SALON KAUPUNGIN LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1659/ /2017 SALON KAUPUNGIN LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Salon kaupungin lisäopetuksen opetussuunnitelma (OPS) laaditaan opetushallituksen hyväksymän lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteita täydentäväksi, Salon perusopetuksen lisäopetusoppilaiden opetuksen järjestämistä koskevaksi asiakirjaksi. Se suunnitellaan käytettäväksi yhdessä valtakunnallisten lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Salossa lisäopetusta järjestetään keskitetysti Moision koululla. Lisäopetuksen pohjana on Salon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman yhteinen osa ja vuosiluokkien 7-9 vuosiluokkaosio. Lisäksi mahdollisten koulutuskokeilun osalta otetaan huomioon lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat. Salossa järjestettävä lisäopetus on suomenkielistä. Opetussuunnitelmaan liittyvät asiat Salon lisäopetuksen opiskeluhuoltoa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä käsittelevät osuudet ovat yhteneväisiä perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö perustuu lisäopetukseen hakemisen yhteydessä ja opiskelun aikana huoltajan, oppilaan ja opettajan keskusteluihin. Huoltajat kutsutaan tapaamisiin, joissa käsitellään oppilashuoltoon, oppimisen tukeen, koulun toimintakulttuuriin sekä oppimisen ja kasvatuksen tavoitteisiin. Lisäopetuksen opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan, seurataan ja tarvittaessa kehitetään lukuvuoden aikana ja lukuvuoden päättyessä. Koulun arviointikertomuksessa arvioidaan lisäopetuksen toteutumista. Opiskelijoilta ja huoltajilta kerätään palautetta opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumisesta. Opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut Salossa Lisäopetus Salossa järjestetään päiväopetuksena. Lukujärjestykselliset ja oppimisen tavoitteisiin liittyvät ratkaisut tehdään opiskelijakohtaisesti siten, että opiskelijan vuosiviikkotuntimäärä on 1100 tuntia. Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja käytännöt Lisäopetukseen otetaan ensisijaisesti opiskelijoiksi salolaisia, peruskoulun päättötodistuksen saaneita nuoria, jotka eivät ole onnistuneet saamaan toivomaansa/tai löytämään haluamaansa opiskelupaikkaa toiselta asteelta. Jos ryhmässä on tilaa, voidaan lisäopetusluokalle ottaa myös lähikuntien nuoria. Lisäopetukseen haetaan oman oppilaanohjaajan tuella opintopolku.fi -sivuston kautta.

2 Arvoperusta ja oppimiskäsitys Lisäopetuksen arvoperusta ja oppimiskäsitys ovat lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja Salon perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisia. Toimintakulttuuri Lisäopetuksessa toimitaan samojen sääntöjen, ohjeiden ja toimintamallien mukaan kuin se koulu, jonka tiloissa lisäopetusta järjestetään (Moision koulu). Lisäopetusryhmän toimintakulttuuri muodostuu opiskelijan ja opettajan yhteistyössä sopimien ratkaisujen pohjalta. Tavoitteena on oppimiseen kannustava, yksilölliset ratkaisut mahdollistava vuorovaikutteisuus, joka tukee opiskelijan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista edistymistä/kehittymistä. Keskeiset toimintakulttuuriin liittyvät asiat kirjataan vuosittain koulun työsuunnitelmaan. Yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea opiskelijaa, joka suorittaa lisäopetuksesta. Yhteistyö pohjautuu riittävään yhteydenpitoon, koulutapaamisiin sekä keskusteluihin. Yhteistyövälineenä arjessa toimii Wilma, jonka kautta välittyy tietoa poissaoloista, oppimisen edistymisestä ja muista kouluarkeen liittyvistä asioista. Lisäksi opettaja kutsuu huoltajat vähintään kerran lukuvuodessa henkilökohtaiseen tapaamiseen, tarvittaessa useamminkin. Opiskelijan osallisuus Lisäopetuksen opiskelijat ovat osallisina lisäopetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lisäopetuksen opiskelijat kuuluvat koulunsa oppilaskuntaan. Tarjottavien opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Lisäopetuksen tavoitteena on ohjata, kannustaa ja mahdollisuuksien mukaan parantaa (realistiset numeroiden nostot) opiskelijan mahdollisuuksia hakemaan ja ennen kaikkea pääsemään itselleen sopivaan jatko-opiskelupaikkaan. Opinto-ohjauksen rooli on tässä mielessä merkittävä. Säännölliset yhteistyöpalaverit oppilaanohjaajien kanssa kuuluvatkin tärkeänä osana lisäopetukseen.

3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen on yksi tärkeimmistä lisäopetuksen tavoitteista. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet otetaan huomioon opiskelijan oppimisen tavoitteita suunniteltaessa. Opiskelijan laaja-alaisen kehittymistä seurataan ja arvioidaan lukuvuoden arviointikeskustelussa. Laaja-alaisen osaamisen alueista painotetaan ensisijaisesti ajattelua ja oppimaan oppimista (L1), itsestä huolehtimista ja arjen taitoja (L3) sekä työelämäntaitoja ja yrittäjyyttä (L6). Oppimisympäristön ja työtapojen valintaa ja kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja toimintatavat tavoitteiden toteuttamiseksi Tavoitteena Moision koulun lisäopetuksessa on luoda mahdollisimman hyvät ja monipuoliset työtapoja ja oppimista tukevat oppimisympäristöt. Opiskelijoiden oppimisympäristöä pyritään laajentamaan suunnitelmallisesti koulun ulkopuolelle, kuten esimerkiksi työharjoittelupaikoille, oppilaitoksiin ja yhteistyötahojen (mm. MLL, SRK, 4H) toimipisteisiin. Opiskelusuunnitelman laadinta ja suunnitelmaan sisällytettävät asiat Opiskelusuunnitelman lähtökohtana on yksilöllisyys. Opiskelijan kanssa yhdessä sovitaan opiskelun tavoitteet ja laaditaan suunnitelma sen toteuttamiseksi. Opiskelusuunnitelma laaditaan Wilman lomakkeelle, johon kirjataan lisäopetusvuoden tavoitteet numeronkorotusten ja jatko-opiskelupaikan löytämisen suhteen. Erityisen tuen opiskelijalle laaditaan HOJKS. Lisäopetukseen otettujen opiskelijoiden tilanne selvitetään lukuvuoden alussa, jolloin käydään läpi perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat, opiskelijan tavoitteet sekä opiskeluun ja koulunkäyntiin mahdollisesti vaikuttavat muut asiat. Lukuvuoden alun selvitykseen osallistuvat opiskelijan lisäksi lisäopetuksen opettaja. Tarvittaessa tilaisuuksiin voidaan kutsua myös huoltaja ja/tai huoltajan edustaja/edustajia sekä oppilashuollon sidosryhmän jäsen/jäseniä. Sovitut asiat kirjataan ylös opiskelijan lisäopetuksen suunnitelmaan. Muiden opintojen suorittamismahdollisuudet ja suorittamistavat Lisäopetuksen opiskelija voi sisällyttää Salossa opintoihinsa myös koulutuskokeiluja. Niitä järjestetään aikuislukion ja Salon ammattiopiston kanssa. Koulutuskokeilut suunnitellaan yhdessä opiskelijan ja oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. Koulutuskokeilun aikana opiskelijalla on mahdollisuus tutustua toisen asteen opiskeluun ja suorittaa oppilaitoksen opinto-ohjelmaan liittyviä kursseja esimerkiksi Salon aikuislukiossa.

4 Opetukseen liittyvä yhteistyö muiden oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja työelämän edustajien sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Lisäopetuksen opiskeluun sisältyy työelämään tutustumisjakso/jaksoja (TET) sekä mahdollisesti myös muita sovittuja työpaikkavierailuja, joiden tavoitteena on selkiyttää opiskelijan hakeutumista toisen asteen opintoihin. Sekä TET-jaksot että työpaikkavierailut suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä opiskelijan, opettajan, opinto-ohjaajan ja vastaanottavan tahon kanssa. Salon erityispiirteenä lisäopetuksen toteuttamisessa on laaja yhteistyö ammattiopiston, lukion aikuislinjan sekä eri yhteistyötahojen kuten MLL:n, SRK:n ja 4H yhdistyksen kanssa. Tällä pyritään antamaan tukea nuoren jatko-opinnoista selviytymiseen. Tavoitteena on lisätä nivelvaiheen yhteistyötä ja pedagogisen tiedon vaihtoa. Uusia mahdollisuuksia Salossa tarjoaa myös IoT kampuksen hyödyntäminen. Opinto-ohjauksen tavoitteet ja järjestäminen (kenties jotain tällaista?) Opinto-ohjauksen tavoite on tukea ja ohjata opiskelijan valintoja perusopetuksen jälkeen ja auttaa siirtymään toisen asteen opiskeluihin. Salon lisäopetuksen ohjauksen erityispiirteenä on painotettu, moniammatillinen (muun muassa ammattiopisto, lukion aikuislinja, oppilaanohjaajat) nuoren jatko-opinnoista selviytymisen tukeminen ja nivelvaiheen pedagogisen tiedonsiirron lisääminen. Lisäopetuksen opinto-ohjausta antaa Salossa lisäopetuksen opettaja yhdessä lisäopetusta antavan koulun sekä toisen asteen oppilaanohjaajien kanssa (konsultaatio). Opiskelijalle järjestetään henkilökohtaista opinto-ohjaajan antamaa ohjausta. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Peruskoulun päättötodistuksen saaneille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tarjotaan Salossa lisäopetusta samoin perustein kuin muille perusopetuksen suorittaneille oppilaille (katso Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, luku 9). Oppimisen arviointi ja palaute sekä todistukset lisäopetuksessa (?) Opiskelun arviointi suoritetaan oppimissuunnitelmassa määritellyn mukaisesti. Arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin Salon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan kirjattuja menetelmiä ja käytänteitä perusopetuksen päättöarvioinnista. Lisäopetus sisältää numeroarvioinnin ja arviointikeskustelun. Opiskelijan huoltajalle tarjotaan mahdollisuus osallistua arviointikeskusteluun.

5 Syyslukukaudella lisäopetuksen opiskelijalle annetaan tarvittaessa välitodistus. Kaikkien opiskelijoiden kanssa käydään perusopetuksen opetussuunnitelman mukainen arviointikeskustelu. Kevätlukukauden päätteeksi opiskelijalle annetaan todistus lisäopetuksen suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluneet opinnot. Mikäli opiskelija on suorittanut vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista tai hän keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Arviointi ja todistukset ovat lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisia. Kasvatuskeskustelu ja kurinpidolliset keinot Kun opiskelija on toiminut koulun sääntöjen vastaisesti, asiaan puututaan viipymättä. Puuttumisen tulee olla aito kohtaaminen opiskelijan kanssa, jonka tavoitteena on yhteistyön säilyminen ja opiskelijan oppimisen ja koulunkäynnin jatkumisen turvaaminen. Kasvatuskeskustelu on ensisijainen kurinpitokeino. Mikäli opiskelija häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestyssääntöjä tai käyttäytyy muulla tavalla epäasiallisesti, voidaan opiskelija määrätä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelun oppilaalle määrää rehtori tai opettaja. Kasvatuskeskustelusta on ilmoitettava huoltajalle, ja hänelle on annettava mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jos huoltaja ei ole paikalla, opiskelija tiedottaa tapahtuneesta huoltajaa puhelimitse keskustelun aikana. Kasvatuskeskustelu on kirjattava. Kasvatuskeskustelun pitää rehtori tai opettaja, ja keskusteluun osallistuu tilanteesta riippuen yksi tai useampi opiskelija Kasvatuskeskustelun tavoitteena on puuttua opiskelijan koulun sääntöjä rikkovaan tai muuten epäasialliseen käytökseen. Keskustelun tavoitteena on yhteistyössä opiskelijan kanssa löytää toimintatavat, jotka tukevat koulun sääntöjen noudattamista. Kasvatuskeskustelun tai muiden kurinpidollisten keinojen käyttämisen yhteydessä tulee noudattaa hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Kurinpitokeinojen käyttö tulee perustua objektiiviseen harkintaan, ja niiden käyttämiselle pitää olla asialliset ja yleisesti hyväksyttävät syyt. Opiskelijoiden tulee olla tasavertaisia myös rangaistusten edessä, mutta tapauskohtaisesti pitää kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan ikä- ja kehitystaso sekä rikkeiden toistuvuus. Rehtori huolehtii lukuvuosittain henkilökunnan perehdyttämisestä perusopetuslain mukaisten kurinpitokeinojen käyttöön. Koulun toimintasuunnitelmassa kuvataan koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus. Koulu tiedottaa lukuvuosittain opiskelijoita, huoltajia sekä mahdollisia yhteistyötahoja koulun järjestyssäännöistä ja kurinpitokeinojen koulukohtaisista ratkaisuista. Kasvatuskeskustelua ja muita kurinpidollista keinoja koskevaa suunnitelmaa arvioidaan vuosittain yhteistyössä opetustoimen hallinnon ja rehtorien kanssa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

6 Salon kaupunki järjestää myös perusopetusta, joten oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvissä keskeisissä paikallisissa linjauksissa ja muissa paikallisesti päätettävissä asioissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Opiskeluhuolto paikallisessa opetussuunnitelmassa Opiskeluhuollon paikallisissa linjauksissa noudatetaan Salon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja oppilashuoltosuunnitelmaa.