Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Transkriptio

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki

2 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kodin ja koulun yhteistyö Oppilashuolto Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Todistukset Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana... 7

3 3 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998, 9 ) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Lähtökohdan opetussuunnitelmalle muodostavat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2009 lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen (PoL 30 ). Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomenkielisiin opetusryhmiin oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Outokummun kaupungin sivistystoimessa valmistava opetus on siihen osallistuvalle oppilaalle joustava oppimispolku, joka tukee hänen integroitumistaan ja siirtymistään perusopetukseen. Valmistavaa opetusta järjestetään tiiviissä yhteistyössä Kummun koulun perusopetuksen kanssa. Oppilas integroidaan ikätasoaan vastaavaan opetusryhmään oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Valmistavan opetuksen oppilaan ja hänelle tutun perusopetusryhmän yhteistyötä lisätään vähitellen oppilaan kielitaidon karttuessa. Valmistava opetus on yksilöllistä ja toteutetaan oppilaan henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaisesti. Valmistavan opetuksen kesto ja siirto valmistavasta opetuksesta perusopetukseen suunnitellaan yksilöllisesti. 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-

4 4 ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppijan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista edistää oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus. 2.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat Oppilailla, jotka ovat luku- ja kirjoitustaidottomia tai joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito, painotetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa näiden taitojen oppimista. Oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asetetaan siten, että oppilaat saavat omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Opetuksen sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkielämän tilanteista selviytymistä, kotoutumista ja auttavat opiskelijaidentiteetin kehittymisessä. Oman äidinkielen opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Luku- ja kirjoitustaidottomalla ei ole kouluhistoriaa. Oppilas joutuu opettelemaan oman äidinkielen ja suomen kielen lisäksi muita akateemisia taitoja alusta alkaen. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen on varattava riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää huomiota perusopetukseen siirtymisen aikatauluun. Oppilas voi jatkaa perusopetuksen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan. 2.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä -opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla taso A1.3 A2.1(liite 1), joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Pääpaino perusopetukseen valmistavassa opetuksessa on suomi toisena kielenä -opinnoissa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin suomi toisena kielenä -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi toisena kielenä -opinnot ovat pohja kaikille muille opinnolle. Tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta. Oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. Oppilaan oma äidinkieli Oppilaalle oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää oman äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Hyvä oman äidinkielen hallinta luo edellytyksiä myös suomen kielen oppimiselle ja tukee muiden oppiaineiden oppimista. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001) (liite 2).

5 5 Muut kielet Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan vieraan kielen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraan kielen opiskelua valmistavan opetuksen aikana. Vieraan kielen opinnot järjestetään Kummun koulun kieliohjelman mukaisesti, ensisijaisesti englannin kielessä. Vieraan kielen opetuksessa painotus on ensisijaisesti funktionaalisessa kielessä eli arkitilanteissa käytettävässä puhekielessä. 2.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Valmistavan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot ja kulttuuritausta. Opetuksessa huomioidaan oppilaan tietämys oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Oppilaalle annetaan muissa oppiaineissa omakielistä opetusta ja tukea tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Tämä mahdollistaa oppilaan etenemisen aineopinnoissaan, vaikka suomen kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan Outokumpuun ja lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. 3 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten laaditaan jokaiselle oppilaalle oma opinto-ohjelma, jota tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Opinto-ohjelmaan kirjataan oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito, oppilaan vahvuudet oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja opetusjärjestelyt opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät ja opetuksen sisältö oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Opinto-ohjelma on osa mahdollisesti tehtävää kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma.

6 6 4 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kun valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve opiskelun tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Perusopetuksen valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, on tarpeen kartoittaa oppilaan erityisen tuen tarve. 4.1 Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheillä annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. Valmistavan opetuksen aikana järjestetään huoltajien kanssa henkilökohtainen tapaaminen, tarvittaessa useamman kerran. Huoltajien tapaamiseen varataan riittävästi aikaa. Kodin ja koulun yhteistyössä on otettava huomioon se, että huoltajat voivat olla myös luku- ja kirjoitustaidottomia. 4.2 Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Erilaisia tukitoimia suunnitellessa tehdään yhteistyötä perheen sekä mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa huolehditaan tulkkauksen järjestämisestä. 4.3 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Oppilaanohjauksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.

7 7 Perusopetukseen siirtymistä ja käytännön toteutusta suunniteltaessa huolehditaan, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy tuleville perusopetuksen opettajille. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa uuteen luokkaan ja luokanopettajaan tai luokanvalvojaan. 5 Oppilaan arviointi Perusopetukseen valmistavan opetuksen arviointi on sanallista. Numeroarvostelua ei käytetä. Arviointi on ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Se perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. Oppilaan suomen kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikolla. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. 6 Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. 7 Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen perusopetuksen oppimäärän mukaisten opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa (38 ) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Todistuksia koskevat määräykset sisältyvät vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Erityisessä tutkinnossa selvitetään eri tavoin, vastaavatko oppilaan tiedot ja taidot perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja kyseisessä oppiaineessa. Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja Outokummun kaupungin sivistystoimen opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Tällaisia opintoja ovat esimerkiksi perusopetuksen seitsemännen luokan opinnot käsitöissä, kotitaloudessa, musiikissa ja kuvataiteessa.