Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Transkriptio

1 Viljelyn monipuolistaminen

2 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia oraita joka kevät.!? Satotaso nousee hitaasti.

3 Uudet tavoitteet. Maanrakenne parannettava Lisää humusta Parannettava maan läpäisevyyttä /vesitalous Lisää matoja, Tuottaa biomassa, Metsä Väli/ aluskasvien viljely

4 Muutokset 1 Blokki viljely 2 Viljelykierto kiinnitetty 3 Enemmän syyskasveja 4 Väli-, alus-kasveja 5 Kasvipeitteisiä peltoja myös talvisin mahdollisimman paljon. 6 Ajetaan vähemmän.

5 Miten tavoitteisiin pääsee 1. Blokki viljely. Koko ala jaettu ruiskun koon mukaan ha blokkeihin = 1 ruiskuntäyttö Pukaron kartano ha blokkeihin 2 täyttöä. Lohkot jotka kuivuvat saman aikaan. Työt helpottuvat, maan muokkaus syksyllä sama Koko blokki sama viljelykasvi,

6 Pukaron Kartano Blokki esimerkki

7 2. Viljelykierto, 5-7 vuotuinen Viljelykierto kiinnitetty. Esim. Pukaron kartano. 1. Herne/Ohra aikainen ( ) 2. Ruis + välikasvi N sitoja ( ) 3. Ohra myöh. (kevätvilja) (63+18) 4. Syysvehnä + välikasvi N sitoja (60 ) 5. Kaura myöh./k-vehnä + N sitoja (34+33) 6. Nurmi 1, (30) 7. Nurmi 2, (1 v. Heinä ojitus ) Laitumet omalla kierolla noin 40 ha.

8 3 Lisätty syyskasvien viljelyä Ennen kylvin syysvilja kun sää oli suotuisa. Nyt: kylvän syysvilja joka vuosi tavoite yli 50 % alasta. Suunnittelu tärkeää, vuoden 2019 v-suunnitelma on valmis, Viljelykierto joka on kiinnitetty antaa aina mahdollisuus kylvää syyskasveja. Tärkeää on että pysyy viljelykierossa.

9 4 Väli /aluskasveja Sidon hiiltä, tuotan biomassa aina kun lämpötila on plussalla. = lisään humusaineksia ( metsä ) Vähemmän huuhtoutumia, ojiin Kasvinjätteet, ruokaa madoille, pieneliöille, Madot tulevat ylös hakemaan = syntyy reikiä Aina typen sitoja kasveja. N kg hinta alin 0,65 /kg, ylin 1,20 /kg. Mitä kasveja. Tärkeää, hyvä juuristo, jättää reikiä maahan Vuonna -18 syksyllä noin 150 ha saa kasvaa läpi talven. 2 blokkia. Oikeat koneet, niin että kylvö onnistuu, vaikka on kasvin jätteitä pinnalla. N sensori jakaa typen oikean paikkaan. (seuravana vuonna)

10 Välikasvi kokeilu 2016 Plan Apila 3-4 kg /ha, LHP Nurmi seos10-12 kg/ha Sinimailanen 5 kg /ha

11 Pockar, Kotipelto Ennen sade, kaski äestys kerta, ohra, apila välikasvina. Kuva

12 Pockar Kotipelto Ennen sade, yksi äestyskerta, ohra, apila välikasvina. Kuva

13 Pockar Kotipelto Ennen puinti, Aikainen ohra, liika vettä kesäkuussa

14 Pockar, Kotipelto Apila sängen korkeudella, noin cm Kuva

15 Pockar, Kotipelto Sinimailanen korkeus noin cm Kuva

16 Pockar, Kotipelto Blålusern, Bilden

17 Kotipelto Sinimailanen vasemmalla,apila oikealla Kuva

18 Kotipelto 2017 Kuva

19 Kotipelto Sinimailanen

20 Kotipelto kevät 2017 Yksi äestyskerta Kuva

21 Kotipelto 2017 Sinimailanen. Kuva

22 Kotipelto 2017 Vasemmalla esikasvi, ohran aluskasvina LHP-nurmi seos Oikealla esikasvi, ohran aluskasvina Sinimailanen

23 Kotipelto 2017 Sinimailanen kasvaa kahden äestyskerran jälkeen! Juuret 10 cm Kuva

24 Apila välikasvina Sinimailanen välikasvina LHP-nurmiseos esikasvina

25 Apila välikasvina Sinimailanen välikasvina LHP nurmiseos välikasvina

26 Pockar, Kotipelto 2017 Sinimailanen vasemmalla/ Apila oikealla Bild Degmognads stadie

27 Pockar Kotipelto 2017 Sinimailanen oikealla/ Lhp nurmi seos vasemmalla Kuva Degmognads stadie

28 5 Vihreä pelto myös talvella Välikasvin viljely sekä syysviljat, syysrapsi, suojaa pellonpinta,/ maa- aines, sateelta. Musta pelto = sade tiivistää, ja lajittelee maan, sen jälkeen herkkä tiivistymiselle /korpuksi. Muokkaamaton kantaa paremmin, (lannan levytys) juuria maassa antaa paremman kantavuuden.

29 6. Ajetaan vähemmän Pellolla ajo kielletty! Kyntö vähennetään, Maanmuokkaus max. 15 cm. Mieluimmin vain 10 cm Jos pyörät luistaa yli 5% ei tehdä muokkausta Madon reiät tukkiutuu. Syksyllä -17 on 135 ha joka ei muokata lainkaan, polttoaine ja aikaa säästyy. CTF. mielessä kun vaihdetaan koneita. (Kiinteät ajourat) Nyt jo 2,5 cm tarkkuudella ajourat.

30 Ajetaan vähemmän 2 1,8 Työmenekki, 1 ha Tidsåtgång vid etablering Polttoaine 1 ha. Bränsle åtgång vid etablering ,6 1,4 1,2 1 0,8 Mansti mmar /ha Traktor timmar /ha 25 22, , ,5 21,5 16,5 17,5 13,5 0,6 0,4 0,2 0 Lin. (Mansti mmar /ha) Bränsle åtgång liter /ha

31 Yhteenveto. Suunnittelu useammalle vuodelle eteenpäin tärkeää. Viljelykierto kiinnitetty = helpottaa suunnittelua. Säästän: työmenekissä, typen ostossa, ks-aineessa ja polttoaineessa Samalla kun: multavuus paranee, sidon hiiltä, matojen määrä lisääntyy, pellot kantaa paremmin, vesitalous paranee. Ympäristö kaiken kaikkiaan hyötyy. Eri viljelykasvienalat vaikeampaa muuttaa = hinta seuranta Aluskasviviljelyssä tarvitaan uusia/ lisää ks-aineita, rikantorjuntaan. Kaipaan koetuloksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä kasveja pitää käyttää alus- välikasvina? Miten lannoitan N-sidonta kasvin jälkeen? Miten viljelen saadakseni madot lisääntymään nopeasti? (viljelyjärjestelmä) Mitkä kasvit kuohkeuttaa maan parhaiten?

32 Försöksplan odlingssystem Försöksplan odlingssystem -jordförbättring -mellangrödor-n-kolbindning Viljlelykierto.-syyskyntö matalamuokkas syksy. syvä (normaali).- ej muokkas syksy.- ej muokkas syksy.- syyskyntö muokkaus syksy.- ohra.-muokkas + kylvö.-muokkas + kylvö.-muokkas + kylvö.-muokkas + kylvö.- suora kylvö.-muokkas + kylvö.-syysvehnä.-aluskasvikylvö.-aluskasvikylvö.-aluskasvikylvö.-aluskasvikylvö.-aluskasvikylvö.-öljykasvi ns nolla ruutu.-vehnä.x 6 vuotta.x 6 vuotta.x 6 vuotta.x 6 vuotta.x 6 vuotta.x 6 vuotta.- ohra aikainen.-ruis..- yliajot / v.- yliajot / v.- yliajot / v.- yliajot / v.- yliajot / v.- yliajot / v.- 4 kpl.-3 kpl.- 3 kpl.- 2 kpl.- 1 kpl.- 4 kpl Eri aluskasveilla: Mitä muuttuu?:.-sinimailanen, valkoapila, punaapila, messikkä, eri heinäkasvilajilla.- uusia typensidonta kasveja? seuranta: maanrakenne, lierot, humusaineet, typen määrä syksyllä, keväällä.- rikkojen määrä, torjunta?.-aluskasvien tuottama biomassa määrä.-vesitalous, läpäisevyys.- hiilen määrä Ajokerrat.- vähennetään polttoaineen käyttö, (fossilista ainetta).- polttoaineen menekki.- työaika säästyy Ruudun koko:.- 1 ha Kerranteita.- vähintään 3

33 Kysymykset 1. Mitkä kasvit pitäisin käyttää aluskasveina? 2. Aina N-sidonta kasveja? 3. Miten menettelen = mahdollisemman paljon N jäljellä seuravana vuonna? 4. Rikkakasviruiskutus tarvitaanko? 5. Riittääkö rikkakasviäestys? 1. Miten paljon vähennän N määrä seuraavalle kasville? 2. Lopetanko kyntäminen kokonaan? 3. Mitkä kasvit kuohkeuttaa maan parhaiten? 4. Millä menetelmällä lisään matojen määrä maassa nopeasti?