Erityiset opetusjärjestelyt

Transkriptio

1 Erityiset opetusjärjestelyt koulunkäynnin tukena Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, apulaisrehtori

2 Tänään perehdymme: Pidennetty oppivelvollisuus Opetuksesta vapauttaminen Vuosiluokkiin sitomaton opetus (VSOP) Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Lähteenä omat ja Opetushallituksen koulutusdiat

3 Pidennetty oppivelvollisuus

4 Perusopetuslaki: Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. (Pol25 2 mom.) Esiopetus kestää yhden vuoden. Esiopetus voi 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää kaksi vuotta. (Pol9 2 mom.) Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. (Pol26 a 1 mom.)

5 Erityisen tuen päätöksessä pääsääntöinen opetusryhmä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 :ssä tarkoitetut palvelut, kuten oppilaan tarvitsemat apuvälineet tai tukijaksot valtion erityiskouluissa mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet, niiden lisääminen tai vähentäminen opetuksen järjestäminen poiketen 11 :ssä määritellystä oppiainejaosta oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta muut perusopetuslain 18 :n perusteella päätettävät erityiset opetusjärjestelyt, kuten muut opetuksen sisältöjä tai järjestämistapaa koskevat järjestelyt päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta opiskelu toiminta-alueittain tietoa_tuen_jarjestamisesta/erityinen_tuki/paatos_erityisesta_tuesta

6 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentymisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista.

7 Pidennettyä oppivelvollisuutta koskevat säädökset Oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään (VN:nasetus 1435/ mom.) HUOM. Todistusarviointi tapahtuu oppiaineittain. Perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. (Perusopetusasetus 2 3 mom.) Koskee esiopetuksen osalta esiopetustunteja.

8 Pidennetyn oppivelvollisuuden päättäminen Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä voidaan tehdä, vaikka oppilas saisi sen jälkeen edelleen erityistä tukea. Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla tehdään päätös myös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä.

9 jarjestamisesta/pidennetty_oppivelvollisuus/kolme_toteuttamistapaa

10 jarjestamisesta/pidennetty_oppivelvollisuus/kolme_toteuttamistapaa

11 jarjestamisesta/pidennetty_oppivelvollisuus/kolme_toteuttamistapaa

12 Opetuksesta vapauttaminen

13 Opetuksesta vapauttaminen Erityiset opetusjärjestelyt PoL 18 Kaikkien erityistä tukea saavien, sekä yleisen että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien osalta päätös (PoL 18 ), Erityiset opetusjärjestelyt) tehdään osana erityisen tuen päätöstä. Tämän jälkeen kuvataan HOJKSissa konkreettisesti, miten oppilaan opiskelu toteutetaan käytännössä. Muilla kuin erityistä tukea saavilla asiasta tulee tehdä erillinen hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Vapauttaminen oppiaineen oppimäärän opiskelusta ei ole mahdollista ilman ko. päätöstä. Päätös voidaan tehdä vain oppilaan tilanteesta johtuvilla, laissa mainituilla syillä. Oppilas voidaanpol 18 :n perusteella vapauttaa joko kokonaan tai joiltakin osa-alueilta oppiaineen opiskelusta. Jos oppilas on vapautettu kokonaan oppiaineen opiskelusta, ei hänelle anneta todistusarviointia ko. oppiaineessa.

14 Opetuksesta vapauttaminen Tämä merkitsee sitä, että oppiainetta ei mainita todistuksessa tai valmiissa lomakkeessa tämän oppiaineen kohta jätetään tyhjäksi. Jos oppilas on vapautettu oppiaineen jostakin/joistakin osa-alueista, vapautettuja osa-alueita ei oteta huomioon oppiainetta arvioitaessa. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

15 Erityiset opetusjärjestelyt (PoL 18 ) Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1. Oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2. Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3. Se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

16 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

17 Erityisen tuen päätös Oppiaineittain opiskelu Yleinen oppimäärä / eri oppiaineet Yksilöllistetty oppimäärä / eri oppiaineet Päätetään erityisen tuen päätöksessä jokaisen oppiaineen osalta erikseen Toiminta-alueittain opiskelu Päätetään erityisen tuen päätöksessä

18 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 9 3 mom.) Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toimintaalueittain. (Perusopetuslaki 18 1 mom.) Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä.

19 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Yksittäisen oppiaineen tavoitteet ja sisällöt kuvataan HOJKSissa sisältyen johonkin sopivaan toiminta-alueeseen. Sisältöjä kirjataan oppilaalle räätälöiden, ottaen huomioon hänen edellytyksensä, kiinnostuksen kohteensa jne. Sisällöt ja tavoitteet eivät seuraa minkään vuosiluokan tavoitteita ja sisältöjä. Ne ovat osa jotakin toiminta-aluetta. Oppiainetta ei myöskään mainita todistuksessa, vaan tavoitteiden toteutumisen arviointi sisältyy ko. toiminta-alueen sanalliseen arviointiin.

20 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää.

21 Arviointi toiminta-alueittaisessa opetuksessa Toiminta-alueittain opiskeltaessa käytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. Säännökset ja määräykset oppilaan arvioinnista ovat samat riippumatta, onko kysymyksessä yleisopetuksen oppilas vai erityistä tukea saava toiminta-alueittain toteutetun opetuksen oppilas (eli perusopetuslain 22 ja perusopetusasetuksen 2. luku sekä ops:n perusteiden 6. luku). Käyttäytyminen on arvioitava erikseen

22 Toiminta-alueet

23 Esimerkki toiminta-alueiden yhteydestä toisiinsa: Oppilaan tavoitteena on välipalan suunnittelu ja valmistaminen.

24 Oppiminen toiminta-alueittain Valterikoulussa Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan opetussuunnitelma

25 Vuosiluokkiin sitomaton opetus

26 Vuosiluokkiin sitomaton opetus ei ole yhteydessä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasoihin, vaan asiasta säädetään erillisissä säännöksissä. Opetushallitus on muuttanut ja täydentänyt vuonna 2014 annettuja opetussuunnitelman perusteita tältä osin , ja ne löytyvät seuraavasta linkistä: usopetus_ja_lisaopetus_oph_866_2017.pdf Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta koskevaa tekstiä on useammassa kohtaa liitteessä olevaa täydennysmääräystä.

27 3 näkökulmaa 1. Oppilas sidottu tiettyyn vuosiluokkaan 2. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt (opetus ja opiskelu) on jaettu vuosiluokittain ja sidottu niihin 3. Opinnoissa eteneminen on sidottu aikaan vuosiluokkien perusteella -> oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä ei sen sijaan ole valtakunnallisissa säädöksissä sidottu vuosiluokkiin vaan laajempiin kokonaisuuksiin. Ne määritellään tuntijaossa (nivelkohdat) -> Säädökset siis antavat mahdollisuuden jakaa opiskeltava aines paikallisin päätöksin toisin kuin vuosiluokittain.

28 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, joidenkin opetusryhmien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Kaikille vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen osallistuville tulee laatia opinto-ohjelma. (aiemmin oppimissuunnitelma) Opetuksen järjestäjä päättää paikallisessa opetussuunnitelmassa Päätöksenteon periaatteet yksittäisen oppilaan kohdalla Oppilaalle laadittavan opinto-ohjelman rakenteen ja sen laatimisen periaatteet. Opintokokonaisuudet voidaan tehdä yksittäisiin oppiaineisiin erikseen tai sitten muodostetaan oppiainekokonaisuuksia -> erotettava kuitenkin oppiaineiksi arvioinnissa! Tuntijakoa ja paikallista opsia noudatetaan Jokaisen lapsen/oppilaan kohdalla on aina tiedettävä, onko hän esiopetuksessa vai perusopetuksessa ja millä vuosiluokalla hän on.

29 Muutokset ja täydennykset Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut: Järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä. Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen käytöstä määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mahdollisuudesta tulee mainita myös silloin, kun vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytetään yksittäisen oppilaan kohdalla.

30 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Oppimäärä jaetaan vuosiluokkien sijaan opintokokonaisuuksiksi. Oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä (tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien). Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

31 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat pakollisia ja mitkä valinnaisia. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti.

32 Opinnoissa eteneminen vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan (PoA 11 3 mom). Oppilas etenee opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan. Oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä todistus hyväksytysti suoritetuista opintokokonaisuuksista ja oppilas siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilas luetaan yhdeksännen luokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Oppiaineiden oppimääristä muodostetaan opintokokonaisuuksia. Kullekin kokonaisuudella määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä tuntimäärä. Johanna Pulkkinen Tiina Pilbacka-Rönkä