KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1
2
Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu koulunkäynnistä aina vuoteen 1985 1.8.1985 PKL : - Ketään ei vapauteta oppivelvollisuudesta. - Lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaiset PERUSKOULUUN - Vaikeimmin kehitysvammaiset oppivelvollisiksi, muttei peruskouluun! Työryhmämuisto vaikeimmin kehitysvammaisten peruskoulusiirrosta 1989 -> Vaikeimmin peruskoulusiirron piti tapahtua 1.8.1992, mutta niin ei käynyt L 1368/1996,A 177/1997 -> vaikeimmin vammaiset peruskouluun 1.8.1997 OPH: Vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman perusteet 23.5.1997 3
Erityisopetuksen eri ryhmiä varten ei enää ole erillisiä opetussuunnitelman perusteita, vaan kaiken erityisopetuksen järjestämisen lähtökohtana ovat perusopetuksen yhteiset opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät kaksi yleistä oppimäärää: oppiainejakoisen oppi-määrän ja toiminta-alueiden mukaisen oppimäärän. Opetussuunnitelman yleisistä oppimääristä johdetaan suoraan opetuksen tavoitteet ja sisällöt oppilaan yksilölliseen suunnitelmaan, joita ovat: lapsen esiopetuksen suunnitelma, vuosiluokilla oppimissuunnitelma, lisäopetuksessa opinto-ohjelman mukainen oppimis-suunnitelma sekä erityisopetukseen otetuilla tai siirretyillä oppilailla henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. 4
Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. (Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 5
INTEGRAATIO INKLUUSIO SUUNTA OIKEA, TOTEUTUS ONTUU! 6
KEHITYSVAMMAISTEN OPETUSTA PITÄISI UUDISTAA OIKEIN KUNNOLLA! On jääty peruskoulun/perusopetuksen vangiksi Tilat, eivät useinkaan ole sopivia eikä riittäviä opetukseen. Oppisisällöt: liian akateemisia, koulumaisia. Opetustavat: pitäisi käyttää enemmän toiminnallisia menetelmiä Pitäisi saada ylä- ja ala asteet myös kehitysvammaisten opetukseen: Fyysisesti: luokat oman ikäryhmän mukaisesti Sisällöllisesti: -> ala-asteella soi: Rölli, yläasteella soi: Lordi Jatko-opinnot, asuminen, työelämä, ihmissuhteet, harrastukset Koulua käydään elämää, eikä koulua varten! 7
Jyväskylän kaupungin Päiväharjun koulun kehittämishanke Perustettu v. 2002 Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään nuoren tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman itsenäiseksi elämän hallinnan taidoissa. Toimi Päiväharjun koulun Kypärätien yksikössä ja 1.8.2013 lukien Huhtasuon yhtenäiskoulussa Jyväskylässä 8
9
NUOREN TULEVAISUUDEN SUUNNITTELUN APUVÄLINE: - Nuorelle itselleen - Nuoren vanhemmille - Ammattihenkilöstölle - 7. luokalta alkaen KOULUTUS TYÖ ASUMINEN IHMISSUHTEET VAPAA-AIKA TULEVAISUUTENI