnoksesta saaduista lausunnoista on liitteenä (Liite 11). Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 22.5. 25.6.2014 ja siitä pyydettiin lausunnot luonnosvaiheessa II kuulluilta tahoilta, lukuunottamatta Museovirastoa, joka ilmoitti luonnosvaiheessa, ettei lausuntoa tarvitse pyytää, mikäli kaavoitettavan alueen rajaus ei muutu. Tiivistelmä ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista sekä vastineet ovat liitteenä (Liite 12). Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavaselostusta tarkennettiin Elisa Oyj:n antaman lausunnon perusteella, täydentämällä kaavaselostuksen tekstiosaa ja liitteitä Elisan lähettämällä verkostokartalla sekä lisäämällä kaavaselostuksen kohtaan 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet maininta kaapelien huomioon ottamisesta uudisrakentamisessa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 210 ja 214 sekä niihin liittyvät katualueet. 5.2 Kokonaismitoitus Asemakaava alueen pinta ala on kokonaisuudessaan noin 2,7 hehtaaria. Asemakaavalla muodostuu erillispientalojen korttelialuetta (AO) noin 0,7 ha, asuinpientalojen korttelialuetta (AP) noin 1,1 ha, asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) noin 0,5 ha sekä katualueita noin 0,4 ha. Tarkempi erittely rakennusoikeuksineen ilmenee asemakaavan seurantalomakkeesta joka on liitteenä (Liite 13). 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kortteli 210 Kulmatiehen liittyvissä kortteleissa on tarkistettu tonttien rajoja, ottaen huomioon alueelta käydyt neuvottelut sekä nykyistä tietä lähellä olevat ja katualuevaraukselle jäävät rakennukset. Korttelissa 210, Kulmatien päässä, tonttien 1 ja 2 väliin on osoitettu kevyen liikenteen väylä rautatieseisakkeelle olemassa olevan yhteyden mukaisesti, jolloin tontti 1 muodostuu osaksi korttelia 214. Korttelin 210 AL tontti 4 on osoitettu voimassa olevaa kaavaa kapeampana siten, että Tiilitehtaantielle jää runsaammin katualuevarausta risteys ja kevyen liikenteen järjes

11 telyiden toteuttamista varten. AL tontin rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena 750 k m2 ja rakennusalarajaus on leveydeltään voimassa olevan kaavan mukainen. Korttelissa 210 lähinnä rataa olevat tontit 2 ja 3 on huomioiden alueella oleva asuinrakennuksen sijainti ja melutilanteen takia yhdistetty voimassa olevan kiinteistöjaotuksen mukaisesti, muodostaen muutoksessa K210 tontin 1. Rakennusala on rajattu siten, että lähemmäs rataa voidaan rakentaa ainoastaan talousrakennuksia. Korttelin 210 rakennusalarajausta on hieman laajennettu Ohikulkutien suuntaan, osoittaen olemassa olevat talousrakennukset rakennusalan sisään. Tonttien takaosa on ohjeellisesti osoitettu talousrakennuksien rakentamista varten (t). Talousrakennusten rakennusalaraja on osoitettu Ohikulkutien teoreettisen melualueen mukaisella rajauksella. Korttelin tonttien 1 3 takaosassa oleva eri omistajan kiinteistö on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti edelleen osana tontteja. Korttelissa 210 kerrosluku on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisena I 2/3, joka vastaa myös alueelle toteutunutta rakentamista. Rakennusoikeus on tarkistettu e=0,20:sta e=0,25:een, joka on ko. käyttötarkoituksen mukaisilla tonteilla nykyisin yleisesti käytetty. Kortteli 214 Korttelissa 214 sijainnut rivitalotontti (AR) on osoitettu kaavamuutoshakemuksen mukaisesti kahdeksi AP tontiksi, muodostaen tontilla 6 olevalle, osin katualueella sijainneelle asuinrakennukselle asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Tiilitehtaantien ja Vanhan Kylätien kulmauksessa sijaitseva rakennettu omakotitalon rakennuspaikka on erotettu AL tontista omaksi tontikseen kiinteistöjaotuksen mukaisesti, muodostaen korttelin 214 tontti 9. Korttelin 214 tontille 1 sijoittuu kaksi asuinrakennusta. Tontti on voimassa olevan kaavan mukaisesti osoitettu yhtenä tonttina. Toteutunut rakentaminen on osoitettu ohjeellisilla rakennusaloilla ja istutettavaa alueen osaa tarkistettu siten, että molemmat asuinrakennukset sijoittuvat rakennusalan sisään. Korttelin AL tonttien rakennusoikeudet on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisina sekä tarkistettu tonttirajauksia Vanhan Kylätien suuntaan siten että olemassa oleva rakennus sijoittuu tontille. AP korttelialueelle on osoitettu kerrosluku, I 2/3, ottaen huomioon alueelle toteutunut rakentaminen. Rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti e=0,25. Yleistä Korttelialueille on alueen melutilanteesta johtuen osoitettu yleismääräyksiä sekä julkisivun meluntorjuntamääräykset. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä on viitattu valtioneuvoston päätöksen mukaisiin melutason ohjearvoihin sekä tärinän osalta VTT:n tiedotteessa Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mainittuihin asuinrakentamisen värähtelysuosituksiin. Määräyksiä on perusteltu ja niiden vaikutuksia arvioitu selostuksen kohdassa 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön.

12 Radan ja Ohikulkutien suuntiin on osoitettu istutettavat alueen osat, joiden suojavaikutusta liikenteen suhteen on korostettu merkinnällä ist 2 Istutettava alueen osa. Alueen puilla ja pensailla on erityistä merkitystä suojaviheralueena. Autopaikkoja tulee varata AO ja AP korttelialueilla 2 ap/asunto sekä AL korttelialueilla toiminnan edellyttämät autopaikat. 5.3.2 Tie ja liikennealueet Toteutumaton katuyhteys Kulmatien ja Vanhan Kylätien välillä on poistettu ja liitetty viereisiin tonttialueisiin. Kulmatien katualuetta on kavennettu noin 8 metriin, ottaen huomioon maanomistajaneuvottelut sekä olemassa olevat rakennukset. Kulmatie on kapeutensa vuoksi osoitettu hidaskatuna (hk). Kadun päähän on osoitettu rautatieseisakkeelle johtava kevyen liikenteen yhteys olemassa olevan yhteyden mukaisesti. Merkintä (pp/t) sallii myös nykyisen ajon kaavatontin taaemmalle kiinteistölle. Vanhan Kylätien katualueen leveys on tarkistettu 14 metristä 12 metriin, huomioiden olemassa olevat rakennukset sekä tien pään muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi (pp), jolloin katu jää tonttikatuluonteiseksi. Vanhan Kylätien katualueen päähän on osoitettu kääntöpaikka. Tiilitehtaantien pohjoisosan katualue on osoitettu noin 17 28 metriä leveänä. 5.3.3 Virkistysalueet Kaavalla ei muodostu virkistysalueita. 5.3.4 Vaara, erityis ja muut alueet Kaavalla ei muodostu vaara tai erityisalueita. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutoksen vaikutusten voidaan pitkällä aikavälillä katsoa olevan myönteiset. Kaavamuutoksella huomioidaan paremmin alueen olemassa olevat rakennukset, jotka nyt osin sijoittuvat katualueille/istutettaville alueen osille, sekä osoitetaan uutta ja uudistuvaa rakennuskantaa koskevat meluntorjuntamääräykset. Yksittäinen maanomistajan lohkomaton ja rakentamaton tontti (voimassa olevan kaavan K210 T3) poistuu kaavasta ja osoitetaan osaksi tonttia 2. Tontit muodostavat kaavamuutoksessa korttelin 210 tontin 1, ollen nykyisellään samaa kiinteistöä. Nykyinen rakentamaton tontti sijoittuu siten, että voimassa olevan kaavan mukainen tonttiraja on kiinni olemassa olevan asuinrakennuksen sisäänkäynnissä ja aiempien rakennuskaavojen perusteella on pääteltävissä, että on ajateltu rakennuksen korvautuvan kahdella uudella, mikä kuitenkaan ei ole tapahtunut. Olemassa oleva rakennus huomioon ottaen nykyisen rakennuksen itäpuolelle jäävä tontti jäisi kovin kapeaksi. Mikäli tonttirajaa siirrettäisiin radan suuntaan, jäisi rakentamaton tontti kokonaisuudessaan yö ja päiväaikana 65 70 db:n melualueelle, ulkoalueiden päiväohjearvon ollessa 55 db ja yöajan vanhoilla alueilla 50 db. Alueen ympäristön häiriötekijät (Ohikulkutien ja rautatien melu sekä rautatien mahdollinen tärinävaikutus) on otettu kaavassa huomioon, kuitenkin siten etteivät määräykset muodostuisi nykyisille asukkaille kohtuuttomiksi. Määräykset on osoitettu koskemaan

13 uudisrakentamista ja laajempia peruskorjauksia. Melumääräykset on osoitettu yöaikaisen melutilanteen perusteella, joka on määräävämpi. Rautatien meluvaikutus sisätiloihin on otettu huomioon osoittamalla julkisivun ääneneristävyysvaatimus sekä lisäksi kaavan yleismääräyksissä. Ulkotilojen osalta yleismääräyksissä ohjataan rakennusten sijoittelulla muodostamaan liikennemelulta suojattua ulko oleskelutilaa. Ohikulkutien meluvaikutus on otettu huomioon osoittamalla tienvarren tonteille julkisivun ääneneristävyysvaatimus sekä ohjaamalla talousrakennusten rakentamista korttelissa 210 tontin takaosaan. Ohikulkutien ja rautatien suuntaan on osoitettu ist 2 merkintä. Rakentamattoman rivitalotontin osalta on osoitettu ohjeellinen rakennusala rautatien suuntaisesti sekä leikki ja oleskelualueeksi varatun tilan järjestäminen radalta katsoen rakennuksen taakse. Melun huomiointi on esitetty yleismääräyksissä: Alue on kokonaisuudessaan Valtioneuvoston (VNp 993/1992) mukaiset yö ja päiväohjearvot ylittävää melualuetta ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen tulee ottaa huomioon Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset sisätilojen melutason ohjearvot. Uudisrakentamisessa rakenteiden tulee olla sellaiset, ettei asuinhuoneisiin liikenteestä aiheutuva melu ylitä yöllä 30 db (LAeq) ja päivällä 35 db (LAeq) sisätiloille asetettua ohjearvoa. Uudet rakennukset tulee sijoittaa siten, että rakennuspaikalle muodostuu liikennemelulta suojattua ulko oleskelutilaa. Sisätilojen järjestelyssä tulee ottaa huomioon alueen liikennemelutilanne ja makuuhuoneet sijoittaa rakennukseen melulta suojatun pihan puolelle. Mahdollisen tärinän osalta on viitattu VTT:n tiedotteeseen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta sekä siinä annettuun suositukseen alle 0,3 mm/s sekä osoitettu huomioitavaksi tärinän mahdollinen kulkeutuminen ylempiin asuinkerroksiin. 5.4.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen Kaava alueella ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita, eikä kaavamuutosalue sijoitu pohjavesialueelle. Alue on pääosin rakennettu ja kaavamuutoksessa on todettu lähinnä voimassa olevan kaavan mukainen tilanne. Luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen ei arvioida kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia tai vaikutusten muutoksia. 5.4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Alueella mahdollistuu olemassa olevan rakenteen tiivistäminen nykyisiä kunnallisteknisiä rakenteita hyödyntäen. Liikennemäärä alueella voi lisääntyä kahden rakentamattoman AL tontin sekä APtontin toteutuessa, mutta tonttikoot ja rakennusoikeus huomioon ottaen lisäyksen ei arvioida olevan merkittävä. Lisäksi kyseessä on myös voimassa olevan kaavan mukainen tilanne, eli muutoksia nykytilanteeseen ei tapahdu. Kaavoituksen myötä virallistuu kevyen liikenteen yhteys Kulmatien päästä seisakkeelle, mm. Ryttylän kylätalon suunnasta. Vanhan Kylätien katualuetta on kavennettu, mutta 12 m leveä katu mahdollistaa edelleen kevyen liikenteen väylän rakentamisen.

14 Olemassa olevien rakennuspaikkojen toteaminen kaavassa asettaa haasteita Tiilitehtaantien katumitoitusnormin täyttymiselle, mutta olemassa oleva rakentaminen tulee huomioida kaavassa. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia maisemaan nykytilanteeseen verrattuna. Tonttien ja mahdollisten katujen rakentamisen myötä kasvillisuutta joudutaan poistamaan, mutta alueella säilyy edelleen täysikasvuista puustoa ja pensaistoa, jolloin vaikutukset ovat lähimaisemalliset. Kaavassa on edelleen osoitettu istutettavat alueen osat tonttien reunoille, lukuun ottamatta AL tonttien kadunpuoleisia sivuja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Nimistö Asemakaavassa oleva kadunnimi Keskustie muutetaan Vanhaksi Kylätieksi, vastaamaan teknisen lautakunnan päätöstä 30.5.2005 62. 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueella kunnallistekniikka on rakennettu. Uudisrakentamisessa tulee huomioida alueelle sijoittuvat tekniset ja kaapeliverkostot. Hausjärvellä 25. päivänä huhtikuuta 2014, tarkistukset 14.8.2014 Paula Sidoroff Eskelinen Kaavasuunnittelija, insinööri AMK Ilkka Korhonen Kaavoituspäällikkö, DI