Kerääjä- ja aluskasvit

Transkriptio

1 Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen huuhtoutumista (varsinkin lannan käytön jälkeen) tai sitoo sitä ilmasta (palkokasvit) Kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen Virheellisesti myös nimellä pyydyskasvi (tuhohyönteisten houkuttelukasvi) maatalouden ympäristötuen sitoutumisehdoissa (lisätoimenpide) Aluskasvi (engl. undersown crop) Kylvetään satokasvin yhteydessä tai pian sen jälkeen Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen Peitekasvi (cover crop) Peittää pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä Alus- ja kerääjäkasvit siis myös peitekasveja 1

2 Mahdollisia kerääjäkasveja Aluskasveina raiheinä tai muita heinä- ja nurmikasveja, apilat Ei saa kilpailla satokasvin kanssa Kasvaa aluksi hitaasti häiriten mahdollisimman vähän satokasvin kasvua Kasvaa voimakkaasti satokasvin jälkeen Satokasvin jälkeiseen lyhyeen kasvukauteen Kerääjäkasvina ohra, kaura, raiheinä, rehurapsi, rypsi, hunajakukka, valkosinappi, öljyretikka, samettikukka, apilat Nopeakasvuinen satokasvin jälkeen kylvettynä Kylvön ja kasvukauden päättymisen välinen lämpösumma vähintään 500 astetta (>0 C) Kylvö viimeistään elokuun alussa Kerääjäkasvien hyödyt Sadonkorjuun jälkeen pelto jää ilman kasvipeitteisyyttä Estää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista Yksipuoliseen viljelykiertoon Lisää eloperäistä ainesta maahan Tehostaa maan mikrobitoimintaa Lisää maan multavuutta Ylläpitää maan rakennetta (myös juuret) Parantaa maan muokkautuvuutta Vedenpidätyskyky paranee Sitoo typpeä ilmasta maahan (palkokasvit) Lisää talviaikaista kasvipeitteisyyttä Kilpailee rikkakasvien kanssa 2

3 Savimaiden keskeisimpiä kysymyksiä: kasvipeitteisyys ja fosforiluvut Kuormituksen vähentäminen kasvukauden ulkopuolella Kasvipeitteisyyden merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä à nurmi, sänki, syysvilja, kerääjäkasvi Keskitys vesistöjen varsille Korkeat fosforiluvut riski àkorkeimpien fosforilukujen alentaminen ja fosforilannoituksen välttäminen näillä lohkoilla! Tärkein toimenpide estää maaaineksen erosioituminen pellolta vesistöön Aluskasvin siemenmääriä Siemenmäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet 3

4 Eri kasvilajien ominaisuuksia Aluskasvin biomassa loppusyksyllä viljalla rikkakasvit versot juuret 0-25 cm valk. apila nurm. mail. west. raih. punaapila timotei syysvehnä ital. raih. ei alusk. Hannu Känkänen/MTT 2011, Jokioinen 4

5 Typen keruu maasta Maan NO 3- (kg/ha, 0-90 cm)hannu Känkänen/MTT 2011, Jokioinen N-huuhtoumariski vähenee mitä myöhempään kasvusto kynnetään Maan NO 3- (kg/ha, 0-60 cm) talven Hannu alkaessa Känkänen/MTT 2011, Jokioinen 5

6 kg ka./ha 170 Kilpailu vähentää kasvua puna-apila yksin ja aluskasvina Hannu Känkänen/MTT 2011, Jokioinen Versojen N-% noin 3-3,5 ja juurten 2 Typpeä (kg/ha) noin: Kokeilun säätäminen havaintojen perusteella Ensin tavoitteet selväksi Typen huuhtoutumisen vähentäminen (pääasiassa muita kuin palkokasveja) Maan kasvukunto ja lannoitetypen korvaaminen (myös palkokasvit) Kasvutiheys Siemenmäärän lisääminen tai pienentäminen Kylvötekniikan muuttaminen Kasvimassan arvioiminen Rehevyys ja kasvilajisuhde syksyllä Esikasviarvon arviointi ja seuraavan vuoden typpilannoituksen vähentäminen 6

7 Valkosinappi Öljyretikka Kesäperunan jälkeen Kuva Kaisa Riiko, TEHO Plus -hanke Kuva: Kari Koppelmäki, RaHa 7

8 Kerääjäkasvit tilakohtaisessa kokeilussa Rikkakasveja vähentävä vaikutus 8

9 Kerääjäkasvien haitat ja heikkoudet Haitat Saattaa keritä tuottamaan itämiskykyistä siementä Talvehtii? Runsas kasvusto pitää satokasvuston kosteana (apila) Läpi kasvanut aluskasvi voi heikentää satoa Heikkoudet Kasvukauden sääolot, varsinkin taimettumisvaiheessa ja loppukesästä Tuhoeläimet ja sienitaudit Tiheä satokasvusto voi tukahduttaa aluskasvin Vuosittainen vaihtelu onnistumisessa suurta Voiko ristikukkainen lisätä pahkahomeen riskiä varhaisperunalla? Pahkahome iskee perunaan normaalisti perunaan kukkimisen jälkeen elokuun puolivälissä Riski ristikukkaisille kasveille (viljelykierto) Pahkahome tuskin kerkiää saastuttamaan kerääjäkasveja, sillä tarttuu vasta täyskukinnon jälkeen Voiko ristikukkainen toimia saneerauskasvina? Öljyretikka ei ole möhöjuuren isäntäkasvi, sinappi on Öljyretikka ankeroisen torjuntaan, huijaa ankeroista Contra ja Farmer äkämäankeroista vastaan TEHO-hankkeen julkaisuja 4/2011 Kerääjäkasvit tutkimuksesta käytännön k 9

10 Kiitos!. Minkä näistä valitsisit? Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL TURKU Puh