1 ja 12-KAUPUNGINOSA VIIKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 1. kaupunginosan korttelin 46 osaa ja 12. kaupunginosan korttelin 26 osaa sekä katualuetta ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 12. kaupunginosan korttelin 26 osa ja katu- ja virkistysaluetta sekä maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Korttelin 26 osaan muodostetaan sitovat tonttijaot. Suunnittelualue sijaitsee Kruusintien ja Brakelintien välissä 0,5 km kaupungin ytimestä kaakkoon. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 12.11.2010. Tekla 13.2.2013, 15.10.2013, 23.9.2014 Kh 14.4.2014, 27.10.2014 Kv 16.6.2014, 10.11.2014 NOKIAN KAUPUNKI, KAAVOITUSYKSIKKÖ, (Dno KAN 1087 / 2010)
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 15.1.2014 päivättyä asemakaavaehdotusta. Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 1. kaupunginosan korttelin 46 osaa ja 12. kaupunginosan korttelin 26 osaa sekä katualuetta ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 12. kaupunginosan korttelin 26 osa ja katu- ja virkistysaluetta sekä maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Korttelin 26 osaan muodostetaan sitovat tonttijaot. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, Jorma Hakola. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue kooltaan 4,7 ha sijaitsee Brakelintien ja Viikin kartanoalueen välissä, noin 0,5 km kaupungin ydinkeskustasta kaakkoon.
1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavan seurantalomake - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Palaute kaavaehdotuksesta - Ote ajantasa-asemakaavasta - Ote asemakaavan hakemistokartasta - Tonttijakokartta 1.5 Luettelo selostuksen taustaselvityksistä 2 TIIVISTELMÄ - Nokian Viikin kartanon länsirinteen asemakaava-alueen linnusto- ja kasvillisuusselvitys, Sanna Junttanen 2005. - Nokia Viikin kartano, suunnitellun asemakaava-alueen inventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2004 - Viikin asemakaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003 - Pilaantuneen maan kunnostuksen loppuraportti Nokian kaupungin tiloilla 1-331 ja 1-328, WSP Oy, 2009. - Kohderaportti, entinen rautavalimo Pirkkalaistie, 2010, Pirkanmaan ELY-keskus - Nokian Viiki kartanon kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi, 2013, Mikroliitti Oy. Kaavamuutos on pantu vireille SRV Rakennus Oy:n aloitteesta (kaavamuutos hakemus 6.9.2010). Kaupungin valtuusto hyväksyi kaavoituksen käynnistämissopimuksen 23.1.2012. Tavoitteena on muuttaa Viikin kartanon länsipuolinen alueen asemakaavaa toteutuskelpoisemmaksi. Samalla alueen kevyenliikenteen yhteyksiä kehitetään tarkoituksenmukaisiksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Kaavoitettava alue koostuu Viikin kartanon talouspihasta ympäröivine maa- ja metsätalouskäytössä olleine alueineen. Alue rajautuu Virtasalmentien omakotiasutukseen ja Virtasalmen puistoon ja Viikin kartanoalueeseen ja kartanon peltoihin. Alueelta on teetetty luontoselvitys jonka mukaan alueella ei ole suojelulakien mukaisia luontokohteita. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue on Viikin kartanon entinen talouspiha ympäristöineen ja peltoa. Alueella ei asuta.
Muutosalueen ympäristö on vanhaa kulttuurimaisemaa. Pohjois- ja länsipuolella on Virtasalmentien varren omakotiasutusta. Itäpuolella on asemakaavalla suojeltu Viikin kartanoalue peltoineen. Eteläpuolella on Brakelintien eteläpään omakotialue. Liikenne Brakelintien ja Kruusintien liikenne on vähäistä omakotialueen sisäistä liikennettä. Asukkaat ovat valitelleet Brakelintien liikenteestä että Virtasalmenpuiston kohdalla jossa ei ole asutusta ajetaan liian kovaa. Brakelintie on varsin kapea eikä sillä ole jalkakäytävää, joten tiellä voi sattua vaaratilanteita. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. Kaava-alueen itäpuolella sijaitseva Viikin kartano on suojeltu asemakaavalla. Vuonna 2013 suoritetussa inventoinnissa (Mikroliitti Oy) alueelta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, ei kulttuurikerroksia eikä rakenteita. Ympäristöhäiriöt Alueen merkittävimmät häiriötekijät ovat pilaantuneen maaperän haitta-aineet, Nokian renkaiden tehdasalueen haitat ja Turuntien liikennemelu. Viime vuosisadalla alueella toimi Nokian Valimo kartanon vanhassa navetassa joka on sittemmin palanut. Ympäristöhaitoiksi muodostuivat Valimon kuonakasat ja muut toiminnan pilaamat maa-ainekset. Nämä on joitakin jäämiä lukuun ottamatta puhdistettu Kohderaportti 28.5.2010 ELY-keskus. Ennen rakentamista poistettavien rakennusten purkutöiden yhteydessä päästään alueelta puhdistamaan loputkin havaitut haittaaineet. Nokian Renkaiden tehdasalueelta syntyy myös melua ja hajuhaittoja. Tehtaan meluvaikutus vaimenee Viikin kartanon alueelle tultaessa. Hajuhaitta on ajoittaista epämiellyttävää kumin hajua. Tehtaan viereen kasvaneena kaupunkina siihen on Nokialla totuttu. Tehdasalue muodostaa mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa riskitekijän lähinnä paksun nokisen savun muodossa. Kumitehtaan lähimmät siilot ovat 230 metrin päässä kaava-alueen lähimmästä kulmasta. Tämän johdosta onnettomuustilanteessa
sopivan tuulen vallitessa haittojen ulottuminen alueelle on mahdollista. Koska asemakaavan muutoksessa alueen asuinkerrosala pysyy samana, voidaan arvioida että tehtaan aiheuttamat riskit suhteessa suunniteltuun asutukseen eivät kasva. Kumitehtaan aiheuttama meluhaitta ei selvityksen mukaan ulotu kaava-alueelle. Turun tie Viikin kohdalla on vilkasliikenteinen. Tehdyn selvityksen mukaan kaavaalueella ei ole tarvetta melusuojaukselle.
3.1.3 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset: Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen läpi kulkee ulkoilureittimerkintä. Oikeusvaikutteisessa 29.11.2004 hyväksytyssä Keskustaajaman osayleiskaavassa alueella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kaavaalueen itäosalle ulottuu Viikin kartanoalueen merkintä jonka mukaan alue on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Alueella ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Alueen itälaidalle on osoitettu ulkoilureitti.
Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Arkistotunnus Hyväksymis- tai vahvistuspäivä 12:6 4.9.2006 Voimassa olevassa asemakaavassa alue on pääosin asuinpientalojen korttelialuetta jonka rakennusoikeudesta enintään 30 % saa olla kolmikerroksisissa kerrostaloissa. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 10 % yksikerroksisia talous-, varasto- tai huoltotiloja. Lisäksi alueella on kahdeksan omakotitalotonttia. Alueen itäreunalle on osoitettu kevyen liikenteenväylä. - Nokian kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 22.10.2001. - Pohjakarttana on kaupungin kartta- ja tonttiyksikön ylläpitämä pohjakartta. Kaava-aluetta koskevat selvitykset: - Viikin alueen melukuvat, SCC Viatek, Tampere 2003 - Nokian Renkaat, Nokian tehdas, Ympäristömeluselvitys, Ins.tsto Akukon Oy, 2004 - Nokian Renkaat, Ympäristöriskiselvitys, 2002. S. Leppänen - Nokian Renkaat, Vaaranarviointi, 26.6.2006 - Lausunto Turvallisuusselvityksestä 4.7.2006 ja päivitys 31.12.2007, Turvatekniikan keskus (Tukes), Leena Ahonen, Hannu Kononen - Nokian kulttuuriympäristöohjelma, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2001 - Nokian Viikin kartano, suunnitellun asemakaava-alueen inventointi 2004, Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö. - Nokian Viikin kartanon länsirinteen asemakaava-alueen linnusto- ja kasvillisuusselvitys.
- Nokia Viikin asemakaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys 2003, Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö - Nokian virran arkeologinen osainventointi 2000, Tampereen museot Maakunnallinen yksikkö - Viikin kartanoalueen vanhan valimon maaperän laatututkimus 2003, Insinööritoimisto Paavo Ristola - Viikin kartanoalue, selvitys maaperän pilaantuneisuudesta 2003, Geopalvelu. - Päätös pilaantuneen alueen puhdistamisesta 2004, Pirkanmaan ympäristökeskus - Pilaantuneen maan kunnostuksen loppuraportti Nokian kaupungin tilat 1-331 ja 1-328, 2009, WSP Oy - Kohderaportti, entinen rautavalimo Pirkkalaistie, 2010, Pirkanmaan ELY-keskus ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tavoitteena on muuttaa Viikin kartanon länsipuolinen alueen asemakaavaa toteutuskelpoisemmaksi. Samalla katualueet ja viheralueet suunnitellaan nykyajan vaatimustason täyttäviksi. Lähialueen asukkailta on tullut viestiä Brakelintien liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja Virtasalmenpuiston kunnostamisesta käyttökelpoiseksi lähivirkistysalueeksi sekä tarpeesta saada alueelle lähileikkipaikka lapsille. Kaupungin tavoitteena on säilyttää tulevaisuudessa mahdollisuus parantaa poikittaisia yhteyksiä Virtasalmenpuistoon joka on mahdollinen sijainti alueen keskusleikkipaikaksi. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo Osallisia ovat naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, rakennus- ja ympäristölautakunta sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 12.11.2010. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutos asetetaan nähtäville luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa osallisten kuulemista ja tarvittavia lausuntoja varten.
4.3 Asemakaavan suunnittelun aikaiset tavoitteet ja viitesuunnitelma Asemakaavan muutoksen tavoitteita tarkennetaan tarvittaessa saadun palautteen perusteella. Kaavamuutoksen hakija on teettänyt alueesta viitesuunnitelman havainnekuvineen. Viitesuunnitelman asuinrakennusmäärä on sama kuin voimassa olevan asemakaavan.
NOKIAN KAUPUNKI Maastoleikkaus yllä ja Ilmakuvasovite alla, Virtasalmenpuiston ja Brakelinpuiston puustot muodostavat näköesteen kartanolle ja Turuntielle päin ja Kruusinpuistoluoteeseen. Ilmakuvassa ja ala olevissa maisemakuvasovitteissa on havainnollistettu miten uusi rakentaminen sijoittuu ympäristöön kaukomaisemassa. Vaikka osa rakentamisesta on enimmillään kuusi kerrosta korkeaa niin maanpinnan muodot ja peitteisyys aiheuttavat
NOKIAN KAUPUNKI sen että kauempaa ympäristöstä uudet rakennukset eivät muodosta maisemaa häiritsevää tekijää. Näkymä Junkkarinpolulta, uudet omakotitalot pilkistävät rakennusten välistä. Näkymä Turuntieltä, kerrostalojen rakennusmassat jäävät Brakelinpuiston puuston taakse.
NOKIAN KAUPUNKI Näkymä Putaantien risteyksestä Havainne leikkaus kerrostalojen maastoon sovituksesta. 4.3.1 Asemakaavaluonnos Kaava-alueesta on laadittu 1.2.2013 päivätty kaavaluonnos. 4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Tekninen lautakunta päätti asettaa kaavaluonnoksen laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemiseksi nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävänä teknisen keskuksen ilmoitustau-
lulla, Harjukatu 21. 3. kerros 15.2.-18.3.2013. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksitoista mielipidettä viideltätoista henkilöltä ja kolme lausuntoa. Mielipiteet, lausunnot ja niiden vastineet on liitetty kaava-asiakirjoihin. Mielipiteiden, lausuntojen, hakijan kehitystyön ja kaupungin täsmentämien tavoitteiden perusteella kehitettiin kaavaehdotus joka asetetaan nähtäville. Kaavaehdotuksessa Kruusintien linjaus muutettiin olemassa olevalle paikalleen. Kruusintien itäpuolinen rivitalojen korttelialue supistettiin neljäksi omakotitalo- / paritalotontiksi. Kerrostalotonttien itäpäähän muodostettiin lähivirkistysalueeksi Brakelinpuisto. Kruusintien lännen puoleista rivitalokorttelia laajennettiin Kruusinpuistoon asti. Kerrostalotontit pysyivät lähes ennallaan ja autopaikoitusalueelle ajo muuttui LPA-alueen länsipäästä itäpäähän. Asuin- ja talousrakennusoikeudet ovat samat kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Rivi- ja kerrostalotontit ja pientalotontit muodostuvat osaksi korttelia 12-26. 15.10.2013 tekninen lautakunta päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä teknisen keskuksen ilmoitustaululla, Harjukatu 21, 3. kerros 18.10.-18.11.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin kaksi muistutusta ja yksi lausunto. Muistutukset, lausunnot ja niiden vastaukset ovat selostuksen liitteenä. Muistutusten ja lausuntojen sekä kaavamuutoksen hakijan kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta kaavaehdotukseen tehtiin seuraavat tarkistukset. Kaavamuutosaluerajaus palautettiin maisemapellon kohdalta samaan mikä kaavaluonnoksessa oli. Omakotitalokorttelin kohdalta poistettiin tarpeettomiksi käyneet johtoaluerasitemerkinnät. LPA alueella ollut jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa ja tontille ajo sallittu merkintä vaihdettiin ajoyhteys merkinnäksi. Paikoitusalueen itärajalle lisättiin jalankululle varattu alue merkintä, joka lisättiin myös jatkumaan Brakelinpuiston läpi Brakelintielle asti jossa se yhtyy Brakelintien varressa kulkevaan jalankululle ja pyöräilylle varattuun alueeseen ja Kruusinpolun katualueeseen jota jatkettiin Brakelinpuiston eteläreunassa kerrostalotonttiin asti. Brakelinpuistoon lisättiin kulma paikoitusalueesta. Brakelinpuistoon lisättiin s-4 merkintä, joka ohjaa että puisto säilytetään luonnonmukaisena ja hoidetaan siten että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. Kruusinpuistosta poistettiin jalankululle ja pyöräilylle varattu alue merkintä. Kruusinpuiston ja kerrostalotontin 13 rajaa tarkistettiin niin että autopaikat mahtuvat kaikki omalle tontille. Paikoitusalueen mitoitus varmistettiin niin että tarvittavat autopaikat mahtuvat suunnitelluille paikoille. Rivitalotontin (26-9), kerrostalotontin (26-13) ja LPA alueen tonttikartat päivitettiin muuttunutta tilannetta vastaaviksi. 14.4.2014 kaupunginhallitus päätti hyväksyä mielipiteiden ja lausuntojen perusteella kaavakarttaan ja tonttikarttoihin tehdyt tarkistukset ja esittää asemakaavan muutoksen valtuustolle hyväksyttäväksi. 16.6.2014 kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi koska maankäyttö- ja luovutussopimus oli palautettu valmisteltavaksi. 23.9.2014 tekninen lautakunta päätti esittää hallitukselle, että se esittäisi kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi asemakaavan muutoksen. 27.10.2014 kaupunginhallitus päätti esittää asemakaavan muutoksen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. 10.11.2014 kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset Kaavaehdotuksessa on yksi asuinrivitalojen korttelialue AR (1,15 ha) yksi asuinkerrostalojen korttelialue (1,03 ha) ja yksi omakotitalojen korttelialue (0,44 ha) sekä yksi korttelialue autojen pysäköimistä varten LPA 0,44 ha. Lisäksi on kaksi lähivirkistysaluetta VL Kruusinpuisto ja Brakelinpuisto yhteensä 0,80 ha, sekä katualuetta Kruusintie 0,20 ha, Kruusinpolku 0,05 ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta 0,58 ha. Asuinrivitalojen korttelialueella rakennusoikeutta on 1840 + t 165 m 2. Asuinkerrostalojen korttelialueella kerrosalaa on 6600 + t 1200 m 2 ja omakotitalojen korttelialueella 860 + t 160. Autopaikoituksen korttelialue varataan kolmen tontin käyttöön ja sen rakennusalalle saa rakentaa enintään 18 metriä pitkiä autokatoksia. Kerrostalojen kerrosluku on VI ja rivitalojen I ja pientalojen I u1/2. Alueelta nimettiin kaksi puistoa, Kruusinpuisto ja Brakelinpuisto. Kruusintie jatkuu kaava-alueelle ja päähän muodostetaan kääntöpaikka. Seutukaavassa ja Yleiskaavassa merkitty ulkoilureitti ohjataan kulkemaan Brakelinpuiston kautta Brakelintien varren kevyenliikenteen väylältä Kruusintielle. 5.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksen vaikutuksia selvitettäessä lähtökohtana on kaavamuutoksen tarkoitus ja vaikutuksia tarkastellaan suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Taustatietoa saadaan kaavamuutosta varten ja aikaisemmin tehdyistä selvityksistä. Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon ja sosiaalisiin oloihin on arvioitu kaupungin omana työnä. Asemakaavan muutoksella ei ole huomattavia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen koska kaava-alueen rakennusoikeuden kokonaismäärä ei muutu. Rakennettu alue pienenee koska osa alueesta muodostetaan lähivirkistysalueeksi. Tuleva rakennettu ympäristö tulee olemaan jonkin verran kerrostalovaltaisempi kuin jos alue rakentuisi voimassa olevan kaavan mukaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa korkeammat kerrostalot. Kerrosluku nousee 1/2r III;sta VI;een. Rivitalojen kerrosluku vastaavasti laskee kahdesta yhteen. Muutos auttaa kaava-alueen rakennettua ympäristöä liittymään kartanon itäpuolen uuteen rakennuskantaan. Havainnekuvien ja valokuvasovitteiden perusteella havaitaan että uusi rakentaminen ei uhkaa Viikin kartanon hallitsevaa asemaa kulttuurimaisemassa. Kaava-alueella olemassa olevat rakennukset ovat purkukuntoisia eikä niitä tehdyn selvityksen mukaan ole katsottu olleen tarpeen suojella. Luontoa säästyy koska aluetta jää puistoksi ja metsäksi. Maisemallisesti oleellisin muutos tulee olemaan Brakelintien varressa johon rakentuu kolme kuusikerroksista kerrostaloa. Rakennukset jäävät rinteessä kuitenkin sen verran alas että vain ylimmät kerrokset näkyvät jostakin suunnasta puiden latvojen yli kaukomaisemaan. Brakelintien toisella puolen oleva Virtasalmen puisto on metsittynyt ja pehmentää muutosta vuosi vuodelta lisää. Kaavaehdotuksessa kaava-alueen itäreunaan muodostettiin lähivirkis-
tysalue suojavyöhykkeeksi kartanomaisemalle. Sen myötä rakentamisen aiheuttama kartanomiljöön muutos on melko pieni. Pääosa alueen liikenteestä kulkee suoraan Kruusintietä pitkin Pirkkalaistielle häiritsemättä naapuruston tonttikatuja. Yhden kerrostalon liittymä sijaitsee Brakelintiellä. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna se lisännee Brakelintien alkupään liikennemäärää noin 15%. Kevyttä liikennettä varten on osoitettu väylä Brakelintien varteen ja tie jalankululle Brakelinpuistoon. Kruusintien linjauksen muuttuminen kaavaehdotuksessa nykyiselle rakennetulle paikalleen rauhoittaa kaavaluonnokseen verrattuna Kruusinpuiston viereisiä omakotitaloja. Teknisessä huollossa ei tapahdu oleellisia muutoksia voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Alueen muuttuminen kerrostalovaltaisemmaksi parantanee alueen toteutuskelpoisuutta kohdaten paremmin vallitsevan asuntojen kysynnän. Asukasrakenne muuttunee hieman senioripainotteisemmaksi kuin voimassa olevan kaavan puitteissa. Ruokakuntia tulee lukumääräisesti hieman enemmän mutta ne ovat vastaavasti pienempiä. Kaavan toteutuessa uusia asukkaita alueelle tulee noin 300 henkeä. Rakennettaessa alueelta lähtee huomattava määrä ylijäämämaita (~10 000 m3). Niille kaupungilla ei tällä hetkellä osoittaa muuta paikkaa kuin Koukkujärven kaatopaikka. Kumitehtaasta johtuva ympäristöriski pysyy voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna ennallaan koska rakentamisen määrä kaava-alueella pysyy samana. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavasta laaditaan maankäyttö- ja luovutussopimukset koska katualueiden ja korttelialueiden pinta-alat muuttuvat ja koska kaavassa muodostuu puistoa. Sopimuksen periaatteet on kirjattu kaupunginvaltuuston 23.1.2012 hyväksymään sopimukseen asemakaavoituksen käynnistämisestä. Asuinrakennusoikeuden määrä pysyy ennallaan. Kaupunki sitoutuu suunnittelemaan ja rakennuttamaan sopimusalueen kunnallistekniikan asemakaavan voimaantulon jälkeen sopijapuolten kesken erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Yhtiö maksaa kaikki tämän sopimuksen aiheuttamat rakennetun kunnallistekniikan ja muiden johtojen siirtokustannukset sekä kaiken sopimusalueelle rakennettavan uuden kunnallistekniikan todelliset toteutuneet kustannukset laskujen mukaan, tai sitten yhtiö rakentaa kunnallistekniikan omalla kustannuksellaan. Tarkempi rakentamisaikataulu ei ole kaavamuutosta tehtäessä tiedossa. Nokia 19.11.2014 Jorma Hakola kaavoitusarkkitehti
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Liite 1 Kunta 536 Nokia Täyttämispvm 19.11.2014 Kaavan nimi Nokian kaupungin 12. (Viiki) kaupunginosan korttelin 26 osa sekä katu- ja virkistysaluetta ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta Hyväksymispvm 10.11.2014 Ehdotuspvm 15.01.2014 Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 12.11.2010 Hyväksymispykälä 120 Kunnan kaavatunnus 536Ak12:8 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Ranta-asemakaava Rakennuspaikat [lkm] 536V101114A120 4,6897 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 4,6897 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,6897 100,0 10825 0,23 0,0000 0 A yhteensä 2,6172 55,8 10825 0,41-1,1822 0 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8007 17,1 0,8007 R yhteensä L yhteensä 0,6918 14,8 0,3008 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,5800 12,4 0,0807 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,6897 100,0 10825 0,23 0,0000 0 A yhteensä 2,6172 55,8 10825 0,41-1,1822 0 AK 1,0282 39,3 7800 0,76 1,0282 7800 AP -3,1611-8825 AR 1,1490 43,9 2005 0,17 1,1490 2005 AO 0,4400 16,8 1020 0,23-0,1983-980 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8007 17,1 0,8007 VL 0,8007 100,0 0,8007 R yhteensä L yhteensä 0,6918 14,8 0,3008 Kadut 0,1971 28,5-0,0471 Kev.liik.kadut 0,0506 7,3-0,0962 LPA 0,4441 64,2 0,4441 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,5800 12,4 0,0807 MA 0,5800 100,0 0,0807 W yhteensä
Liite 2 1 ja 12-KAUPUNGINOSA VIIKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE ALOITE Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 1. kaupunginosan korttelin 46 osaa ja 12. kaupunginosan korttelin 26 osaa sekä katualuetta ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. (Dnro KAN 1087/2010). Kaava on pantu vireille SRV Rakennus Oy:n aloitteesta. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirkkalaistien ja Turuntien välissä, noin 0,5 km kaupungin ydinkeskustasta kaakkoon. Suunnittelualue rajoittuu lounaassa Brakelintiehen, Luoteessa Itäsalmentien omakotitalokortteliin, Koillisessa ja kaakossa Viikin kartanoalueeseen.
LÄHTÖTIEDOT JA NYKYTILANNE MAANOMISTUS Asemakaavan muutosalue on pääosin yksityisessä omistuksessa. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. YLEISKAAVA Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alueen itäosa on osoitettu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueen osaksi, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Alueella ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. ASEMAKAAVA Asemakaavassa korttelialue on asuinpientalojen korttelialueeksi AP-11 jonka rakennusoikeudesta enintään 35% saa olla kerrostaloissa. Lisäksi on katualuetta ja kevyenliikenteen väylää. TAVOITTEET Korttelialueen omistaja hakee kaavamuutosta korttelialueen rakentamisen painotuksen muuttamista kerrostalovaltaisemmaksi. Kaupungin tavoitteena on edistää keskustan palvelujen läheisyydessä olevan alueen toteutumista. OSALLISET Osallisia ovat kohdealueen ja naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, rakennus- ja ympäristölautakunta, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan maakuntamuseo sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 12.11.2010. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä kaupungin teknisen viraston ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivulla. Asiasta kuulutetaan Nokian Uutisissa. Lisäksi asiasta ilmoitetaan kirjeitse kohdealueen maanomistajille ja naapureille. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Turvatekniikan keskukselta. Lausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja Internetiin kaupungin kotisivulle. Asiasta kuulutetaan Nokian Uutisissa. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeellisiksi katsottavat lausunnot. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto mahdollisiin muistutuksiin, lähetetään sellaisille osallisille, jotka ovat muistutuk-
sensa yhteydessä jättäneet yhteystietonsa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan, ja päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella ilmoitustaululla ja Nokian Uutisissa. Valtuuston päätökseen voi valittamalla hakea muutosta 30 päivän kuluessa. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KÄSITTELYAIKATAULU VALMISTELU Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavamuutoksen tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon ja sosiaalisiin oloihin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2013 aikana ja tavoitteena on hyväksyä kaavamuutos vuonna 2013. Kaava laaditaan Nokian kaupungin kaavoitusyksikössä. Suunnittelijana toimii kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola (p. 050 395 8759), jolta saa tarvittaessa lisätietoja hankkeesta. Osoite: Nokian kaupunki, kaavoitusyksikkö, PL 2, 37101 Nokia. Sähköpostiosoite: jorma.hakola@nokiankaupunki.fi Nokialla 1.2.2013 Jorma Hakola Kaavoitusarkkitehti
MUISTUTUS 1 Nokian kaupungin tekniselle lautakunnalle 17.11.2013 MUISTUTUS VIIKIN ALUEEN ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA Kaavamuutosehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, voimassa olevan asemakaavan tavoitteiden vastainen, oikeusvaikutteisen osayleiskaavan vastainen, maakuntakaavan vastainen ja lisäksi päätöksentekoa varten laadittu aineisto on harhaanjohtavaa. Kaavamuutoksesta tulee luopua. Perustelut Vastaus muistutukseen on sisennettynä kursiivilla: Vastauksessa osoitetaan yksityiskohtaisesti että kaavamuutosehdotus ei ole Maankäyttö- ja rakennuslain vastainen eikä osayleiskaavan tai maakuntakaavan vastainen, kaavamuutos noudattaa voimassa olevan asemakaavan aikaisia tärkeimpiä tavoitteita, eikä päätöksentekoa varten laadittu aineisto ole harhaanjohtava. Kaavamuutos on siis hyväksyttävissä. 1. Merkittävää kulttuuriympäristöä ei ole otettu huomioon ja voimassa olevan asemakaavan kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä koskevat tavoitteet on hylätty. Ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Nyt nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa kartano rakennusryhmineen alistuu maisemassa kolmelle kuusikerroksiselle kerrostalolle, jotka olisi tarkoitus rakentaa omakotitaloille kaavoitetulle alueelle. Tämä tuhoaa kulttuuriympäristön olennaiset maisemalliset arvot ja muuttaa kartanon lähiympäristöä suurimittakaavaiseksi. Vähäinen lehtipuukaistale ei riitä piilottamaan massiivisia rakennuksia maisemassa. Kaavamuutoksen ympäristövaikutukset koskevat mitä suurimmassa määrin arvokasta kulttuuriympäristöä. Asiasta annettiin mielipide luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Kaupungilta saadun vastineen mukaan kerrostalojen katot eivät nouse kartanon kattoa korkeammalle eivätkä niin ollen kyseenalaistaisi kartanon hallitsevaa asemaa maisemassa. Vertauksen vuoksi: jos norsun pään päällä istuu hiiri, onko hiiri näistä kahdesta huomiota herättävämpi, kun norsu on alempana? Kaupungin hyväksymät tavoitteet v. 2008 lainvoiman saaneessa asemakaavassa: Alusta lähtien lähtökohtana oli, että uudisrakentamisen tulee sijoittua ja sopeutua maisemakuvaan niin, että kartano rakennusryhmineen erottuu maisemassa selvästi merkittävimmäksi ja erilliseksi kokonaisuudeksi. (Ote voimassa olevan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdasta Tavoitteet ) Uudisrakentaminen ei maisemakuvassa kilpaile arvossa kartanon ja sen rakennusryhmän kanssa, koska yksittäisen uudisrakennuksen korkeus ja pituus on rajoitettu... Aluerakenne on pienimittakaavainen. (Ote voimassa olevan asemakaavan selostuksesta). Viikin asemakaavan muutos ei ole Maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Kaava-alueen itäosa sijoittuu Keskustaajaman osayleiskaavassa kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävälle alueelle. Sille sijoittuville pientalotonteille ja rivitalotontille on osoitettu vastaavan tyyppinen ohjeistus kuin voimassa olevassa asemakaavassa on kartanoalueen uusille kortteleille. Kaavamuutos noudattaa tältä osin voimassa olevan asemakaavan tavoitteita kulttuuriympäristön säilyttämisen osalta.
Kerrostalot sijoittuvat alueelle jota ei Keskustaajaman osayleiskaavassa ole osoitettu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi. Kerrostalot sijoittuvat rinteen reunaa niin että ne väistävät kartanoaluetta. Kerrostalojen ja Kartanon väliin muodostetaan maisemasuojaksi luonnonmukaisena hoidettava Brakelinpuisto ja vastaavasti Kruusin puisto on suojana Virtasalmenkadun omakotitaloihin päin. Hankesuunnitelman keskeisenä ajatuksena on ollut että uusi rakentaminen häiritsee kartanoalueen idylliä mahdollisimman vähän. Tässä tavoitteessa kaavaehdotus on onnistunut. Kaavamuutos toteuttaa täysin aiemmassa kaavavalmistelussa ollutta periaatetta että uudisrakentamisen tulee sijoittua ja sopeutua maisemakuvaan niin, että kartano rakennusryhmineen erottuu maisemassa selvästi merkittävimmäksi ja erilliseksi kokonaisuudeksi. Valmistelussa olevassa kaavaehdotuksessa on myös rakennusten kokoa rajoitettu. Kartanoa lähimpien omakotitalojen enimmäiskooksi on asetettu 215 m2 ja rivitalojen 280 m2. Kaupunkirakenne kartanon lähiympäristössä muuttuu nykyistä hienovaraisemmaksi. Kartanoalueen niin kutsutun alapihan alueella on nykyisen kaavan kerrostalojen (½ r III) sijaan kaavaehdotuksessa rivitaloja kerroslukuna I. Lähimpänä kartanon pihapiiriä olevan korttelin 26 osa on muutettu rivitalojen korttelialueesta neljän omakotitalon korttelialueeksi. Lisäksi varsinaiset kerrostalot on siirretty kauemmaksi kartanon pihapiiristä. Vaikka kaavaehdotuksen kerrostalot ovat kerrosluvultaan korkeammat niin, ne eivät nouse korkeammalle kuin nykyisen kaavan mukaan rakennettaessa, koska lähtötaso on vastaavasti alempi. Korkeimman rakentamisen ja kartanon väliin muodostetaan lisäksi luonnonmukaisesti hoidettava puisto joka antaa maisemallisen lisäsuojan kerrostalojen ja kartanon väliin. Pahin uhka kartanon hallitsevalle asemalle maisemassa ei ole kerrostalot vaan umpeen kasvu joka vähitellen peittää kartanon näkymästä minnekään. Mielipiteen esittäjien vertaus norsusta ja hiirestä on hieman liioitteleva. Kartanon päärakennuksen tilavuus on noin 2000 m3 ja kerrostalon tilavuus noin 9000 m3 ja kokosuhde 1:4,5. Norsun (7000 kg) ja hiiren(0,015 kg) kokosuhde on noin 1:450000 eli 100 000 kertainen kartanon ja kerrostalon suhteeseen verrattuna. 2. Muutosehdotus on oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ja maakuntakaavan vastainen Voimassa olevassa asemakaavassa alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee kevyen liikenteen väylä, joka toteuttaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ja 1. Maakuntakaavan vastaavaa merkintää. Kaavamuutosehdotuksessa Kruusinpolku on ilman mitään syytä poistettu, mikä katkaisee Viikinharjun kautta kulkevan suoran kevyen liikenteen yhteyden Pyhäjärvelle ja reitti siirretään kiertämään pimeää pohjoisrinnettä. Muutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja maakuntakaavan vastainen. Voimassa olevan, oikeusvaikutteisen osayleiskaavan käyttötarkoitusmerkintä Viikin kartanon alueelle on AP, pientalovaltainen alue. Asemakaavamuutoksen myötä yleiskaavassa AP-merkinnällä varustettu Viikin alue olisi mahdollista rakentaa kerrostalovaltaiseksi. Jopa 60% alueen kerrosalasta saisi olla kerrostaloissa, sillä pientaloalueen asemakaavamerkintä AP-11 salli 35% kerrosalasta kerrostaloihin (aikaisemmassa mielipiteessä virheellisesti 30%). Kaupungilta saadussa vastineessa mainittuun kerrostalojen kerrosalaan 15900 m2 ei ole laskettu mukaan tuota 35 %:a, joka AP-11- alueella saadaan sijoittaa kerrostaloihin, jolloin se on pois pientalokerrosalasta. Keskustaajaman osayleiskaava on yleiskaavana yleispiirteinen kaava. Sen merkinnät eivät ole täsmälleen paikkaan sidottuja. Maakuntakaavan merkin-
nät ovat vielä yleispiirteisemmät. Koska maakuntakaavan ja yleiskaavan ulkoilureitti on osoitettu kaavaehdotuksessa Brakelintien ja Kruusinpuiston kautta Kruusitielle niin asemakaavaehdotus noudattaa ylempien kaavojen merkintöjä. Reitin siirtäminen on maasto-olosuhteet huomioiden perusteltua. Alkuperäisellä paikalla ulkoilureitin kaltevuus on jyrkimmillään 15% mutta Kruusinpuistossa vain puolet siitä. Kruusin puistoon toteutettuna ulkoilureitistä on mahdollista tehdä esteetön, alkuperäisellä paikalla ei. Kaavamuutoksen hakijan kanssa on sovittu että myös Brakelinpuistoon voidaan laittaa merkitä yleistä jalankulkua ja pyöräilyä varten. Mielipiteen esittäjät tarkastelevat osayleiskaavaa tarkoitushakuisesti. Jos tarkastellaan osayleiskaavan AP alueen toteutumista asemakaavassa niin, on tarkasteltava koko yleiskaavamerkinnän aluetta, ei sen osa-aluetta. Viikin kartanoalueen kohdalla oleva osayleiskaavan AP merkintä alue ulottuu Valkamantieltä Nokian virtaan asti. Alueella on asemakaavakortteleita 12 kappaletta. Niiden yhteenlaskettu rakennusoikeus kaavamuutos huomioiden on 40561 m 2. Tästä asemakaava sallii rakennettavaksi kerrostaloina maksimissaan 17322 m 2 eli 43 %. Laskelmassa on huomioitu että AP-11 merkityissä kortteleissa on mahdollista toteuttaa rakennusoikeudesta 35% kerrostaloina. Valta osa rakentamisesta 57% on asemakaavoitettupientaloiksi. Käytännössä alue tulee olemaan vielä pientalomaisempi. Alueen rakennusoikeudesta 78,3% eli 31761 m 2 on asemakaavassa enintään kaksikerroksista koska osan mahdollisista kerrostaloista (8512 m 2 ) saa rakentaa enintään kaksikerroksiseksi. 3. Päätöksentekoa varten laadittu aineisto on harhaanjohtavaa - Kerrostalojen katon korkeusasema tulee olemaan havainnekuvissa esitettyä ja kartanon kattoa korkeammalla, sillä a) katon tai perustamistason korkeusasemaa ei mitenkään rajoiteta kaavaehdotuksessa, b) havainnekuvissa kerrostalot ovat tasakattoisia, kun taas ehdotuksen asemakaavamääräyksissä niiden kattokaltevuudeksi määrätään 1:6, c) ilmastointikonehuoneet puuttuvat havainnekuvien kerrostalojen katolta. - Havainnekuvissa ei ole millään tavalla esitetty lukuisia, useita metrejä korkeita tukimuureja, jotka ovat välttämättömiä ikkunoiden saamiseksi alimpiin kerroksiin, pysäköintialueen tasaamiseksi jossa poikittainen korkeusero on 2-7 metriä n. 22 metrin matkalla kuin myös esteettömän kulun järjestämiseksi pysäköintialueelta rakennukseen ja oleskelualueille. Jos esimerkiksi 1. kerros rakennetaan tontin alimman korkeuskäyrän tasoon, pysäköintipaikat ovat 4. kerroksen lattiatasossa tai korkeammalla. Tällöin kulku rakennukseen vaatii sillan, ja oleskelualueelle päässee pysäköintialueelle esteettömästi vain porrashuoneen kautta. Tukimuureista koituva maisemahaitta on pysyvä. Päätöksentekoa varten laadittu aineisto ei ole harhaanjohtavaa. Selostuksessa esitetty viitesuunnitelma on kaavamuutoksen hakijan esitys kaavamuutosta varten. Kerrostalojen korkeusasema selviää viitesuunnitelman maastoleikkauksesta joka lisätään selostukseen. Maastoleikkauksesta näkee myös miten kerrostalot on suunniteltu upotettavaksi rinteeseen. Vaikka havainnekuvissa kerrostalot on yksinkertaisuuden vuoksi piirretty tasakattoisiksi, on ne kaavaehdotuksessa edellytetty rakennettavaksi harjakattoisina. Näin ne kattojenkin osalta sopeutuvat paremmin alueella vallitsevaan kaupunkikuvaan. Mahdolliset Ilmastointikonehuoneet voidaan sijoittaa harjakattoisen talon yläpohjanonteloon. Maastoleikkaus havainnollistaa että alueella tarvittavat tukimuurit ja rakennusten sokkelit ovat hyvin kohtuulliset eikä käyntisiltoja tarvita. Asunnot sijoittuvat alimmassa ker-
roksessa ala rinteen puolelle ja taloustilat ikkunattomina rinnettä vasten joten ikkunoiden sijoittelussa ei ole ongelmia. Tukimuurit tulevat olemaan niin vähäisiä ja suojattavissa kasvillisuudella että niistä ei tule ongelmaa maisemassa, päinvastoin ne antavat pihoille terassipuutarhamaista tunnelmaa. - Suojavyöhykkeeksi tarkoitetun Brakelinpuiston puustosta osa on kaadettava em. maastonmuotoilujen ja rakennustöiden vuoksi. Kaikki kerrostalotonttien ja paikoitusalueen puut on kaadettava samasta syystä. Havainnekuvissa kerrostalojen ympärillä on 20 m korkeita puita, joiden kasvaminen kestää vähintään 30 vuotta. Nokialla on rakentamattomia kerrostalotontteja jopa kymmenen vuoden tarpeisiin. Kaupungeilla on kaavoitusmonopoli juuri siksi, että kaupunkisuunnittelun kokonaisuus kiinnostaa vain harvaa maanomistajaa. Merkittävää kulttuurimaisemaa ei pidä uhrata yksittäisen maanomistajan nopeasti vaihtelevan taloudellisen tilanteen paikkaamiseksi. Toivomme, että Nokian kaupungin päättäjät osoittaisivat toimissaan johdonmukaisuutta, pysyisivät aikaisemmissa linjauksissaan ja tavoitteissaan Viikin kulttuurimaiseman säilyttämisessä ja hylkäisivät muutosehdotuksen. Brakelinpuistoon osoitetaan kaavamuutoksen hakijan toivomuksesta merkintä s-4; luonnonmukaisena säilytettävä osa, joka on hoidettava siten, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. Puistosta ei rakennustöiden tai kaavamuutoksen vuoksi jouduta kaatamaa yhtään puuta. Puita kaadetaan ainoastaan mielipiteen kirjoittajienkin toivoman yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatulla alueen osalla väylää toteutettaessa. Havainnekuvat esittävät kaavamuutoksen lopputilannetta jolloin on luonnollista että istutettavat puutkin esitetään varttuneempina kuin ihan taimina. Maastoleikkauksesta selviää että tarvittava maaston muokkaus on vähäisempää kuin mielipiteessä pelätään. Tällöin olemassa olevaa puustoakin on mahdollista säästyä. Nokian kaupungissa on kerrostaloja varten asemakaavavarantoa useiksi vuosiksi. Pää osa kaavavarannosta on yksityisessä omistuksessa. Osa niistä ei ole edes sellaisenaan toteutuskelpoista esimerkiksi ympäristö tai muiden ongelmien vuoksi. Osa tonteista odottaa sopivaa taloudellista yhtälöä ennen kuin toteutus voi alkaa. Näistä ja monesta muusta realiteetista johtuen kaavavarantoa joudutaan aika ajoin uudistamaan ja kehittämään, näin tehdään tässäkin tapauksessa. Täysin suunnitelmatalouden malliseen rakentamisen ohjaukseen ei vapaiden asunto markkinoiden vallitessa ole mahdollisuutta. Vaikka kaupungilla onkin kaavoitusmonopoli, ei kaupungilla ole tässä syytä puuttua elinkeinon vapauteen. Muutosehdotusta ei ole syytä hylätä koska se monelta osin tukee kulttuuriympäristön asemaa voimassa olevaa asemakaava paremmin ja luo toteutuskelpoisempaa ja monipuolisempaa kaupunkiympäristöä. Pyydämme mielipiteeseen perustellun kirjallisen vastineen. Muistutukseen annetaan perusteltu kirjallinen vastaus, joka liitetään selostukseen. Nokialla 17.11.2013, Eija Teivas Tapio Teivas,
MUISTUTUS 2 MUISTUTUS KRUUSINTIEN KAAVAEHDOTUKSESTA Koska kaavaehdotus ei ole muuttunut luonnoksesta, uudistan aikaisemman huomautukseni. Kruusintien asemakaavanmuutos on yleiskaavan, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, olemassa olevan pientalomaisen asuinrakenteen ja vasta laaditun asemakaavan vastainen. Miksi kaupunki kaavoittaa yksityisen edun vuoksi omakotialueelle ylimitoitettua rakentamista, vaikka kaupunki ja kuntalaiset eivät mitenkään hyödy kaavahankkeesta? Alueelle pitää saada virkistysaluetta ja leikkipaikka jo nykyisellä asemakaavalla ylimitoitetulle asutukselle. Kerrostalot eivät sovellu Brakelintien varrelle jyrkkään rinteeseen. Rinteeseen jouduttaisiin tekemään huomattavia leikkauksia joka näkyisi kaukomaisemassa. Kaiken lisäksi maapohjan kantavuus on heikko. Vastaus sisennettynä ja kursiivilla: Kaupunki hyötyy siitä että kaava-alue muuttuu toteutuskelpoisemmaksi ja tulee rakennetuksi. Kaupunki saa uusia asukkaita ja toimeliaisuutta rakennusaikana. Ei ole tarkoituksenmukaista pitää aluetta pitkään keskeneräöisenä vaikka se joidenkin naapureiden mielestä olisikin mieluisempaa. Rakentaminen ei ole ylimitoitettua asuinrakennusoikeus säilyy kaava-alueella samana kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Kuntalaiset hyötyvät hankkeesta sen, että muodostuu kaksi uutta puistoa joihin rakennetaan väylät jalankulkua ja pyöräilyä varten. Voimassa oleva asemakaava on tältä osin selvästi heikompi. Alueella on uusien puistojen lisäksi riittävästi virkistysalueita kuten Virtasalmenpuisto ja Viikin harju Viikin kartanon maisemapelloista puhumattakaan. Alueelle on kaavailtu keskusleikkipuistoa Virtasalmenpuistoon. Asia on vielä alustava eikä siitä ole tehty päätöksiä. Kerrostalojen sijoittaminen rinteeseen ei ole paras ratkaisu mutta täysin normaaleilla rakentamistavoilla toteutettavissa. Rinteen kaivaminen tulee olemaan viitesuunnitelman maastoleikkauksen perusteella varsin kohtuullista. Valokuvasovitusten perusteella kerrostalot näkyvät kaukomaisemassa hyvin rajallisesti ja maastoleikkaukset tuskin ollenkaan. Maapohja on maaperätietojen perusteella moreenia joka on hyvä pohja rakentamiselle. KAAVOJEN VASTAISUUS: Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007. Alueen läpi on osoitettu ulkoilureittimerkintä. Oikeusvaikutteisessa Keskustaajaman osayleiskaavassa alueella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Alueeseen ulottuu Viikin kartanoalueen merkintä jonka mukaan alue on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, jonka ar-
vot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Alueella ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Alueen itälaidalle on osoitettu myös yleiskaavassa ulkoilureitti. Asemakaavamuutoksen myötä yleiskaavassa AP-merkinnällä varustettu Viikin alue muuttuisi kerrostalovaltaiseksi. Yhteensä 60% alueen kerrosalasta olisi silloin kerrostaloissa, sillä Viikin uuden pientaloalueen asemakaavamerkintä salli jo 30% kerrosalasta kerrostaloihin. Asemakaavassa ei saa sallia yli 2- kerroksisten kerrostalojen rakentamista tällä alueella ja lähtökohtaisesti koko kaavamuutoksesta tulee luopua. Voimassa oleva asemakaava perustuu maanomistajan itsensä laadituttamiin suunnitelmiin, eikä maanomistaja tuonut aiemman kaavaprosessin aikana kertaakaan esille, etteikö asemakaava olisi täysin kelvollinen toteutettavaksi. Muutoksessa omakotitontit muutettaisiin kerrostalotonteiksi, vaikka lähiympäristö on matalaa, suurimmaksi osaksi 1940-80 -luvun omakotitaloasutusta. Omakotitontit ovat Tampereen seudulla hyvin haluttuja ja niille on kysyntää. Nokian keskusta taas on väljä, jonne tulisi rakentaa lisää kerrostaloja tyhjille paikoille. Vanhan omakotitaloalueen tuntumaan ei pidä sijoittaa kerrostaloja. Nokian kaupunki sitoutui vastikään laaditun asemakaavan yhteydessä siihen, että merkittävän kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon alueella. Kaavamuutosluonnos on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Tätä kaavanmuutosta yritettiin laittaa vireille jo 2010, hanke oli valtuuston käsittelyssä joka totesi että sitä ei viedä eteenpäin ja palautti sen valmisteluun. Voimassa olevan asemakaavan lähtökohtana on ollut se, että rakennusten tulee sijoittua ja sopeutua maisemakuvaan. Rakentamisen pitää sopeutua ympäristöön ja olemassa olevaan pienimittakaavaiseen rakennuskantaan. Uudisrakennuksien korkeus on rajattu kahteen kerrokseen. kaavamuutosalue on osa Viikin kartanon arvokasta kulttuurimaisemaa, johon nyt ehdotetaan kaavoitettavaksi kolme kuusikerroksista kerrostaloa. Nämä talot veisivät suurella koollaan kartanon päärakennukselta sen hallitsevan aseman maisemassa. Kaavamuutosluonnoksen tavoitteissa ei mainita Viikin kartanon arvokasta kulttuuriympäristöä sanallakaan. Osallisia ei ole kuultu lainkaan. Kaavahankkeessa joka vaikuttaa näin merkittävästi lähialueen asukkaiden kiinteistöjen arvoon ja käytettävyyteen, tulisi osallisten kuuleminen järjestää kunnolla. Tästä on myös huomautettu useissa kaavaluonnoksesta jätetyissä huomautuksissa. Kaupunkia tulee kaavoittaa johdonmukaisesti, ja kaupunkilaisten tulee voida uskoa siihen että kaupungin päättäjät pysyvät aikaisemmissa linjauksissaan ja tavoitteissaan. Kaavanmuutos pitää keskeyttää, kuten valtuusto jo kertaalleen päätti pari vuotta sitten! Väitteeseen kaavamuutoksen kaavojen vastaisuudesta on vastattu Teivaksien muistutukseen annetussa vastauksessa. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt kaavamuutoksen käynnistämissopimuksen 12.3.2012 joten hanke noudattaa kaupunginvaltuuston tahtoa. Kaavaehdotus noudattaa pääpiirteissään olemassa olevan kaavan tavoitteita kartanoalueen aseman säilymiseksi parantaen tilannetta voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Väite että osallisia ei olisi kuultu ollenkaan, on perätön. Osallisia on kuultu Maankäyt-
tö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Osallisilla on ollut mahdollisuus valittaa kaupungin valtuuston päätöksestä hyväksyä kaavoituksen käynnistämissopimus ja antaa mielipiteensä luonnosvaiheessa ja muistuttaa ehdotusvaiheessa. Mielipiteisiin ja muistutuksiin on annettu kirjallinen vastaus. Kaavahankkeen toteutuminen tulee todennäköisesti nostamaan lähialueen omakotitalojen arvoa. Ei ole epäilystäkään siitä etteikö kaupungin päättäjät toimisi johdonmukaisesti noudattaessaan kaupunginvaltuuston 12.3.2012 tekemää päätöstä ja sen mukaista linjausta. Pyydän muistutukseeni perustellun kirjallisen vastineen. Jurkka Pöntys Muistutukseen vastataan perustellusti ja kirjallisesti.
Vastaus: Selostukseen liitetty havainnekuva Turuntieltä kartanon eteläpuolelta katsottuna osoittaa että uudet kerrostalot sijoittuvat maisemaan niin että ne jäävät muodostettavan Brakelintien puuston taakse. Kartanon itäpuolelta Turuntieltä katsoen ei ole laadittu havainnekuvaa koska sieltä katsottuna muutosta ei ole ollenkaan havainnollistettavissa. Kaavateknisistä syistä kaava-alueen kavennus maisemapellon kohdalla palautetaan luonnosvaiheen rajauksen mukaiseksi. Maisemallisesti arvokas peltoalue rajoittuu idässä voimassa olevan asemakaavan vastaavaan alueeseen joten rajan siirrolla ei sen suhteen ole merkitystä. Pysäköintialueen rajausta ei ole mahdollista siirtää koska muuten alue ei riitä tarvittaville autopaikoille. Omakotitalojen istutusalueelle annetaan määräys että pellon puoleisille rajoille tulee istuttaa pensasaita kuten kartanon itäpuolisilla kortteleilla. Kruusintien ja autopaikoitusalueen ajoväylän varteen on määrätty istutettavaksi koristepuurivistöt matalilla tai pylväsmäisillä puilla. Selostuksen kohta 3.1.2 korjataan esitetyllä tavalla. Tarkistettu kaavaehdotus aineistoineen toimitetaan maakuntamuseon nähtäväksi.