MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Transkriptio

1 MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

2 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke ( ) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka toiminta-alue on Varsinais-Suomi ja Satakunta

3 175 TEHO Plus -tilaa 65 % V-S, 35 % Satakunta, Kasvinviljely-, kotieläin- ja erikoiskasvinviljelytiloja Tavanomaisia ja luomutiloja Suurin osa päätoimisia viljelijöitä Vapaaehtoisesti mukana hankkeessa edustavuus? TEHO Plus -viljelijälle: -Tilakohtaista ympäristöneuvontaa - Erityisympäristötuki-neuvontaa - Uusien viljelykäytäntöjen kokeilu

4 RAVINNEHUUHTOUTUMAT PELLOLTA ERI VUODENAIKOINA JA RISKITEKIJÖITÄ -Sateet -Leudot talvet - Kasvipeitteettömyys Talvi 20 % -Sulamisvedet -Kaltevuus, kasvipeitteettömyys -Ravinneylijäämät Kevät 40 % -Sateet -Märkä, huonorakenteinen maa -Varhainen syyskyntö -Ravinneylijäämät -Varhainen sadonkorjuu - > Kasvipeitteettömyys Syksy 30 % Kesä 10 % Soveltaen lähteestä: Maatilayrityksen ympäristöopas, s Kaltevuus -Sateisuus - Maan huonorakenteisuus -Lannoituksen ajoitus, määrä - Viljelykasvien heikko sadontuottokyky

5 MAATILAN MAHDOLLISUUDET ÄÄRI-ILMIÖIHIN VARAUTUMINEN Maan kasvukunnon parantaminen Vesitalouden toimivuus - kuivatus ja veden pidätys Monipuolinen viljelykierto Kasvukauden ulkopuolinen kasvipeitteisyys Kevätkosteuden hyödyntäminen viljelyssä Kevätviljoista vähitellen syysviljoihin Kalkituksen ja biologisen typensidonnan hyödyntäminen

6 TOIMIVA VESITALOUS SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ Toimiva peruskuivatus aina kasvukunnon perusta, jatkossa myös veden pidätys kuivia kausia varten korostuu

7 LISÄÄ KASVIPEITTEISYYTTÄ Kasvipeitteisyyden lisäys kasvukauden ulkopuolella suojaa maata eroosiolta Kerääjäkasvit kylvetään keväällä viljan aluskasveiksi tai varhain korjattavien kasvien jälkeen AL-T 7

8 MONIPUOLINEN VILJELYKIERTO Syväjuuristen kasvien viljely parantaa maan rakennetta ja palkokasvit sitovat typpeä ilmasta Näille kasveille ei aina markkinoita, mutta maan hyvä rakenne oleellinen osa maan kasvukuntoa AL-T 8

9 Pelto Kalteva Eroosioherkkä Tulvaherkkä Ravinteikas Vesitaloudellisesti huono Pohjavesialueella Happamalla sulfaattimaalla Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas Tunnista riskipellot Esimerkkejä suositeltavista toimenpiteistä Leveät pientareet/suojakaistat, lannoituksen tarkentaminen, lannanlevityksen välttäminen, nurmiviljely, kevennetty muokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit P-lannoituksen vähentäminen, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (RTV)-erityisympäristötuki, kerääjäkasvit Viljelykierto, syväjuuriset kasvit, ojituksen kunnostus, kevyempi peltoliikenne, viljelytoimien ajoitus Lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen, pohjavesialueiden peltoviljely- tai suojavyöhyke -erityisympäristötuet Kalkitus, viljelykasvien valinta, matalampi kuivatussyvyys Leveät pientareet ja suojakaistat, luonnonhoitopellot, lumo-, suojavyöhyke- ja pebi -erityisympäristötuet Turvepelto Luonnonhoitopellot, turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely - erityisympäristötuki AL-T 9

10 Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, puh Asiantuntijat Janne Heikkinen, puh (maaperä, tilakäynnit) Joni Koskinen, puh (paikkatieto) Anu Lillunen, puh (käsikirja, kotieläintilat, tilakäynnit) Eriika Lundström, puh (erityisympäristötuet) Satu Puustinen, puh (ravinnetaseet, tilakäynnit) Anna Setälä, puh (neuvonnan kehittäminen) Silva Wilander, puh (ympäristötoimien talous) Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL TURKU Puh