Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Transkriptio

1 Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala Hannu Känkänen

2 Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen Sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta Voi olla palkokasvi, yleensä apiloita Voi olla muu kuin palkokasvi, yleensä heiniä Palkokasvi Sitoo biologisesti ilmakehän typpeä Paljon lajeja ja eri käyttömahdollisuuksia 2

3 Typen sitomista ilmasta ja maasta Biologinen typensidonta Palkokasvit juurinystyröiden ja typpibakteerien avulla Aluskasveina lähinnä apilat, myös mm. nurmimailanen Viherlannoituskasvustoissa apilat, virnat, mailaset, vuohenherne ym. Tuotantokasveina palkoviljat ja nurmipalkokasvit Typen kerääminen maasta Palkokasvitkin ottavat, jos typpeä on runsaasti tarjolla Muut kasvit tehokkaampia kerääjinä Heinät aluskasveina Viljelykasvin jälkeen kylvetyt kerääjäkasvit Ristikukkaiset (keltasinappi, öljyretikka) Myös heinäkasvit, viljat ym. mahdollisia 3

4 Typpi haltuun Sidotun tai kerätyn typen hyödyntäminen Siemensato, kokoviljasäilörehu, nurmirehut jatkojalostus, ruokinta, lannan käsittely, jätteet Korjuutähteet, viherlannoitus ja aluskasvit viljelytekniikka, muokkausajankohta, seuraava viljelykasvi pellon kasvukunto maalaji, sääolot ympäri vuoden 4

5 Aluskasveja tarvitaan Suomessa, koska yksipuolinen viljely on yleistä ravinnehuuhtoumien vähennystä tarvitaan erilaisia typen lähteitä kaivataan sadonkorjuun jälkeen on vähän kasvuaikaa (sen jälkeen kylvetyt kerääjäkasvit ehtivät harvoin) viherlannoitus ja myytävä sato samana vuonna 5

6 Kesäkuun loppu valkoapila Valkoapila syksyllä Viljan aluskasvit Syyskuu valkoapila Syyskuu italianraiheinä

7 Aluskasvien biomassa loppusyksy, vilja tavanomaisesti lannoitettu kg ka./ha rikkakasvit versot juuret 0-25 cm valk. apila nurm. mail. west. raih. punaapila timotei syysvehnä ital. raih. ei alusk.

8 Lajit keräävät typpeä eri määriä ja erilaisilla rytmeillä Maan NO 3 -N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen syksy kevät 0 Känkänen H./MTT

9 Maahan muokkaamista viivyttämällä vähennetään huuhtoutumisen riskiä 60 NO3-N (kg/ha, 0-60 cm) talven alkaessa (6 koetta) Kyntöaika: aikainen syksy myöhempi syksy seuraava kevät 10 0 ruisvirna puna-apila w.raiheinä ohran sänki

10

11 Fossiilisen energian säästöä palkokasveilla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen myötä) Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Tilastojen perusteella Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Tutkimusten perusteella

12 Viljelykasvien typen saanti Väkilannoite: Nurmet 110 kg/ha, viljat 80 kg/ha - Kivennäismaat keskimäärin Karjanlanta: Alle 40 kg/ha (kasveihin päätyvä typpi) - Keskimäärin pelloilla, joille lantaa Biologinen typensidonta: Korkeintaan 5 kg/ha (arvio) - Keskimäärin kaikki pellot

13 Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa Lannoitetypen energiatarve Lannoitetyppi Suomessa yleensä NH 4 NO 3 -muodossa Valmistetaan ammoniakin ja typpihapon reaktiona Ammoniakin tuotanto vaatii paljon energiaa Laskelmat perustuvat tehokkaimpiin tehtaisiin Valmistuksen vaatima energia Ammoniakki (NH 3 ) : 32 MJ/kg -> 38,6 MJ/kg N + Lannoitteen rakeistus: 0,2 MJ/kg N + Kuljetus (Euroopassa): 0,2 MJ/kg N

14 Kestävää viljelyä palkokasvien avulla Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Reitti Kasvukunto & maan hiili Typensidonta Tuotantokasvit Viherlannoitus Aluskasvit Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa

15 Palkokasveja lisää viljelykiertoon Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmitilat Kasvinviljelytilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Reitti Kasvukunto & maan hiili Typensidonta Tuotantokasvit Viherlannoitus Aluskasvit Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Palkokasveja lisää Rehunurmet 4/5 Palkoviljat 10 x Aluskasvit 30 % Kesannot kiertoon Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa

16 Palkokasveja muiden kasvien tilalle K. Raiskio, MTT H. Känkänen, MTT Rehunurmet Aluskasvit Palkokasveja lisää Viljelyvuoden väkilannoitesäästö N kg/ha Palkoviljat Viherkesannot 0 80 RaHa -hanke H. Känkänen, MTT

17 Korvatun lannoitetypen määrä K. Raiskio, MTT H. Känkänen, MTT Rehunurmet Aluskasvit Palkokasveja lisää Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö N kg/ha Palkoviljat Viherkesannot RaHa -hanke H. Känkänen, MTT

18 Energian säästöä palkokasvien avulla Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa Reitti Kasvukunto & maan hiili Typensidonta Tuotantokasvit Viherlannoitus Aluskasvit Palkokasveja lisää Rehunurmet 4/5 Palkoviljat 10 x Aluskasvit 30 % Kesannot kiertoon Väkityppeä säästyy kg/ha/v Määränpää Väkitypen säästö Nurmitilat 89 kg/ha Muut tilat 38 kg/ha Säästö kaikkiaan Nurmitilat tn Muut tilat tn tn = 60 %

19 Energian säästöä palkokasvien avulla Lähtöpiste Nykyinen viljely Rehunurmi/tilat Kasvinviljely/tilat Kesannot yms. Tavanomainen Kivennäismaat Typen saanti Väkilannoite Karjanlanta Biologinen Väkilannoitekilo 39 MJ fossiilista energiaa Reitti Kasvukunto & maan hiili Typensidonta Tuotantokasvit Viherlannoitus Aluskasvit Palkokasveja lisää Rehunurmet 4/5 Palkoviljat 10 x Aluskasvit 30 % Kesannot kiertoon Väkityppeä säästyy kg/ha/v Määränpää Väkitypen säästö Nurmitilat 89 N/ha Muut tilat 38 N/ha Säästö kaikkiaan Nurmitilat tn Muut tilat tn tn = 60 % Energian säästö Lannoite 3470 TJ Konetyöt 285 TJ 3755 terajoulea

20 Mitä 3700 TJ vastaa? = Maa- ja puutarhatalouden tuotantorakennusten lämmityksen ja viljankuivauksen öljy / vuosi Noin 0,25 % Suomen koko energiankulutuksesta

21 Palkokasvien lisäämisen hyödyt Varmat Lannoitesäästöt Fossiilisen energian säästö Todennäköiset Pellon kasvukunnon paraneminen Maan hiilivaraston kasvu Ilmastonmuutoksen hillintä

22 Palkokasvien lisäämisen riskit ja mahdollisuudet Huolehdittava Typpi satoon, ei luontoon Viljelytekniikat tehokkaiksi Selvitettävä/ratkaistava Viljelyn edellytykset tiloittain ja lohkoittain Seurattava/tutkittava Kasvintuhoojien lisääntyminen KHK-päästöt viljelyn eri vaiheissa Viljelyn kannattavuus Kiinnostavat näkymät Kansantaloudellinen merkitys

23 Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja N 90 N ei aluskasvia valkoapila puna-apila pu-ap.+n.nata w.raiheinä

24 MUKAUTUVA ALUSKASVIMENETELMÄ Viljan viljely Pohjois-Euroopan oloissa Typen huuhtoutumisen riski Tarve monimuotoisempaan viljelyyn Typpilannoitteen korvaaminen Typen kerääminen maasta Biologinen typen sidonta Uudelleenarviointi ALUSKASVIT Tarpeen määritys EI PALKOKASVIT SEOKSET PALKOKASVIT N tarpeen arviointi IR & timot. IR (ital. raih.) timotei apila & IR apila & timot. punaapila valkoapila 1-v. apila Kasvun arviointi K S K S K S tai K S tai K S (Ensisijainen muokkausaika. K = kevät, S = myöhäinen syksy) Olojen havainnointi Lisääntyvä typen keruun tarve Pienenevä typpilannoituksen tarve Sadon mittaus Suuri Pieni Siemenmäärä Pieni Suuri Vaikutusten arviointi Suuri Kohtalainen Kilpailu Pieni Kohtalainen N-pitoisuuden analysointi Päätökset, kuten oljen keruu ja kasvuston tuhoamistapa

25 Kiitos!