Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Transkriptio

1 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari SjT 2010

2 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi Tilakohtaiset seikat Taloudellinen kannattavuus Tuet SjT 2010

3 Milloin viljelykierto? Satotaso pysyy samana tai alenee Maa tiivistynyt Maa kuorrettuu helposti Muokkausongelmat Ongelmat nostossa Monivuotisia rikkakasveja runsaasti Juurikasankeroinen Kasvitaudit SjT 2010

4 Monipuolisen viljelykierron vaikutukset Maahan Parantaa ruokamultakerroksen ja pohjamaan rakennetta Lisää maan humuspitoisuutta Maan pieneliötoiminta vilkastuu ja monipuolistuu Lisää ravinteisuutta Viljelykasviin Sadon määrä ja laatu paranevat Kasvinsuojeluun Ehkäisee kasvitautien ja tuhoeläinten lisääntymistä Helpottaa rikkakasvien hallintaa Tilan talouteen Kasvinsuojelukustannukset alenevat Multapitoisuus alenee Satovaihtelut pienenevät Ympäristöön Parantaa äärioloihin sopeutumista (ilmaston muutos) Eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen vähenee Lisää peltoekosysteemin vakautta SjT 2010

5 Viljelykierron vaikutukset rikkakasveihin Lajienvälisen kilpailun hyödyntäminen varjostus, kasvunopeus Juurikaspellon monivuotiset rikkakasvit pelto-ohdake, valvatti, peltopähkämö helpointa torjua viljakasvustosta (MCPA) juolavehnä Torjunta nurmen lopetuksessa, viljasta puinnin jälkeen, ennen suorakylvöä (glyfosaatti) Villijuurikas Eri tehoaineiden vaihtelu ei synny kestävyyttä Rikkakasvilajien valikoivuutta voidaan vähentää Juurikas on herkkä tiettyjen viljan ja perunan pienannosaineiden jälkivaikutukselle SjT 2010

6 Viljelykierron vaikutukset kasvitauteihin Viljelykasvin vaihtuminen lohkolla tautipaine alenee Sienet elävät kasvijätteessä ja säilyy maassa talven yli tartuntalähde seuraavan vuoden juurikaskasvustolle Ramularia beticola lyhyt viljelykierto lisää tautiriskiä Rhizoctonia solani isäntäkasveja lukuisia Taimipolte yksipuolinen viljelykierto lisää

7 Viljelykierron vaikutukset tuhoeläimiin Viljelykasvin vaihtuminen lohkolla tuhoeläinpaine alenee Juurikaskirppa, luteet, juurikaskärpänen Juurikasankeroisen määrää voidaan alentaa Kiertoon ei isäntäkasveja Saneerauskasvit: öljyretikka, valkosinappi Maatuholaiset kasvijäte

8 Viljelykasvien esikasvivaikutus Esikasviarvo= Edellisen vuoden kasvin (=esikasvi) vaikutus seuraavana vuonna viljeltävän kasvin kasvuun ja satoon Viljelykasvien esikasviarvo vaihtelee Esikasviarvo perustuu kasvien erilaisiin ominaisuuksiin + maanpäällisen biomassa määrä + kasvuston typpipitoisuus + juurten syvyys ja runsaus + biologinen typensidonta (herne, härkäpapu, apilat, sinimailanen, vuohenherne, virnat) + isäntäkasvispesifisyys kasvitaudeille ja tuholaisille + vaikutus rikkakasvilajeihin ja niiden määrä SjT 2010

9 Eri viljelykasvien esikasvivaikutukset juurikkaalle Ominaisuus Sokerijuurikas Viljat Rypsi rapsi Herne härkä- Peruna Kumina Heinänurmi Apilanurmi papu Org.aineksen määrä + (+) (+) (+) Mururakenne - + (+) Ilmavuus - (+) + (+) Ravinteisuus + (+) (+) Kasvitaudit Tuholaiset (-) (-) Rikkakasvit ; vaikutus myönteinen, ; vaikutus epäedullinen SjT 2010

10 Viljelykasvien versojen ja juurten kuiva-ainesatoja Kasvuston biomassa kg kuiva-ainetta/ha Nurmet; apilaa, moniv Raiheinä + puna-apila 6000 Virnat < 6000 Puna-apila 4000 Viherlannoitus, yksiv Öljyretikka Raiheinä Juurten biomassa kg kuiva-ainetta/ha Nurmet Puna-apila 3000 Syysvilja Kevätviljat Ruisvirna 1000 Peruna SjT 2010

11 Juurikkaan juuri- ja sokerisato eri viljelykierroissa verrattuna jatkuvaan juurikkaan viljelyyn Sato kg/ha Sokerisato kg/ha Jatkuva sokerijuurikas Kevätviljakierto ohra-sj-ohra-sj Hernekierto herne-sj-herne-sj Rypsikierto rypsi-ohra-sj-sj Heinäkierto Ohra suojavilja-heinänurmi-sj-sj Apilakierto Ohra suojavilja-apilanurmi-sj-sj SjT

12 Eri kasvilajien esikasvivaikutus juurikkaan juuri- ja sokerisatoon 2-vuotinen 1-vuotinen Esikasvi Juurisato Sokerisato Juurisato Sokerisato Suhdeluku Suhdeluku Suhdeluku Suheluku Kesanto+muokkaus 39.8 tn/ha= kg/ha= tn/ha= kg/ha=100 Sokerijuurikas Italian raiheinä Rapsi Syysrypsi Rehurypsi Rehuherne Valkosinappi Öljyretikka Hunajakukka Lupiini SjT

13 Viherlannoitus Vihreän, vesipitoisen, kasvuston maahan muokkaamista Typen tuottamista viherlannoituksen avulla seuraavaan kasvin käyttöön Viherlannoituskasvit Nurmikasvit Typensitojakasvit: Apilat, virnat, mesikät, sinimailanen vuohenherne I ja II pohjavesialue Max. 20 % typensitojakasveja Monivuotista voidaan lannoittaa perustamisen yhteydessä, mutta ei yksivuotista Niitto väh. kerran, 31.8 mennessä

14 Viherlannoitukset hyödyt Juurikkaan viljelykierron monipuolistaminen nurmikasvit ja apilat Maanparannusvaikutus Kerää typpeä ja muita ravinteita vapautuvat seuraavan kasvin käyttöön Typensidonnan avulla typpeä maahan Vähentää seuraavan vuoden kasvin Lannoitustarvetta Kasvinsuojelutarvetta

15 Vaikutuksen kannalta oleelliset tekijät Kasvilajit Biomassa määrä Seosten avulla voidaan säädellä kasvuston typpipitoisuutta Kasvusto heinäkasvit 1 %, palkokasvit 4 % Juurten alhaisempi kuin kasvuston Typensitojakasvit Kasvuaika Viljelykiertoon sovittaminen Viljelyteknikka maahan muokkauksen ajankohta

16 Koejärjestely Koe perustettu v Normaalilannoituslohko juurikas ohra juurikas Viherlannoituslohko Ohra+apila-timotei viherlannoitus juurikas Molemmilla lohkoilla kaksi typpitasoa: 90 ja 120 kg/ha SjT

17 Tulokset Viherlannoituksen jälkeen viljelty lohko kuivui tasaisemmin ja nopeammin Taimettuminen ja kasvusto olivat tasaisempia viherlannoituksen jälkeen Pintamaan vedenjohtavuus oli lähes 2 x nopeampi viherlannoituslohkolla SjT

18 Normaalilannoitus Viherlannoitus

19 Nitraattitypen määrä maassa Ennen kylvöä kg/ha kg/ha kg/ha Viherlannoituslohko Normaalilannoituslohko Maan ammoniumtyppi 0 kg/ha SjT2010

20 Sato ja sokeri-% Sato, kg/ha Sokeripitoisuus,% Normaali 120 Normaali 90 Viher 120 Viher Sato Sokeripitoisuus, % SjT

21 Amino-N mg/100 g 90 kg N/ha 120 kg N/ha Viherlannoitus Normaalilannoitus Kalium- ja natriumpitoisuudessa ei eroja SjT

22 Johtopäätökset Viherlannoitus soveltuu juurikkaan viljelykiertoon Viherlannoitus vaikuttaa edullisesti maan kuntoon Viherlannoituksen jälkeen juurikkaan sato korkeampi Viherlannoituksella positiivinen vaikutus sokeripitoisuuteen Viherlannoitus ei heikentänyt juurikkaan laatua SjT2010