Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Transkriptio

1 Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke

2 Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään ilman elävää kasvustoa Pelto voi olla syksyllä myös vihreä Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta (Meta-analyysi: heinäkasvit kerääjinä vähentävät N huuhtoutumisen puoleen) Härkäpavun alla kasvanutta italianraiheinää RaHa -hanke Muokkauskin voi olla perusteltua Kerääjäkasvi kuivaa maata ja auttaa siirtämään muokkausta myöhäisemmäksi

3 Viime kesänä n ha alus- ja kerääjäkasveilla Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto RaHa -hanke Hyvä aluskasvi kilpailee viljaa vastaan vähän, ja kasvaa voimakkaasti vasta puinnin jälkeen. Apiloita, sitovat typpeä ilmasta Heiniä, keräävät typpeä maasta

4 Tavoitteena syksyinen kattava kasvusto Huippusaavutus Hyvin koko lohkolla Riittävä tämäkin RaHa hanke RaHa hanke.2012 Ravinneresurssi Kasvu vaihtelee olojen vaihdellessa Ravinneresurssi Ravinneresurssi Kerääjä voi olla vaatimaton, kun vilja on kasvanut hyvin

5 Kerääjäkasvi voi rehevöityä, jos vilja kasvaa huonosti Ohra kärsi märästä, aluskasvi nautti tilasta LUKEKAS-koe, Jokioinen 2015 Persianapila kukki tähkien tasalla Hyvä kerääjäkasvusto pellon huonorakenteisissa kohdissa on hyvä asia. Siellä missä vilja on kasvanut hyvin, saa kerääjä olla vaatimatonkin? 5 HK

6 Joskus aluskasvi voi kasvaa hyvänkin viljan yli Italianraiheinä kasvatti tähkän, vaikka oletus oli, ettei se sitä tee. Tarvittaisiin aluskasvien lajikekokeita. Meroa-lajike tähkällä Ravinneresurssi-hanke 6 Hannu Känkänen

7 Tiheähköön kasvustoon kannattaa pyrkiä Tiheä juuristo koko syksyksi Koko pellon kattava kasvusto Ravinteet kiertävät pellossa, joutumatta vesiin. Maa kuohkeammaksi RaHa -hanke Pellon kasvukunto säilyy, tuottavuus jopa paranee. timotei pelkkä vilja italianraiheinä 7 HK

8 Kylvön tärkeimmät: huolellisuus, maan kosteus, multaus Aikainen perustaminen tuottaa parhaan aluskasvin Luotettava ja helppo: piensiemenlaatikosta Kevyt multaus auttaa paljon Muita vaihtoehtoja: -Vantaiden kautta heti viljan jälkeen: varma, lisätyötä, ei liian syvälle! -Hajakylvö pian viljan jälkeen: epävarmempi, etenkin jos ei mullata -Hajakylvö orasvaiheessa: epävarmuus ja viljan kilpailu lisääntyvät -Rikkakasviäestykseen liittäminen voi olla järkevää: multaus auttaa -(Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä): siemenen itäminen voi estyä! Kerääjäkasvin siementä ei kannata sekoittaa viljan siemenien sekaan kylvölaatikkoon!

9 Ravinneresurssissa tutkitaan kerääjäkasvin biomassasaantoa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke: HAMK, Luke, HY, E-S Salaojakeskus Kerääjäkasvien kuiva-ainesato (kg/ha) lokakuun 2015 alussa Italianraiheinä 20 kg/ha Italianraiheinä 7 kg/ha Monivuotisten heinien seos Puna-apila Italianr. ja puna-apila Italianr. ja puna-apila, ohra kokoviljaksi -Kuiva-ainesadosta yleensä yli puolet oli ohran olkea -Rehun laadun ja biokaasun tuoton analysointi on meneillään Kuvat Katariina Manni 9 Hannu Känkänen

10 ei aluskas italrai 7 italrai 20 mv nurm (öljyr) pu-ap itr pu-ap (ör) ei aluskas italrai 7 italrai 20 mv nurm (öljyr) pu-ap itr pu-ap (ör) valkap Ohran jyväsato kg/ha, Ravinneresurssi Karjatila Viljatila luvun kokeissa: IR siemen Ohra kg/ha Siemensuositus 5 15 kg/ha

11 Puinnin jälkeen kylvöä ei ilmeisesti tueta 2016 Se olisi hyvä vaihtoehto aluskasveille, jos kylvö elokuun alussa Öljyretikan kylvö Taimettui hyvin Kasvuaika loppui kesken Ravinneresurssi 2015 Elokuun alussa kylvettyä öljyretikkaa Muokkausretiisin paalujuuria Huom: kylvetty kesäkuussa, kuva kesän 2012 lopulta RaHa -hanke RaHa -hanke 11 Hannu Känkänen

12 Aluskasvi Siemenmäärät aluskasvien sisäänajossa suositeltuja määriä ennen kesää 2015 kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila ja muut apilat 4-10 Nurmimailanen Timotei 5-10 Muut monivuotiset heinät 8-15 Italianraiheinä 5-15 Timotei + italianraiheinä Timotei + puna-apila a) Italianraiheinä + apila a) a) Heinävaltainen, jos halutaan kerätä paljon typpeä maasta. Apilavaltainen, jos halutaan hyvä typpilannoitusvaikutus. Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja kokemusta. Siementä kg/ha, Uusimaa 2015* % 43 % 10 % 24 % 1) 36 % 20 % 20 % 17 % 2) 25 % 13 % 46 % 5 % 38 % 25 % 32 % 1) Puna-apila 2) Muu nurmiheinä kuin italianraiheinä Seoksia käytettiin varsin vähän *Kysely kerääjäkasveja viljelleille Uudellamaalla

13 Perustietoa kerääjäkasvimenetelmistä Ravinteiden hallinta (RaHa) hankkeen nettisivut Tieto tuottamaan 141: Viljelykiertojen monipuolistaminen Lisää tietoa tuotetaan kesän 2016 kokeissa Kiitos! Kuva LUKEKAS luomukokeesta (nurmimailanen, valkoapila ja valkomesikkä aluskasveina) 13 Hannu Känkänen