Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
|
|
- Emma Mattila
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä Hannu Känkänen
2 Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista Kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen ProAgria, R. Tolppa Aluskasvi Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen Sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta Molemmat ovat peitekasveja Peittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä RaHa -hanke 2 RaHa -hanke
3 Syksyinen viljapelto voi olla vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua useista syistä RaHa -hanke Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään ilman kasvustoa Pelto voi olla syksyllä vihreäkin Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta RaHa -hanke
4 Vihreän peittävyyden hyötyjä pellolle ja ympäristölle Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys vähenee Juuret kuohkeuttavat maata RaHa -hanke syvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit Eloperäistä ainesta kertyy maahan mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat Maan rakenne paranee RaHa -hanke ravinteiden hyödyntäminen paranee Ravinteita jää maahan vesien sijaan RaHa -hanke 4
5 Palvelee peltoja ja vesistöjä Jokien tila keskimääräistä huonompi Hyviä tai erinomaisia järviä on paljon Rannikkovedet tyydyttäviä tai välttäviä Kuva: MTT, Albumi Alus- ja kerääjäkasveja voitaisiin lisätä vesien tilan parantamiseksi
6 Alus- ja kerääjäkasvit Suomen oloissa Tarvitaan, koska yksipuolinen viljely on yleistä ravinnehuuhtoumien vähennystä tarvitaan erilaisia typen lähteitä kaivataan aluskasveja, koska sadonkorjuun jälkeen on vähän kasvuaikaa etu viherlannoituksessa: myytävä sato samalla Kylvö sadonkorjuun jälkeen käy, kun satokasvi aikainen, kuten varhaisperuna lämpösumma (>0oC) vähintään 500 yleensä viimeistään elokuun alussa kasvin kasvu nopeaa, esim. öljyretikka kasvu voi olla runsasta, kun typpeä jäänyt paljon 6
7 Kesäkuun loppu valkoapila Valkoapila syksyllä Viljan aluskasvit Syyskuu valkoapila Syyskuu italianraiheinä
8 Typen kerääminen on tärkeä yksittäinen tehtävä RaHa -hanke RaHa -hanke Palkokasvit sitovat typpeä ilmasta Muut kasvit keräävät typpeä maasta Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto Viljellystä alasta noin 1 % alus- ja kerääjäkasveilla -> voidaan helposti lisätä 30 kertaiseksi!
9 Pääkasvin aiheuttama kilpailu vähentää aluskasvin kasvua kg ka./ha Puna-apila yksin ja aluskasvina versot juuret puhdas kilpailu aluskasvi 0N 30 N 60 N 90 N kilpailu + typpilannoitus
10 Aluskasvien biomassalla on merkitystä kg/ha kuiva-ainetta loppusyksyllä, vilja tavanomaisesti lannoitettu rikkakasvit versot juuret 0-25 cm valk. apila puna- nurm. west. apila mail. raih. timo- syystei vehnä ital. raih. Seokset ovat suositeltavia ei alusk.
11 Lajien typen keruussa on eroja Maan NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen syksy kevät 10 0 Känkänen H./MTT
12 Maahan muokkaamista viivyttämällä vähennetään huuhtoutumisen riskiä Esimerkki yksivuotisista puhdaskasvustoista 60 NO3-N (kg/ha, 0-60 cm) talven alkaessa (6 koetta) 50 - Typpeä huuhtoutuu - Seuraava kasvi saa..vähemmän typpeä ruisvirna puna-apila w.raiheinä ohran sänki Kyntöaika: aikainen syksy myöhempi syksy seuraava kevät
13 Typpeä keräävä aluskasvi voi alentaa viljasatoa Ohran jyväsato keskimäärin (kg/ha), 3 vuotta, 3 aluskasvien siemenmäärää ei alusk. valkoapila punaapila nurmimailan. w.raih. it.raih timotei Viljan sato, kun aluskasvin siemenmäärä oli suuri Viljan sato, kun aluskasvin siemenmäärä oli normaali Esim. italianraiheinä 20 kg/ha tai 10 kg/ha
14 Heinien laaja viljely aluskasveina vähentää suuresti typen joutumista vesiin Meta-analyysi: Italianraiheinä vähensi mineraalitypen määrää maassa 60 % ja huuhtoutumista 70 % (Lemola ym. 2014) RaHa -hanke Jos puolella vilja-alasta viljeltäisiin aluskasvina italianraiheinää, vähenisi N huuhtoutuminen 1/3. (esim. Uudellamaalla ehkä 500 tonnia)
15 Kerääjän voi kylvää viljelykasvin jälkeen, mutta se on päästävä tekemään elokuun alussa Runsas biomassa suojaa maata Voi kerätä jopa yli 100 kg/ha N (jos typpeä ja aikaa on kyllin) Kerääjä voi siirtää ylimääräisen typen seuraavalle kasville TEHO Plus hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeen Kuva: Kaisa Riiko Kasvusto kuivaa maata: muokkaus myöhäänkin RaHa -hanke 15
16 Ristikukkaiset kerääjäkasvit Muokkausretiisi Kylvetty syyskuun 1. viikolla (3 vkoa vehnän puinnin ja kevytmuokkauksen jälkeen). RaHa hanke kuva Kari Koppelmäki
17 Öljyretikkaa uskaltaa kylvää rypsinviljelijäkin Öljyretikat vähensivät möhöjuurta Jokioisten kokeessa 18. heinäkuuta, kylvö kesäkuun alku Rypsi Muokkausretiisi Öljyretikka Farmer Öljyretikka Ikarus Valkosinappi Caliente
18 Juurissakin on eroja (yksittäiset maasta vedetyt kasvit ) Öljyretikat Ikarus ja Maximus Rypsi Muokkausretiisi Öljyretikka Farmer kuva: RaHa -hanke
19 Muokkausretiisin paalujuuri on vahva, vaikka ei kovin syvä. Kuva: RaHa -hanke
20 Aluskasvivuosi ei vielä lannoitetyppeä säästä H. Känkänen, MTT K. Raiskio, MTT Rehunurmet Aluskasvit Palkokasveja lisää Viljelyvuoden väkilannoitesäästö N kg/ha 0 RaHa -hanke Palkoviljat Viherkesannot 80 H. Känkänen, MTT
21 Lannoitetyppeä säästyy seuraavana vuonna K. Raiskio, MTT Rehunurmet Aluskasvit H. Känkänen, MTT Palkokasveja lisää Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö N kg/ha 20 (0 50) Palkoviljat Viherkesannot RaHa -hanke H. Känkänen, MTT
22 Apilan kasvu vähenee viljan typpilannoituksen lisääntyessä Apilan typpisato ei lisäänny yhtä paljon kuin viljan typpilannoitus vähenee Puna-apilan sato aluskasvina kg ka/ha Apilan N-sato (kg/ha) Aluskasvin typpihyöty lisääntyy vain vähän. Typpilannoituksen suuri vähentäminen ei yleensä kannata. 32 versot juuret N 30 N 60 N 90 N Viljan N-lannoitus, kg/ha
23 Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja ei aluskasvia valkoapila puna-apila pu-ap.+n.nata w.raiheinä N 90 N
24 Siemenmäärät aluskasvien sisäänajossa Aluskasvi kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila ja muut apilat 4-10 Nurmimailanen Timotei 5-10 Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja aiempaa kokemusta Muut monivuotiset heinät 8-15 Italianraiheinä 5-15 Timotei + italianraiheinä Timotei + puna-apila a) Italianraiheinä + apilab) a) a)sitä heinävaltaisempi seos, mitä enemmän halutaan kerätä typpeä maasta. Sitä apilavaltaisempi seos, mitä parempi typpilannoitusvaikutus halutaan. b)jos halutaan välttyä kevätkasvulta, valitaan yksivuotinen apilalaji. Kokemuksen myötä etsitään tavoitteen, lohkon ja kylvötekniikan vaatima siemenmäärä.
25 Kylvöön on paljon vaihtoehtoja Luotettava ja helppo: Piensiemenlaatikosta viljan kylvön yhteydessä Kevyt multaus auttaa paljon Ei kannata sekoittaa viljan siemeniin! Muita vaihtoehtoja: -Vantaiden kautta tai hajakylvönä viljan kylvön jälkeen -Hajakylvö kasvustoon tai rikkakasviäestykseen liitettynä Kerääjäkasvi pääkasvin korjuun jälkeen: -Suorakylvö -Sänkimuokkaus ja kylvö
26 Menetelmän säätäminen havaintojen perusteella Ensin tavoitteet selväksi Typen huuhtoutumisen vähentäminen -> Pääasiassa muita kuin palkokasveja Maan kasvukunto ja lannoitetypen korvaaminen -> Myös palkokasveilla tärkeä merkitys Tyydyttääkö syksyn kasvutiheys? Siemenmäärän lisääminen tai pienentäminen Kylvötekniikan hyväksyminen tai muuttaminen Kasvustomassan arviointi Rehevyys ja kasvilajijakauma syksyllä -> Viljelytekniikan ja siemenseosten muutostarpeet -> Typpilannoituksen määrän säätäminen seuraavalle kasville
27 Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole muusta tuotannosta Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole tuotannosta pois, vaan parantavat senmuusta edellytyksiä! pois, vaan parantavat sen edellytyksiä! Kiitos! Kiitos!
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
Uudenmaan pellot vihreiksi
Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle
Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle Kerääjäkasvipäivä Tuorla 15.1.2013 Hannu Känkänen Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta
Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä
Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita
Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvien viljely VILMA, maatilaverkoston etäluento 12.12.2017 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta ravinteita estäen
Kerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa
Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus
Kerääjäkasvikokemuksia
Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä
Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Hannu Känkänen N-% 3,5 Viherlannoitus on typen hallintaa virna punaapila valkoapila 1-vuot. palkok. vuohenh. 1,5 ruis 1,2 rypsi heinät Huuhtoutumisriski
VILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
RaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?
Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten? Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Sastamala 1.4.2019 Hannu Känkänen Luke Syksyinen elävä kasvipeite - Lisää juuria maahan - Parantaa mururakennetta - Lisää
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
Kenttäkoetulokset 2017
Kenttäkoetulokset 2017 Kerääjäkasvien viljely kynnetyssä, kevennetysti muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Kokeet 2016 2017 ja 2017-2018 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21.3.2018 Hannu
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
Kerääjäkasvit suorakylvössä
Kerääjäkasvit suorakylvössä Tilakokeet Uudellamaalla 217 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21..218 Hannu Känkänen, Luke Kolmen maatilan ruutukokeessa testattiin, miten aluskasvi toimii suorakylvön
Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan
Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla
Faktat, havainnot ja kokemukset
Faktat, havainnot ja kokemukset UusiRaHa -hankkeen päättöseminaari 13.3.2019 Hannu Känkänen hankejohtaja, Luke Luonnonvarakeskus Osa 1 Yleistä UusiRaHa 2016-2019: Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua edellisen vuoden tapaan maatiloilla. Tavoitteena hankkia käytännön viljelytietoa kerääjäkasviksi kylvetyn italianraiheinän lajikkeista,
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi
Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria tilaisuus Hollola, 04.04.2017 1 Teppo Tutkija 05.04.2017 www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö
Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta 28.3.2018 Kerääjäkasvi lohkokohtaisena toimenpiteenä Uudellamaalla 2016 599 tilaa 13372ha 2017 521 tilaa 10240 ha 2 Tukiehdot valvonnan näkökulmasta Valvonnassa tehtyjen
Luomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen
Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen
Kerääjäkasvit - tutkimuksesta käytännön kokemuksiin
TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 4/2011 Kerääjäkasvit - tutkimuksesta käytännön kokemuksiin Hannu Känkänen, Marjo Keskitalo ja Kaisa Riiko Tehoa maatalouden vesiensuojeluun TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 4/2011 Tehoa
Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla
Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden
Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?
1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää
Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit
Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
Yksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
Viherlannoitusopas. Viherlannoituksen käyttö maataloudessa
Viherlannoitusopas 1 Sisältö 1 2 3 Viherlannoituksen monet hyödyt 4 Viherlannoitustavat 6 Yksivuotiset viherlannoituskasvustot 6 Monivuotiset viherlannoitusnurmet 6 Aluskasvit 7 Viljely 8 Kasvuston perustaminen
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA
TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 Taitto: Mainostoimisto SST Oy Kannen kuva: Aino Launto-Tiuttu
Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)
Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi) Päivitetty 22.12.2011 Havaintokoe Kokeessa kylvetään Italian raiheinää härkäpavun aluskasviksi. Osa lohkosta on lannoitettu lihaluujauholla. Lohkoilla
Kokemuksia viljelijöiden pelloilta
HAVAINTOJA 3 HUHTIKUU 2014 Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) UUSIEN VILJELYMENETELMIEN KOKEILU AUTTAA KEHITTÄMÄÄN VILJELYÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA KESTÄVÄMMÄKSI JA TALOU- DELLISESTI KANNATTAVAMMAKSI. KOKEILUT
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä
Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi, sari.iivonen@luke.fi Resurssitehokas vihannestuotanto
Vihreä kasvipeitteisyys ylläpitää peltojen kasvukuntoa
LL Uutiskirje /2018, syyskuu Vihreä kasvipeitteisyys ylläpitää peltojen kasvukuntoa Vihreä kasvipeitteisyys vähentää pellon eroosioherkkyyttä ja samalla rikkakasveille jää vähemmän elintilaa. Juuret kuohkeuttavat
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
Maan kasvukunnon korjaaminen
Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2015 Juuso Joona, Syksy 2015 Satoa rajoittavat tekijät } Heikko vesi- ja ilmatalous, alhainen ph } Heikko rakenne = tiivistymät,
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka
Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
Nurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
Timo Lötjönen MTT Ruukki
Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa
Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
Kerääjäkasvit. Aluskasveja on perinteisesti. tukevat satokasvien. tuotantoa
Satokasvin tuleentumisen jälkeen aluskasvi hyödyntää valoa ja satokasvilta käyttämättä jääneitä ravinteita. KUVA: JUUSO JOONA Kerääjäkasvit tukevat satokasvien kasvit ovat toimineet pyydyskasvien tavoin.
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja
Hunajakukkaa ja valkomesikkää Ammattiopisto Livian pellolla 26.7.2017 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja Terhi Suojala-Ahlfors, Pirjo Kivijärvi, Asko Hannukkala
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi