Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Transkriptio

1 Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, Hannu Känkänen, Luke Oiva Niemeläinen, Luke

2 Kerääjäkasvi on hyödyksi - Pellolle Kasvimassaa, juuria, elävyyttä - Ympäristölle Eroosion esto, ravinteiden keruu Pohjoismaiset tulokset: heinäkasvit kerääjinä vähentävät N huuhtoutumisen puoleen - Seuraaville kasveille Ravinteiden siirto Apiloiden typpihyöty 2 4 kg/ha Heinäkasvit vuosien kuluessa - Sadon tuottajana? Rehu, biokaasu (Ravinneresurssi) Italianraiheinää syksyllä härkäpavun jälkeen RaHa -hanke

3 Korjasimme sadon kahtena syksynä Tavoitteena oli selvittää, voiko kerääjäkasvin syyskasvuston korjata ja hyödyntää rehuna tai biokaasun raaka-aineena -Ohra pääkasvina -7 kerääjäkasvivaihtoehtoa -Viljatila: Typpi väkilannoitteena -Karjatila: Typpi karjanlannassa 3 Hannu Känkänen

4 Kenttäkokeet Mustialan pellolla ja Kerääjät kylvettiin lähinnä aluskasveiksi Aluskasveina Italianraiheinä, kaksi siemenmäärää: 7 ja 2 kg/ha Monivuotisten heinälajien seos: englanninraiheinä, timotei, nurminata, ruokonata ( kg/ha) Puna-apilan ja italianraiheinän seos (6+7 kg/ha) (IRH) : Valkoapila 7 kg/ha (vain viljatila) : Valkoapila 3, alsikeapila 5 ja italianraiheinä 7 kg/ha (MONIVN) (PA&IRH) Ohran puinnin jälkeen kylvettynä Öljyretikka (2 kg/ha) (ÖLJYR) Yhdistelmänä Aluskasvina kasvaneeseen puna-apilaan öljyretikkaa 4 Hannu Känkänen

5 Kerääjäkasvin satoon vaikuttavat - Ravinteet, vesi, valo = kilpailu pääkasvin kanssa - Kasvuaika ja olot syksyllä sato oli isompi Etenkin apilat ja öljyretikka 3 Vilja- ja karjatilan keskiarvo Tärkeimpiä tuloksia ja Kerääjäkasvien kuiva-ainesato syksyllä, kg/ha Raiheinän siemenmäärä: vaikutus oli pieni IRH 7 IRH2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖR

6 Kerääjäkasvin satoon vaikuttavat - Ravinteet, vesi, valo = kilpailu pääkasvin kanssa - Kasvuaika ja olot syksyllä sato oli isompi Etenkin apilat ja öljyretikka Raiheinän siemenmäärä: vaikutus oli pieni Monivuotiset nurmikasvit: pienempi sato kuin IRH Monivuotisten nurmiheinien seoksen sato v. oli yhtä suuri kuin IRH:n v Vilja- ja karjatilan keskiarvo Tärkeimpiä tuloksia ja Kerääjäkasvien kuiva-ainesato, kg/ha IRH 7 IRH2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖR

7 Kerääjäkasvin satoon vaikuttavat - Ravinteet, vesi, valo = kilpailu pääkasvin kanssa - Kasvuaika ja olot syksyllä sato oli isompi Etenkin apilat ja öljyretikka Raiheinän siemenmäärä: vaikutus oli pieni Monivuot. nurmikasvit: pienempi sato kuin IRH Öljyretikka vaatii aikaa, vettä ja ravinteita Ei ehtinyt tuottaa korjattavaa sato v Vilja- ja karjatilan keskiarvo Tärkeimpiä tuloksia ja Kerääjäkasvien kuiva-ainesato, kg/ha IRH 7 IRH2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖR

8 Kerääjäkasvin satoon vaikuttavat - Ravinteet, vesi, valo = kilpailu pääkasvin kanssa - Kasvuaika ja olot syksyllä sato oli isompi Etenkin apilat ja öljyretikka Raiheinän siemenmäärä: vaikutus oli pieni Monivuot. nurmikasvit: pienempi sato kuin IRH Öljyretikka vaatii aikaa, vettä ja ravinteita Apiloiden sato vaihtelee suuresti oloista riippuen Vilja- ja karjatilan keskiarvo Tärkeimpiä tuloksia ja Kerääjäkasvien kuiva-ainesato, kg/ha IRH 7 IRH2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖR Ohran sängen osuus : heinillä puolet, apiloilla pääosa : heinillä 2 4 %, apiloilla 1 3 %

9 Pääkasvin satoon vaikuttavat - Pellon kunto, sääolot, viljelyn onnistuminen - Muiden kasvien aiheuttama kilpailu 6 Ohran jyväsato kg/ha, viljatila Tärkeimpiä tuloksia ja Italianraiheinä pienensi ohran jyväsatoa - etenkin 2 kg/ha siemenmäärällä ei alusk. IRH 7 IRH 2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖR

10 Pääkasvin satoon vaikuttavat - Pellon kunto, sääolot, viljelyn onnistuminen - Muiden kasvien aiheuttama kilpailu 6 Ohran jyväsato kg/ha, viljatila Tärkeimpiä tuloksia ja Italianraiheinä pienensi - etenkin 2 kg/ha siemen Monivuotiset heinälajit kilpailevat vähemmän ei alusk. IRH 7 IRH 2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖR

11 Pääkasvin satoon vaikuttavat - Pellon kunto, sääolot, viljelyn onnistuminen - Muiden kasvien aiheuttama kilpailu 6 Ohran jyväsato kg/ha, viljatila Tärkeimpiä tuloksia ja Italianraiheinä pienensi - etenkin 2 kg/ha siemen Monivuotiset heinälajit kilpailevat vähemmän Öljyretikka kylvetty puinnin jälkeen - ei haittaa pääkasvia ei alusk. IRH 7 IRH 2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖR

12 Pääkasvin satoon vaikuttavat - Pellon kunto, sääolot, viljelyn onnistuminen - Muiden kasvien aiheuttama kilpailu 6 Ohran jyväsato kg/ha, viljatila Tärkeimpiä tuloksia ja Italianraiheinä pienensi - etenkin 2 kg/ha siemen Monivuotiset heinälajit kilpailevat vähemmän ÖR kylv. puinnin jälkeen - ei haittaa pääkasvia Puna- ja valkoapila eivät yleensä haittaa viljaa ei alusk. IRH 7 IRH 2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖR

13 Typpisato = kuiva-ainesato x N % Heinäkasvit Keruu maasta oli suurempaa kuin Heinät tasavahvoja keruuaika jäi syksyllä lyhyeksi Myös kerääjän kasvilajit ja siemenmäärä vaikuttivat typpisatoon Vilja- ja karjatilan keskiarvo Kerääjäkasvien typpisato kg/ha IRH 7 IRH2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖLJYR

14 Typpisato = kuiva-ainesato x N % Heinäkasvit oli keruu maasta suurempaa kuin Heinät silloin tasavahvoja 7 Vilja- ja karjatilan keskiarvo Kerääjäkasvien typpisato kg/ha keruuaika jäi syksyllä lyhyeksi Laji ja siemenkin vaikutti 6 5 Apilat Kasvoivat viljan alla hyvin, ja kasvulle oli aikaa jo kesällä heikkoja Puna-apilaa sisältäneiden typpilannoitusvaikutus kerääjäkasvustoa seuraavana vuonna: noin 3 kg/ha ehkä kg/ha IRH 7 IRH2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖLJYR

15 Typpisato = kuiva-ainesato x N % Heinäkasvit oli keruu maasta suurempaa kuin Heinät silloin tasavahvoja 7 Vilja- ja karjatilan keskiarvo Kerääjäkasvien typpisato kg/ha keruuaika jäi syksyllä lyhyeksi Laji ja siemenkin vaikutti 6 5 Apilat Kasvoivat viljan alla hyvin, ja kasvulle oli aikaa jo kesällä heikkoja Typpilannoitusvaikutus? noin 3 kg/ha ehkä kg/ha Kerääjä puinnin jälkeen IRH 7 IRH2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖLJYR Tarvitsee kasvuaikaa, vettä ja ravinteita Juuristoissa on lähes sama määrä typpeä

16 Fosforisato riippuu pitkälti kuiva-ainesadosta Italianraiheinä varmin kerääjä Apilakin kerää hyvin, jos olot ovat edulliset 1 Kasvustossa fosforia (kg P/ha) IRH 7 IRH2 MONIVN ÖLJYR PA&IRH PA&ÖLJYR

17 Kerääjän merkitys riippuu kasvuston määrästä ja laadusta Sato hyötykäyttöön Typpeä ilmasta Suojaa peltoa ja vesiä RaHa hanke RaHa hanke.212 Ravinneresurssi Kasvu vaihtelee olojen vaihdellessa Ravinneresurssi 3.9. Ravinneresurssi 23.9.

18 Hyvään kylvöön kannattaa aina pyrkiä - niin viljan kuin kerääjäkasvinkin Helpoin ja silti luotettava: Piensiemenlaatikosta kevyesti mullaten Varma mutta työläs: Vantaiden kautta heti viljan jälkeen Muissa vaihtoehdoissa epäonnistumisen todennäköisyys kasvaa - Siemen ei saa kosteutta - Viljan kilpailu käy liian kovaksi

19 Siemenmäärässä ei pidä liiaksi tinkiä Suosituksia siemenmääriksi Aluskasvi kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila 4-1 Monivuotiset heinät 8-15 Italianraiheinä 5-15 Kokeissamme kg/ha 7 6 ja ja 2 Uudenmaan kysely: puolet käytti vähemmän kuin suosituksen alarajan - Kelvollisen kerääjäkasvuston voi saada niinkin (kylvö aikaisin ja mullaten, olot suotuisat) - Jos sato halutaan hyödyntää korjaamalla, on siementä oltava ainakin alarajan verran

20 Kiitos! 2 Hannu Känkänen