VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala
Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: koko Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi ja Satakunta) Tavoitteena muokata TEHO-hankkeen kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Neuvojien koulutuksen suunnittelu ja kokeilu Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Mallitilaverkosto Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys
Lorem ipsum dolor sit amet, Lorem ipsum dolor sit amet, co 172 ns. TEHO Plustilaa - 59 % V-S, 41 % Satakunta - kasvinviljely-, kotieläin- ja erikoiskasvinviljelytiloja - tavanomaisia ja luomutiloja - tilakoko 10 650 ha, suurin osa päätoimisia - vapaaehtoisesti mukana hankkeessa edustavuus? TEHO Plus -viljelijälle: -Tilakohtainen ympäristökäsikirja - Erityisympäristötukineuvontaa - Uusien viljelykäytäntöjen kokeilu -Mahdollisuus vaikuttaa tulevaan ympäristötukeen
Satotasoon vaikuttavat tekijät Satotasoa voidaan nostaa mm. näillä tekijöillä Uudet lajikkeet Uudet kasvinsuojeluaineet Teknologian kehitys Lannoitus mutta, jos perusasiat eivät pellolla ole kunnossa Yksipuolinen kasvivalikoima Puutteet ojituksessa Kalkituksen laiminlyönti Maan tiivistyminen Maan multavuuden lasku voi panostus mennä hukkaan!
Hyötyjä monipuolisesta viljelykasvivalikoimasta Sopivilla esikasveilla voidaan nostaa satoa Kasvinsuojelutarve vähenee, kun tautija tuhoeläinpaine alenevat Maan rakenne paranee syväjuuristen kasvien avulla Maan humuspitoisuus nousee runsaita vihermassoja tuottavien kasvien avulla Typpilannoitteita voidaan korvata typensitojakasveilla, niiden jälkeen kannattaa viljellä syysviljaa Palkokasvit, öljykasvit, nurmet ja syväjuuriset viljelykasvit (esim. kumina, puna-apila, mailaset) ovat hyviä esikasveja viljoille tai vihanneksille.
Maan rakenteen vaikutus ravinteiden käytön tehostamisessa TEHO-hankkeen jaetun typpilannoituksen koe v.2009 Esikasvi Valkuaispitois uus (% kuivaaineesta) Kevätvehnä- Mallasohra Kevätvehnä- Mallasohra Kumina (3v) - Mallasohra Lannoitusmäärä Hehtaarisato kg (kost. 15 %) Hehtolitrapaino kg 120 kg N/ha 6962 80,6 10,0 190 100 kg N/ha 6123 81,3 10,2 199 80 kg N/ha 7128 82,5 10,8 224 Sakoluku
Kasvinvuorotusta ja syväjuurisia kasveja => Pellon kasvupotentiaali täysimääräisesti käyttöön 1) Sama satotaso nykyistä pienemmillä panoksilla tai 2) Parempi satotaso nykyisillä panoksilla Ravinteiden hyväksikäyttö paranee maan kasvukunnosta ja viljelykierrosta huolehtimalla
Eri esikasvien typpilannoitusvaikutuksia seuraavalle satokasville + kg N/ha Esikasvi Syysvehnä Kevätvilja Syysvilja 0 0 Kaura Syysöljykasvi Kevätöljykasvi Herne Härkäpapu Sokerijuurikas Nurmi, palkokasvipitoinen Nurmi, heinäkasvipitoinen 0 0 40 20 20 20 35 25 25 25 20 40 40 15 15 Lähteet: Jordbruksverket 2011, Viljavuuspalvelu Oy 2000
Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien typpilannoitusvaikutuksia Kerääjäkasvi Syyskyntö Kevätkyntö Raiheinä 0 0 Puna-apila Valko-apila Apila-heinänurmiseos Viherlannoitusnurmi 25 30 15 Aikainen syyskyntö + syysvilja 35 35 10 Myöhäinen syyskyntö/kevätkyntö + kevätvilja Puna-apila, alsikeapila 60 70 Puna-apila+heinäkasvi Valko-apila Valkoapila + heinäkasvi Heinäkasvi 40 70 50 0 50 80 60 0 Lähde: Jordbruksverket 2011
Ravinnetaseet ravinteiden kotiuttamisen mittarina Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon/mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan)
Satotasot eri aineistoissa
N poistuma N hyväksikäyttöaste Vuosi N-lannoitus sadossa N-tase % Syysvehnä 2007 147 100 47 68 2008 139 90 49 65 2009 149 87 62 58 Ruis 2007 96 55 41 57 2008 113 65 48 58 2009 86 57 29 66 Kevätvehnä 2007 104 76 28 73 2008 100 79 21 79 2009 112 87 25 78 Ohra 2007 94 82 12 87 2008 93 83 10 89 2009 90 81 9 90 Mallasohra 2007 88 78 10 89 2008 91 78 13 86 2009 92 87 5 95 Kaura 2007 87 84 3 97 2008 84 85-1 101 2009 85 89-4 105 Rypsi 2007 94 50 44 53 2008 102 66 36 65 2009 100 63 37 63 Rapsi 2007 104 51 53 49 2008 112 65 47 58 2009 Sokerijuurikas 2007 115 88 27 77 2008 127 77 50 61 2009 124 77 47 62 Ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot
Lannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä
Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä
Lannoituksen ja satotason suhde ohralla
Lannoituksen ja typpitaseen suhde ohralla
Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa
Ravinnetaseiden kertomaa Savutetun sadon suuruus ei suoraan riippuvainen typpilannoituksen määrästä Typen ylijäämä sen sijaan kasvaa typpilannoituksen kasvaessa Viljelykierron merkitys Satotaso ei riipu vain lannoituksesta Hyvä ravinnetase silloin kun käytetyt panokset oikeassa suhteessa saavutettuun satoon Huono tase: sääolot, lannoitelajit ja levitysajankohdat, ongelmat vesitaloudessa, tiivistyminen, alhainen humuspitoisuus Mikä on hyvä tase milläkin kasvilla? Kuva: Miklos Gaal
Ravinnetaseiden kertomaa Voimakas N/P-lannoitus korkea N/P-tase Syysviljojen lannoitus jaettu typpilannoitus syyslannoituksen vähentäminen Viljelykierron merkitys Sääolosuhteille herkät kasvit suuri tasevaihtelu Toistuvasti ylijäämäiset taseet samoilla lohkoilla?
Ravinnetaseet hyötykäyttöön (1) Toiminnan tuloksellisuuden tarkkailun työkalu : Miten annettujen ravinteiden kotiuttaminen onnistui? Vertailu kasvilajin tasekeskiarvoon Edellyttää pitkän ajan seurantaa sato Kohdentamisen apuväline: paljon lohkoja, joilla suuri peltotase -> suuri huuhtoutumisriski! N-tase yli 50 kg/ha 14-20 % peltopintaalasta P-tase yli 10 kg/ha 3-9 % peltopinta-alasta
Ravinnetaseet hyötykäyttöön (2) Laskennan haasteita: Satotasojen lohkokohtainen arviointi Sadon laadun, lannan ravinnepitoisuuden, biologisen typensidonnan huomiointi Lohkokirjanpidon puutteet Vuosien väliset vaihtelut (sääolot ym.) Tulkinnan haasteita: Viljelykasvien väliset erot ravinteiden kotiuttajina Mikä on hyvä tase? Neuvonnan haasteita: Miten ravinnetaseet laajempaan käyttöön? Miten taseiden perusteella annetaan lohko- ja kasvikohtaisia lannoitussuosituksia? Eurot puhumaan Kuva: Miklos Gaal
Fosforin reaktiot maassa Kuvat: Katri Rankinen, SYKE Fosfori kiinnittyy lujasti maahiukkasiin (Al ja Fe) Maassa on myös helppoliukoista fosforia, joka on kasveille käyttökelpoista ja huuhtoutuvaa Ylilannoitus (korkea P-luku) lisää maassa olevan lujasti kiinnittyneen fosforin varastoa, ja samalla myös pienempää helppoliukoisen fosforin varastoa, josta osa huuhtoutuu
Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Fosforin hyväksikäytön tehostaminen MTT:n kehittämä viljojen ja nurmien fosforilannoituksen optimointimalli Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta Tulos: 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) Kehittäminen: typpi ja lanta mukaan 55 50 Huono 45 +23 40 35 Tyydyttävä 30 +13 25 20 Korkea 15 10 +1 5 0 0 10 20 30 40 50 P-lannoitus, kg/ha www.ymparisto.fi/teho
Fosforitaseiden tulkinta Fosforilannoitus ja tase tulisi suhteuttaa viljavuustutkimuksen osoittamaan pellon ravinnetilaan TEHO:n aineistossa fosforitaseet negatiivisia kaikilla viljelykasveilla (paitsi peruna) ja kaikissa viljavuusluokissa Fosforiluokka Fosforitasetavoite korkea (arveluttavan korkea, korkea, hyvä) keskimääräinen (tyydyttävä, välttävä) alhainen (huononlainen/huono) alijäämäinen lähellä nollaa/lievästi ylijäämäinen ylijäämäinen
Typen reaktiot maassa Väkilannoitetyppi on kokonaan liukoista Lannassa typpi on joko liukoista tai sitoutunut orgaaniseen ainekseen Liukoinen typpi on kasveille heti käyttökelpoinen, mutta myös herkästi huuhtoutuva! Orgaaniseen ainekseen sitoutunut typpi vapautuu hitaasti Kuva: Katri Rankinen, SYKE
Typen hyväksikäytön parantaminen jaetulla lannoituksella Typpilannoituksen jakaminen Kasvukaudella 2-3 erään kasvin tarpeen ja sato-odotusten mukaisesti Kevätvehnä, rypsi, rapsi (jopa ohra) Sadon määrä ja laatu (valkuaispitoisuus) parempi Taloudelliset tappiot ja typen huuhtoumat pienemmät, jos huono kasvukausi Etua erityisesti myöhäisillä lajikkeilla ja kasvukauden pidentyessä Työmäärä kasvaa Lisätypen arviointi esim. lannoitusikkuna, lehtivihreämittari Parempi laatu Taloudellinen hyöty tarpeenmukaisesta lannoituksesta 0-ruutu Ylilannoitusruutu + 30-50 kg N Kuva: Agrimarket
Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen Kuivalanta Lietelanta Virtsa Kevät (roudan sulettua) - pikainen multaus 100 100 100 - pintalevitys 90 80 60 Syksy (ennen routaa) - pikainen multaus 70 50 40 - pintalevitys 50 30 10 Lähde: Viljavuuspalvelu 2000
Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus, ratkaisuja tarvitaan Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet
Kerääjäkasvit monta hyötyä yhdestä toimenpiteestä LIUKOISEN TYPEN KIINNIOTTOA SYKSYLLÄ Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille, erityisesti Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Lohkot joilla runsasta lannan käyttöä KASVIMASSAA, JUURISTOA JA EROOSION TORJUNTAA Kasvipeitteisyys syksyn tai koko talven ajalle Kasvi- ja juurimassa maan rakennetta ja humuspitoisuutta kasvattamaan, Puolinurmi Vähiten valittu lisätoimenpide, mutta: Sitä hyödyntäneet kokivat mielekkääksi toimenpiteeksi, josta hyötyä myös viljelyn kannalta! Kuva: Kaisa Riiko
Öljyretikka ja valkosinappi kerääjäkasvina 2011 varhaisperuna-lohkolla Kerääjäkasvien kylvö 14.7. Kuvat otettu elokuun lopulla Murskaus ja kyntö lokakuun alussa Kuva: Kaisa Riiko Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Jaana Röytiö
Kerääjäkasveja viljalohkoilla Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Aino Launto-Tiuttu Kuva: Kaisa Riiko
Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet Typen kerääminen maasta: Aluskasviksi italianraiheinä (5 7 kg/ha), joka sopii kasvurytminsä puolesta heinistä parhaiten kerääjäkasviksi ja kuolee pääosin talven aikana Timotei ym. monivuotiset heinät Valkosinappi, öljyretikka Välikasviksi ruis, kaura, rehurypsi tai -rapsi Maan kasvukunnon parantaminen: Toistuvasti käytetyt aluskasvit kasvi- ja juurimassan tuottajana (apila-heinä seokset) Valkosinappi (mahdollisesti myös maata kasvitaudeista puhdistava vaikutus) Öljyretikka (huomioi viljelykierto tyvitautiriski) Typen tuottaminen seuraavalle satokasville: Apilat aluskasvina: valkoapila, puna-apila, persianapila Typen huuhtoutumista estettäessä myös heiniä seoksiin (esim. italianraiheinä 5 kg/ha + valkoapila 1-2 kg/ha)
Kerääjäkasvien viljelytekniikoita Kylvö: Aluskasviksi pääsatokasvin kylvön yhteydessä Aluskasviksi pääsatokasvin kasvustoon Välikasviksi pääsatokasvin jälkeen Kerääjäkasvikasvuston muokkaus: Mahdollisimman myöhään tai säilytys kevääseen asti Hyvä syysrypsikasvusto säilytetään seuraavan vuoden satokasviksi Kerääjäkasvien hyötyjä: Sitovat pääsatokasvilta käyttämättä jääneitä ravinteita (typpi!) Lounais-Suomessa 40-98 % typen huuhtoumista tapahtuu kasvukauden ulkopuolella, erityisesti sadonkorjuun ja maan routaantumisen välillä (Rankinen ym. 2007) Lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä eroosiontorjunta Monipuolistavat viljelyä (korvaavat esim. tuotantonurmia) Lisäävät maan humuspitoisuutta (juuri- ja kasvimassa) pitkällä tähtäimellä Typensitojakasviseoksilla korvataan typpilannoitteita Kilpailevat rikkakasvien kanssa Satokasveja: syysrypsi, nurmi Riskejä: Voivat pienentää pääsatokasvin satoa Huono kasvu jos alkukesällä/-syksyllä kuivaa, kylmyys
Typen hyväksikäytön tehostaminen 1) Lannoituksen tarkentaminen Ravinnetaseiden hyödyntäminen Tarpeen mukainen lannoitus (realistiset satotasoarviot) Jaettu typpilannoitus (vehnä, öljykasvit) 2) Lannan käyttö Levitysajankohta Levitystekniikka 3) Kerääjäkasvien käyttö Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Ilmastonmuutos lisää tarvetta Kuva: Airi Kulmala Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Kaisa Riiko
Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, puh. 040-769 9055 Joni Koskinen, puh. 040 769 9088 Anu Lillunen, puh. 0400-394 229 Eriika Lundström, puh. 0400 204 220 Kaisa Riiko, puh. 0400-341 332 Jaana Röytiö, puh. 040-4889831 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 020 636 0060 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus