Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Transkriptio

1 Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki

2 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltoluonnon monimuotoisuus

3 Miksi?

4 4

5 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg 140 kg Sateisuus? Edeltävä kasvukausi? 930 kg 84 kg Pasi Valkama Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

6 Kokemuksia fosforin huuhtoutumisesta 61 kg 6 kg 24 kg 3 kg Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

7 Kuormitus ei synny tasaisesti kaikilta pelloilta Maataloustieteen Päivät 2010 Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

8 Peltomaan laadusta huolehtiminen

9 Muutokset viljelykäytännöissä Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti Nurmiviljely vähentynyt Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt Maan orgaanisen aineksen määrä vähentynyt

10 Mitä kasvinviljelytila voi tehdä?

11 Tavoite Hyvärakenteinen maa, joka tuottaa satoa kohtuullisin tuotantopanoksin Ravinnehävikit ympäristöön ovat pienet Taloudellisesti kannattavaa

12 Miten hyvä maan rakenne ja hyvät sadot? Kuivatus Hyvä ph ja ravinnetila Oikea-aikaiset peltotyöt Vihreä kasvipeitteisyys Monivuotiset viherlannoitusnurmet/kesannot Syyskylvöiset kasvit Alus- ja kerääjäkasvien viljely

13 Miksi vihreää kasvipeitteisyyttä? Sitoo liukoisia ravinteita maasta kasvustoon Suojaa eroosiolta Parantaa maan rakennetta Juuret tekevät maahan reikiä (biologinen kuohkeutus) Kuivattaa maata Lisää maan eloperäisen aineksen määrää Lisää monimuotoisuutta

14 Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Monivuotiset viherlannoitusnurmet viljelykierrossa Maan kasvukunnon parantaminen Tiivistymien rei ittäminen (syväjuuriset kasvit!) Mururakenteen parantaminen Multavuuden lisääminen Viljelyn monipuolistaminen Kasvitautipaineen pienentäminen Rikkakasvien hallinta Talviaikainen kasvipeitteisyyden lisääminen Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Työhuippujen tasaaminen

15 Kuva: Markus Gustaffson / RaHa-hanke

16 16 Kuvat: Markus Gustaffson / RaHa-hanke

17 Viherlannoitusnurmien hyödyntäminen Viherlannoitusnurmet viljelykiertoon (myös hyville lohkoille) Biologisen typensidonnan hyödyntäminen säästö lannoituskustannuksissa Viherlannoitusnurmien viljely ajatuksella (siemenseos ja -määrä, hoitotoimenpiteet, lopetus) 17

18 Viherlannoitusnurmen toteuttaminen käytännössä Perustetaan suojaviljaan (vähintään 20 % typensitojakasveja) Monipuolinen siemenseos. esim. 20 kg/ha (puna-apila 4 kg, valkoapila 2 kg, timotei 7 kg, nurminata 4 kg, ruokonata 3 kg)

19 Viherlannoitusnurmien siemenmääriä Taulukko 1. Viherlannoitusnurmissa käytettävien monivuotisten kasvien siemenmääriä ja ominaisuuksia Viljelykasvi Siemenmäärä seoksissa kg/ha Ominaisuuksia Puna-apila 2-10 Alsikeapila 2-8 Valkoapila 1-2 Sinimailanen 5-10 Hyvä maan kuohkeuttaja. Omaa syvän paalujuuren. Korkea typentuotto. Hidas alkukehitys. Matala juuristo. Voidaan käytettää seoksissa puna-apilan ja heinien kanssa. Talvehtii puna-apilaa varmemmin. Matala juuristo. Voidaan käyttää seoksissa puna-apilan ja heinien kanssa. Korkea typentuotto. Omaa syvän ja vahvan juuriston. Kuivatuksen ja ph:n oltava kunnossa, jotta talvehtii. Korkea typentuotto. Timotei 5-10 Viljelyvarma heinä kaikille maalajeille. Hidas alkukehitys. Kasvaa voimakkaasti heti kasvukauden alusta perustamisvuoden jälkeen. Nurminata 5-7 Kestää hyvin niittoa. Voimakas jälkikasvu. Ruokonata 5-7 Nurminataa voimakkaampi ja syvempi juuristo.

20 Viherlannoitusnurmen toteuttaminen käytännössä Perustetaan suojaviljaan (vähintään 20 % typensitojakasveja) Monipuolinen siemenseos. esim. 20 kg/ha (puna-apila 4 kg, valkoapila 2 kg, timotei 7 kg, nurminata 4 kg, ruokonata 3 kg) Viherlannoitusnurmikin vaatii hoitoa. Rikkaruohojen niitääminen/murskaus kasvukauden aikana Lopetus tehtävä huolella

21 Viherlannoitusnurmen lopetus Viherlannoitusnurmien vesiensuojeluriskit liittyvät lopetukseen Huomio nurmen lopetusaikaan ja seuraavaan kasviin: Syysrypsi tai syysruis viherlannoitusnurmen jälkeen Lopetus myöhään syksyllä (aikaisintaan lokakuussa) Lopetus keväällä, jos mahdollista Sänkimuokkaus ennen kyntöä?

22

23 Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Syyskylvöiset kasvit Ravinteiden keruu syksyllä (ruis ja öljykasvit) Talviaikainen kasvipeitteisyys Syysviljoilla laajempi juuristo kuin kevätviljoilla Sopivat hyvin esim. viherlannoitusnurmien jälkeen kylvettäviksi

24 Muut monivuotiset kasvit

25 Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Alus- ja kerääjäkasvit Peitekasvi: Viljellään suojaamaan pellon pintaa eroosiolta, kun viljelykasvi ei sitä tee Kerääjäkasvi: Keräävät liukoista typpeä maasta. Voidaan kylvää joko aluskasviksi tai aikaisin korjattavan satokasvin jälkeen. Aluskasvit: Kasvavat yhdessä satokasvin kanssa mutta jätetään kasvamaan sen korjuun jälkeen. Soveltuu kerääjäkasvien viljelyyn ja typen sidontaan Suomessa, missä kasvuaika sadonkorjuun jälkeen on usein lyhyt.

26 KYNNÖS/SÄNKI/KERÄÄJÄKASVI KUVA TÄHÄN

27 Kerääjäkasveilla pelto vihreämmäksi 1.Typen keruu huuhtoutumiselta ( satokasvien käyttöön tai maan orgaanisen aineksen lisäämiseen) 2. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito ( ravinteikkain maa viljelykäyttöön, lisää orgaanista ainesta, maan murustaminen) 3. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen ( lannoitussäästö, lisää orgaanista ainesta maahan) 4. Rikkakasvien, tuholaisten ja kasvitautien hallinta

28 1. Typen keruu huuhtoutumiselta Typpi huuhtoutuu liukoisena nitraattityppenä Aluskasvit keräävät satokasvilta käyttämättä jäänyttä ja maan orgaanisesta aineksesta vapautuvaa typpeä Heinäkasvit (esim. italian raiheinä) tehokkaita typen kerääjiä Monivuotiset (timotei, nadat) vähentävät liukoisen typen määrää myös keväällä

29 Aluskasvin vaikutus maan mineraalitypen pitoisuuteen syksyllä N kg/ha Ohra + kynnös Ohra+italian raiheinä Härkäpapu + kynnös Härkäpapu + italian raiheinä cm 20,4 12,2 15 6, cm 17,6 8,9 17,5 10,7

30 30 Kerääjäkasvin vaikutus liukoisen typen määrään N kg/ha Härkäpapu 0-20 cm Härkäpapu cm Härkäpapu+IR 0-20 cm Härkäpapu +IR cm

31 2. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito Fosforia huuhtoutuu kiintoainekseen sitoutuneena ja liukoisena Vihreä kasvipeite estää kiintoaineksen huuhtoutumista Lisää orgaanista ainesta Elävä juuristo murustaa maata ja parantaa mururakenteen kestävyyttä Kerääjäkasvin lopetus keväällä joko kemiallisesti, muokkaamalla tai käyttämällä 1-vuotisia kasveja Parantaa maan muokkautuvuutta

32 Talviaikainen kasvipeitteisyys

33 Italian raiheinä + ohra aluskasvina? 33

34 34 Dia: Hannu Känkänen, MTT

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 3. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Viherlannoitus viljavuotena viljelemällä palkokasveja aluskasveina (valkoapila, puna-apila) Lannoitushyöty seuraavana vuonna kg/ha Suositellaan viljeltäviksi seoksina 40

41 20 Aluskasvin vaikutus maan liukoisen typen pitoisuuteen N kg/ha ir+valoapila sänki ir+valoapila sänki cm 9,4 8,5 7,9 10, cm 9,5 9,5 6,7 7,4 41

42 4. Rikkakasvien, tuholaisten ja tautien hallinta Kilpailu rikkakasveja vastaan peittävällä kasvustolla Öljyretikka ja sinappi ankeroisen torjunnassa Viljelykierron monipuolistaminen Kuva: Anna Liljeström / RaHa-hanke

43 43

44 Aluskasvin kilpailu satokasvin kanssa 44 Dia: Hannu Känkänen, MTT

45 45 Dia: Hannu Känkänen, MTT

46 Esimerkki aluskasvin viljelystä Kylvetään italianraiheinää 7-10 kg/ha aluskasviksi kylvön yhteydessä erillinen kylvö kevätviljan kylvön jälkeen rikkaäestyksen yhteydessä hajakylvö pintaan Aikaisella kylvöllä ja siemen multaamisella hyvä lopputulos Lopetus myöhään syksyllä / tai keväällä

47 Millainen on hyvä aluskasvi? Kasvilajin ominaisuus aluskasvina Typen kerääminen maasta Biologinen typensidonta Juuriston määrä Maan multavuuden lisäys Kasvun painottuminen syksyyn Kasvu seuraavana keväänä Typen tuotto seuraaville satokasveille Kasvilaji Valkoapila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Puna-apila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Persianapila o o o o o o o o - o o o Italianraiheinä o o o o - o o o o o o o o o o o Timotei o o o - o o o o o o o o o o o o Nurminata o o - o o o o o o o o Nurmimailanen o o o o o o o o o o o - o o o Öljyretikka/retiisi * - - Valkosinappi * - -

48 Aluskasvin siemenmääriä Kylvömäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet Aluskasvien siemenmääriä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /ha Valkoapila Puna-apila Persianapila Italianraiheinä Muut monivuotiset heinät Timotei Seokset Italianraiheinä + valkoapila Timotei + puna-apila Kerääjäkasvien siemenmääriä Öljyretikka ,55-64,65

49 Lisätietoja

50 Toimenpiteiden kohdentaminen Kaltevat vesistöjen varrella sijaitsevat pellot Suojavyöhykkeet

51 Vesistöjen varsilla sijaitsevat kaltevat pellot Uudellamaalla Etäisyys vesistöstä 0-2 % 2-6 % 6-10 % % yli 15 % Yhteensä 0 25 m 5477 ha 4032 ha 1302 ha 679 ha 478 ha ha 0 50 m ha 8494 ha 2711 ha 1330 ha 819 ha ha m ha ha 5598 ha 2588 ha 1357 ha ha m ha ha 8312 ha 3731 ha 1797 ha ha Uusimaa ha ha ha 8470 ha 3446 ha ha Kuva: Joni Koskinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

52 Toimenpiteiden kohdentaminen Kaltevat vesistöjen varrella sijaitsevat pellot Suojavyöhykkeet Kaltevat pellot Talviaikainen kasvipeitteisyys Pellot, joilla ongelmia maan rakenteessa Monivuotiset viherlannoitusnurmet (peruskunnostukset viherlannoitusvuosina!) Aluskasvien viljely Orgaanisen aineksen lisäys Hyvät pellot Aluskasvien viljelyllä kasvukunnon ylläpito

53 Lisää vihreää kasvamaan

54 Kiitos!